ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9.

Samankaltaiset tiedostot
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin?

Kittilän matkailuyrityskysely

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan

Matkailijat karsastavat kaivoksia

SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS

KAIVOSTOIMINNAN JA MUUN LUONNONKÄYTÖN YHTEENSOVITTAMINEN

MATKAILIJOIDEN SUHTAUTUMINEN KAIVOSHANKKEISIIN ja yhteensovittamisen näkymät

SVA:STA KOHTI SOSIAALISTA TOIMILUPAA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

Luonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet

TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI

KUUSAMON KULTAKAIVOKSEN YVA KATSAUS SOSIAALISIIN VAIKUTUKSIIN ARVIOIDUT SOSIAALISET VAIKUTUKSET JA VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN 29.1.

Kaivoslain ja ympäristölainsäädännön yhteensovittamisesta

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Ympäristövaikutusten arviointi

Luonnon monet kasvot:

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen

Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

TOKAT-hankkeen aineistojen ja menetelmien hyödyntämismahdollisuudet paliskunnissa

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat

POROTALOUS SUUNNITELMA

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt DILACOMI

Poronhoitajien kriisiapuselvitys. Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:

Piha- ja peltoporoongelma

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Pyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö. Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI YVA:SSA ESIMERKKINÄ KAIVOSHANKE FT Joonas Hokkanen, FM Marja Heikkinen

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari,

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti Yhteenveto ja poimintoja keskustelusta

Lammin päivät Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki

Poronhoito muuttuvassa ilmastossa Tapaus Muonio- ja Könkämäenojokilaakso

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

KaSuKat-hankkeen esittely

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnantie Pello Dnro 877/2015

PL Rovaniemi Dnro 119/2018

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vastuullinen Kaivostoiminta

Asuinympäristön laadun kehitysnäkymiä. Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Matkailun kannalta merkittäviä tekijöitä kaivosten toiminnassa on maisemavaikutukset, liikennevaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset.

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk

Transkriptio:

ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9.2013 Sanna Hast Metsäntutkimuslaitos sanna.hast@metla.fi

ELINKEINOT / MAANKÄYTTÖMUODOT ja HYÖDYNNETTÄVÄT LUONNONVARAT Kaivosteollisuus: mineraalivarannot Luontomatkailu: maisema (visuaalinen ja äänimaisema; mielikuvat ja kokemukset erämaisessa, puhtaassa luonnossa) Poronhoito: paliskunnan laitumet Virkistyskäyttäjät / mökkiläiset(vapaa-ajan sekä asuinympäristö): maisema ja ympäristö

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT ja AINEISTO Tarkastella millaisia mahdollisuuksia ja haasteita luontoon perustuvien elinkeinojen ja kaivostoiminnan yhteensovittamiseen liittyy Yhteiskunnallinen lähtökohta: kaivostoiminnan tulee olla sosiokulttuurisesti kestävää ja alueilla säilyy monipuolinen elinkeinorakenne Mitä yhteensovittaminen käytännössä edellyttää? Kohdennettu elinkeinojen näkökulma: kokemukset, käytännöt ja käsitykset AINEISTO: Toimijaryhmien teema-/ryhmähaastattelut (yht. 27): Matkailu Poronhoito lomakiinteistön omistajat/paikalliset Hannukaisen kaivoshankkeen YVAn pienryhmätapaamisiin osallistuminen

KÄYTÄNNÖT Käytännöt ovat aina materiaalisia(eli suhteessa ympäröivään ympäristöön), niihin liittyy osaamista tai kompetenssia (eli laajassa mielessä tietoa ja tietämistä) sekä merkityksiä(ks. Shove, Pantzar& Watson 2012) Eri toimijat käsittävät, käsittelevät ja rakentavat luonnonvaraa / tilaa eri tavoin, erilaisissa merkitystodellisuuksissa Eri toimijoiden elinkeinotoimintaan liittyviä käytäntöjä tarkasteltaessa on huomioitava niiden erilaiset aikaperspektiivit(esim. kaivostoiminnan aikajänne vs. poronhoidon perinteet ja jatkuvuus) tilanhahmottamisen ja käyttämisen erilaisuus sekä erilainen sidos luonnon vuodenkiertoon(esim. matkailun sesongit, poronhoidon vuosi) eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisessa on tarkemmin sanoen kyse erilaisten luonnonvaroihin kiinnittyvien käytäntöjen, tietämisen tapojen ja tiedon lajien yhteensovittamisesta Shove, Elizabeth, Pantzar, Mika & Watson, Matt (2012) The Dynamics of Social Practice. Everyday life and how it changes. SAGE Publications Ltd, London.

YHTEENSOVITTAMISEN HAASTE Mineraalivaranto Fyysinen sijainti Prosessit ja teknologinen kehitys Maailman markkinahinnat Rahoittajat Riskien hallinta Maisema ja reitistöt Visuaalinen ja äänimaisema Mielikuvat (erämaa ja puhdas koskematon luonto) Erilaiset ohjelmapalvelut Laitumet Laidunkierto, laidunkäyttäytyminen ja paimennus Muut maankäyttäjät ja pedot Asuin ja vapaa-ajan ympäristö Visuaalinen ja äänimaisema Monikerroksinen suhde ympäristöön Metsästys, kalastus, keräily, retkeily

LUONTOMATKAILU Maisema (visuaalinen ja äänimaisema) ja reitit; mielikuvat Kokemuksellinen maisema on enemmän kuin visuaalinen, passiivinen kuva, jota hyödynnetään matkailutuotteiden markkinoinnissa. Se on aktiivisesti hyödynnetty matkailutyön käytännöissä ja osa tuotettua toiminnallista luontoelämystä Ohjelmapalvelut: Kokemuksen tuottaminen Sesongit TIETOTARVE JA YHTEENSOVITTAMINEN Kaivostoiminnan rakenteiden sijoittelu (näkyväisyys kaukomaisemassa, ml. valosaaste, liikenne, melu- ja pölyvaikutukset) Maisemointi (mahd. aikaisessa vaiheessa), räjäytystöiden ajoittaminen Korvaavien reittien suunnittelu Korvaavat alueet Uudet matkailutuotteet Kaivostoiminnasta tiedottaminen, uudelleenjärjestelyihin varautuminen KIPUPISTEET Erämaisen/puhtaan luonnon (mielikuvien) kärsiminen/särkyminen Haitat yksittäisille elinkeinonharjoittajille

Laitumet ja laidunkierto (vuodenajat) Poronhoitotyön käytännöt PORONHOITO TIETOTARVE JA YHTEENSOVITTAMINEN Kaivostoiminnan rakenteet (sekä melu, pöly ja liikenne) ja niiden vaikutukset laidunnuskäyttäytymiseen ja laitumiin Poronhoitotyön käytäntöjen ymmärtäminen ja muutokset Porojen liikkumisen seuranta ja muutokset (poronhoitajat ja esim. GPS-pannat) Korvaukset laidunmenetyksistä ja lisätöistä tiedonkulku KIPUPISTEET Haittojen kasautuminen yksittäisille poronhoitajille Liialliset muutokset laitumien käyttömahdollisuuksissa ja ongelmien kumuloituminen

Yhteensovittaminen ja sosiaalinen kestävyys TAPAUSKOHTAISUUS Kaivokset erilaisia, kontekstit erilaisia KONTEKSTI Yhteensovittamisen ja luonnonvarojen monikäytön idea: kyse ei ole pelkästä tilallisesta mahtumisesta erilaisten käytäntöjen yhteensovittaminen TILALLISUUS JA AJALLISUUS kaivoksen elinkaari: perustamisvaihe, käyttövaihe ja kaivoksen sulkemisvaihe eri toimijoiden luonnonvarojen hyödyntämisen käytäntöjen erilaiset aikaperspektiivit ja sidoksisuus luonnon vuodenkiertoon kaivosten aikajänne, matkailun vuosi, poronhoidon vuosi KÄYTÄNNÖT Yhteensovittamisen tekniikoita ei voi sanella yhden luonnonvaran hyödyntämisen lähtökohdista eri toimijoiden käytäntöjen ymmärtäminen on välttämätön edellytys yhteensovittamiselle

Yhteensovittamisen edellytykset Prosessinomaisuus ja toimijoiden näkökulmat Mahdollisimman avoin ja konkreettisin esimerkein varusteltu tiedottaminen toiminnasta ja arvioiduista vaikutuksista (YVA) Esim. tutustumiskäynnit ja tiedotustilaisuudet Kokemukset muualta ja vertailu worst case skenaariot Maisemointitöiden aloittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Paikallisten matkailu ym. palveluiden hyödyntäminen ja kehittäminen, matkailun kehittämisen tukeminen Korvaukset, vaikutusten seuranta, neuvotteluyhteyksien ylläpito Sopeutuminen joidenkin toimijoiden/toimintojen väistyminen, luonnonvarojen käytön muutos ja dynamiikka

Kiitos