Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto
Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu. Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan politiikkaskenaarion mukaan 98 TWh, mutta mm. tilastokeskuksen laskelmien mukaan asia on toinen: Metsäteollisuus käytti tammi-kesäkuussa 2008 sähköä yli 6 % vähemmän kuin vuosi sitten. Samaan aikaan tilastokeskuksen mukaan koko maan sähkönkulutus laski lähes 2,5%!
Yliarvioinnilla ydinvoimaa Yliarvioinnilla perustellaan ydinvoiman lisärakentamista. Energiatehokkuuden parantamisessa hallitus ei yritäkään pyrkiä EU:n 20 prosentin tavoitteeseen. Uusiutuvan energian osuus voitaisiin nostaa jo 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Hallitus haluaa rakentaa mieluummin lisäydinvoimaa (1-3 yksikköä) kuin panostaa kunnolla energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan.
Vesi ja turve Muita politiikkatoimina halutaan lisätä vesivoimaa jo rakennetuissa vesistöissä. Vuotoksen allasta ei tällä hallituskaudella rakenneta, mutta Kollajasta ei ole mainintaa. Vuotos ja Kollaja merkitsisivät noin 0,5 % sähköstä ja kuudeskymmenesosa EUn uusiutuvan energian lisäystavoitteesta. Turpeen energiakäytöstä tulisi luopua. Suomen energiatuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät n. 20 %, jos turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla. IPCC (YK:n alainen hallitusten välinen ilmastopaneeli) arvioinut, että turpeen poltosta vapautuu enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiilestä. Kuitenkin politiikkatoimissa turpeen energiakäytön keinotekoinen tukeminen jatkuu!
Tuuli on puhdasta Suomella olisi mahdollisuus toimia globaalina ratkaisuntarjoajana, parantaa kilpailukykyään sekä kasvattaa osuuksiaan kasvavilla puhtaan energian maailmanmarkkinoilla, ei esim. ydinsähkön viejänä. Tuulivoimalle ja muille uusiutuville energiamuodoille tulisi ottaa syöttötariffi (takuuhintajärjestelmä) käyttöön mahdollisimman pian. Maailman tuulivoimakapasiteetti on kymmenessä vuodessa kasvanut lähes kymmenkertaiseksi eli 100000 MW:iin.
Rakentaminen, liikenne ja maatalous Rakentamisessa ja asumisessa tarvitaan tiukemmat ohjauskeinot käyttöön, energiatehokkuutta koskevat rakennusmääräykset, öljystä irti kokonaan (aurinko ja maalämpö), käyttäjäkohtaiset sähkön-, lämmön-ja vedenkulutuksen mittarit. Joukkoliikennetuet, lipputuet ja joukkoliikenteen ALV tärkeitä liikenteen päästöjen vähentämiskeinoja. Ajoneuvo-ja autoverouudistus olisi tarpeen toteuttaa osana ilmasto-ja energiastrategiaa. Hiilidioksidimerkintä auttaa valinnoissa. Maataloudessa tarvitaan mm. ilmastomerkinnät pakkauksiin (hiilijalanjälki), ruuan alv. ympäristövaikutusten mukaan, juustolle, lihalle ja talvella kasvatetuille kasvihuonevihanneksille haittavero!
Ilmasto- ja energiastrategian kipupisteet Riittävästi ei ole otettu huomioon asian vakavuutta eikä kiireellisyyttä! Suomen teollisuus on hyvin energiaintensiivistä ja se on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Ilmasto lämpenee nopeammin kuin pahimmissakaan ennusteissa on arvioitu. Kahden asteen tavoite (maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan nähden) tarkoittaa, että riskejä voidaan välttää merkitsevästi, mutta monet lämpenemisen seurauksena tapahtuvat muutokset ovat jo näkyvissä ( merijää sulaa, napajäätiköt pienenevät, metsäkato). Suomenkin ilmasto muuttuu! Pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin. Maailman päästöjen kasvu on saatava käännettyä laskuun viimeistään vuonna 2015!
Muutos on mahdollinen Muutos on mahdollinen koska ihmiset ovat halukkaita muutokseen, koska tarvittavaa teknologiaa on olemassa. Kustannukset ovat kuitenkin halpoja siihen verrattuna ettei tehdä mitään. Kantaako Suomi tällä strategialla oman vastuunsa ilmastotalkoissa? Mikä on kestävä, oikeudenmukainen ja tasaarvoinen tie kansainvälisellä tasolla ajateltuna? Miten ilmastomuutoksen vaaralliset vaikutukset voidaan rajata mahdollisimman pieniksi? Epälineaariset ja äärimmäiset muutokset koskevat kipeimmin kehitysmaita. Eettisiä näkökulmia lisäksi ovat mm. palmuöljyn käyttö biopolttoaineena. Balilta Kööpenhaminaan? Onko uskoa kansainväliseen ilmastosopimuksen syntymiseen?