Päivärinteen monitoimitalon akustiikka

Ohje 6026-1a Akustiikka-suunnitteluohje Päivärinteen monitoimitalon akustiikka Ohjeen muutokset Numero Päiväys Muutokset

Raportti 6026-1a 2(13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Rakennuskohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Ohjeen tarkoitus ja toiminnan kuvaus... 3 2 Akustiset vaatimukset... 4 2.1 Noudatettavat määräykset ja suositukset... 4 2.2 Ääneneristys... 5 2.3 Huoneakustiikka... 6 2.4 LVIS-laitteiden äänitaso... 6 3 Rakenteet ja liitokset... 7 3.1 Tilojen välisen ääneneristävyyden muodostuminen... 7 3.2 Musiikkiluokka... 7 3.3 Siirtoseinät... 7 3.4 Ovet... 8 3.5 Seinien lasiosat... 8 4 Huoneakustiikka... 8 4.1 Huoneakustiikan suunnittelu... 8 5 Ilmanvaihtojärjestelmä... 9 5.1 Ääneneristys ilmavaihtokanavien kautta... 9 5.2 Ilmanvaihtojärjestelmän tuottamat äänitasot... 9 5.3 Tärinäneristykset... 10 6 Rakenteiden tiiviys... 10 6.1 Yleisohjeet... 10 6.2 Ilmanvaihtokanavien läpiviennit... 11 6.3 Putkien läpiviennit... 11 6.4 Sähköasennukset... 11 7 Rakennuksessa tehtävät akustiset mittaukset... 12 Lähteet... 12

Raportti 6026-1a 3(13) 1 Johdanto 1.1 Rakennuskohde Päivärinteen monitoimitalo Opinkuja 1 13720 Parola 1.2 Tilaaja Hattulan kunta Pappilanniementie 9 13880 HATTULA Janne Teeriaho p. 050 5993 447 janne.teeriaho@hattula.fi 1.3 Ohjeen tarkoitus ja toiminnan kuvaus Päivärinteen monitoimitalo sijoittuu Hattulaan Vanajaveden laaksoon vanhaan kulttuurimaisemaan. Tontilla ei ole ennestään rakennuksia. Lyhyt kuvaus monitoimitalon toiminnasta: Yhteiskäyttö Päivärinteen monitoimitalon suunnitellaan kokonaisuus, jossa voidaan toteuttaa opetusta esi-6- luokille yhdessä muun sivistystoimen palveluverkon kanssa. Koulussa on opetustoimen ja varhaiskasvatuksen (esiopetus) lisäksi aamu - ja iltapäiväkerho, kirjaston toimintaa, nuoriso- ja liikuntatoimen ja kolmannen sektorin (4H) kerhoja sekä Sibeliusopiston toimesta taiteen perusopetusta. Tavoitteena on koulu, jossa lapsen harrastemaailma on mahdollisimman monipuolisesti läsnä. Yhteisopettajuus ja avoimet oppimisympäristöt Päivärinteen monitoimitalon alkuopetus ja esiopetus (esi-1 luokat) muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden, joka toteutetaan yhteiskäytössä olevissa tiloissa. Näiden tilojen läheisyydessä sijaitsee osa erityisopetuksen pidennetyn oppivelvollisuuden pienluokista (EHA). Yhteydet kasvatus- ja oppimistilojen välillä mahdollistavat toiminnan yhtä aikaa erillisinä vierekkäin ja tarvittaessa yhdessä useita tiloja hyödyntäen. Esi- ja alkuopetuksen joustavan toiminnan ja yhteistyön takia näiden tilojen tulee sijaita samassa lähikokonaisuudessa ja tiloissa huomioidaan esioppilaiden kokopäiväisen hoidon tarpeet. Talossa lapsen polku alkaa joustavasti esi- ja alkuopetuksesta, jossa hän voi edetä luokattomasti esiopetuksesta 2. luokalle, omien edellytystensä mukaisesti. Ylemmillä luokilla opetusta toteutetaan mahdollisimman avoimissa oppimisympäristöissä, jossa saman tai useamman luokka-asteen oppilaat voivat opiskella samassa tilassa useamman opettajan ja muun henkilökunnan ohjauksessa (esim. 2 opettajaa + erityisopettaja+ ohjaajat). Avoimet oppimisympäristöt eivät rakennu fyysisesti perinteiselle luokallisen tilojen toimintaperiaatteelle vaan edesauttavat toiminnallisuutta ja sosiaalisuutta korostavia opetusmuotoja, joita ovat mm. henkilökohtaiset yksilö- ja parityötilat, ryhmä - ja vapaamuotoiset työpisteet ja suurryhmäopetuksen työtilat.

Raportti 6026-1a 4(13) Päivärinteen monitoimitalo on uudisrakennus, johon sijoittuu lapsia ja henkilökuntaa seuraavasti: - esiopetus, 2 ryhmää, joissa on yhteensä 48 lasta ja 2 opettajaa - luokka-asteet 1-6, joissa on yhteensä 288 oppilasta (12 ryhmää) ja henkilökuntaa 18 henkilöä - E EMU ryhmät (mukautettu opetus), 20 oppilasta (2 ryhmää), ryhmäkoko 10 oppilasta, henkilökunta 4 henkilöä - EHA 1 ryhmät (harjaantumisopetus), 32 oppilasta (4 ryhmää), ryhmäkoko 8 oppilasta, henkilökuntaa 12 henkilöä - muuta henkilökuntaa 9-10 henkilöä Yhteensä lapsia on 388 ja henkilökuntaa n. 46. Rakennuksen bruttopinta-ala on huonetilaohjelman mukaan noin 5200 m 2. Ohjeen tarkoitus Esiopetuksessa ja kouluissa tärkein akustinen tavoite on meluntorjunta: niissä tapahtuvasta toiminnasta syntyy melua, jonka leviämistä ja äänitasoa on rajoitettava erityisesti huoneakustisin keinoin. Huoneakustiikaltaan rauhallinen tila vaikuttaa äänitasoon kahdella tavalla: toisaalta ääntä absorboivat pinnat vaimentavat ääntä, toisaalta rauhallinen huoneakustiikka myös kannustaa rauhalliseen käytökseen. Henkilökunnan työterveyden kannalta äänen vaimentaminen on tärkeää: jos tila on hälyisä, opettajan on jatkuvasti korotettava ääntään, mikä pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa äänihäiriöön eli ongelmaan äänenmuodostuksessa. Opetustilat tulee kuitenkin suunnitella siten, että puheen kuuluvuus opetustilanteessa on hyvä. Musiikin opetustila tulee suunnitella sekä akustisesti esitetyn että sähköisesti vahvistetun musiikin esittämiseen soveltuvaksi. Rakennukseen sijoitetaan liikuntatila, jossa akustisen suunnittelun ensisijainen tavoite on monikäyttöisyys, koska tilaa tullaan käyttämään sekä liikuntatilana, juhlatilana, ja konserttitilana. Tämän asiakirjan tarkoituksena on toimia akustiikan suunnitteluohjeena ohjaamaan rakennuskokonaisuuden akustiikan hallintaa. Akustiikalla tarkoitetaan huoneakustiikkaa eli sitä, miten ääni leviää saman tilan sisällä, ääneneristystä eli äänen siirtymistä tilasta toiseen ja rakennuksen LVIS-laitteiden tiloihin tuottamaa äänitasoa. Ohjeessa esitetään tilakohtaiset akustiset vaatimukset, kuvaus menetelmistä, joilla vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa. 2 Akustiset vaatimukset 2.1 Noudatettavat määräykset ja suositukset Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 [1] esitetään määräys, jonka mukaan rakennus on suunniteltava ja toteutettava siten, että melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, pysyy niin alhaisena, ettei se vaaranna näiden henkilöiden terveyttä ja että se antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä riittävän hyvissä olosuhteissa. Lisäksi rakentamismääräyskokoelman osa C1 määrää, että luokkahuoneiden, lasten lepohuoneiden, toimistohuoneiden ja vastaavien tilojen ääneneristys ja meluntorjunta on suunniteltava ja toteutettava tilan käyttö huomioon ottaen niin, että toimintaa vastaavat riittävän hyvät olosuhteet on mahdollista saavuttaa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C1 määräysten voidaan katsoa toteutuvan, kun Päivärinteen monitoimitalon akustiikan suunnittelussa noudatetaan standardissa SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus [2] esitettyjä ohjearvoja. Standardi jakaa raken-

Raportti 6026-1a 5(13) 2.2 Ääneneristys nuksen ääniolosuhteiden perusteella neljään luokkaan. Päivärinteen monitoimitalo on suunniteltava täyttämään luokan C vaatimukset. Poikkeuksena on huoneakustiikka, jonka suunnittelussa noudatetaan luokan A vaatimuksia. Lisäksi tietyissä tapauksissa suositellaan luokasta C poikkeavia vaatimuksia, jotka on erikseen mainittu tässä ohjeessa. Vaatimukset tulee tarkistaa suunnitteluprosessin edetessä. Vaatimuksiin vaikuttaa miten tilat sijoitetaan rakennuksessa, joten tarkkoja vaatimuksia on mahdoton antaa ennen kuin rakennuksen layout on päätetty. On akustisesti edullista sijoittaa meluisat tilat ja hiljaiset tilat erikseen, jolloin ääneneristysvaatimukset eivät kasva Vaatimukset tilojen väliselle ääneneristykselle on esitetty ilmaääneneristyslukuina R w taulukossa 2.1. Taulukko 2.1. Pienimmät suositeltavat ilmaääneneristysluvut standardin SFS 5907 mukaan, luokka C. Tila R w Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavan tilan ja muun tilan välillä 44 db Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä on ovi 39 db Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavien tilojen ja käytävän välillä, kun välissä on ovi 34 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien tilojen välillä 44 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä on ovi 39 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien ja käytävän välillä, kun välissä on ovi 34 db Opetustilojen välillä sekä opetustilan ja käytävän välillä, kun välissä ei ole ovea 44 db Opetustilojen välillä, kun välissä on ovi Opetustilan ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Erityisluokkahuoneiden välillä ja eristyisluokkahuoneen ja luokkahuoneen välillä (erityisluokkahuoneita ovat mm. musiikkiluokka, teknisten töiden tila ja liiikuntatila) Erityisluokkahuoneiden ovena käytetään Rw 48 db ovea Työ- ja toimistohuoneen ja muun tilan välillä Työ- ja toimistohuoneen ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja muun tilan välillä Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Neuvottelutilan ja muiden tilojen välillä Neuvottelutilan ja muun tilan välillä, kun välissä on ovi 39 db 34 db 57 db 44 db** 34 db** 48 db 39 db** 52 db 39 db*** IV-konehuoneen ja muun tilan välillä 57 db**** * Tilanteelle ei ole annettu vaatimusta standardissa SFS 5907. Suositusarvo on julkaisun RIL 243-2-2007 Rakennusten akustinen suunnittelu: oppilaitokset, auditoriot, liikuntatilat ja kirjastot, taulukon 1.12 mukainen ** Standardin SFS 5907 luokan A mukainen arvo *** Tämä suositusarvo on standardin SFS 5907 luokan C mukaista arvoa korkeampi **** Ääneneristyksen riittävyys tarkistettava IV-koneiden äänitietojen perusteella. IVkonehuoneen rajoittuessa varastoon tms. tilaan, jossa ei opiskella, työskennellä eikä oleskella säännöllisesti, harkitaan äänenerityksen tarve tapauskohtaisesti.

Raportti 6026-1a 6(13) 2.3 Huoneakustiikka Askeläänitasoluvusta ei anneta erityisiä vaatimuksia, sillä tavallisesti päiväkodeissa ja kouluissa askelääneneristys tilojen välillä ei aiheuta ongelmia ja lattianpäällysteet valitaan lähinnä kulutuskestävyyden perusteella. Lattianpäällysteenä tulisi kuitenkin ensisijaisesti käyttää joustavia muovimattoja tai vastaavia tuotteita. Poikkeuksena on musiikkiluokka. Suurin suositeltava askeläänitasoluku L n,w sen ja muiden tilojen välillä on 49 db. Eri tilojen huoneakustiset vaatimukset on esitetty taulukossa 2.2. Taulukon jälkikaiuntaajat arvot tarkoittavat tilannetta, jossa tila on kalustettu kiintokalustein, mutta muuta kalustusta tilassa ei ole. Taulukko 2.2. Suositeltavat jälkikaiunta-ajat standardin SFS 5907 mukaan, luokka A. Tila Jälkikaiunta-aika T Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneet, leikki- ja lepohuoneet, pienryhmätilat sekä oppimistilat 0,5 s Opetustilat (koulu) 0,5 0,6 s Musiikkiluokka Käytävät, porrashuoneet ja eteiset (päiväkoti ja esikoulu) Käytävät ja porrashuoneet (koulu) Liikuntatila, jos korkeus alle 5 m Liikuntatila, jos korkeus yli 5 m Teknisen työn tilat Aulat (koulu) Työ- ja toimistohuoneet, opettajainhuone Terapiatila (toiminta-, fysio- ja puheterapia) Neuvottelutilat 0,7 s 0,7 s < 0,9 s < 1,1 s < 1,3 s < 0,5 s 0,7 0,9 s < 0,6 s 0,4 s 0,5 s Taulukossa 2.2 esitetyt jälkikaiunta-arvot koskevat oktaavikaistoja 250 4000 Hz. Oktaavikaistalla 125 Hz sallittava ylitys on 50 % [2]. Jälkikaiunta-ajan sallittu vaihteluväli on annettu standardissa SFS 5907. Musiikkiluokan, avoimen oppimisympäristön ja liikuntatilan jälkikaiunta-ajan suunnittelu tulee tehdä erityisen huolella. 2.4 LVIS-laitteiden äänitaso Rakennuksen LVIS-laitteita ovat mm. vesi- ja viemärilaitteet, lämmitysjärjestelmä, kompressorit, ilmanvaihtolaitteet, jäähdytyslaitteet yms. Rakennuksen LVIS-laitteista sallittavat keskiäänitasot L A,eq on esitetty taulukossa 2.3. Taulukko 2.3. Suurimmat sallitut rakennuksen LVIS-laitteiden tuottamat äänitasot. Sallittavat enimmäisäänitasot L A.max ovat 5 db korkeampia. Tila Keskiäänitaso, L A,eq Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneet, leikkihuoneet, pienryhmätilat sekä 30 db oppimistilat Päiväkodin lepohuoneet 28 db Esikoulun ja 1-luokan yhteiset tilat Opetustilat muuten (koulu) 30 db 33 db

Raportti 6026-1a 7(13) Musiikkiluokka Käytävät, porrashuoneet (esiopetus) Käytävät, porrashuoneet, aulatilat (koulu) Työ- ja toimistotilat Opettajainhuone Liikuntatila Terapiatila (toiminta-, fysio- ja puheterapia) Neuvottelutilat 33 db 33 db 38 db 35 db 35 db 35 db 30 db 35 db Enimmäisäänitaso L A,max tarkoittaa A-painotettua ja fast -aikapainotettua suurinta äänitasoa, joka mitataan mitattavaan meluun nähden riittävän edustavan mittausajanjakson kuluessa. Keskiäänitaso tarkoittaa äänitasoa, jonka tehollisarvo on yhtä suuri kuin vaihtelevan äänitason tehollisarvo mittausajanjakson kuluessa. Lisäksi on otettava huomioon, että rakennuksen LVIS-laitteet saavat aiheuttaa enintään 45 db keskiäänitason läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla tai muussa vastaavassa paikassa asuinalueella ja muilla melulle herkillä alueilla. 3 Rakenteet ja liitokset 3.1 Tilojen välisen ääneneristävyyden muodostuminen 3.2 Musiikkiluokka 3.3 Siirtoseinät Ilmaääneneristysluvut R w mitataan rakennuksessa, jolloin taulukossa 2.1 esitettyihin vaatimuksiin sisältyy äänen siirtyminen kaikkia mahdollisia reittejä pitkin. Ääntä eristävien rakenteiden suunnittelussa on siten otettava huomioon tiloja erottavan rakennusosan ääneneristävyyden lisäksi rakenteiden tiiviys sekä sivutiesiirtymä eli äänen siirtyminen esimerkiksi tiloja erottavaa rakennetta sivuavien rakenteiden ja ilmanvaihtokanavien ilmatilan kautta. Tilojen väliselle ilmaääneneristävyydelle asetettujen vaatimusten toteutuminen on varmistettava jo ennalta siten, että rakenteiden liitoksista (esim. väliseinien liitokset alapohjaan, välipohjaan, ulkoseinään ja käytäväseinään) esitetään liitos- ja tiivistysdetaljit. Perusperiaatteena levyrakenteisia seiniä käytettäessä on se, että levytykset eivät saa jatkua yhtenäisinä tilasta toiseen, vaan ne on katkaistava tiloja erottavan väliseinän kohdalla. Maanvaraisista laatoista tehdään tilakohtaisia, ts. ne katkaistaan tilojen välisen rakenteen kohdalla esim. solumuovikaistalla, kun tilojen välillä on ääneneristysvaatimus. Musiikki-leikkitilan ääneneristys toteutetaan huone huoneessa menetelmällä. Tilan lattia, kaikki väli- ja ulkoseinät sekä katto tehdään kaksinkertaisina rakenteina. Kaksiosaisen rakenteen toimivuuden kannalta on oleellista, että rakenteen eri puoliskoja ei kytketä kiinteästi yhteen, vaan rakenteet tuetaan ja kannatellaan oikein mitoitetuilla tärinäneristetyillä kannakkeilla. Mikäli tiloja halutaan tarpeen vaatiessa yhdistellä keskenään, voidaan se toteuttaa siirtoseinillä. Muunneltavuustavoitteista huolimatta siirtoseinien tulee olla ääntä eristäviä siten, että taulukossa 2.1 esitetyt vaatimukset saavutetaan rakennuksessa. Siirtoseinien pitää siten vastata ääneneristyskyvyltään tiloja erottavia kiinteitä seinärakenteita. Siirtoseinän toimittajan on osoitettava tuotteensa vaatimuksenmukaisuus rakennukseen asennettuna. Laboratoriomittaus, jossa on tutkittu pelkkää siirtoseinän rakenteen ää-

Raportti 6026-1a 8(13) neneristyskykyä, ei ole riittävä, vaan rakennuksessa siirtoseinän ääneneristävyys riippuu tiivisteistä ja seinän liitoksista muihin rakenteisiin. Jos siirtoseinä liittyy alas laskettuun sisäkattoon, sisäkaton yläpuolella on oltava ääneneristysvaatimukset täyttävä seinärakenne, koska pelkkä sisäkatto ei riitä eristämään ääntä riittävästi. Siirtoseinien valinnassa ja asennuksessa on otettava huomioon ohjeen RIL 243-1-2007 [3] luvussa 5.5.4 esitetyt asiat. 3.4 Ovet Taulukossa 3.1 on esitetty ohje ovien valinnasta eri tiloihin. Ovien vaatimukset on ilmoitettu standardin SFS 5907 [2] mukaisesti laboratoriossa mitattuina ilmaääneneristyslukuina R w. Ovissa tulee olla viralliset tyyppihyväksyntäkilvet ja tarvittaessa valmistajan tulee pystyä toimittamaan ovista ääneneristysmittausten mittauspöytäkirjat. Ovet asennetaan rakennuksessa valmistajan ohjeiden mukaisesti siten, että taulukossa 2.1 esitetyt vaatimukset täyttyvät. Ovien asentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ovilevyn ja karmin välinen rako sulkeutuu täysin ilmatiiviiksi. Ovenkarmin ja seinän välinen tiivistys tehdään elastisella massalla ja mineraalivillalla. Ääntä eristävissä ovissa on aina oltava tiivisteet. Kynnyksenä voidaan käyttää laskeutuvaa kynnystä, mikäli ovitoimittajalla on esittää ovista laskeutuvan kynnyksen kanssa tehtyjen ääneneristävyysmittausten tulokset. Laskeutuvaa kynnystä käytettäessä lattian on oltava täysin tasainen oviaukon kohdalla. Oviin liittyvien sähköpielien ilmaääneneristävyyden tulee olla vähintään vastaava kuin ympäröivällä seinärakenteella. Taulukko 3.1. Pienimmät suositeltavat ovien ilmaääneneristysluvut eri tiloissa. Tila Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneiden, leikki- ja lepohuoneiden, pienryhmätilojen sekä oppimistilojen välillä Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneiden, leikki- ja lepohuoneiden, pienryhmätilojen, oppimistilojen sekä käytävän välillä Opetustilan ja siihen rinnastettavan tilan välillä Opetustilan ja käytävän välillä Musiikkiluokan ja käytävän välillä Työ- ja toimistohuoneen ja käytävän välillä Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja käytävän välillä Neuvottelutilan ja muun tilan välillä R w 37 db 30 db 37 db 30 db 37 db 30 db 37 db 37 db 3.5 Seinien lasiosat Lasiosia voidaan käyttää seinärakenteissa, mutta niiden ääneneristävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lähtökohtaisesti lasirakenteiden tulee olla ääneneristävyydeltään vastaavia kuin ko. paikan umpiseinä. Lasiseinärakenteiden liittymät muihin rakenteisiin tulee suunnitella erittäin tarkasti. 4 Huoneakustiikka 4.1 Huoneakustiikan suunnittelu Taulukossa 2.2 esitettyjen jälkikaiunta-aikavaatimusten toteutuminen osoitetaan ohjeen RIL 243-1-2007 luvussa 10.4.3 esitetyllä menetelmällä [3]. Jälkikaiunta-aikojen laskennassa otetaan huomioon kunkin tilan tilavuus ja sen pintojen absorptiosuhteet. Varsinaisina ääntä vaimentavina materiaaleina voidaan käyttää luokan A tai luokan C absorp-

Raportti 6026-1a 9(13) tiomateriaaleja. Absorptiomateriaalien luokitus on esitetty standardin SFS 5907 liitteessä F [2]. Luokan A absorptiomateriaalin absorptiosuhde 500 2000 Hz taajuuksilla keskimäärin 0,9 ja luokan C materiaalin keskimäärin 0,6. Luokan A absorptiomateriaali on esimerkiksi akustiikkamineraalivilla, jonka paksuus on vähintään 40 mm. Luokan C absorptiomateriaaleja ovat esimerkiksi useat rei itetyt rakennuslevyt, joiden reikäala on vähintään noin 15 % ja levyn takana on taustahuopa sekä ilmatila vähintään 50 mm. Pohjaltaan suorakaiteen muotoisiin tiloihin syntyy usein häiritseväksi koettu tärykaikuilmiö ts. ääni jää heijastelemaan yhdensuuntaisten pintojen väliin vaimentumatta, mikä havaitaan siten, että sama ääni kuullaan nopeasti monta kertaa. Tärykaiku on päiväkodeissa yleinen ilmiö, mikä johtuu siitä, että absorboiva materiaali sijoitetaan usein kokonaisuudessaan kattoon. Tärykaiku voidaan estää sijoittamalla absorboivaa materiaalia myös kahdelle vierekkäiselle seinälle tai järjestämällä tilan pohja sellaiseksi, että seinät eivät ole yhdensuuntaisia. Tavallisesti jälkikaiunta-aikavaatimusten saavuttaminenkin edellyttää absorptiomateriaalin sijoittamista katon lisäksi seinille. 5 Ilmanvaihtojärjestelmä 5.1 Ääneneristys ilmavaihtokanavien kautta Ilmanvaihtokanavistoa suunniteltaessa on otettava huomioon se, että kanavisto ei saa heikentää tilojen välistä ääneneristystä. Tilasta toiseen kanavan ilmatilan kautta kulkevan äänen vaimentamiseksi kanavistoon on sijoitettava äänenvaimentimet jokaiseen eri tiloja yhdistävään kanavareittiin. Vaimenninten halkaisija on tyypillisesti 100 200 mm suurempi kuin kanavan, ja pituus tavallisesti luokkaa 300 600 mm. Musiikki-leikkitilassa arvioidut vaimenninpituudet ovat 1500 2400 mm. Ilmanvaihtokanavien päätelaitteet ja äänenvaimentimet tulee mitoittaa niin, että ilmaääneneristysluku R w kanavien kautta on tilojen välille asetettua ilmaääneneristyslukuvaatimusta vähintään - 10 db korkeampi, kun tilojen välillä on 1 kanava, - 13 db korkeampi, kun tilojen välillä on 2 kanavaa, - 15 db korkeampi, kun tilojen välillä on 3 kanavaa, - 16 db korkeampi, kun tilojen välillä on 4 kanavaa. Jos samassa kanavassa on useita päätelaitteita, kukin päätelaite katsotaan aina yhdeksi kanavaksi, ja äänenvaimentimet mitoitetaan täyttämään edellä luetellut vaatimukset. Kanavistossa ääneneristävyyden vuoksi tarvittavat äänenvaimentimet mitoitetaan ohjeen RIL 243-1-2007 [3] luvun 12.7 mukaisesti. Ääneneristys kanavien kautta tarkoittaa sitä, että ääni ei saa siirtyä kanavan vaipankaan kautta tilojen välillä. Siksi on ensisijaisesti käytettävä pyöreitä kanavia. Suorakaidekanavien ääneneristyskyky on heikko ja ne on koteloitava silloin, kun tilojen välille tavoitellaan ääneneristystä. 5.2 Ilmanvaihtojärjestelmän tuottamat äänitasot Ilmanvaihdon eri tiloihin aiheuttama äänitaso muodostuu konehuoneesta rakenteiden kautta tulevasta ilma- ja runkoäänestä, kanaviston kautta tilaan siirtyvästä puhallinäänestä, virtausäänestä, säätölaitteiden äänestä sekä päätelaitteiden äänenkehityksestä. Ilmanvaihdon eri tiloihin tuottamat äänitasot tarkistetaan ohjeen RIL 243-1-2007 luvun 12 mukaisesti [3]. Ilmanvaihdon äänitasojen suunnittelussa on huomattava myös, että tavallisesti äänenvaimentimia tarvitaan tavallisesti myös ilmanvaihtokoneiden raitis- ja jäteilmakanaviin ulos.

Raportti 6026-1a 10(13) 5.3 Tärinäneristykset Päätelaitteet valitaan ilmamäärän niin, että konehuoneen, päätelaitteiden, puhallinäänen ja säätölaitteiden yhdessä tilaan tuottamat äänitasot eivät ylitä sallittua äänitasoa. Ilmanvaihtokanaviin suunnitellaan ilmanvaihtosuunnittelijan valitsemien esimerkkikoneiden ja säätölaitteiden äänitehotasojen perusteella äänenvaimentimet. Yleinen periaate on, että säätölaitteen jälkeen tarvitaan aina äänenvaimennin. Säätölaitteiden äänenvaimenninten sijoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon se, että säätölaitteen ääni etenee kanavassa molempiin suuntiin. Ilmanvaihdon äänitasot voidaan määrittää lopullisesti vasta, kun ilmanvaihtourakoitsija on valinnut ilmanvaihtokoneet. Ilmanvaihtourakoitsija vastaa äänitasojen saavuttamisesta. Ilmanvaihtourakoitsijan tulee ilmanvaihtokoneita ja kanavatuotteita valitessaan ottaa huomioon, että koneiden ja kaikkien kanavaosien tulee vastata suunnitelmia paitsi ilmamäärien suhteen, myös äänenkehityksen suhteen. Lukuun ottamatta pienitehoisia lämpöjohtojen kiertopumppuja, jotka ovat putken kannattamia (esim. pienten ilmastointikoneiden yhteydessä olevat pumput), kaikki rakennuksen koneet ja laitteet, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääntä tai tärinää aiheuttamia osia, tulee asentaa oikein mitoitettujen tärinäneristimien varaan. Tärinäneristys voidaan jättää pois sellaisista laitteista, joiden kierrosluku on pieni ja joiden aiheuttama runkoääni on merkityksetön. Urakoitsijan tulee kuitenkin vastata silloinkin vaadittavan äänitason saavuttamisesta. 6 Rakenteiden tiiviys 6.1 Yleisohjeet Kaikkien ääntä eristävien rakenteiden tulee olla täysin ilmatiiviitä, myös alas laskettujen kattojen yläpuolelta ja muista näkymättömiin jäävistä paikoista. Tiivistettyjen läpivientien, rakojen ja saumojen tulee säilyttää ilmatiiviytensä rakennuksen käytön aikana. Myös seinät, joille ei ole määritelty erikseen ääneneristysvaatimusta, tulee rakentaa tiiviiksi, sillä tilan käyttötarkoituksen muuttuessa seinän tiivistäminen voi jälkeenpäin olla mahdotonta. Toisiaan vasten naulatut tai ruuvatut rakenteet, kuten rakennuslevyn liittäminen suoraan betoniseinään, eivät täytä vaatimusta ilmatiiviydestä. Eri rakennusosien välisiin saumoihin tulee aina jättää riittävän suuri rako, joka pystytään tiivistämään asiallisesti. Kivirakenteiset seinät, välipohjat ja muut rakennusosat tiivistetään toisiinsa pääsääntöisesti sementtilaastilla. Mikäli on syytä olettaa, että kivirakenteen liitos viereiseen rakenteeseen ei pysy tiiviinä sementtilaastilla, rako tiivistetään molemmin puolin elastisella massalla. Välitilassa käytetään tällöin eristeenä mineraalivillaa. Aukkojen ja läpivientien tiivistykseen käytetään tarkoituksenmukaisia, tiiviytensä säilyttäviä, seinän massaa vastaavia aineita. Pienissä aukoissa ja liitoksissa käytetään pääsääntöisesti elastista tiivistysmassaa. Välitilassa käytetään eristeenä mineraalivillaa. Elastisella massalla tiivistettävän raon tulisi olla noin 7-13 mm leveä. Sauma ei yleensä saisi olla kapeampi kuin 5 mm tai leveämpi kuin 20 mm. Tiivistystyötä tehtäessä tiivistettävän sauman kaikkien pintojen pitää olla puhtaita pölystä ja muista epäpuhtauksista, jotta massa varmasti tarttuu hyvin kaikkiin pintoihin. Työssä on myös noudatettava massan valmistajan ohjeita. Polyuretaania ei saa käyttää ääntä eristävän rakenteen tiivistämiseen, sillä polyuretaanin keveys ja huokoisuus tekevät siitä erittäin heikon ääneneristysmateriaalin.

Raportti 6026-1a 11(13) 6.2 Ilmanvaihtokanavien läpiviennit 6.3 Putkien läpiviennit 6.4 Sähköasennukset Ilmanvaihtokanavat juotetaan kivirakenteisiin kiinni betonilla. Kun kanava lävistää kivirakenteen, kanavan tulee olla niin tukeva, että se ei painu, kun rakennusurakoitsija juottaa aukon kiinni. Nelikulmaisissa kanavissa tulee seinämän kohdalla olla jäykistys. Jos ilmanvaihtokanava lävistää kiviaineisen kaksoisrakenteen tai liikuntasauman, kanava on katkaistava joustoliittimellä tai irrottaa mineraalivillalla toisesta seinäpuoliskosta. Ilmanvaihtokanavia asennettaessa on urakoitsijan sovittava työn suoritusjärjestyksestä siten, että kanavatyö keskeytetään tarvittavissa kohdissa, jotta läpimenokohdat voidaan sulkea. Edellinen koskee erityisesti sellaisia kohtia, missä useita kanavia kulkee lähekkäin sekä yleensä suurten kanavien läpimenokohtia ja ahtaita tiloja. Levyrakenteissa ilmanvaihtokanavien läpiviennit tiivistetään mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla molemmin puolin. Viemäriputkien lävistysaukot juotetaan kivirakenteissa kiinni betonilaastilla tai kipsimassalla. Lämpö- ja vesijohtojen, sprinkleriputkien, paineilmaputkien ja jäähdytysputkien läpimenokohdissa johdon toimittajan on sijoitettava kivirakenteeseen putken ympärille hylsy. Rakennusurakoitsija kiinnittää hylsyn rakennustyön yhteydessä. Putken toimittaja tiivistää putken ja hylsyn välin täysin tiiviiksi käyttäen mineraalivillaa tai solumuovia sekä molemmin puolin joustavaa tiivistysmassaa. Jos rakenteeseen on tehty poraamalla säännöllinen pienikokoinen läpimenoaukko, ei erillistä hylsyä tarvita. Putken toimittaja tiivistää välin mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla. Levyrakenteissa putkien läpiviennit tiivistetään mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla molemmin puolin. Jos tiivistysmassan elastisuus ei riitä läpivietävän putken lämpöliikkeen seuraamiseen, seinään voidaan asentaa tiivistetty hylsy, joka puolestaan tiivistetään putkea vasten tiiviillä mineraalivillalla ja elastisella kitillä. Tarvittaessa putki käsitellään niin, että tiivistysmassa ei pääse liikkumaan putken mukana. Sähköjohtojen arinoita tai sähkökouruja ei saa viedä sellaisten rakenteiden läpi, joiden ilmaääneneristysluvuksi on määritelty yli 40 db. Jos seinän ilmaääneneristyslukuvaatimus R w on 40 50 db, kourut tulee katkaista seinän kohdalla niin, että päiden väliin jää vähintään noin 1 mm leveä rako. Kun asennustyöt on tehty, sähköurakoitsija sijoittaa kourujen sisään seinän kummallekin puolelle noin 300 mm pitkän kourun täyttävän avosoluisen vaahtomuovipalan (esim. Superlon). Paloteknisten syiden vaatiessa käytetään mineraalivillaa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kourujärjestelmään kuuluvaa ääneneristysvaatimukset täyttävää tiivistettä. Seinissä, joiden ilmaääneneristyslukuvaatimus on R w on 44 tai parempi, myös sähköjohtojen ja niiden läpivientiä varten asennettujen putkien välinen rako tulee tiivistää molemmin puolin elastisella massalla. Tämä tehdään riippumatta siitä, tuleeko sähköputki suoraan seinän läpi vai jostain kauempaa. Tiivistyksen suorittaa sähköurakoitsija, jos muut asiakirjat eivät toisin määrää. Sähköjohtojen lävistäessä kivirakenteen sähköurakoitsija toimittaa tarvittavat läpivientiputket, jotka urakoitsija kiinnittää rakennustyön yhteydessä. Johtoasennuksen jälkeen urakoitsija tiivistää johtojen ja putken välin elastisella massalla. Mahdolliset ylimääräiset putkien päät tiivistetään elastisella massalla. Jos suuri johtomäärä kulkee rakenteen läpi, tiivistykseen voidaan käyttää palokatkomassaa tai modulimitoitettuja palokatkoja.

Raportti 6026-1a 12(13) 7 Rakennuksessa tehtävät akustiset mittaukset Urakoitsijan on osoitettava tässä akustiikka-suunnitteluohjeessa esitettyjen akustisten vaatimusten toteutuminen teettämällä rakennuksessa valmistumisvaiheessa kustannuksellaan akustisia mittauksia seuraavasti: - ilmaääneneristysluvun R w mittauksia tehdään standardin ISO 140-4 [6] mukaisesti neljä kappaletta. Yksi mittauksista tehdään musiikkiluokan sekä siihen rajoittuvan ryhmä-, leikki- tai lepohuoneen, pienryhmätilan tai opetustilan välillä. Mikäli musiikkiluokka ei rajoitu yhteenkään tällaiseen tilaan, tehdään mittaus musiikkiluokasta rajoittuvan työ- tai toimistotilan tai muun tilan välillä, jossa työskennellään säännöllisesti. Mikäli musiikkiluokka ei rajoitu tällaiseenkaan tilaan, tehdään mittaus musiikkiluokan ja käytävän väliltä. Yksi mittaus tehdään teknisen työn ja normaalin opetustilan välillä. Loput kaksi ilmaääneneristyslukua mitataan mittaajan valitsemien ryhmä-, leikki- tai lepohuoneiden, pienryhmätilojen ja opetustilojen välillä. - jälkikaiunta-aika mitataan musiikkiluokassa sekä neljässä mittaajan valitsemassa ryhmä-, leikki- tai lepohuoneessa, liikuntatilassa, pienryhmätilassa ja opetustilassa standardin ISO 354 [7] mukaisesti. Helsingissä Heikki Helimäki, DI, Fise AA akustiikka Helimäki Akustikot Temppelikatu 6B 00100 Helsinki p. 020 7118 591 heikki.helimaki@helimaki.fi Lähteet 1. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C1: Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. 1998. Helsinki, ympäristöministeriö. 2. SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus. 2004. Helsinki, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 3. Kylliäinen, M. & Hongisto, V. 2007. RIL 243-1-2007, Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 4. Kylliäinen, M. & Hongisto, V. 2007. RIL 243-2-2007, Rakennusten akustinen suunnittelu: oppilaitokset, auditoriot, liikuntatilat ja kirjastot. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 5. Kylliäinen, M. & Hongisto, V. 2008. RIL 243-3-2008, Rakennusten akustinen suunnittelu: toimistot. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 6. ISO 140-4, Acoustics Measurement of sound insulation in buildings and of building elements Part 4: Field measurements of airborne sound insulation between rooms. 1998. Genève, International Organization for Standardization.

Raportti 6026-1a 13(13) 7. ISO 354, Acoustics Measurement of sound absorption in a reverberation room. 2003. Genève, International Organization for Standardization.