Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011
Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Esipuhe... 3 Arjen tietoyhteiskunnan haasteet... 4 Tulevaisuuden muutostekijät... 6 Viestinnän infrastruktuuri... 6 Media, digitaaliset sisällöt ja palvelut... 6 Osallisuuden huomioiminen... 7 EU ja kansainvälinen toimintaympäristö... 7 Visio 2011... 8 Graafinen suunnittelu Workshop Pälviä Oy Valokuvat ministerin kuva Anna Huovinen muut kuvat Antero Aaltonen, Heikki Pälviä, Panu Pälviä Paino Edita Prima 10/2007 Strategiset päämäärät... 8 Viestinnän infrastruktuuri... 8 Media, digitaaliset sisällöt ja palvelut... 9 Osallisuus... 9 Viestinnän EU-politiikka ja kansainvälinen yhteistyö... 9 Keskeisimmät toimenpiteet... 10
3 Esipuhe Suvi Lindén, viestintäministeri Tieto- ja viestintäteknologialla on yhä suurempi merkitys kansalaisten ja yritysten arkipäivässä. Teknologinen kehitys luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia parantaa kansalaisten arkea ja työn tuottavuutta. Uudet palvelut ja teknologia tarjoavat lukuisia sovellusalueita elinkeinoelämälle ja julkiselle sektorille. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollistamat uudet toimintatavat parantavat yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä ja avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotolla ja hyödyntämisellä on suuri potentiaali lisätä ihmisten välistä tasa-arvoa, sosiaalisia kontakteja ja osallisuutta sekä helpottaa tiedon ja palveluiden saatavuutta. Sen vuoksi niitä on syytä yhteiskunnallisin toimin edistää. Kehitys sisältää kuitenkin myös uhkia kuten kansalaisten epätasa-arvon lisääntymisen, yksityisyyden suojan ja tietoturvallisuuden heikkenemisen sekä vaikeudet sopeutua uuteen yhä teknisempään toimintaympäristöön. Kriittisimmillään uhkat kohdistuvat yhteiskunnan ja talouden toimivuuteen modernien yhteiskuntien ollessa yhä riippuvaisempia tieto- ja viestintätekniikasta ja -järjestelmistä. Nopea teknologinen kehitys tuo väistämättä tullessaan isoja muutoksia viestintämarkkinoille ja viestintäpolitiikkaan. Erityisen haasteellista on viestintäelinkeinon kilpailukyvyn parantaminen sekä uuteen eurooppalaiseen lainsäädäntökehykseen ja globalisaatioon sopeutuminen. Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpoliittisen strategian tavoitteena on vastata teknologisen kehityksen sekä toimintaympäristön muutosten myötä syntyneisiin uusiin haasteisiin. Strategia antaa suunnan ministeriön viestintäpolitiikalle vuosiksi 2007 2011 ja se muodostuu keskeisimmistä ministeriön vastuulla olevista tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikan osa-alueista. Strategia täydentää käynnissä olevaa, Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan puitteissa tehtävää tietoyhteiskunnan laajempaa kehittämistyötä. Arjen tietoyhteiskuntaan voidaan päästä vain puhaltamalla yhteen hiileen. Se tarvitsee toteutuakseen koko yhteiskunnan ja sen eri sektoreiden aktiivista osallistumista kehitystyöhön. Tulenteon välineet ovat käsissämme. Nyt tarvitsemme vain uskallusta ja uskoa siihen, että pystymme hyödyntämään teknologisen kehityksen meille suomia mahdollisuuksia täysimääräisesti ja kykenemme välttämään siihen liittyvät sudenkuopat.
4 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Arjen tietoyhteiskunnan haasteet Suomi on siirtymässä yhteiskuntakehityksessä niin kutsuttuun ubiikkiaikaan 1. Ubiikkiyhteiskuntaa voidaan kutsua myös uudeksi arjen tietoyhteiskunnaksi, sillä siinä toimintatavat perustuvat aina ja kaikkialla käytettävissä oleviin tieto- ja viestintäpalveluihin. Arjen tietoyhteiskunnassa perinteiset televerkot korvautuvat internetverkoilla ja nykyistä monipuolisempi, helppokäyttöisempi ja älykkäämpi tekniikka on yleisesti käytössä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen halpenee ja koneiden ja esineiden välinen viestintä yleistyy. Arjen tietoyhteiskunnassa palvelukehitys hyödyntää eri teknologioiden yhteentoimivuutta, viestintämuotojen erot hämärtyvät, elämyksellisyys lisääntyy ja virtuaaliset toimintatavat leviävät. Viestintäpolitiikan keskeinen haaste on varmistaa korkealuokkaisten viestintäpalveluiden saatavuus kohtuuhintaan koko maassa. Samalla viestintäpolitiikassa pitäisi ottaa huomioon viestintämarkkinoiden liiketoimintamallien nopea muutos, alalla tapahtuva konsolidoitumiskehitys, alan globalisaatio sekä uusien palveluiden vaatimat investoinnit. Tehokkaasti toimivat viestintämarkkinat edellyttävät elinvoimaisia viestintäyrityksiä. Viestintäpolitiikalla pyritään edistämään kansalaisten tasa-arvoa, sillä eri käyttäjäryhmät ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvin erilaisessa tilanteessa muun muassa iästä, koulutustasosta ja asuinpaikasta riippuen. Myös yritysten toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa se, missä päin maata ja miten lähellä keskuksia ne toimivat. Uudet jakeluväylät ja päätelaitteet muuttavat sisältöjen tarjontatapoja ja avaavat mahdollisuuksia uusille palveluille. Perinteisen ja uuden median välinen suhde muuttuu. Muutoksen vauhtia on vaikea arvioida. Arjen tietoyhteiskunnan kehittyminen tuo uusia mahdollisuuksia edistää monikanavaisten, uusiin teknologioihin ja uusille jakelutavoille perustuvien palveluiden ja sisältöjen tuotantoa ja käyttöä. Euroopan ja Suomen innovaatio- ja kilpailukyky on valtavien haasteiden edessä. Arjen tietoyhteiskunta mahdollistaa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen yhteiskunnan kaikilla aloilla. Euroopassa ei tuottavuutta voida enää juurikaan nostaa muuten kuin työn tuottavuutta lisäämällä. Siinä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on avainasemassa. Langattomuus, yhteisölliset viestinnän muodot ja ubiikit sovellukset ovat avainasemassa innovatiivisten viestintäpalveluiden synnylle. Innovaatioiden näkökulmasta arjen tietoyhteiskunta on suuri mahdollisuus. Tieto- ja viestintäteknologia on Suomen innovaatiotoiminnan keskeinen veturi. Julkisen talouden kestävyys joutuu koetukselle. Uusi teknologia mahdollistaa palveluiden tehokkaan tuottamisen ja räätälöinnin eri väestöryhmien tarpeisiin. Myös palvelusektori hyötyy merkittävästi tieto- ja viestintäteknologian tehokkaasta hyödyntämisestä. Arjen tietoyhteiskunnan suuri haaste on sananvapauden ja sisältöjen vapaan levittämisen turvaaminen. Sananvapauden ja haitallisten sisältöjen torjunnan välille voi olla vaikea löytää tasapainoa. Arjen tietoyhteiskunnassa yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin toiminnot riippuvat lähes täysin tietoverkkojen ja tietojärjestelmien toimintavarmuudesta. Kriittisen infrastruktuurin toiminnan varmistaminen edellyttää jatkuvaa varuillaan oloa ja hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. 1 Ubiquitous, kaikkialla läsnä oleva [tieto- ja viestintäteknologia]
Tietoturvauhkat ja tietoverkkorikollisuus uhkaavat arjen tietoyhteiskunnan toimivuutta. Rikollisuus järjestäytyy ja muuttuu yhä monimuotoisemmaksi sekä kohdistuu myös kriittisiin infrastruktuureihin ja uhkaa vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Kansalaisten käyttötottumukset muuttuvat hitaasti ja uuden tekniikan käytön oppiminen voi olla vaikeaa. Riittävien taitojen ja tietojen varmistaminen arjen tietoyhteiskunnassa toimimiseen on suuri haaste. Luottamus arjen tietoyhteiskuntaan edellyttää teknisesti toimivia ja turvallisia palveluita, mutta laajasti ymmärrettynä luottamus on käyttäjän kokemus palvelun laadusta. Luottamusta tuovat palveluiden helppokäyttöisyys, riittävä kuluttajansuoja, varmuus sisältöjen aitoudesta ja varmuus siitä, että kuluttajan yksityisyyttä ja muita etuja suojellaan. viestintäpolitiikka Arjen tietoyhteiskunnassa Viestinnän infrastruktuuri Langattomat ja mobiiliverkot, IP-verkot, investoinnit, tietoturva Osallisuuden edistäminen Esteettömyys, yksityisyyden suoja, kuluttajan asema, yhteentoimivuus, viestinnän moniarvoisuus, lapset, nuoret ja ikääntyneet Media, digitaaliset sisällöt ja palvelut Digi-tv, radio, Yle, posti, lehdistö, sisältö- ja palvelutuotanto
6 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Tulevaisuuden muutostekijät Viestinnän infrastruktuuri l Verkko- ja palveluinfrastruktuuri muuttuu internetpohjaiseksi. l Langattomat- ja mobiiliteknologiat yleistyvät. l Kilpailu taajuuksista lisääntyy ja paine niiden tehokkaaseen käyttöön ja hallinnointiin kasvaa. l Teknologinen kehitys nopeutuu merkittävästi, uusia verkko- ja palveluteknologioita syntyy. l Siru- ja älykorttiteknologiat yleistyvät ja halpenevat, ja verkot sekä päätelaitteet muuttuvat yhä älykkäämmiksi ja itseohjautuvammiksi. l Standardien välinen kilpailu kovenee. l Internetverkon osoiteavaruus kasvaa IPv6:n myötä ja koneiden ja esineiden välinen viestintä yleistyy. l Viestintäverkkoyritysten ansaintamallit muuttuvat. l Tieto- ja viestintäteknologialla on yhä suurempi merkitys yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Kriittisen infrastruktuurin ja tietopääoman suojaamisen merkitys korostuu. l Tietoturvauhkat ja petokset lisääntyvät, monimutkaistuvat ja ammattimaistuvat edelleen ja ne yleistyvät uusissa verkkoympäristöissä sekä mobiiliverkoissa. l Kilpailu viestintämarkkinoilla lisääntyy ja syrjäseutujen viestintäyhteyksien varmistaminen markkinoiden toimesta vaikeutuu. Media, digitaaliset sisällöt ja palvelut l Kilpailu viestintäpalvelumarkkinoilla kiristyy: eri mediat, jakelutiet ja sisällöt kilpailevat keskenään yleisöistä ja markkinaosuuksista. l Monikanavainen palvelujen ja sisältöjen tarjonta lisääntyy. Päätelaitteet ovat älykkäitä audiota, videota ja dataa vastaanottavia monitoimilaitteita. l Verkoista tulee merkittävä sisältöjen lataus- ja varastointipaikka. l Tekijänoikeuksista ja muista aineettomista oikeuksista tulee huomattava tuotannontekijä, jonka hallinnointi ja suojaaminen korostuu. l Uusia palvelu-, liiketoiminta- ja ansaintamalleja syntyy täydentämään ja korvaamaan vakiintuneita toimintamuotoja. Maksullinen sisältötarjonta lisääntyy. l Viestintäyritysten omistus kansainvälistyy ja keskittyy. l Suurten yleisöjen sisältöjen rinnalle kehittyy paikallisesti eriytyneitä palveluita. Yhteisöllisten viestintäpalveluiden suosio kasvaa ja niistä muodostuu merkittäviä medioita. l Globaali palveluntarjonta (Yahoo, Google) etenee ja haastaa kansalliset toimijat. Kansalliset sisällöntarjoajat joutuvat panostamaan ylikansallisten ohjelmistojen paketointiin kansallisen oman sisältötuotannon kustannuksella. Toimintaympäristön muutos haastaa Yleisradion julkisen palvelun. l Tarve palveluntarjoajan ja käyttäjän riittävän luotettavalle tunnistamiselle kasvaa. Lähitunnistamisteknologiat ja biometrinen tunnistaminen yleistyvät. l Laittomien ja haitallisten aineistojen määrä sähköisissä medioissa kasvaa ja turvallisen käyttöympäristön tarve korostuu. l Tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen nopeutuvat monella toimialalla kuten hallinnon, kaupan, terveydenhuollon, liikenteen ja logistiikan sovellusalueilla. l Sähköinen viestintä korvaa kasvavassa määrin perinteistä postiliikennettä. Postitoiminnan harjoittajat muuttavat muotoaan sähköisen viestinvälityksen ja logistiikan kokonaisosaajiksi. Postin ja lehtien perinteisten jakelu- ja palveluverkkojen ylläpitomahdollisuudet syrjäseuduilla ilman yhteiskunnan tukea heikkenevät.
7 Osallisuuden huomioiminen l Väestön ikääntyminen luo tarvetta uusille arkipäivää tukeville teknologioille ja palveluille. l Ikääntyvän väestön, vammaisten ja vähemmistöjen syrjäytymisriski kasvaa. l Hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen merkitys kasvaa. l Julkisen sektorin palvelut siirtyvät verkkoon, ja riippuvuus tieto- ja viestintäteknologiasta eri toimialoilla lisääntyy. l Kansalaisten tietoteknisen osaamisen merkitys lisääntyy. l Luottamuksen synnyttäminen uutta tekniikkaa kohtaan tulee yhä kriittisemmäksi. l Tietoturvatietoisuuden ja -osaamisen tarve kasvaa. l Teknologian käytön lisääntyessä helppokäyttöisyyden vaatimus korostuu. Yhteentoimivuus muodostuu kriittiseksi uusien käyttötottumusten synnylle. l Viihdepalveluiden merkitys käyttötottumusten suuntaajana korostuu. l Verkkojen ja palvelujen käytöstä kerääntyy paljon suojattavia tunniste- ja henkilötietoja. Yksityisyyden ja kuluttajan suojan turvaamisen merkitys korostuu. EU ja kansainvälinen toimintaympäristö l EU:n lainsäädäntöuudistuksilla on entistä enemmän kansallista lainsäädäntöä ohjaavia vaikutuksia. l Viestintäalan markkinoiden ja tekniikoiden kehitys haastaa EU:n päätöksentekojärjestelmän hitauden. l EU:n sisämarkkinoiden kehitys on hidasta ja eri toimialojen välillä epätasaista. l EU ei pysty saavuttamaan tuottavuus- ja kilpailukykytavoitteitaan. l Globalisaatio etenee ja sen myötä kilpailu kiristyy. Kilpailu uusista markkina-alueista kiihtyy. l Tietoyhteiskunnan kehittyminen tapahtuu globaalisti epätasa-arvoisesti ja kulttuurisesti monista eri lähtökohdista. l Energian saatavuuteen liittyvät epävarmuustekijät lisääntyvät. l Kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin uhka sekä ilmaston muutoksen mukanaan tuomat uhkat lisääntyvät.
8 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Visio 2011 Reilu, kilpailtu ja jatkuvasti kehittyvä toimintaympäristö, jolla tarjotaan monipuolisia, edistyksellisiä, luotettavia ja käyttäjäystävällisiä viestintäpalveluja tasa-arvoisesti kaikkien käyttöön. Viestinnän infrastruktuuri l Suomen viestintäala on elinvoimainen ja kilpailukykyinen ja viestintäpolitiikka palvelee sekä alan elinkeinoelämän että kansalaisten tarpeita. l Viestinnän infrastruktuuria rakennetaan kaupallisin ehdoin kilpailevilla verkkoteknologioilla. Monipuolisten, korkealaatuisten ja kohtuuhintaisten viestintäpalveluiden saatavuus on turvattu koko maassa. l Langaton viestintä kehittyy ja lisääntyy. Taajuuspolitiikka uudistuu maltillisesti ja lisääntyvään taajuustarpeeseen on varauduttu.
9 Strategiset päämäärät Media, digitaaliset sisällöt ja palvelut l Erilaiset verkot ja palvelut toimivat keskenään yhteen ja viestintäverkot ja -palvelut ovat helppokäyttöisiä, turvallisia ja luotettavia kaikissa oloissa. l Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. l Tarjolla on innovatiivisia ja monipuolisia sähköisiä sisältöjä ja palveluita. Uusia teknologioita, innovatiivisia liiketoimintamalleja sekä palveluntarjontamuotoja kehittyy ja niiden tarjonta ja käyttö lisääntyy. l Suomalaisen sisältötuotannon ja mediakulttuurin vahvuudet kuten kansallisesti omaleimaiset sisällöt, julkinen palvelu ja monipuolinen lehdistö säilyttävät vahvan asemansa. Ne kehittyvät ja niiden kansainvälinen kilpailukyky kasvaa. l Postin yleispalvelu on turvattu ja lehtien fyysiset jakelukanavat säilyvät koko maan kattavina. Osallisuus l Kansalaisten arki paranee tieto- ja viestintäpalveluiden käytön kautta. l Yksityisyyden suoja, sananvapaus ja viestinnän moniarvoisuus sekä kansalaisten ja yritysten luottamus sähköisiin palveluihin säilyvät ja vahvistuvat. l Kuluttajan asema sähköisten palveluiden käyttäjänä paranee ja ikääntyneet ja erityisryhmät huomioidaan entistä paremmin viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluiden käyttäjinä. Kansalaisten tasavertaisuus palveluiden saatavuuden ja käytön suhteen paranee. l Kansalaisten medialukutaito tietoyhteiskunnassa paranee. Lasten ja nuorten asemaan tietoyhteiskuntapalveluiden käyttäjinä kiinnitetään huomiota ja sähköisen viestinnän ympäristö on kaikille turvallinen. Median haitallisten ja laittomien sisältöjen käyttöä ja tarjontaa torjutaan tehokkaasti. Viestinnän EU-politiikka ja kansainvälinen yhteistyö l EU:n viestintäpolitiikka tukee Suomen kansallisia tavoitteita. Eurooppalaisen viestintäelinkeinon kilpailukyky ja tuottavuus paranevat ja palvelevat eurooppalaisten kuluttajien etua. Eurooppaan syntyy kilpaillut ja tehokkaat sisämarkkinat, viestintäpalveluita tukevia yhteisiä standardeja sekä suotuisa toimintaympäristö uusille innovaatioille. l Suomalaisten viestintäalan yritysten liiketoimintamahdollisuudet ja mahdollisuudet pärjätä globaalissa kilpailussa paranevat. Suomi on houkutteleva kohde ulkomaalisille investoinneille. l Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen lisääntyy globaalisti. Edellytykset viestintäalan ja muun tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän palvelutuotannon kasvulle paranevat. Tästä kasvusta saatavat hyödyt jakautuvat mahdollisimman laajaalaisesti eri valtioiden ja kansalaisten kesken.
10 Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Keskeisimmät toimenpiteet l Viestinnän infrastruktuuria kehitetään ensisijaisesti kaupallisin ehdoin ja teknologianeutraalisti. Panostetaan vahvasti saumattoman langattoman viestinnän edistämiseen lainsäädäntöä kehittämällä. Nopeiden yhteyksien saatavuutta parannetaan. l Viestintäinvestointeja edistetään arvioiden mm. mahdollisuuksia keventää telesääntelyä. Viestintämarkkinoiden keskittymistä seurataan ja toimilupapolitiikalla varmistetaan, että viestintämarkkinoilla on riittävästi kilpailua. l Viestintäelinkeinon kilpailukykyä edistetään, ja monipuolisten, korkealaatuisten ja kohtuuhintaisten viestintäpalveluiden saatavuus varmistetaan koko maassa. Edistetään infrastruktuurin kehitystä myös julkisin varoin alueilla, jonne ei synny kaupallista tarjontaa. l Radiotaajuuspolitiikkaa uudistetaan maltillisesti joustavampaan ja tehokkaampaan suuntaan ja arvioidaan myös taajuuksien kaupallistamisesta saatava hyöty. Varmistetaan, että taajuudet säilyvät kansallisen toimivallan piirissä ja että televisiolla ja langattomalla viestinnällä on riittävästi taajuuksia sekä viestintämarkkinoilla alueellisesti riittävästi taajuuksia eri käyttötarkoituksiin. l Käynnistetään HDTV:hen siirtymisen suunnittelu. l Yleisradio Oy:n julkisen palvelun rahoitus turvataan ja arvioidaan eri rahoitusvaihtoehtojen käyttökelpoisuus. l Tuetaan viestinnän moniarvoisuutta ja uusia jakeluteitä sisältöjen tarjonnassa. Turvataan yleisradiotoiminnan julkisen palvelun suomen- ja ruotsinkielisten televisioohjelmistojen näkyvyys. l Arvioidaan televisio- ja radiotoiminnan tulevaisuuden suuntaviivoja ja selvitetään mm. internettelevision, mobiilitelevision ja teräväpiirtotelevision vaikutukset televisiotoiminnan rahoitukselle ja toimilupaohjaukselle. l Edistetään uusien teknologioiden, innovatiivisten liiketoimintamallien ja uusien palveluntarjontamuotojen kehitystä viestinnässä. Otetaan digitaalisen median sisältö- ja palvelupolitiikkaa laadittaessa huomioon uusien teknologioiden ja viestintäpalveluiden sekä niiden jakelutapojen yhdentyminen. l Tuetaan kansainvälisen yhteistyön kautta suomalaisia yrityksiä tiedon digitalisoitumisesta syntyvien globaalien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä. l Edistetään viestintäteknologian käyttöä arjessa ja työelämässä liikenteen päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä sujuvaa ja turvallista liikkumista arjen tietoyhteiskunnassa. l Edistetään viestintäverkkojen ja -palveluiden helppokäyttöisyyttä, turvallisuutta ja luotettavuutta kaikissa oloissa. Parannetaan kansalaisten ja yritysten luottamusta arjen tietoyhteiskunnan palveluihin. l Helppokäyttöistä sähköistä tunnistamista koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. l Uudistetaan yksityisyyden, sananvapauden, kuluttajan ja yrityssalaisuuksien suojaa sekä helppokäyttöistä sähköistä tunnistamista koskeva lainsäädäntö. l Turvataan lasten ja nuorten asema tietoyhteiskunnan kansalaisina tavoitteena kaikille turvallinen digitaalinen ympäristö, jossa median haitallisia ja laittomia sisältöjä torjutaan tehokkaasti.
11 l Ikääntyneen väestön ja erityisryhmien elämänlaatua parannetaan viestintäpalveluiden avulla siten, että jo palveluiden suunnitteluvaiheessa huomioidaan niiden käytettävyys kaikkien väestöryhmien parissa. l Parannetaan tietoyhteiskunnan esteettömyyttä. l Torjutaan tietoturvauhkia ja edistetään viestintäalan yhteistyötä tasapainoisesti huomioiden viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan vaatimukset. l Varmistetaan yritysten toimintaedellytykset kaikissa oloissa kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuutta ja yrityssalaisuuksien suojaa kehittämällä. l Edistetään viestintäpolitiikan keinoin tieto- ja viestintäalan huoltovarmuutta. l Toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa laaja kokeiluhanke, jonka tavoitteena on, että jokaisella peruskoululaisella on oppimisen keskeisenä välineenä käytössään oppilaskohtainen tietokone. l Vaikutettaan siihen, että eurooppalaiset viestintäalan sisämarkkinat ovat toimivat ja viestintädirektiivit tulevat voimaan samanaikaisesti kaikissa EU:n jäsenmaissa. l Vaikutetaan siihen, että tekniikan kehittyminen, tulevaisuuden tarpeet sekä kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen tietoyhteiskunnassa otetaan EU:n viestintälainsäädännön harmonisoinnissa erityisesti huomioon.
Viestintäpolitiikka arjen tietoyhteiskunnassa 2007 2011 Liikenne- ja viestintäministeriö 978-952-201-594-5 (painotuote) 978-952-201-595-2 (verkkojulkaisu) Sähköinen versio osoitteessa www.mintc.fi Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 Valtioneuvosto Puhelin (09) 160 02 www.mintc.fi