12 2011 Museo vai silta? sivu 3 Tontti Malmin aseman kupeesta sivu 4 Malmin tunnetuin rakennus Mikä mahtaa olla Malmin alueen tunnetuin rakennus? sivu 5
2 1 2012 Talviklassikko 2012 Talviklassikon ottelulippuja on myyty yli 32.000 kappaletta ja lippuja on jäljellä alle 3.000 kpl. Kiinnostus ottelua kohtaan on jatkunut tasaisena koko ajan ja tahti kiihtyy mitä lähemmäs ottelupäivää päästään. Tavoitteenamme on rakentaa mahtava talvitapahtuma, jossa niin katsojat kuin pelaajat viihtyvät. Tapahtuman järjestelyt etenevät täysin suunnitelmien mukaisesti. Pelikentän rakentaminen aloitettiin tammikuun alussa. Jäätä tehdään parhaillaan ja kaukalo on valmis. Tapahtumassa käytetään ns. turvakaukaloa. Jää on luistelukunnossa tammikuun lopussa yleisöluistelua varten. Lumitöihin ei ole vielä ollut tarvetta, mutta lumitiimimme on valmiudessa, mikäli kelit muuttuvat, kommentoi Oy HIFK-Hockey Ab:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen. IFK:n peliasun tarina IFK kunnioittaa Talviklassikko 2012 -ottelun peliasullaan seuran historiaa ja IFK-henkeä. Peliasun innoittajana on ollut 60 vuotta sitten IFK:n käyttämä pelipaita. Samalla kunnioitamme myös Olympiastadionin 60v. Helsingin olympialaisista -teemavuotta, kertoo Jukka Valtanen. La 28. Su 29.1.Yleisöluistelua Olympiastadionilla Olympiastadionilla järjestetään avoin yleisöluistelu 28. ja 29. tammikuuta. Molempina päivinä luisteluaika on 9.30-17.30. Yleisöluistelu on maksuton. Yleisöluistelun mahdollistavat yhdessä Stadion-säätiö, Jääkenttäsäätiö, Helsingin kaupungin Liikuntavirasto, Helsingin IFK ja Suomen Jääkiekkoliitto. Yleisöluistelu on osa Olympiastadionin 60v. Helsingin Olympialaisista -teemavuotta ja kävijät voivat halutessaan pukeutua luisteluun 50-luvun teeman mukaisesti. Lisätietoa yleisöluistelusta www.stadion.fi Pressbox Mediat Puh. 09-260 0107 toimitus@pressbox.fi Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta puh. 050 555 3252 myynti@pressbox.fi Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 Kumpi kannattaa bensapumpulla: Halvin litrahinta vai keskittämisalennukset? Autoilun kustannuksiin vaikuttavat polttoaineen litrahinnan lisäksi muun muassa ajotapa, reittivalinnat ja tankkauspaikka. Kannattaako.fi:n tekemän selvityksen mukaan halvempaa litrahintaakin suurempi hyöty saattaa tulla etukorteilla saatavista keskittämisalennuksista. Keskikokoinen perhe voi säästää vuodessa jopa satasia. Hyödyn voi jokainen laskea itse Kannattako.fi sivuston laskurilla. Hintatietoinen autoilija pyrkii aina tankkaamaan siellä, missä polttoainetta myydään halvimmalla. Kannattaa kuitenkin miettiä pelkän hinnan lisäksi muitakin tekijöitä, mikäli etsii keinoa pienentää polttoainekulujansa. Polttoaineen kulutukseen vaikuttavat tietysti reittivalinnat, auton kulutus ja oma ajotapa. Ja silläkin on merkitystä, missä bensa-asema sijaitsee. Lisäksi nykyään kerätään erilaisilla etukorteilla pisteitä ja bonuksia, sanoo Kannattaako.fi-sivuston perustaja Jarno Mört. Jos perheessä ajellaan ahkerasti kahdella autolla, niiden vuosittaiset polttoainekulut voivat nousta kuuteen tai seitsemään tuhanteen euroon asti. Tiedostava kuluttaja saattaa näillä summilla hyötyä bensaostoksissaan jopa neljä sataa euroa. Etsiäkö edullisin bensa-asema vai käyttääkö etukorttia? Halvimman bensa-aseman etsiminen tai toisaalta kodin lähellä sijaitsevan aseman käyttäminen saattaa tuntua mielekkäältä. Miehittämättömillä asemilla polttoaineen hinta on usein hieman edullisempi kuin palveluasemilla, mutta mikäli käyttää etukortteja, niiden tuomia hyötyjä kannattaa vertailla. Tavalliselta kuluttajalta useimmiten löytyvillä kanta-asiakaskorteilla voi olla vaikutusta polttoainekuluihin. Plussa-pisteitä saa joillakin Neste- ja Teboilasemilla siten, että kun tankkaa eurolla saa yhden plussapisteen. S-Etukortti taas kerryttää bonuskertymää, joten on paljon muista ostoksista kiinni, minkä verran kuluttajalle palautuu rahaa. Esimerkkilaskelma valaisee etukorttien käyttöä. Mikäli ajaa noin 30.000 kilometriä vuodessa, tulee kilometrejä keskimäärin 2500 kuukaudessa. Jos auto kuluttaa kahdeksan litraa sadalla kilometrillä, kuluu polttoainetta noin 200 litraa kuukaudessa. Ja jos polttoaine maksaa 1,60 euroa litralta, kuluu siihen noin 320 euroa kuukaudessa. K-ryhmän pisteitä tulee silloin 320, joka tekee noin 1,60 euroa, jolloin litrahinta tippuu vajaan yhden sentin. S- ryhmän palautus on vaikeampi laskea, mutta jos kävisi saman ketjun ruokakaupassa ja saisi täyden viiden prosentin palautuksen, palautuisi kuukauden polttoaineostoksista peräti 16 euroa eli 8 senttiä litralta, laskee Mört. Laske omat kulusi ja vertaa, mikä kannattaa Suuri osa autolla ajetuista matkoista on alle kolmen kilometrin pituisia. Lyhyiden matkojen kävely tai pyöräily olisikin varmin tapa säästää polttoainekuluissa. Polttoainetta kuluu joka kerta, kun auton käynnistää, olipa matka kuinka lyhyt tahansa. Jos edes muutaman matkan tekisi kävellen, säästöä tulisi helposti ja kuntokin nousisi, hymyilee Mört. Auton jättäminen kotiin on usein kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Siksi kannattaakin laskea, mikä on itselle edullisin tapa tankata. Vertailua varten on tiedettävä, paljonko polttoainetta kuluu kuukaudessa. S-Etukorttia käyttävien on lisäksi tiedettävä oman osuuskuntansa prosenttitaulukko, jotta voi laskea palautuvan rahasumman. Etujen vertailu on aika monimutkaista, ja yksi vaihtoehto onkin käyttää Kannattaako. fi sivuston valmista ohjelmaa. Plussa-korttia käyttävät pystyvät laskemaan hyödyn suoraan loppusummasta.
1 2012 3 Silta tai museo Helsingin uudeksi nähtävyydeksi Pelkkä Guggenheimselvitys nieli verorahoja Helsingin kaupunki suostui tammikuussa 2011 tekemään selvitystyön Guggenheim-taidemuseon rakentamisesta Helsinkiin. Guggenheim-säätiön perusti vuonna 1937 Salomon R. Guggenheim hankittuaan valtaisan omaisuuden kaivosalalla. Ja mistä muustakaan maasta idea voi olla lähtöisin kuin Yhdysvalloista, jossa osataan tehdä rahaa asialla kuin asialla? Raha on mielestäni motiivina myös tässä hankkeessa, ja taiteen ystävät ja vaalijat ovat hyvä ja antoisa kohde joko museon rakentamisen tai selvitystyön maksajiksi. Juuri julkaistussa selvityksessä rakennus- ja suunnitteluhankkeen kokonaiskustannukseksi arvioidaan hulppeat 140 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa, joka todennäköisesti ylittyy kuten tapana suurissa julkisissa hankkeissa on ollut. Helsingin kaupunginvaltuuston ei pidä hyväksyä Guggenheimtaidemuseon rakentamista kaupunkilaisten verovaroin. Ihmettelen kaupunginjohtajien Jussi Pajusen ja Tuula Haataisen myönteistä kantaa hankkeeseen. Heidän pitäisi toimia vain puolueettomina virkamiehinä, jotka esittelevät asian meille päättäjille pohjaten vain faktoihin. Museon arvioitu kävijämäärä on noin 550 000 vuodessa, joista kotimaisia kävijöitä olisi noin 300 000. Mielestäni arvio on liioitellun suuri. Todellisuus on jossakin puolessa välissä. Lisäksi nykyisten museoiden kävijämäärät tulisivat putoamaan merkittävästi Guggenheimhankkeen toteutuessa. Museotilaksi on suunniteltu 12 000 neliötä, josta 4000 neliötä olisi näyttelytilaa. Rakennus- ja suunnitteluhankkeen lisäksi kustannuksia tulee mm. ylösajosta 10 miljoonaa euroa. Sopimuksen kesto on 20 vuotta, lisenssimaksu on 30 miljoonaa dollaria. Lisenssimaksu katetaan kaupungin ulkopuolisella rahoituksella. Helsinki ei ole Abu Dhabi tai Berliini edes ajatellaan yhdeksi sijoituspaikaksi. Onko tämä hanke, joka käy veronmaksajille erittäin kalliiksi, vain muutaman kulttuurivaikuttajan päähänpinttymä? Sitoutuuhan Helsinki ostamaan vuodessa tietyn määrän kalliita taideteoksia omakseen ja mahdollisen tappion iskiessä myös maksamaan ne verovaroilla. Näin ainakin minulle on kerrottu. Selvitystyöt ovat hyvää tuloa säätiölle Peitelty salaisuus mielestäni on se, että jo kaksi miljoonaa euroa tai enemmän maksava selvitystyö sinänsä on säätiölle erittäin hyvä rahasampo. Mahdollista kielteistä rakentamispäätöstä ei tarvitse surkutella, onhan amerikkalaisen säätiön rahapussi pullistunut ennestäänkin. Eikä se täyty koskaan, sillä selvitystöitä on käynnissä monessa eri maailmankolkassa, kuten esimerkiksi Bukarestissa, Meksikossa ja Vilnassa. Meidän suomalaisten kannattaa pitää näppimme irti tämäntapaisista suurhankkeista ja taata siten jo olemassa oleville museoille riittävä kävijämäärä. Onhan selvää, että pienessä Suomessa ei riitä yleisöä yhä paisuvaan tarjontaan. Tällä hetkelläkin käydään veristä kamppailua siitä, mihin kulttuurinnälkäiset ihmiset ohjaavat askeleensa tuoden lompakkonsa mukanaan. Uusi Guggenheim-hanke romuttaisi nykyisten museoitten kävijämäärät ja silloin taas huudettaisiin kaupunkia apuun rahoittamaan tappiolliseksi käynyttä toimintaa. Niellään nyt vain tämä tappio ja nuollaan haavoja, jotka noin kaksi miljoonaa maksanut selvitystyö toi tullessaan. Helsingin kaupunginvaltuutetut joutuvat priorisoimaan kaksi hyvin erilaista hanketta. Sekä Kruununsiltojen että Guggenheim museon on arvioitu maksavan 100-200 miljoonaa euroa. Molemmat hankkeet ovat kaupunkikuvallisesti merkittäviä ja vaikuttavat pääkaupungin maisemaan mereltä päin katsottaessa. Lähes kilometrin mittainen Tähtiniemen silta Heinolassa on esimerkki hyödyllisestä julkisesta investoinnista, joka samalla toimii laajasti tunnettuna nähtävyytenä. Ruotsalainen-järven ylittävän vinoköysisillan pylonit ulottuvat 105 metrin korkeuteen. Silta valmistui 1993. Molemmilla hankkeilla on myös puolestapuhujansa ja vastustajansa. Kaupunginvaltuutetut puhuvat mielellään hankkeiden rahoittamisesta lainarahalla, mutta tosiasiassa kysymys on Helsingin kaupungin rahankäytöstä kokonaisuudessaan. Jos hankkeita on enemmän kuin tulovirta tuo kassaan rahaa, on rahoitusta jatkettava lainavaroin. Sillä mikä investointikohteista merkitään budjetissa lainavaroin rahoitettavaksi on lähinnä viestintäpoliittista kikkailua. Kruunusiltojen rakentamisesta päätetään aikaisintaan syksyllä 2013, mutta Guggenheim museosta päätökset on tehtävä jo lähikuukausien aikana. Kalliit ja arkkitehtuuriltaan erikoiset museorakennukset sijaitsevat maantieteellisesti keskeisissä kaupungeissa, kuten Berliinissä, Bilbaossa ja Venetsiassa. Seuraava Guggenheim on rakenteilla Abu Dhabiin ja avataan näillä näkymin vuonna 2013. Tuntuu todella omituiselta, että pientä Suomen pääkaupunkia Helsinkiä yleensä Harri Lindell Helsingin kaupunginvaltuutettu (vara) ps
4 1 2012 Ilman laatua Malmilla tarkkaillaan nyt siirrettävällä mittausasemalla Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua kahdeksalla pysyvällä ja kolmella siirrettävällä mittausasemalla. Vuosittain siirrettävillä mittausasemilla selvitetään tänä vuonna vilkasliikenteisten pääväylien varsien, aluekeskusten ja pientaloalueiden ilmanlaatua. Siirrettävät mittausasemat tulevat Malmin lisäksi, Espooseen Kattilalaaksoon ja Vantaalle Hakunilaan. Lisäksi HSY mittaa vuonna 2012 ilmanlaatua myös Järvenpään keskustassa. Mittaukset käynnistyivät tammikuun alussa ja jatkuvat koko vuoden. Malmilla arvioidaan vilkkaan liikenteen vaikutuksia Malmin mittausaseman avulla arvioidaan liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun Kehä I:n varrella. Talttatiellä sijaitseva asema antaa tietoa pakokaasujen vaikutuksesta pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksiin ilmassa. Ilmansaasteiden pitoisuuksien arvioidaan olevan korkeita pääväylien varsilla. Vantaan Hakunilassa ilmanlaatua mitataan Lahdenväylän varrella. Koska vilkasliikenteiselle alueelle suunnitellaan asutusta, mittauksilla saadaan tietoa liikenteen vaikutuksesta lähistön ilmanlaatuun. Espoossa selvitetään puunpolton vaikutuksia hengitysilmaan Espoon mittausasema sijaitsee Veistotiellä keskellä Kattilalaakson pientaloaluetta. Mittauksilla selvitetään, miten tavanomainen tulisijojen käyttö vaikuttaa alavan alueen pientaloalueen ilmanlaatuun. Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja PAHyhdisteet. EU:n PAH-yhdisteille asettama tavoitearvo ylittyy paikoin Kaupunkipientalotontteja vuokrataan läheltä Malmin asemaa puunpolttoa suosivilla pientaloalueilla pääkaupunkiseudulla. HSY:n mittausasemalla Järvenpäässä selvitetään ilmansaasteiden tasoa, jolle ihmiset altistuvat keskustassa liikkuessaan tai asuessaan. Mittausasema sijaitsee Helsingintien varrella. HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti myös Lohjalla. Mittaukset ovat osa Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa, jota HSY tekee vuosina 2009-2013. Ilmanlaadusta saadaan ajankohtaista tietoa joka tunti Helsingissä ilmanlaadun pysyvät mittausasemat sijaitsevat Kallion urheilukentällä, Länsisatamassa ja Vartiokylässä sekä osoitteissa Mannerheimintie 5 ja Hämeentie 84-90. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa sekä Vantaalla Tikkurilan Neilikkatiellä. HSY:n mittausasemilla seurataan tunneittain muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Ilmanlaatutiedot päivittyvät kultakin mittausasemalta vuoden jokaisena tuntina HSY:n verkkosivuille osoitteeseen:www. hsy.fi/ilmanlaatu Tietoa ilmansaasteista Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen päästöistä. Erityisesti raskas liikenne on merkittävä päästölähde. Eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla. Pienhiukkasia tulee ilmaan pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä sekä kaukokulkeumasta maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Se voi aiheuttaa terveyshaittoja etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia. PAH-yhdisteitä eli polyaromaattisia hiilivetyjä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä. PAH-pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla koholla asuinalueilla, joilla käytetään runsaasti puulämmitystä. Rikkidioksidia vapautuu ulkoilmaan pääasiassa energiantuotannosta tai laivojen päästöistä. Se ärsyttää korkeina pitoisuuksina hengitysteitä. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat seudulla alhaisia. Ilmanlaadun mittausasemat löytyvät myös netistä www.hsy.fi/ seututieto/ilmanlaatu/asematpks Suomalaisten suosikkiateria nyt mikroruokana Monen kotikokkaajan toive toteutuu kun suomalaisten ruokasuosikki kanakastike ja perunamuusi saadaan vihdoin kauppojen valmisruokahyllyihinkin. HK Kanaa ja muusia -mikroaterian perunamuusi on valmistettu oikeista perunoista ja kotimaisesta broilerista. HK:n mikroateriaperhe uusiutuu niin sisäisesti kuin ulkoisestikin Pakkausmerkintöjä on selkiytetty kuluttajan valinnan helpottamiseksi. Uutuuksien lisäksi tuttujen aterioiden koostumusta on hienosäädetty kuluttajien toiveiden mukaan. Lisäaineita on vähennetty entisestäänkin ja makkarapohjaisia mikroaterioita lukuun ottamatta keinotekoiset arominvahventeet natriumglutamaatti ja hiivauute on poistettu. HK:n valmisruuissa käytetään vain suomalaista lihaa. Merkittävänä suomalaisena ruokatalona koemme yhdeksi tärkeimmistä tehtävistämme kuluttajien kuuntelemisen. Niin kuluttajille kuin meillekin ruuan maun lisäksi tuoreus ja turvallisuus ovat tärkeitä, kertoo HK Ruokatalon markkinointipäällikkö Laura Lindström. Pakkausilmettä myöten uusitut HK:n valmisateriat ovat kaupoissa helmikuun alussa Reipasta Isännöinti - ja kiinteistönvälityspalvelua Realis Oy avasi Isännöintipalvelut pääkaupunkiseudun taloyhtiöille reippain ottein. Nuorekas ja osaava konttori sijaitsee Kampissa. Suomen Isännöintiliiton tuore jäsenyritys omaa erityisasiantuntemusta "nk.uusien tekniikoiden" hyödyntämisessä remonteissa, taloyhtiöiden rahaa säästäen. Isännöinti on murroksessa, tulevaisuudessa hyvä asiakaspalvelu on arvossaan isännöinnissä ja kiinteistönvälityksessä. Toimitusjohtaja Tomi Aranko esittelee kiinteistötoimiston ikkunaa ja avaa ovet hienostuneeseen konttoriin, jonka seinät pursuavat kotimaista taidetta. Kiinteistötoimistossa on monialaosaamista. Yhtiö välittää asuntoja ja kiinteistöjä pääkaupunkiseudulla. LKV Partnerina Arangon apuna toimii Johan Dahlman (LKV). Myös arviokirjat kuuluvat toimenkuvaan. Uusi isännöitsijä ja välittäjä aloittavat konttorilla Tomi Arankoa avustaen. Aranko on konsultoinut yhtiöitä ja neuvonut asuntosijoittajia, toiminut tilintarkastajina sekä hallitustyössä. Ammattitutkinnon Aranko suoritti -97, minkä jälkeen työskenteli mm. silloisessa Postipankissa konsernikiinteistöjen isännöin parissa sekä myöhemmin TeliaSonerassa mm. suurien kiinteistöomistajayhteisöiden tarpeita palvellen. "Uudet asiat kiinnostavat", Aranko pohtii. Poikkeuksena alalla puhelinpäivystyksemme vastaa aamusta iltaan klo 8.30-19.30, samoin toimivat asiakassähköpostit info@ realis.fi. Realis Oy :ssä ei ole maksullisia palvelunumeroita, joissa soi musiikki. "Meillä vastaataan puhelimeen, sähköposteihin, kyselyihin ja tiedusteluihin, asiakastyytyväisyys on tärkeää", Aranko kiteyttää pohtiessaan taloyhtiöiden tulevaisuuden tarpeita. Talon asioita pitää hoitaa taloudellisen harkinnan perustein, jotta vastikkeet saadaan pysymään kohtuullisina, yhtiön arvoja vaalien. Teemme työmme kuin talo olisi omamme. Nyt saa isännöitsijän, jolla on aikaa yhtiön tarpeisiin. "Tervetuloa tutustumaan ja samalla pyytämään tarjous osaavasta isännöinnistä kotitaloonne tai kodinvälityksestä", Tomi Aranko kiteyttää. Malmin Ormuspellosta tarjotaan vuokralle 27 kaupunkipientalo- eli Town House-tonttia omatoimiseen rakennuttamiseen. Town House-talot rakennetaan tonttien rajoilla kiinni toisiinsa. Talojen kerrosluku saa olla enintään kaksi ja puoli kerrosta. Tonttien rakennusoikeudet vaihtelee 160 210 kerrosneliömetrin ja pinta-alat 245 360 neliömetrin välillä. Tontit vuokrataan vuoteen 2075 asti. Tonttien vuosivuokrat määräytyvät rakennusoikeuden mukaan. Tällä hetkellä vuokrat ovat noin 3 000 4 000 euroa vuodessa. Lisätiedot ja hakuohjeet kiinteistöviraston kotisivuilta. Lue Malmi-lehti netissä www.malmi-lehti.net
1 2012 5 Malmin tunnetuin rakennus Mikä mahtaa olla Malmin alueen tunnetuin rakennus? Vanhoille malmilaisille tulee varmasti ensimmäisenä mieleen vanha rautatieasema tai Malmin raitin punatiiliset liikekiinteistöt. Joku saattaisi vaikka ehdottaa vuonna 1981 valmistunutta Kristian Gullichsenin suunnittelemaa Malmin kirkkoa. Kansallisesti ja kansainvälisesti vastaus lienee kuitenkin selvä. Tunnetuin rakennus on vuonna 1938 juhlallisesti vihitty Malmin lentoaseman terminaali. Kentän vakiokäyttäjät kutsuvat sitä osuvasti Pyöreäksi. Rakennus sekä sen vieressä oleva lentokonehalli ovat suojeltuja. Vuonna 2009 valtioneuvosto hyväksyi koko lentokenttäkokonaisuuden kiitoteineen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon. Malmin Pyöreä tunnetaan myös maailmalla hyvin. Kansainvälinen World Monuments Fund on valinnut peräti kaksi kertaa lentoaseman maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Lentoaseman rakennukset kuuluvat myös modernin arkkitehtuurin merkkikohteita kartoittavan DoCoMoMo-työryhmän Suomen kohdevalikoimaan. Mikä tekee tuosta lentokenttäkokonaisuudesta ja sen terminaalista niin merkittävän? Salaisuus on siinä, että hienon arkkitehtuurin lisäksi 75-vuotias Helsinki-Malmi on Suomen vanhin edelleen toimiva kansainvälinen lentoasema ja maan ylivoimaisesti tärkein ilmailualan koulutuskeskus. Samalla se on kuitenkin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä ja mittasuhteensa. Elävänä kokonaisuutena kenttä on koko maailman mittakaavassa poikkeuksellisen alkuperäisenä säilynyt esimerkki liikenneilmailun varhaisilta vuosilta. Malmin lentoasema ja sen tapahtumat olisi sopinut hyvin myös yhdeksi Helsingin muotoilupääkaupungin (World Design Capital 2012) viralliseksi vierailukohteeksi. Anomuksista huolimatta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Malmilaiset voivat kuitenkin juhlavuoden kunniaksi vierailla historiallisessa ja samaan aikaan elävässä ilmailumaailmassa. Terminaalirakennuksen ala-aulan seinillä voi perehtyä lentoaseman historiaa esitelevään valokuvanäyttelyyn. Näyttelyyn tutustumisen jälkeen voi nauttia kahvit viime keväänä avatussa uudessa ravintola Hello Cafe ssa. Sen ikkunoista avautuu hienot näkymät lentokentän avariin maisemiin ja mielenkiintoiseen toimintaan. Mitä kaikkea lentoaseman ravintola ikkunoista onkaan vuosikymmenten saatossa nähty, siitä enemmän seuraavissa Malmi-lehdissä! Raine Haikarainen puheenjohtaja Malmin lentoaseman ystävät ry. Verkossa tehty ostos jää yhä useammin maksamatta 231 000 kuluttajaa sai uusia maksuhäiriömerkintöjä vuonna 2011. Kovassa kasvussa olivat mm. maksamattomista verkko-ostoksista aiheutuneet velkomustuomiot. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on jatkanut nopeaa kasvuaan. Merkintä rekisterissä kertoo lähes poikkeuksetta siitä, että kuluttajan taloudelliset ongelmat ovat vakavia ja tieto niistä on tuore, sillä peräti 231.400 henkilön uusin merkintä on rekisteröity vuonna 2011. Yhteensä Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä on jo 327.500 maksuhäiriöistä henkilöä eli noin 9.000 enemmän kuin vuosi sitten. Kuluttajien uusista maksuvaikeuksista kertovat velkomustuomiot ovat lisääntyneet lähes viidenneksellä 281.000 merkintään. Tuomioita kertyy paljon pienistä rahoitusyhtiö-saatavista, mutta nopeimmin kasvaa silti verkkokaupan tilauksista tulleiden tuomioiden määrä. Niitä Asiakastieto rekisteröi 20.000 kappaletta eli yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Monet verkkokaupat toimittavat tuotteita myös laskulla, jolloin niiden pitäisi nykyistä varmemmin tunnistaa asiakkaansa ja varmistua heidän maksukyvystään. Verkkokaupassa riski on vuodessa kasvanut Asiakastiedon tilastojen mukaan erityisesti nuorilla miehillä, mutta postimyyntiin liittyvien velkomustuomioiden määrä on kasvanut selvästi myös naisilla ja muissakin ikäryhmissä. Nuorten maksuvaikeuksien lisääntyminen näkyy tilastoissa muidenkin maksuhäiriömerkintöjen nopeana kasvuna. Yksikin merkintä moninkertaistaa maksuhäiriöriskin Jo yksi häiriömerkintä ennakoi, että kuluttajan riski jättää muitakin maksujaan maksamatta on selvästi kohonnut. Maksuhäiriömerkinnät kasaantuvat yhä kiihtyvällä vauhdilla samoille hen- kilöille, ja keskimäärin niitä on jokaisella rekisteröidyllä henkilöllä jo 11 kappaletta. Enimmillään samalla henkilöllä on Asiakastiedon rekisterissä 484 maksuhäiriömerkintää. Häiriöttömän henkilön maksuhäiriöriski vuoden kuluessa on vain yksi prosentti, mutta jo yksikin merkintä kertoo, että uuden häiriön todennäköisyys on kasvanut 30 prosenttiin Yhteensä Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi vuonna 2011 yksityishenkilöille 1,5 miljoonaa (+27%) uutta maksuhäiriömerkintää. Kasvulukua vääristää se, että jokainen ulosottovelka alettiin lakimuutoksen myötä rekisteröidä omaksi merkinnäkseen huhtikuussa 2010. Sitä ennen useita velkoja niputettiin yhdeksi merkinnäksi. Yksityishenkilöiden uusien maksuhäiriömerkintöjen vertailukelpoinen kasvu oli viime vuonna 7,1 prosenttia eli hieman vuosi sitten tehtyä ennustetta pienempi. Joka kolmannellatoista on maksuhäiriömerkintä Aikuisista suomalaisista 7,7 prosentilla on vähintään yksi voimassaoleva maksuhäiriömerkintä, mutta asuinpaikan mukaiset erot ovat varsin suuria. Osoitteesta www.omatieto.fi löytyvästä kuntakartasta käy ilmi, että Inarissa lähes 11 prosentilla aikuisväestöstä on maksuhäiriöitä, kun taas Luodossa osuus on vain 2,1 prosenttia.
6 1 2012 Kilpajudo etenee Herttoniemessä Kiinnostus judourheilua kohtaan lisääntyy koko ajan. Halusimme perustaa kilpajudoon tähtäävän ja myönteisesti nuorten judoon suhtautuvan seuran Itä-Helsinkiin. Budosport tarjosi loistavan harjoittelupaikan hyvien kulkuyhteyksien varrella, seuran puheenjohtaja Pentti Niska kertoo. Judo syntyi 1880-luvulla. Lajin kehittäjä Jigoro Kano muokkasi vanhoista japanilaista taistelutaidoista liikuntamuodon, jossa voidaan kilpailla vastustajaa vahingoittamatta. Judo tarkoittaa suomennettuna joustavaa tai pehmeää tietä, judo tunnetaankin periksiantamisen taitona. Kano kehitti judon vanhan japanilaisen kamppailulajin jujutsun pohjalta. Kano valitsi tekniikat niin, että kamppailutilannetta voitiin harjoitella täydellä suoritusteholla, ilman merkittävää loukkaantumisriskiä. Hän korosti terveen ruumiin ja henkisen kehittymisen tärkeyttä. Kano esitteli judoa Suomessa jo vuonna 1890, mutta judoharjoitukset käynnistyivät vasta vuonna 1954 eli kymmenen vuotta ennen kuin judosta tuli olympialaji Tokion olympialaisissa 1964. Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Kansainväliseen judoliittoon kuuluu peräti 199 jäsenmaata. Nyt myös Itä-Helsingissä voi harrastaa kilpajudoa. Elokuussa 2011 aloitti toimintansa judoseura Helsingin JudoSport, jonka sali sijaitsee Herttoniemessä Mekaanikonkadulla. Nuorena kisoihin Kansainvälisen liiton jäsenmaiden lukumäärällä mitattuna judo on olympialajien joukossa viidenneksi suurin laji. Euroopassa tatamia pöllyttää yli kaksi miljoonaa judokaa. Suomessa voi harrastaa judoa yli sadassa eri seurassa. Kilpailu on tärkeä osa judoharrastusta Yksi Jigoro Kanon judon kolmesta harjoittelumotiivista oli, että judon harrastaja tulisi taitavaksi kilpailuissa. - Judossa kilpaileminen voidaan aloittaa melko nopeasti, kun harrastaja on oppinut kaatumiset ja on itse innostunut kilpailemisesta, Niska kertoo. Pääkaupunkiseudulla järjestetään säännöllisesti aloitteleville lapsille tarkoitettuja judokisoja, junnucupeja. Lasten ja nuorten kilpailusäännöt poikkeavat hieman aikuisten kilpailuista. Otteluaika on lyhyempi, uhrautumisheitot, käsilukot ja kuristukset ovat kiellettyjä. Panostusta nuoriin Helsingin JudoSport panostaa vahvasti nuorten judokoiden tavoitteelliseen valmennukseen ja kilpailuihin. Seurassa kannustetaan nuoria osallistumaan mahdollisimman moniin hyviin turnauksiin ja valmennusleireihin. - Kilpailuissa menestyminen edellyttää judokalta taitoja ja kykyjä, joita ei voi saavuttaa ilman kovaa harjoittelua, ei tatamilla eikä sen ulkopuolellakaan, Helsingin JudoSportin puheenjohtaja Pentti Niska toteaa. Helsingin JudoSport järjestää harjoituksia myös kuntojudosta kiinnostuneille aikuisille. - Kaikista judokoista ei tule huippukilpailijoita, mutta jokai- Tervetuloa uusille kursseille Menoa BudoSportissa, ostoksia ja harrastuksia Aikido, Brasilian Ju-Jutsu, Judo, Karate, Kickboxing, Kobudo, Kuntonyrkkeily, Taekwon Do, Tribal Bellydance, Vapaaottelu (MMA), Zumba, Salsa & Reggaeton, hierontapalvelut ja kahvila. BudoSportin löydät Herttoniemestä, Mekaanikonkatu 3 B. Kaikki saman katon alla www.budosport.fi www.budosport-sali.fi
1 2012 7 sen judokan olisi hyvä käydä edes kerran elämässään kilpatatamilla kokeilemassa miltä kilpaileminen tuntuu, Niska sanoo. Muksujudoa nappuloille Jokainen ikä on sopiva judon aloittamiselle. Helsingin JudoSportissa jo neljävuotiaat voivat aloittaa judon yhdessä vanhempiensa kanssa muksujudossa. Muksujudon lähtökohtana on lapsen monipuolisen liikunnan tukeminen. - Tavoitteena ei ole kehittää pelkästään lapsen liikunnallisia taitoja, vaan myös ajattelu- sekä sosiaalisia taitoja, Niska sanoo. Muksujudossa opetellaan kaatumisia, koordinaatioliikkeitä ja käyttäytymissääntöjä leppoisasti leikin varjolla. Helsingin JudoSportin alkeiskurssit muksuille, lapsille ja aikuisille alkoivat tammikuussa. Paikka on JudoSportin harjoitussali eli dojo osoitteessa Mekaanikonkatu 3B, 3. kerros. Lisätietoa saa osoitteista info@helsinginjudosport.fi ja wwwhelsinginjudosport.fi Tule tutustumaan BudoSportiin BudoSport myymälä, BudoSport Kamppailukeskus ja Palkintokauppa Mekaanikonkatu 3 B I 00810 Helsinki I budosport.fi I budosport-sali.fi I palkintokauppa.fi lisätietoja 0400 985 060 BudoSport myymälä Herttoniemessä, Mekaanikonkatu 3 B, 1. krs. 300m 2 myymälä avoinna arkisin klo 10-20, lauantaisin klo 10-14. Välineet kaikkiin kamppailulajeihin. Huippumerkit Matsuru ja Daedo lajiin kuin lajiin. Ystävällinen ja asiantunteva henkilökunta. Palkintokauppa Herttoniemessä Budosportin tiloissa. Laaja mallisto, jossa mukana kaikki palkitsemiseen liittyvät asiat. Pienet pokaalit Keskikokoiset pokaalit Isot pokaalit Lasipalkinnot Kristallit Patsaat Mitalit Lajitunnukset Laatat ja kaiverrukset Ja paljon muuta BudoSport kamppailukeskus Herttoniemessä, Mekaanikonkatu 3 B, 3. krs. Lajit: Aikido Brasilian Ju-Jutsu Judo Karate Kickboxing Kobudo Kuntonyrkkeily Taekwon Do Tribal Bellydance Vapaaottelu (MMA) Zumba Salsa & Reggaeton Hierontapalvelut p. 045-6518611 Kahvila Mukaan voi tulla aina. Kurssit pyörivät ympäri vuoden. Vain pieni kesätauko. Hyvät vetäjät. Joustava maksusysteemi. Myös nuoret huomioitu.
8 1 2012 VAIHTOLAVAT JA ROSKALAVAT ONLINE-TILAUKSET 24/7 Etsimme Helsinkiin-Espooseen ja Vantaalle luotettavia henkilöitä jakamaan kaupunkilehtiä ja mainoksia. Työtä teet yhtenä tai kahtena iltana kuukaudessa ennalta sopimasi määrän. Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille! Katso netistä päivän tarjous Käy kotisivuillamme ja tutustu myös muihin avoimiin työmahdollisuuksiimme: www.letterbox.fi Malmin asemanseudun suunnittelukilpailu Malmin asemanseutua pyritään kehittämään kuitusementtirakentamiseen keskittyvällä suunnittelukilpailulla. Kilpailun teema on urbaani liikkuminen. Malmin asema on yksi Helsingin suurimmista joukkoliikenteen keskuksista ja arkkitehtonisesti monessa mielessä haasteellinen kohde. Kilpialuun osallistujia pyydetään pohtimaan Malmille saapumista viidestä näkökulmasta: junalla, bussilla, autolla, polkupyörällä ja kävellen. Asukkaille ja matkustajille tulisi liikenteen melusta huolimatta pystyä luomaan houkuttelevia paikkoja. Pysäköintitilaa tulee järjestää riittävästi ilman, että syntyy laajoja epäesteettisiä alueita. Julkisen liikenteen tilat ovat kovalla kulutuksella, mikä on huomioitava rakenteissa, kuvaa Malmin aluetta suunnitteleva arkkitehti Elias Rainio Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Nyt Malmissa järjestettävä kansainvälinen Bullhorn Cembritsuunnittelukilpailu järjestetään vuosittain ja siinä halutaan kohdistaa huomio ympäristöihin, jotka perinteisissä suunnittelukilpailuissa jäävät vähemmälle huomiolle. Kilpailutyöt on jätettävä viimeistään 15. tammikuuta. Kansainvälinen tuomaristo valitsee kilpailuehdotuksista kolme, joista kehitetään prototyypit lopullista arviointia varten. Kolme parasta työtä palkitaan yhteensä yli 20 000 euron rahapalkinnoilla. Tulokset julkistetaan toukokuussa ja voittajatöihin voi tutustua infokeskus Laiturin näyttelyssä. Kilpailu on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa ja sen pääjärjestäjä on suuri tanskalainen kuitusementtikonserni. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Lähiöprojektiosallistuvat kilpailun järjestämiseen.