Onko yleinen käsitys oikea? Erikoissairaanhoito toimii hyvin, perusterveydenhuoltoon tarvitaan parannuksia

Onko yleinen käsitys oikea? Erikoissairaanhoito toimii hyvin, perusterveydenhuoltoon tarvitaan parannuksia Jukka Kärkkäinen Ylilääkäri, THL/Reformit-yksikkö Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn seminaari: Terveydenhuollon tarpeet, tavoitteet ja pulmat Jyväskylä 8.9.2015 jukka kärkkäinen 8.9.2015 1

Luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan päätöksenteon ja toiminnan tueksi 8.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 2

MITÄ THL TEKEE? Tutkii väestön terveyttä ja hyvinvointia, näihin liittyvän politiikan ja palvelujen vaikuttavuutta sekä ympäristöterveyttä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Kerää ja tuottaa tietoa terveydenhuollon ja hyvinvoinnin tilasta sekä sairauksista ja niiden hoidosta. Kehittää ja ohjaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja antaa asiantuntijatukea päättäjille ja palvelujen tuottajille kotimaassa ja ulkomailla. Ohjaa ja tuottaa valtion sosiaali- ja terveyspalveluja ja vastaa alaisestaan viranomaistoiminnasta. 8.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 3

THL:N OSAAMISRESURSSIT 8.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 4

THL:N RAHOITUS 8.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 5

THL:n ORGANISAATIO 8.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 6

KESKITYMME NÄILLE ALUEILLE Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Sairauksien muuttuva kirjo Varautuminen terveysuhkiin Palvelujärjestelmän muutos 8.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 7

Onko yleinen käsitys oikea? Erikoissairaanhoito toimii hyvin, perusterveydenhuoltoon tarvitaan parannuksia Jukka Kärkkäinen Ylilääkäri, THL/Reformit-yksikkö Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn seminaari: Terveydenhuollon tarpeet, tavoitteet ja pulmat Jyväskylä 8.9.2015 jukka kärkkäinen 8.9.2015 8

Mitä palveluja ja kenen näkökulmasta toimivuutta mitataan? Julkisesti järjestetty terveydenhuolto Työterveyshuolto (ja YTHS) Yksityinen terveydenhuolto Merkittävä osa väestöstä (50%?) käyttää muuta kuin julkisesti järjestettyä avoterveydenhuoltoa ja myös yksityisten sairaalapalvelujen käyttö kasvaa (erityisesti operatiivinen toiminta). jukka kärkkäinen 8.9.2015 9

Vain joka toinen käyttää kunnan terveysasemaa Helsingissä "Hyvinvointiyhteiskunta on rikki" Nuoret ja työssäkäyvät käyttävät yksityisiä lääkäriasemia. Terveyskeskusten käytössä on suuria eroja kaupunkien sisällä. HS 11.3.2015 jukka kärkkäinen 8.9.2015 10

Miten toimivuutta mitataan? Palvelujen saatavuus/saavutettavuus (odotusajat/jonot): päivystys, kiireellinen, eikiireellinen hoito. Kuka/miten suuri osuus väestöstä käyttää julkisia palveluja? Entä vaihtoehtoisia palveluja? Hoidon laatu ja vaikuttavuus terveyshyöty. Asiakaskyselyt potilaat ja tilaajat. Asukaskyselyt koko alueen väestö. jukka kärkkäinen 8.9.2015 11

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Maaliskuussa 2015

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn seurantatiedot, maaliskuu 2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn seuranta muuttui 1.1.2014. Hoitoonpääsyn seurantatiedot saadaan pääosin AvoHILMOaineistosta ja täydentäviä tietoja hoitoonpääsykyselystä. Tiedot raportoidaan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 13

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn aineisto AvoHILMO-aineistosta saadaan hoitoonpääsyn toteutumatiedot Aineistosta poimitaan käynnit, joille on tehty hoidon tarpeen arviointi. Seurantaan kuuluu Ei-kiireellinen sairaanhoito ja terveyskeskusten avosairaanhoitokäynnit lääkärillä tai hoitajalla. Tarkemmat terveyskeskuskohtaiset tiedot ovat saatavilla hoitoonpääsyn raportointikuutioissa tai tiivisteissä, http://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/hoitoonpaasyperusterveydenhuollossa Aineistoa täydennetään Webropol-kyselyllä välittömällä yhteydensaantitiedoilla ja hoitoonpääsytietojen julkaisemistiedoilla. 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 15

AvoHILMO hoidon toteutuminen keväällä 2015 AvoHILMO aineisto saatiin 140:sta (88%) terveyskeskuksesta. (kokonaismäärä 159). Hoidon toteutumisen seurantatietoja tarkastellaan avosairaanhoidon kiireettömistä käynneistä. Tarkastelu toteutettiin maaliskuussa 2015 lääkärillä tai sairaan-/terveydenhoitajalla käyneiden odotusajoista. 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 16

Hoidon tarpeen arvioinnin toteutuminen kolmen arkipäivän kuluessa perusterveydenhuollossa Terveydenhuoltolain 51 :n mukaan hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä kolmen vuorokauden kuluessa asiakkaan yhteydenotosta. Saadun AvoHILMO-aineiston mukaan kaikissa tietonsa toimittaneissa terveyskeskuksissa terveydenhuollon ammattilaisen hoidon tarpeen arviointi tapahtui samana päivänä kuin yhteydenotto terveyskeskuksiin. 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 17

Hoitoonpääsyn toteutuminen lääkärin vastaanotolle (AvoHILMO-tiedot) Maaliskuussa 2015 reilu 20 prosenttia lääkärin avosairaanhoidon ei-kiireellisistä käynneistä toteutui 15-30 päivän kuluessa yhteydenotosta. Noin prosentissa käynneistä vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli 90 päivää. 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 18

Hoitoonpääsyn toteutuminen hoitajan käynneissä (AvoHILMO-tiedot) Vajaa 80 prosenttia pääsi sairaan-/terveydenhoitajan kiireettömälle vastaanottokäynnille viikon sisällä yhteydenotosta. Kolmessa prosentissa käynneistä joutui vastaanotolle pääsyä odottamaan yli 30 päivää. 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 19

Hoitoonpääsykysely terveyskeskuksiin keväällä 2015 Hoitoonpääsykyselyssä tiedusteltiin yhteydensaantiin ja hoitoonpääsytietojen julkaisemiseen liittyviä kysymyksiä. Hoitoonpääsykysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin maaliskuussa 2015. Vastaus saatiin 157:stä (n=158) terveyskeskuksesta. Vastaamatta jätti yksi terveyskeskus. (Ahvenanmaa on kyselyn ulkopuolella). Muonio-Enontekiö ei vastannut. Kyselyn tulokset ovat osoitteessa http://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/hoitoonpaasyperusterveydenhuollossa 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 20

Miten välitön yhteydensaanti toteutuu terveyskeskuksessanne, %? Jatkuvia ongelmia yhteydensaannissa oli maaliskuussa 2015 Sallan terveyskeskuksessa. Lähde: THL, Perusterveydenhuollon hoitoonpääsykysely keväällä 2015 terveyskeskusten johtaville lääkäreille 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 21

Yhteydensaanti puhelimitse perusterveydenhuollon ajanvaraukseen Kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista 135 oli (86%) soittopyyntö- ja takaisinsoittojärjestelmän piirissä. Puhelujen määrät (soitetut 1 058 155 ja vastatut 899 731) ilmoitti 92 % kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista. Vastaajista 145 ilmoitti sekä soitettujen että vastattujen puhelujen määrät, 3 terveyskeskusta ilmoitti vain soitettujen puheluiden määrän ja 12 terveyskeskusta ei ilmoittanut, koska niistä ei ollut tietoa saatavilla. Vain soitetut ilmoitti: Kuopio, Pori ja Rautalampi Soitetuista puheluista 85 % kirjautui vastatuksi (88 % lokakuussa 2014 ). (Mikäli soittaja katkaisee puhelun ennen kuin vastaajaäänite käynnistyy puhelu kirjautuu eivastatuksi.) Vastaamisessa oli suuria eroja 100 % ja 43 %välillä. Valtaosalla vastausprosentti oli yli 90%. Alle 50 % vastaus oli terveyskeskuksissa: Inari 43 %, Perusturvaliikelaitos Polvijärvi 49%. Saarikka 46 % ja Lähde: THL, Perusterveydenhuollon hoitoonpääsykysely keväällä 2015 terveyskeskusten johtaville lääkäreille 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 22

Perusterveydenhuollon odotusaikojen julkaiseminen Terveyskeskusten lkm, (n=157) julkaisemisessa Ei lainkaan: Kaskinen ja Keminmaa Harvemmin kuin 4 kk: Askola, Hämeenkyrö, Kainuu, Keski-Satakunnan kuntayhtymä, Korsholm, Laitila, Parkano, Malax-Korsnäs, Siuntio ja Tyrnävä, Lähde: THL, Perusterveydenhuollon hoitoonpääsykysely keväällä 2015 terveyskeskusten johtaville lääkäreille 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 23

Yhteenveto kevään 2015 perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tuloksista (1/2) Yhteydensaanti terveyskeskuksiin toteutui 72 %:lla vastanneista terveyskeskuksista (n=112), ajoittain ongelmia oli 27 %:lla (n=43) ja yhdellä terveyskeskuksella oli jatkuvia ongelmia. (Sallassa) Kyselyyn vastanneista 86 prosentilla terveyskeskuksista oli käytössä soittopyyntö- ja takaisinsoittojärjestelmä. Puheluihin vastaamisaikaa 60 prosenttia (60 % lokakuussa 2014) seurasi operaattoriseurannan avulla. Tietojen julkaiseminen toteutuu aiempaa paremmin. Neljän kuukauden välein tiedot julkaisee 145 terveyskeskusta (142 lokakuussa 2014), harvemmin kuin neljän kuukauden välein 10 terveyskeskusta (13 lokakuussa 2014) ja kaksi ilmoitti ettei julkaise tietoja lainkaan (yksi lokakuussa 2014). ( Kirkkonummi on ilmoittanut virheellisesti ettei tiedota lainkaan.) Ei lainkaan tietoja ilmoittavat terveyskeskukset olivat: Kaskinen ja Keminmaa 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 24

Yhteenveto kevään 2015 perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tuloksista (2/2) AvoHILMO-aineiston toimitti 140 terveyskeskusta (kokonaismäärä 159). Lääkärin avosairaanhoidon käynneistä 13 prosentissa odotettiin vastaanotolle pääsyä maaliskuussa 2015 yli 30 päivää. Lääkärin avosairaanhoidon kiireettömistä vastaanottokäynneistä 50 prosenttia toteutui AvoHILMO aineiston perusteella maaliskuussa 2015 viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta. Hoitajan kiireettömälle avosairaanhoidon vastaanottokäynnille pääsyä odotettiin yli viikon noin 20 prosentissa käynneistä. Terveyskeskuksista noin 7 prosenttia julkaisi hoitoonpääsytiedot harvemmin kuin terveydenhuoltolaki edellyttää tai ei julkaissut tietoja ollenkaan. 8.9.2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/2015 25

jukka kärkkäinen 8.9.2015 26

jukka kärkkäinen 8.9.2015 27

Aktiivinen ja systemaattinen kehittämistyö tuo tuloksia! Espoossa oli Hyvä vastaanotto hanke, jossa ajattelutapaa muuttamalla ja toimintamalleja kehittämällä tuloksia saatiin aikaan. Haaste: paikallinen kehittäminen usein onnistuu, mutta valtakunnallinen kehittäminen on vaikeaa. Vastaus: Terveydenhuollon kehittämistyön valtakunnallinen koordinaatio, tiedon kokoaminen ja jalostaminen kentän käyttöön. Jönköpingin Qulturum hyvä esimerkki instituutiosta, joka koordinoi, tukee kehittämistä ja edistää näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöön ottoa kentällä. THL:lle vahvempi rooli koordinoida ja edistää kansallisesti terveydenhuollon kehittämistä ja hyvien käytäntöjen ja toimintamallien leviämistä. Jatkuva kehittämistyö, kehittämistyön kehittäminen ja sen eteenpäin vieminen ei tapahdu hankkeissa ja niitä koordinoimalla. jukka kärkkäinen 8.9.2015 28

Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.04.2015 Pirjo Häkkinen, Tarja Räty 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2015 tiedonkeruu) 30

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytilanne 30.04.2015 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tiedonkeruussa on mukana 20 sairaanhoitopiiriä ja 23 perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikköä Tiedonkeruussa kysytään tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten potilaiden odotusajoista. Päivystys ei sisälly tiedonkeruuseen. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tiedonkeruun tietosisältö vastaa terveydenhuoltolain (1326/2010) erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyä koskevia lainkohtia 51 53. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytiedot: Uutinen 30.04.2015 tilanteesta sekä linkit kuutioihin ja tiivisteisiin: http://www.thl.fi/tilastot/hoitoonpaasy/esh 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2015 tiedonkeruu) 31

Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1. 30.04.2015 ja niiden käsittelyajat sairaanhoitopiireittäin SAIRAANHOITOPIIRIT Lähetteet yhteensä lkm Lähetteitä käsitelty yht. lkm Lähete käsitelty 3 vrk:ssa lkm Lähete käsitelty 4-21 vrk:ssa lkm Lähete käsitelty yli 21 vrk:ssa, lkm Lähete käsitelty yli 21 vrk:ssa % Lähete käsitelty odotusajan mediaani, vrk Itä-Savon shp 3 646 4 008 2 605 1 330 73 1,8 2 Kymenlaakson shp 10 035 10 035 7 312 2 600 123 1,2 1 Keski-Suomen shp 16 377 16 442 12 099 4 169 174 1,1 1 Helsingin ja Uudenmaan shp 117 148 114 463 82 006 31 297 1 160 1,0 1 Pirkanmaan shp 23 313 23 406 18 588 4 589 229 1,0 1 Keski-Pohjanmaan shp 7 370 7 176 4 942 2 171 63 0,9 2 Varsinais-Suomen shp 26 325 26 633 18 108 8 274 251 0,9 1 Lapin shp 9 128 9 119 7 731 1 312 76 0,8 0 Pohjois-Savon shp 20 643 20 972 14 461 6 341 170 0,8 1 Etelä-Karjalan shp 10 229 10 570 7 411 3 090 69 0,7 1 Kanta-Hämeen shp 12 378 12 200 9 742 2 373 85 0,7 1 Kainuun shp 7 631 7 771 5 955 1 767 49 0,6 2 Etelä-Savon shp 9 126 9 040 6 822 2 171 47 0,5 1 Satakunnan shp 16 489 17 509 12 382 5 035 92 0,5 1 Länsi-Pohjan shp 0 4 615 4 248 349 18 0,4 0 Päijät-Hämeen shp 13 737 13 680 11 728 1 904 48 0,4 1 Vaasan shp 0 11 706 10 759 902 45 0,4 0 Pohjois-Pohjanmaan shp 25 440 25 527 19 347 6 102 78 0,3 1 Etelä-Pohjanmaan shp 16 572 16 414 11 731 4 646 37 0,2 1 Pohjois-Karjalan shp 11 564 11 609 9 672 1 918 19 0,2 1 YHTEENSÄ 357 151 372 895 277 649 92 340 2 906 0,8-8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.042015 tiedonkeruu) 32

Lähete käsitelty yli 21 vuorokauden kuluttua lähetteen saapumisesta (% kaikista käsitellyistä lähetteistä) 1.1. 30.04.2015 sairaanhoitopiirien sairaaloissa 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2015 tiedonkeruu) 33

Erikoissairaanhoidon hoitotakuu: Koko Suomi jukka kärkkäinen 8.9.2015 34

Käsiteltyjen lähetteiden määrä tammi-huhtikuun aikana 2009 2015 sairaanhoitopiireissä Sairaanhoitopiiri 1.1.-30.4. 2009 1.1.-30.4. 2010 1.1.-30.4. 2011 1.1.-30.4. 2012 1.1.-30.4. 2013 1.1.-30.4. 2014 1.1.-30.4. 2015 Muutokset 2015/2014 Muutokset 2015/2014 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Helsingin ja Uudenmaan shp 85 453 80 001 85 512 86 034 108 145 110 378 114 463 4 085 3,7 Varsinais-Suomen shp 37 277 37 847 37 007 37 645 30 838 25 862 26 633 771 3,0 Pohjois-Pohjanmaan shp 29 217 19 952 21 304 22 294 21 795 22 176 25 527 3 351 15,1 Pirkanmaan shp 28 240 30 020 30 027 25 095 26 202 25 234 23 406-1 828-7,2 Pohjois-Savon shp 26 907 19 633 20 616 21 747 21 315 20 160 20 972 812 4,0 Satakunnan shp 12 453 13 435 14 994 13 682 13 226 13 246 17 509 4 263 32,2 Keski-Suomen shp 20 236 15 882 15 699 18 353 15 503 18 222 16 442-1 780-9,8 Etelä-Pohjanmaan shp 13 954 14 570 15 468 15 146 16 094 15 388 16 414 1 026 6,7 Päijät-Hämeen shp 13 409 13 817 12 908 12 922 17 607 12 633 13 680 1 047 8,3 Kanta-Hämeen shp 12 368 11 820 11 255 11 722 11 786 11 714 12 200 486 4,1 Vaasan shp 9 006 9 319 8 839 9 437 9 877 10 348 11 706 1 358 13,1 Pohjois-Karjalan shp 9 903 10 376 12 171 13 268 11 980 11 460 11 609 149 1,3 Etelä-Karjalan shp 10 897 7 460 7 329 7 205 7 455 9 556 10 570 1 014 10,6 Kymenlaakson shp 19 000 14 645 5 478 10 678 10 011 9 735 10 035 300 3,1 Lapin shp 8 887 8 142 8 849-8 760 9 111 9 119 8 0,1 Etelä-Savon shp 10 498 8 298 8 328 8 197 8 408 8 105 9 040 935 11,5 Kainuun shp 6 726 6 974 6 403 6 190 4 957 7 279 7 771 492 6,8 Keski-Pohjanmaan shp 7 274 7 391 7 522 7 916 7 306 6 881 7 176 295 4,3 Länsi-Pohjan shp 5 187 4 529-4 090 4 109 4 383 4 615 232 5,3 Itä-Savon shp 6 964 4 912 4 315 3 886 4 139 3 688 4 008 320 8,7 Yhteensä 373 856 339 023 334 024 335 507 359 513 355 559 372 895 17 336 4,9 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2014 tiedonkeruu) 35

Hoidon tarpeen arviointia odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.04.2015 Sairaanhoitopiirit Yhteensä lkm 1-90 vrk lkm 91-180 vrk lkm Yli 180 vrk lkm Yli 90 vrk lkm Yli 90 vrk % Odotusajan mediaani vrk Pohjois-Savon shp 5 082 4 982 95 5 100 2,0 23 Keski-Suomen shp 4 427 3 815 413 199 612 13,8 36 Pohjois-Pohjanmaan shp 3 865 3 865 0 0 0 0,0 28 Pirkanmaan shp 3 365 3 148 170 47 217 6,4 29 Pohjois-Karjalan shp 2 840 2 809 28 3 31 1,1 27 Varsinais-Suomen shp 2 228 2 140 75 13 88 3,9 30 Keski-Pohjanmaan shp 2 223 2 192 29 2 31 1,4 33 Vaasan shp 2 151 2 060 81 10 91 4,2 23 Etelä-Savon shp 1 666 1 615 51 0 51 3,1 18 Etelä-Pohjanmaan shp 1 386 1 374 9 3 12 0,9 24 Satakunnan shp 1 332 1 319 13 0 13 1,0 30 Lapin shp 876 852 24 0 24 2,7 14 Kainuun shp 798 767 31 0 31 3,9 35 Kanta-Hämeen shp 521 484 37 0 37 7,1 37 Länsi-Pohjan shp 437 412 24 1 25 5,7 56 Itä-Savon shp 298 275 18 5 23 7,7 31 Kymenlaakson shp 286 279 7 0 7 2,4 15 Etelä-Karjalan shp 174 174 0 0 0 0,0 48 Päijät-Hämeen shp 81 51 28 2 30 37,0 64 Helsingin ja Uudenmaan shp 44 36 1 7 8 18,2 17 YHTEENSÄ 34 080 32 649 1 134 297 1 431 4,2-8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2015 tiedonkeruu) 36

Hoidon tarpeen arviointia yli 90 vrk odottaneet (%) 30.04.2015 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2015 tiedonkeruu) 37

Sairaanhoitopiirien jäsenkuntien hoitoa yli 6 kk odottaneet/ 10 000 asukasta 30.04.2015 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2015 tiedonkeruu) 38

Hoitoa odottavien määrä ja odotusajat sairaanhoitopiireissä 30.04.2015 Sairaanhoitopiiri Hoitoa odottaneet yhteensä lkm 1-90 vrk hoitoa odottaneet lkm 91-180 vrk hoitoa odottaneet lkm Yli 180 vrk hoitoa odottaneet lkm Yli 180 vrk hoitoa odottaneet % Jäsenkunnat yli 180 vrk odottaneet/ 10 000 as Odotusajan mediaani, vrk 30.12.2014 Hoitoa yli 180 vrk odottaneet lkm Hoitoa odottaneiden muutos, lkm, 04/15 12/14 Keski-Suomen shp 2 793 2 111 661 21 0,8 0,8 52 90-69 Länsi-Pohjan shp 882 715 161 6 0,7 0,9 50 12-6 Pohjois-Savon shp 3 748 2 949 726 73 1,9 2,8 48 3 70 Vaasan shp 1 511 1 189 319 3 0,2 0,2 46 4-1 Pohjois-Karjalan shp 2 196 1 757 424 15 0,7 0,8 40 10 5 Keski-Pohjanmaan shp 3 462 2 946 492 24 0,7 3,4 38 21 3 Päijät-Hämeen shp 2 426 2 107 297 22 0,9 1,0 38 10 12 Etelä-Savon shp 1 030 928 102 0 0,0 0,0 37 0 0 Lapin shp 688 617 62 9 1,3 0,8 37 0 9 Pohjois-Pohjanmaan shp 7 525 6 643 882 0 0,0 0,0 36 109-109 Etelä-Pohjanmaan shp 5 877 5 139 723 15 0,3 0,8 35 18-3 Itä-Savon shp 1 624 1 423 200 1 0,1 0,2 35 23-22 Kainuun shp 2 804 2 434 334 36 1,3 4,7 35 16 20 Kanta-Hämeen shp 4 385 3 980 375 30 0,7 1,5 35 40-10 Etelä-Karjalan shp 4 004 3 445 557 2 0,0 0,2 31 14-12 Helsingin ja Uudenmaan shp 38 920 35 287 3 412 221 0,6 1,3 31 278-57 Pirkanmaan shp 8 213 6 817 1 306 90 1,1 1,7 31 105-15 Satakunnan shp 4 267 3 712 467 88 2,1 3,8 30 49 39 Varsinais-Suomen shp 11 026 10 073 826 127 1,2 2,1 28 119 8 Kymenlaakson shp 3 772 3 417 339 16 0,4 0,8 23 11 5 Yhteensä 111 153 97 689 12 665 799 0,7 1,4-932 -133 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2015 tiedonkeruu) 39

Hoitoa odottaneiden kokonaismäärän kehitys 2008 2015 (jonottamisen syy sairaalan resurssit) Sairaanhoitopiiri 30.04.2008 30.04.2009 30.04.2010 30.04.2011 30.04.2012 30.04.2013* 30.04.2014 30.04.2015 Lapin shp 1 648 1 640 1 602 1 801-1 017 1 292 688 Muutos 2015/2012 Länsi-Pohjan shp 1 053 703 541-959 813 1 025 882-77 Etelä-Savon shp 1 284 1 706 1 678 1 448 1 426 2 987 2 613 1 030-396 Vaasan shp 1 889 1 251 1 426 1 339 1 521 1 308 1 238 1 511-10 Itä-Savon shp 822 647 522 520 592 1 634 1 622 1 624 1 032 Pohjois-Karjalan shp 2 459 2 218 1 917 2 494 2 393 2 221 2 015 2 196-197 Päijät-Hämeen shp 2 776 2 920 2 684 2 564 2 633 2 803 2 225 2 426-207 Keski-Suomen shp 4 505 2 484 2 579 3 128 3 249 3 477 3 118 2 793-456 Kainuun shp 799 1 133 1 076 1 149 1 334 2 079 2 501 2 804 1 470 Keski-Pohjanmaan shp 2 721 1 508 1 576 1 287 1 240 3 634 3 424 3 462 2 222 Pohjois-Savon shp 3 069 4 076 3 919 4 362 4 317 3 714 3 399 3 748-569 Kymenlaakson shp 2 093 2 211 2 111 2 581 1 547 1 731 3 878 3 772 2 225 Etelä-Karjalan shp 1 077 1 640 1 774 1 701 1 416 1 625 3 041 4 004 2 588 Satakunnan shp 1 491 1 762 2 702 2 519 2 238 2 783 3 164 4 267 2 029 Kanta-Hämeen shp 1 546 1 842 2 458 2 367 2 419 4 783 4 901 4 385 1 966 Etelä-Pohjanmaan shp 2 374 2 666 2 791 2 773 2 205 4 449 4 439 5 877 3 672 Pohjois-Pohjanmaan shp 6 042 4 866 6 048 5 942 6 283 7 109 7 748 7 525 1 242 Pirkanmaan shp 5 349 6 488 6 014 6 468 5 334 8 908 7 615 8 213 2 879 Varsinais-Suomen shp 5 915 6 009 5 609 5 470 4 507 7 854 11 602 11 026 6 519 Helsingin ja Uudenmaan shp 20 452 21 265 20 855 16 841 16 571 29 166 39 923 38 920 22 349 Yhteensä 69 364 69 035 69 882 66 754 62 184 94 095 110 783 111 153 48 969 * Tilastointitavan muutos 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2014 tiedonkeruu) 43

Hoitoa yli puoli vuotta odottaneiden määrä sairaanhoitopiireittäin huhtikuun lopussa 2008 2015 ja joulukuun lopussa 2007 ja 2014 Sairaanhoitopiirit 31.12.2007 30.04.2008 30.04.2009 30.04.2010 30.04.2011 30.04.2012 30.04.2013 30.04.2014 31.12.2014 30.04.2015 Etelä-Karjalan shp 46 55 17 53 31 21 9 0 14 2 Etelä-Pohjanmaan shp 68 24 26 25 68 32 27 9 18 15 Etelä-Savon shp 34 35 50 63 2 30 27 30 0 0 Helsingin ja Uudenmaan shp 3 377 2 081 69 1 357 58 166 387 662 278 221 Itä-Savon shp 141 108 47 2 4 1 18 9 23 1 Kainuun shp 153 25 0 38 46 61 15 53 16 36 Kanta-Hämeen shp 551 140 20 114 37 79 35 59 40 30 Keski-Pohjanmaan shp 80 85 28 10 16 9 20 16 21 24 Keski-Suomen shp 443 74 54 157 51 21 23 57 90 21 Kymenlaakson shp 57 65 8 42 60 4 0 6 11 16 Lapin shp 106 114 12 13 49-34 7 0 9 Länsi-Pohjan shp 110 118 1 2-28 8 7 12 6 Pirkanmaan shp 1 684 349 196 322 288 35 113 79 105 90 Pohjois-Karjalan shp 75 16 3 49 9 19 53 6 10 15 Pohjois-Pohjanmaan shp 873 447 2 447 134 93 40 175 109 0 Pohjois-Savon shp 445 203 111 83 49 136 10 28 3 73 Päijät-Hämeen shp 289 132 27 8 8 7 12 5 10 22 Satakunnan shp 66 32 50 98 51 30 0 7 49 88 Vaasan shp 236 116 6 44 11 3 2 3 4 3 Varsinais-Suomen shp 857 344 18 170 32 104 112 110 119 127 Yhteensä 9 691 4 563 745 3 097 1 004 879 945 1 328 932 799 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2014 tiedonkeruu) 44

Yleisimpiin leikkauksiin ja konservatiivisiin hoitoihin odottavien lukumäärä ja odotusajat jonoryhmittäin sairaanhoitopiireissä 30.04.2015 Jonoryhmä Yhteensä, lkm 1-90 vrk, lkm 91-180 vrk, lkm Yli 180 vrk, lkm Yli 180 vrk, % Yli 90 vrk, lkm Yli 90 vrk, % Kaihileikkaus 9 356 7 032 2 285 39 0,4 2 324 24,8 Polven tai lonkan tekonivelleikkaus 3 910 2 956 924 30 0,8 954 24,4 Nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset 2 080 1 665 392 23 1,1 415 20,0 Rannekanava-ahtauman leikkaus 910 813 97 0 0,0 97 10,7 Olkapään tähystykset ja leikkaukset 878 771 105 2 0,2 107 12,2 Gynekologiset laskeumaleikkaukset 857 648 209 0 0,0 209 24,4 Sappileikkaus 847 712 130 5 0,6 135 15,9 Ruokatorven, mahalaukun ja suoliston tähystykset 800 722 63 15 1,9 78 9,8 Kitarisaleikkaukset ja tärykalvon putkitukset 775 739 33 3 0,4 36 4,6 Suonikohjujen hoito 747 477 238 32 4,3 270 36,1 Polvinivelen tähystykset ja leikkaukset 734 646 85 3 0,4 88 12,0 Kaula- tai selkärangan luudutusleikkaus 645 508 123 14 2,2 137 21,2 Nenän sivuonteloiden leikkaukset 624 492 127 5 0,8 132 21,2 Isovarpaan tyvinivelen ongelmien leikkaus 600 482 112 6 1,0 118 19,7 Kohdunpoisto 585 450 133 2 0,3 135 23,1 Eturauhasen liikakasvun toimenpiteet 568 488 76 4 0,7 80 14,1 Käden pehmytkudosleikkaus 555 473 80 2 0,4 82 14,8 Sepelvaltimoiden kuvaukset 532 490 42 0 0,0 42 7,9 Rintarauhasen pienennys- tai muovausleikkaus 513 347 133 33 6,4 166 32,4 Ranne- ja käsinivelen muovaus- tai luudutusleikkaus 354 294 53 7 2,0 60 16,9 Kilpirauhasleikkaukset 346 278 63 5 1,4 68 19,7 Hampaiden poistoleikkaukset 257 200 56 1 0,4 57 22,2 Peräpukamaleikkaus 220 163 53 4 1,8 57 25,9 Naisen virtsankarkailuleikkaus 167 130 37 0 0,0 37 22,2 Rytmihäiriöiden hoito 142 129 13 0 0,0 13 9,2 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 101 96 4 1 1,0 5 5,0 Sepelvaltimoiden pallolaajennus tai stentti 7 6 1 0 0,0 1 14,3 Yhteensä 28 110 22 207 5 667 236 0,8 5 903 21,0 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2015 tiedonkeruu) 45

Kaihileikkaukseen odottaneet sairaanhoitopiireittäin 30.04.2015 SAIRAANHOITOPIIRIT Hoitoa odottaneet yhteensä 1-90 vrk, lkm 91-180 vrk, lkm Yli 180 vrk, lkm Yli 180 vrk, % Yli 90 vrk, lkm Yli 90 vrk, % Odotusaika (vrk) mediaani Lapin shp 11 0 10 1 9,1 11 100,0 169 Itä-Savon shp 185 118 67 0 0,0 67 36,2 78 Pirkanmaan shp 1 647 1 040 607 0 0,0 607 36,9 73 Etelä-Karjalan shp 563 320 241 2 0,4 243 43,2 71 Keski-Suomen shp 786 477 308 1 0,1 309 39,3 70 Pohjois-Savon shp 550 377 172 1 0,2 173 31,5 63 Satakunnan shp 594 433 155 6 1,0 161 27,1 59 Kymenlaakson shp 596 453 143 0 0,0 143 24,0 57 Kainuun shp 233 181 52 0 0,0 52 22,3 56 Kanta-Hämeen shp 341 259 81 1 0,3 82 24,0 53 Pohjois-Karjalan shp 300 280 20 0 0,0 20 6,7 52 Helsingin ja Uudenmaan shp 1 771 1 434 315 22 1,2 337 19,0 50 Länsi-Pohjan shp 145 122 20 3 2,1 23 15,9 50 Etelä-Pohjanmaan shp 397 369 28 0 0,0 28 7,1 45 Keski-Pohjanmaan shp 172 139 31 2 1,2 33 19,2 43 Varsinais-Suomen shp 187 174 13 0 0,0 13 7,0 43 Etelä-Savon shp 290 281 9 0 0,0 9 3,1 38 Päijät-Hämeen shp 512 502 10 - - 10 2,0 37 Vaasan shp 76 73 3 0 0,0 3 3,9 24 Pohjois-Pohjanmaan shp* - - - - - - - - SAIRAANHOITOPIIRIT 9 356 7 032 2 285 39 0,4 2 324 24,8 - *järjestelmäntoimittaja ei pystynyt tuottamaan luotettavaa tietoa 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2015 tiedonkeruu) 46

Erikoissairaanhoidon hoitotakuu: Kaihileikkaukset jukka kärkkäinen 8.9.2015 47

Polven tai lonkan tekonivelleikkausta odottaneet sairaanhoitopiireittäin 30.04.2015 SAIRAANHOITOPIIRIT Hoitoa odottaneet yhteensä 1-90 vrk lkm 91-180 vrk lkm Yli 180 vrk lkm Yli 180 vrk % Yli 90 vrk lkm Yli 90 vrk % Odotusaika (vrk) mediaani Etelä-Savon shp 41 25 16 0 0,0 16 39,0 76 Vaasan shp 102 65 36 1 1,0 37 36,3 76 Etelä-Pohjanmaan shp 228 153 70 5 2,2 75 32,9 73 Pohjois-Savon shp 310 213 97 0 0,0 97 31,3 69 Pohjois-Karjalan shp 179 106 73 0 0,0 73 40,8 67 Länsi-Pohjan shp 55 39 16 0 0,0 16 29,1 66 Helsingin ja Uudenmaan shp 1 140 804 323 13 1,1 336 29,5 64 Lapin shp 96 69 27 0 0,0 27 28,1 63 Kainuun shp 104 87 17 0 0,0 17 16,3 59 Keski-Suomen shp 241 178 62 1 0,4 63 26,1 59 Varsinais-Suomen shp 421 321 91 9 2,1 100 23,8 51 Itä-Savon shp 56 43 13 0 0,0 13 23,2 49 Kanta-Hämeen shp 82 66 16 0 0,0 16 19,5 45 Satakunnan shp 138 118 20 - - 20 14,5 44 Etelä-Karjalan shp 134 121 13 0 0,0 13 9,7 38 Keski-Pohjanmaan shp 33 26 6 1 3,0 7 21,2 38 Kymenlaakson shp 95 88 7 0 0,0 7 7,4 38 Pirkanmaan shp 392 371 21 0 0,0 21 5,4 34 Päijät-Hämeen shp 63 63 - - - - - 21 Pohjois-Pohjanmaan shp* - - - - - - - - Yhteensä 3 910 2 956 924 30 0,8 954 24,4 - *järjestelmäntoimittaja ei pystynyt tuottamaan luotettavaa tietoa 8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2015 tiedonkeruu) 48

Saapuneet ja käsitellyt lähetteet ja niiden käsittelyajat perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköissä 1.1. 30.04.2015 Terveyskeskusyksiköt Lähetteet yhteensä Lähetteitä käsitelty yhteensä Lähete käsitelty 3 vrk:ssa Lähete käsitelty 4-21 vrk:ssa Lähete käsitelty yli 21 vrk:ssa Lähete käsitelty yli 21 vrk:ssa, % Lähete käsitelty lkm lkm lkm lkm lkm % Mediaani, vrk, Forssan seudun tk 3 138 3 208 2 252 915 41 1,3 1 Haminan tk 0 70 8 62 0 0,0 - Heinolan tk 565 596 342 236 18 3,0 - Helsingin tk 9 140 9 036 7 649 1 257 130 1,4 0 Hyvinkään tk 146 144 112 32 0 0,0 - Imatran tk 0 0 0 0 0 - - Jämsän tk 2 487 2 567 1 556 953 58 2,3 - Kotkan tk 528 641 574 67 0 0,0 - Kouvolan tk - - - - - - - Kuopion tk 0 1 993 1 649 334 10 0,5 - Kuusamon tk 0 0 0 0 0 - - Lahden kaupunginsairaala 986 985 752 187 46 4,7 - Nokian tk 714 780 374 381 25 3,2 - Oulun tk 1 888 1 910 666 1 204 40 2,1 - Pieksämäen tk 1 621 1 631 1 095 522 14 0,9 1 Pietarsaaren SOTE 0 3 512 0 3 512 0 0,0 - Porin SOTE 492 520 169 347 4 0,8 - Raahen seudun tk 175 3 089 1 854 1 206 29 0,9 - Sairaala Lapponia - - - - - - - Salon tk 0 0 0 0 0 - - Sisä-Savon thky 0 104 81 22 1 1,0 - Tampereen tk 11 966 11 138 9 118 1 921 99 0,9 - Turun tk 7 727 7 271 6 254 833 184 2,5 0 Varkauden tk 2 647 2 647 1 639 978 30 1,1 - Ylä-Savon SOTE 3 953 3 910 3 179 717 14 0,4 - Yhteensä 48 173 55 752 39 323 15 686 743 1,3-8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2014 tiedonkeruu) 49

Hoidon tarpeen arviointia odottavien määrä ja odotusajat perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköissä 30.04.2015 Terveyskeskusyksiköt Hoidon tarpeen arviointia odottaneet yhteensä 1-90 vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneet 91-180 vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneet Yli 180 vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneet Yli 180 vrk, %, hoidon tarp. arviointia odottaneet Yli 90 vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneet Yli 90 vrk, %, hoidon tarp. arviointia odottaneet Mediaani, vrk, hoidon tarp. arviointia odottaneet Forssan seudun tk 3 3 0 0 0,0 0 0,0 - Haminan tk - - - - - - - - Heinolan tk 129 129 0 0 0,0 0 0,0 - Helsingin tk - - - - - - - - Hyvinkään tk 2 2 - - - - - - Imatran tk 0 0 0 0-0 - - Jämsän tk - - - - - - - - Kotkan tk 74 74 0 0 0,0 0 0,0 - Kouvolan tk - - - - - - - - Kuopion tk 32 31 0 1 3,1 1 3,1 - Kuusamon tk - - - - - - - - Lahden kaupunginsairaala 58 26 21 11 19,0 32 55,2 - Nokian tk 51 46 2 3 5,9 5 9,8 - Oulun tk 30 30 0 0 0,0 0 0,0 - Pieksämäen tk 35 35 0 0 0,0 0 0,0 2 Pietarsaaren SOTE - - - - - - - - Porin SOTE 91 91 0 0 0,0 0 0,0 - Raahen seudun tk 283 277 6 0 0,0 6 2,1 - Sairaala Lapponia - - - - - - - - Salon tk - - - - - - - - Sisä-Savon thky 0 0 0 0-0 - - Tampereen tk 3 127 2 977 143 7 0,2 150 4,8 - Turun tk 71 71 0 0 0,0 0 0,0 34 Varkauden tk - - - - - - - - Ylä-Savon SOTE 77 60 1 16 20,8 17 22,1 - Yhteensä 4 063 3 852 173 38 0,9 211 5,2-8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2014 tiedonkeruu) 50

Hoitoa odottavien määrä ja odotusajat perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköissä 30.04.2015 Terveyskeskusyksiköt Hoitoa odottaneet yhteensä 1-90 vrk hoitoa odottaneet 91-180 vrk hoitoa odottaneet Yli 180 vrk hoitoa odottaneet Yli 180 vrk hoitoa odottaneet Yli 90 vrk hoitoa odottaneet Yli 90 vrk hoitoa odottaneet lkm lkm lkm lkm % lkm % Odotusajan mediaani, vrk Forssan seudun tk 899 780 119 0 0,0 119 13,2 35 Haminan tk 0 0 0 0-0 - - Heinolan tk 5 3 2 0 0,0 2 40,0 - Helsingin tk 432 328 100 4 0,9 104 24,1 57 Hyvinkään tk 15 15 0 0 0,0 0 0,0 - Imatran tk 0 0 0 0-0 - - Jämsän tk 664 496 50 118 17,8 168 25,3 - Kotkan tk 0 0 0 0-0 - 0 Kouvolan tk - - - - - - - - Kuopion tk 474 434 28 12 2,5 40 8,4 - Kuusamon tk 214 201 13 0 0,0 13 6,1 - Lahden kaupunginsairaala 358 325 30 3 0,8 33 9,2 - Nokian tk 354 163 66 125 35,3 191 54,0 - Oulun tk 312 249 63 0 0,0 63 20,2 - Pieksämäen tk 1 044 719 325 0 0,0 325 31,1 54 Pietarsaaren SOTE 845 777 65 3 0,4 68 8,0 26 Porin SOTE 58 54 4 0 0,0 4 6,9 - Raahen seudun tk 1 311 1 002 291 18 1,4 309 23,6 - Sairaala Lapponia - - - - - - - - Salon tk 160 160 0 0 0,0 0 0,0 - Sisä-Savon thky 9 9 0 0 0,0 0 0,0 - Tampereen tk 380 336 42 2 0,5 44 11,6 - Turun tk 2 804 2 122 629 53 1,9 682 24,3 45 Varkauden tk 569 551 18 0 0,0 18 3,2 - Ylä-Savon SOTE 1 420 1 302 98 20 1,4 118 8,3 - Yhteensä 12 327 10 026 1 943 358 2,9 2 301 18,7-8.9.2015 Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.04.2014 tiedonkeruu) 51

Erikoissairaanhoidon hoitotakuu: Psykiatria jukka kärkkäinen 8.9.2015 52

Erikoissairaanhoidon hoitotakuu: Keski-Suomi jukka kärkkäinen 8.9.2015 53

Sairaala käyttää 30 000 euroa julkista rahaa televisiomainoksiin - näin THL kommentoi Heikki Toivanen 03.09.2015 Savon Sanomat Kuvaaja: Savon Sanomat / Seppo Hyvönen Potilaiden vapaus valita hoitopaikkansa näkyy erikoissairaanhoitoa tarjoavien sairaanhoitopiirien markkinointibudjeteissa, uutisoi Savon Sanomat. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Maijaliisa Junnila ei pidä pahana, että julkisia varoja käytetään mainostamiseen. - Mainostaminen on varsin tehokas keino kertoa kansalaisille heidän oikeuksistaan valita julkinen erikoissairaanhoidon hoitopaikka tarpeidensa mukaan. Kansalaisilla on vielä kovin vähän tietoa julkisen terveydenhuollon valinnan mahdollisuuksista ja väärinkäsityksiäkin on ilmennyt. jukka kärkkäinen 8.9.2015 57

Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 58

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti q Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin, että eräät sen osat toimivat hyvin, jopa erinomaisesti. q Kokonaisuutena järjestelmä ei kuitenkaan enää toimi. 4.10.2013 59

Perusterveydenhuollon kipupisteitä q Palvelujen saatavuus q Palvelujen kohdentuminen q Laatu ja vaikuttavuus q Asiakaslähtöisyys q Henkilöstö q Voimavarat 4.10.2013 60

Saatavuus ja kohdentuminen q Saatavuus 15 % väestöstä asuu kunnissa, joissa odotusaika lääkärin vastaanotolle on alle 2 viikkoa 34 %:lla odotusaika on vähintään viisi viikkoa q Kohdentuminen Lääkärikäynnit jakautuvat epäoikeudenmukaisimmin USA:ssa, Portugalissa ja Suomessa OECD:n 26 maan vertailun mukaan 4.10.2013 61

Laatu ja vaikuttavuus q Laatu- ja vaikuttavuustietoa niukasti, mutta.. q Perusterveydenhuollon keinoin estettävissä oleva kuolleisuus on runsaassa 10 vuodessa Laskenut koko väestössä melko nopeasti Suhteelliset erot sosioekonomisten ryhmien välittä ovat kasvaneet nopeasti Ylimmissä tuloluokissa puolittunut ja alimmissa tuloluokissa parantunut vain vähän 4.10.2013 62

Asiakaslähtöisyys q Erikoissairaanhoidon palvelujen laatuun ollaan tyytyväisempiä kuin useimmissa EU-maissa q Yleislääkärin palvelujen laatuun ja erityisesti saatavuuteen ollaan tyytymättömämpiä kuin useimmissa EU-maissa q Asiakkaan mahdollisuus aidosti valita palvelun tuottaja on edelleen hyvin puutteellinen 4.10.2013 63

Henkilöstö q Terveydenhuollon henkilöstön määrä kasvoi 2000-2010 noin 15 % Lääkäreiden kokonaismäärä kasvoi 24 %, mutta terveyskeskusten lääkärimäärä väheni 3 % Sairaanhoitajien (ml. terveydenhoitajat ja kätilöt) määrä lisääntyi yli 16 000, josta vain 6 % terveyskeskuksiin 4.10.2013 64

Voimavarat q Terveydenhuollon kokonaisvoimavarat ovat lisääntyneet merkittävästi q Terveydenhuollon reaalimenot kasvoivat vuosina 2006-2011 yli1,4 mrd, josta 74 % erikoissairaanhoitoon ja lääkkeisiin 1 % avosairaanhoitoon terveyskeskuksissa 4.10.2013 65

Toimintojen osuus (%) terveysmenojen 1,4 mrd kasvusta 2006-2011 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% Avosairaanhoito 15% 10% 5% 0% Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Perusterveydenhuolto Lääkkeet Erikoissairaanhoito 4.10.2013 66

Mitä tehdä? THL-aloite 4.10.2013 67

Jonottamatta hoitoon q Tavoite Kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa pääsee jonottamatta ja potilaalla on aidosti oikeus valita hoitopaikkansa. 4.10.2013 68

Kaikki voimavarat käyttöön q Keino Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan hyödyntämällä ja suuntaamalla olemassa olevia terveydenhuollon voimavaroja nykyistä paremmin. 4.10.2013 69

Tavoite on mahdollista saavuttaa, kun 1) Perusterveydenhuollon tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan. 2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana. 3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa. 4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä. 4.10.2013 70

Mutta se edellyttää että 5) Palveluilla on vahvat järjestäjät. 6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat. 7) Rahoitus on riittävä ja kannustava. 4.10.2013 71

Tavoite on mahdollista saavuttaa kun 4.10.2013 72

1) Tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan q Julkistesti rahoitetun perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi hyväksytään yhdenmukaisin kriteerein julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin tuottajia q Julkiset ja yksityiset tuottajat samalle viivalle q Tarvitaan kansallisia linjauksia palvelutuottajien hyväksymismenettelystä palveluvalikoimasta korvausperiaatteista toiminnan ja laadun raportoinnista ym. 4.10.2013 73

2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana q Potilas voi valita vapaasti palveluntuottajaksi hyväksytyn julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan q Hyväksytty ja listattu tuottaja ei voi kieltäytyä hyväksymästä potilasta asiakkaakseen q Raha seuraa potilasta palvelujen tuottajalle q Tuottajille maksettavat korvaukset ja korvausperusteet määritellään etukäteen a) kapitaatiokorvaus ( /potilas, hoidon tarve huomioiden, ym.) b) laatukorvaus/rajattu suoritekorvaus 4.10.2013 74

3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa q Palvelut tuotetaan yhdistämällä ammattiryhmien osaamista uusin tavoin q q Hoitohenkilökunnan toimenkuvissa korostuu pitkäaikaisessa hoitosuhteessa olevien potilaiden hoito, tukeminen ja seuranta Lääkäreiden laatiman tilannearvion niin salliessa säännöllinen seuranta ja arviointi siirretään hoitajalle, kokonaisvastuu hoidosta on lääkärillä Lääkäreiden työpanosta vapautuu uusien ajanvaraus- ja päivystyspotilaiden hoitoon - tämä lyhentää nykyisiä kohtuuttomia odotusaikoja 4.10.2013 75

4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä q Työterveyshuollon perustehtävä on ehkäistä työperäistä sairastumista, tukea työkyvyn ylläpitämistä ja työhön paluuta sekä osallistua työyhteisöjen kehittämiseen q Perustehtävää tuetaan muuttamalla työnantajille maksettavia korvauksia, korvausten kokonaismäärän pysyessä ennallaan ennaltaehkäisevän toiminnan korvaustasoa (korvauskattoa ja prosenttia) nostetaan tuntuvasti ja pienyritysten korvaustaso voi olla selvästi muita korkeampi sairaanhoidon korvaustasoa lasketaan asteittain 4.10.2013 76

Mutta se edellyttää, että 4.10.2013 77

5) Palveluilla on vahvat järjestäjät q Palvelujen järjestäjät ovat toiminnallisesti, taloudellisesti ja osaamiseltaan riittävän vahvoja sovittamaan yhteen julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto poistamaan jyrkkä ero soten eri osien välillä ja siirtämään tarvittaessa voimavaroja väestön kulloisenkin tarpeen mukaan kehittämään tuottajien korvausmenettelyjä asettamaan tuottajalle laatu- ja turvallisuusvaatimuksia ja seuraamaan tuottajien toimintaa q Järjestäjiä voi olla 20-30, 12-15, 4-5 tai 1 4.10.2013 78

6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat q Vahva säädöspohja, riittävät voimavarat ja välineet palvelujärjestelmän kehityksen ohjaamiseen yhtenä kansallisena kokonaisuutena q Kansalliset linjaukset palveluntuottajien hyväksymismenettelystä palveluvalikoimasta korvausperiaatteista toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden seurannasta ja raportoinnista ym. q Kansallisesti ohjattu yhtenäinen tietojärjestelmä q Kansallinen käsikirjoitus järjestelmän uudistamiseksi 4.10.2013 79

7) Rahoitus on riittävä ja kannustava q Palvelujen saatavuuden parantaminen hyväksyttävälle tasolle edellyttää tuntuvaa voimavarojen uudelleen kohdentamista ja väliaikaista lisärahoitusta perusterveydenhuoltoon q Valtion- ja kuntatalouden liikkumavara on rajallinen q Lisärahoitus on mahdollista toteuttaa ohjaamalla sairausvakuutusvaroja perusterveydenhuollon palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen sairaanhoitomaksuun lievä korotus lisätuotto ohjataan palvelujen järjestäjien kautta tuottajille laatu-/suoriteperusteisena korvauksena 4.10.2013 80

Arvioitu rahoitustarve q Väliaikaisen lisärahoituksen tarve on arviolta noin 250-350 miljoonaa euroa q Jos lisärahoitus kerättäisiin sairaanhoitovakuutuksen kautta, nostamalla vain vakuutettujen sairaanhoitomaksua, sen korotustarve olisi noin 0,15-0,21%-yksikköä eli noin 65-90 vuodessa keskimäärin maksajaa kohti 4.10.2013 81

Raha seuraa potilasta -periaate Institutionaalinen rahoittaja Valtio Kunta Kela Järjestäjä a) Sote-alue (20-30) b) Sote-alue (12-15) c) Erva (4-5) d) Kansallinen sote (1) Potilas Tuottaja T1 T2 T3 Tn 4.10.2013 82

THL:n aloite pähkinänkuoressa 1/2 q Jonottamatta hoitoon Kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa pääsee jonottamatta ja potilaalla on aidosti oikeus valita hoitopaikkansa. q Kaikki voimavarat käyttöön Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan hyödyntämällä ja suuntaamalla olemassa olevia terveydenhuollon voimavaroja nykyistä paremmin. 4.10.2013 83

THL:n aloite pähkinänkuoressa 2/2 1) Tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan. 2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana. 3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa. 4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä. 5) Palveluilla on vahvat järjestäjät. 6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat. 7) Rahoitus on riittävä ja kannustava. 4.10.2013 84

Eriarvoisuus asettaa suuria haasteita palvelujärjestelmän uudistamiselle 1980-luvulle saakka terveyspalvelujen käytön tasa-arvoisuus kehittyi suotuisasti. Sen jälkeen kehitys pysähtyi ja alkoi heiketä. Keskimäki ym./thl (vrt. OECD maavertailut ja European Observatory) ovat osoittaneet palvelujen käytön suosivan ylempiä sosiaaliryhmiä. Eniten eriarvoisia USA, Portugali ja Suomi.

Haavoittuvimpia ryhmiä Suomessa (Palosuo ym. 2007, Saari 2010, Kauhanen 2011, THL, Kela tilastot) Heikoimmin koulutetut ja työelämän ulkopuolella olevat Työttömät Pienipalkkaiset eläkkeelle siirtyvät Vähävaraiset eläkeläiset Psykososiaalisista ongelmista kärsivät Maahanmuuttajataustaiset ihmiset Palosuo ym. 2007, Saari 2010, Kauhanen 2011, THL, Kela tilastot

Kohdentuuko palvelujen käyttö tarpeen vai kysynnän mukaan? Tällä hetkellä kysyntä ohjaa liian vahvasti. Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ei toteudu. Suomessa on erityisesti tarvetta kehittää terveydenhuoltoa, joka kohtaa sitä eniten tarvitsevat.

Terveydenhuollon vaikutus terveyttä ja hyvinvointia lisäävänä? Väestötasolla parantuneen terveyden ja elinajanodotteen kasvu selittyy elintason ja vaurauden kehityksellä. Koulutus, elämäntavat, elinympäristö, työympäristö. Terveydenhuollon osuus ehkä viidennes: erityisesti rokotukset, infektiohoidot, syöpähoidot, sydän ja verisuonitautien hoidot. Yksilötasolla parantumisia, oireiden lievittymistä, tukea.

Terveydentilaa määrittävät tekijät (Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004)

Suuret ongelmat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta Alkoholi, tupakka, ylipaino, yksinäisyys, työttömyys/toimettomuus Mikään näistä ei ole lähtökohtaisesti lääketieteellinen ongelma, mutta kielteiset seurausvaikutukset (sairaudet) ovat. Terveyden edistäminen kuuluu terveydenhuollon tehtäviin.

Vaikuttavuustietoa puuttuu Kaikki, mitä terveydenhuolto tekee, ei ole hyödyllistä, eikä ainakaan yhtä hyödyllistä. Todellisuudessa on suuri vaihtelu toteutuneessa hoidossa, vaikuttavuudessa ja kustannuksissa. Vaikuttavuutta käytännössä ei riittävästi tiedetä - lääketieteen tutkimus kertoo vain vähän vaikuttavuudesta käytännössä. Useat vallitsevat käytännöt ovat tehottomia tai niiden tehokkuutta ei ole tutkimuksella osoitettu. Lisäämällä vaikuttavia ja karsimalla tehottomia keinoja voidaan kustannuskehitystä hillitä.

Sote-uudistukseen saatava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannusteet Varataan kuntiin osuus peruspalvelujen kustannuksista: 1) Hyvinvointisuunnitelmiin; 2) Sote-palvelujen rajapintojen tukeen muiden sektorien kanssa; 3) Väestölähtöiseen hyvinvoinnin edistämistyöhön vapaaehtoisten, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntijatuki.

Vastaus kysymykseen Kysymys: Onko yleinen käsitys oikea? Erikoissairaanhoito toimii hyvin, perusterveydenhuoltoon tarvitaan parannuksia. Jos tarkastellaan kokonaisuutena saatavuuden näkökulmasta: Suurelle osalle väestöä perusterveydenhuollon palvelut ovat hyvin saatavilla ja saatavuus on parantunut myös julkisesti järjestetyssä terveydenhuollossa. Erityisesti työterveyshuollon piirissä olevilla tai yksityisiä palveluja käyttävillä palvelujen saatavuus nopea ja joustava. Pienemmälle osalle väestöä (mm. haavoittuvat ryhmät), joilla on mahdollisuus käyttää vain julkisesti järjestettyjä palveluja, on aluesidonnaisia liian pitkiä odotusaikoja perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidon saatavuudessa vaihtelua alueellisesti ja erikoisalakohtaisesti. Työterveyshuollon ja yksityissektorin erikoissairaanhoidon avopalvelut laajat. Laatu- ja vaikuttavuustietoa ei ole kovin paljon. jukka kärkkäinen 8.9.2015 95

Terveyskeskuskysely 2015 Kartoitetaan terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyjä, toimintaa ja toimintatapoja. Edellinen vastaava kysely keväällä 2013, THL työpaperi 18/2014. Kyselyllä saadaan myös tietoa, jota AvoHILMO:n avulla ei saada. Kyselyn tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi, kun suuria sotejärjestämisalueita ryhdytään muodostamaan. Uusittavalla kyselyllä haetaan tietoa siitä, miten avosairaanhoidon järjestelyt ovat muuttuneet verrattuna edellisen kyselyn tuloksiin. Lisäksi voidaan lisätä jotain tärkeiksi katsottavia uusia kysymyksiä. Kyselyn työryhmä on aloittanut työnsä ja ohjausryhmä aloittaa 24.9.2015. Kysely lähetetään kentälle marraskuun 2015 lopulla. jukka kärkkäinen 8.9.2015 96

Kiitos mielenkiinnostanne! Jukka Kärkkäinen Ylilääkäri THL/Reformit-yksikkö jukka.karkkainen@thl.fi p. 029 524 7037 jukka kärkkäinen 8.9.2015 97