30. Asumisen edistäminen S e l v i t y s o s a : Matala korkotaso on ylläpitänyt vilkasta asuntolainojen ja omistusasuntojen kysyntää koko maassa. Suomen talouskasvun ennustetaan pysyvän vuonna 2006 hyvänä ja korkotason ennustetaan nousevan jonkin verran, mutta pysyvän edelleen matalalla tasolla. Asuntomarkkina-issa asuntohintojen kehityksen idaan lähiaikoina pysyvän maltillisena. Omistusasuntomarkkinoiden vilkkaus ja muuttoliikkeen hidastuminen ovat parantaneet vuokra-asuntojen saatavuutta koko maassa, myös kasvukeskusseuduilla. Pienillä asunnoilla on edelleen runsaasti kysyntää, mutta isoja vuokra-asuntoja on ollut vapaina myös kasvukeskuksissa. Vuokra-asuntojen aiempaa parempi saatavuus on osaltaan vähentänyt myös asunnottomuutta. Talouskasvun nopeutuminen, maan sisäisen muuttoliikkeen tai maahanmuuton lisääntyminen ja korkotason nousu voivat muuttaa tilanteen hyvinkin nopeasti. Keskipitkällä aikavälillä riittävän vuokra-asuntojen tarjonnan turvaaminen kasvukeskusseuduilla onkin tärkeää. Asuntojen uudisrakentaminen on ollut hyvällä tasolla, ja viime vuosina nimenomaan omakotitalojen rakentaminen on lisääntynyt. Talouden tila, etenkin työllisyyden, muuttoliikkeen ja korkotason kehitykset ovat ratkaisevassa asemassa asuntorakentamisen kokonaismäärän kehityksessä. Uustuotannon korkeaksi noussut hintataso on jo jonkin verran hidastanut asuntojen myyntiä ja hankkeiden toteuttamista. Vaikeimpana rajoittavana ja hintoja nostavana tekijänä on ollut kysyntään ja tarpeeseen nähden liian vähäinen tonttitarjonta, minkä vuoksi tonttihinnat ovat nousseet selvästi nopeammin kuin asuntojen hinnat. Vuonna 2004 nousu oli koko maassa keskimäärin 17 %. Kasvukeskusten asuntotuotannon säilyminen korkealla tasolla on tärkeää asuntomarkkinoiden vakauden ylläpitämisessä. Valtio edistää kasvukeskusten asuntotuotantoa kunnallistekniikan rakentamisavustuksilla. Lisäksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla käynnistetään viisivuotinen asuntoaluekohtainen avustusjärjestelmä. Avustus kohdennetaan lähiöiden asuinympäristön laadun kehittämiseen erityisesti täydennysrakentamiseen liittyen. Omistusasuntomarkkinoiden vahva veto ja vuokra-asuntojen kysynnän vähentyminen ovat alentaneet valtion tukeman tuotannon määriä, etenkin muiden kuin erityisryhmien hankkeiden osalta. Erityisryhmille tarkoitettujen hankkeiden osuus on ARA-tuotannossa kasvanut ja vuoden 2005 alusta käyttöön otettu erityisryhmien avustusjärjestelmä lisää edelleen erityisryhmien hankkeita. Valtion tukemasta tuotannosta pääosa rakennetaan pääkaupunkiseudulle ja sen lähialueille sekä muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Vuonna 2004 ARA-tuotannosta noin 48 % kohdistui pääkaupunkiseudulle ja sen lähialueilla ja noin 31 % muille kasvukeskusseuduille. ARA-tuotantoa odotetaan vuonna 2006 aloitettavan noin 6 500 asuntoa. Mikäli rakentamishalukkuus osoittautuisi tätä suuremmaksi, valtuuksia lisätään tarvittaessa lisätalousssa siten, että hallitusohjelman mukaisesti mahdollistetaan enimmillään 10 000 asunnon aloitus. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti korkotukilainoituksen osuutta lisätään ja aravalainoituksen osuutta vähennetään. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntojen kysynnän heikkeneminen aiheuttaa taloudellisia ongelmia. Kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen taloudellisia vaikeuksia ehkäistään valtion tukitoimin yhdessä omistajien omien panostuksien kanssa. Uusina tukimuotoina otetaan käyttöön lainojen osittainen anteeksianto käyttörajoituksista vapauttamisen yhteydessä sekä purkuavustus. Valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään vapauttamalla taloja rajoituksista sekä käyttämällä valtion taloudellisia tukitoimia. Lisäksi käynnistetään viisivuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on sosiaalisten vuokraasuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuinalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi. Vuokra-asuntokysynnän väheneminen väestömuutosten seurauksena ja asukkaiden siirtyessä lisääntyvästi omiin asuntoihin on lisännyt sosiaalisen asuntotuotannon laina- ja takauskannan riskejä. Uudet riskipositiot syntyvät asuntorahaston tehtäväalaan kuuluvien uusien laina- ja korkotukipäätösten kautta, jotka vaikuttavat myös vanhojen laina- ja takausriskien kehittymiseen. Asuntorahoituksen riskienhallintaa varten asetettiin syyskuussa 2004 ympäristöministeriön, valtiokonttorin ja valtion asuntorahaston välinen pysyvä riskityöryhmä. Lisäksi aloitettiin ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä hanke, jonka tavoitteena on tehostaa sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyvien luottoriskien ajantasaista seurantaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Luottoriskien hallinnassa on tähän mennessä onnistuttu eri osapuolten yhteistoiminnalla varsin hyvin. Luottotappioita oli vuoden 2004 loppuun mennessä syntynyt aravavuokratalolainoista kaikkiaan noin 1,4 milj. euroa ja vuokratalokorkotukilainoista ja omistusasuntolainojen valtiontakauksista vielä oleellisesti vähemmän. Tukien lisäysten seurauksena ovat omakustannusperusteisesti hinnoiteltavien sosiaalisten vuokra-asuntojen vuokrat nyt edullisimmalla tasolla, mitä suhteessa vapaarahoitteisiin vuokriin on kaudella 1975 2005 tilastoitu. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä oli keskimääräinen kuukausivuokra pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 11,41 euroa neliömetriltä ja aravavuokra-asunnoissa 8,47 euroa neliömetriltä. Muualla maassa vastaavat luvut olivat vapaarahoitteisissa 7,92 ja arava-asunnoissa 7,12 euroa neliömetriltä. Lähimpänä toisiaan arava- ja vapaarahoitteiset vuokrat olivat väkiluvultaan nopeimmin supistuvilla paikkakunnilla, joilla ongelmia hoidetaankin edellä todetuilla erityistoimilla. Vuoden 2004 aikana tyhjien arava-asuntojen määrä väheni noin 500:lla. Korjausrakentamisessa kiinnitetään edelleen huomiota korjaustoimien vaiheittaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen sekä korostetaan, uustuotannon tapaan, elinkaarivaikutusten huomioon ottamista kiinteistöjen korjaamisessa. Suunnitelmallista kiinteistönpitoa edistämällä pyritään eroon raskaista kertakorjauksista. Asuntojen korjausavustuksia myönnetään edelleen erityisesti korjaushankkeille, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Avustuksilla tuetaan myös suunnitelmallisia korjauskäytäntöjä sekä terveyshaittojen poistamista asuinrakennuksista. Terveyshaittojen vuoksi vaikeuksiin joutuneita perheitä voidaan avustuksilla tukea aikaisempaa laajemmin, kun tukea ryhdytään kaikkein vaikeimmissa tilanteissa myöntämään myös rakentamis- ja hankintakustannuksiin. Asumistuen perusteet säilytetään vuonna 2006 vuoden 2005 tasolla. Tuensaajien määrän ennakoidaan työllisyyden kohentuessa hieman supistuvan ja keskimääräisen tuen hieman nousevan asumiskustannusten nousun myötä. Hallitus on vähävaraisten aseman parantamista koskevan ratkaisun yhteydessä päättänyt muuttaa pitkäaikaistyöttömien asumistuen tarkistamista. Vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saaneen pitkäaikaistyöttömän työllistyessä tuki tarkistetaan kolme kuukautta myöhäisemmästä ajankohdasta kuin mitä se muutoin tehtäisiin. Uudistus koskee noin 5 000 tuensaajaa, joille maksetaan asumistukea kolme kuukautta työllistymisestä lukien. Asuntomarkkinoiden tilaa kuvaavia tietoja 2002 2003 2004 2005 2006 Asunnottomien määrä yhden hengen taloudet 9 560 8 190 7 650 7 400 7 200 perheet 770 420 320 300 280 Sosiaalisen asunnon hakijoista sai asunnon, % koko maa 36,6 43,5 41,7 42 43 kasvukeskukset 26,8 34,3 pääkaupunkiseutu 20,1 35,7 35,7 36 37 Vanhojen asuntojen hintojen muutos, % pääkaupunkiseutu 10,5 6,0 7,0 muu maa 5,8 6,2 8,0 Vuokranmuutos (vapaarahoitteiset vuokrasuhteet), % pääkaupunkiseutu 1,7 4,2 1,0 2,3 muu maa 1,0 4,3 1,9 4,1 Pientalotonttien hintojen muutos, % pääkaupunkiseutu n. 8 n. 18 n. 20 koko maa 17 Yleisen asumistuen saajien määrä (ruokakuntia) 159 617 158 935 159 298 152 000 150 000 Vuokra-asunnoissa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus bruttotuloista, % ilman asumistukea 55,3 56,1 57,8 59,0 asumistuen jälkeen 27,0 27,5 28,4 29,5 Asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta, % 51,2 51,0 50,8 50,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Vuokra-asunnoissa asuvat asumistuensaajat keskivuokra (euroa/m 2 /kk) 7,39 7,59 7,82 8,10 keskipinta-ala, m 2 56,0 55,7 55,3 55,0 yksinasuvien osuus, % 50,0 50,7 52,1 53,1 Asumistukea saavat ruokakunnat, joissa ainakin toinen puolisoista on työtön 101 300 101 500 103 100 100 600 Vapaarahoitteinen asuntotuotanto (asuntoja) Helsingin seutu 6 300 9 100 7 400 1) 6 900 6 500 muut kasvukeskukset 4 600 5 900 7 900 7 300 7 000 muu maa 8 700 10 600 11 800 11 200 10 000 ARA-tuotanto (asuntoja) Helsingin seutu 3 900 2 700 2 300 2 600 3 000 muut kasvukeskukset 2 900 2 200 1 500 1 700 2 000 muu maa 1 800 1 000 1 000 800 1 000 Pienten (max. 2h+kk) asuntojen osuus ARA-tuotannossa, % 39 43 42 45 50 Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa (uustuotanto, hankinta ja peruskorjaus) 1 361 1 184 2 062 2 500 3 500 Hissien rakentaminen nykyisiin kerrostaloihin, kpl 168 168 203 300 300 Arava-asuntojen keskivuokra (euroa/m 2 /kk) 6,92 7,16 pääkaupunkiseutu 8,31 8,47 muu maa 7,01 7,12 Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra (euroa/m 2 /kk) 8,21 8,50 pääkaupunkiseutu 11,05 11,41 muu maa 7,68 7,92 Arava-rajoituksista vapauttamiset (asuntoja) 1 663 1 751 4 815 5 000 6 000 Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % 0,19 0,23 0,30 0,30 Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2004 ja vuosista 2005 2006 2004 asuntoja 2005 asuntoja 2006 asuntoja Aloitetut uudet asunnot yhteensä (n. 32 000) (n. 31 000) (n. 30 000) Arava-, korkotuki- ja takauslainoitetut 4 768 5 100 2) 6 500 vuokra-asunnot 3 756 asumisoikeusasunnot 500 as. oy. talot ja -asunnot 143 omakotitalot 250 osaomistusasunnot 119 Muut asunnot (vapaarahoitteinen tuotanto) 27 200 25 900 23 500 Korjauslainoitus 10 743 11 000 11 000 Asuntojen hankinta 36 016 40 400 41 000 1) Ennakkotieto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 818 1 000 1 500 (arava- ja korkotukilainoitus) 209 500 500 kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 34 989 38 900 39 000 Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2004 2006 (milj. euroa) 2004 TP 2005 TA 2006 TAE Asumistuet 943 967,5 1 000,5 Yleinen asumistuki 432 434,5 433,5 Eläkkeensaajien asumistuki 283 300 317 Opiskelijoiden asumislisä 228 233 250 Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki 380 420 450 Arava-, korkotuki- ja takauslainojen valtuus 598 620 3) 823 Takausvaltuus omistusasuntolainoille 239 290 330 Maksetut korkotuet ja takauskorvaukset asuntolainojen korkotuki 47,3 39,4 40,8 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja asuntosäästöpalkkio - 0,1 0,8 takauskorvaukset 0,1 0,1 Avustukset asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 70 70 70 avustukset erityisryhmille 11,8 34 40 tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 1,1 2,6 2,6 purkuavustukset - - 2 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 3,5 12,5 10 aluekohtainen avustus pääkaupunkiseudun kunnille - - 1 aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille - - 0,4 lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta 0 3,5 3,5 lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi - - 3 54. Asumistuki (määräraha) Momentille myönnetään 433 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen asumistukilain muuttamiseksi siten, että pitkäaikaistyöttömän työllistyessä asumistuki säilyy 15 :n 1 momentin 1 kohdan estämättä ennallaan kolme kuukautta työllistymisestä lukien. Tukiperusteet säilytetään muilta osin vuoden 2005 tasolla. Tuensaajien määrän ennakoidaan vähentyvän työllisyystilanteen parantuessa ja keskimääräisen tuen hieman kasvavan asumiskustannusten nousun myötä. Momentin 33.28.60 perustelujen selvitysosaan viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 1 500 000 euroa pitkäaikaistyöttömien eläketurvan ehtojen lievennyksen johdosta. 2006 talous 433 500 000 2005 talous 434 500 000 2004 tilinpäätös 435 000 000 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 70 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain mukaisiin avustuksiin. Ennen vuotta 2006 korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1031/1998) nojalla myönnetyt tai varauspäätöksen saaneet avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. 2) Arvio tammi-kesäkuun toteutuman perusteella 3) Arvioitu käyttö Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista. Avustukset on siirretty maksettavaksi valtion asuntorahaston varojen asemesta valtion taloussta. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön asuntonsa terveyshaittojen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden perheiden asunto-olojen järjestämiseksi tarkoitetut avustukset. Uusi avustusten käyttötarkoitus korvaa nykyiset terveyshaittoihin myönnettävät korjausavustukset. Määrärahasta 17 000 000 euroa varataan asuntojen energiaavustuksiin. 2006 talous 70 000 000 60. Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Aravalainat, korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna 2006 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja sekä hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia lainoja samoin kuin asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia lainoja korkotukilainoiksi yhteensä enintään 790 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 205 000 000 euroa. Vuonna 2006 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, aravaperusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja. Pääkaupunkiseudun ja muiden suurimpien kasvukeskusten sekä niiden lähialueiden vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2007 2009 myönnettävistä aravalainoista ja hyväksyttävistä korkotukilainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien ja hyväksyttävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla yhteensä enintään 145 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 45 000 000 euroa. Vuonna 2006 saa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain (126/2003) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 33 000 000 euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 400 000 000 euroa vuoden 2006 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2006 aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään 400 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta Valtion asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla voidaan vuonna 2006 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi voidaan, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Avustukset Vuonna 2006 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 40 000 000 euroa. Vuonna 2006 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia vuokrata- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
lojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 300 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna 2006 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla (688/2001) myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Vuonna 2006 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien lisäksi myös muiden kasvukeskusten kunnille uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen yhteensä enintään 8 000 000 euroa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2007 2009 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 5 000 000 euroa. Vuonna 2006 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää pääkaupunkiseudun kunnille (Helsinki, Espoo ja Vantaa) määräaikaisia asuntoaluekohtaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen erityisesti täydennysrakentamiseen liittyen yhteensä enintään 1 000 000 euroa. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Valtion asuntorahasto. Myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueen kehittämisestä laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma. Avustusta voidaan myöntää asuinympäristön viihtyisyyden ja laadun kehittämiseen sekä turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää edellä tarkoitettujen hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin sekä asukkaiden yhteistilojen toteuttamiseen. Avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2007 2010 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 4 000 000 euroa. Vuonna 2006 saa Valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään 400 000 euroa määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokraasuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Valtion asuntorahasto nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2007 2010 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 1 600 000 euroa. Varainhankintavaltuudet Maksuvalmiudessa esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa asuntorahastolla saa kerralla olla yhteensä enintään 700 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti omistusasuntoja varten tarkoitettua asuntoosakeyhtiötalojen perusparannuksen korkotukilainoitusta jatketaan kohdistamalla korkotukilainat taloteknisiin ja talon ylläpidon kannalta keskeisiin korjaustoimenpiteisiin kuten putkisto- ja ulkovaipparemontteihin. Korkotukilainoja on tarkoitus myöntää asuntojen perusparantamisen tukemiseksi alueilla, joilla asuntojen idaan säilyvän asuntokäytössä myös pitkällä aikavälillä. Kohtuuhintaisen omistusasuntotarjonnan lisäämiseksi jatketaan asuntoosakeyhtiötalojen korkotukilainoja myös asuntojen uustuotantoon suurimmilla kasvukeskusalueilla. Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi aravarajoituslain muuttamisesta siten, että aravalainapääomia voitaisiin jättää valtion vastuulle silloin, kun tällä tavoin voidaan estää suurempien luottotappioiden syntyminen asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla sijaitsevissa ongelmakohteissa käyttö- ja luovutusrajoituksista vapaan myyntihinnan ollessa riittämätön kattamaan jäljellä olevaa valtion lainasaatavaa. Asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön asuntojen purkuavustus niissä tapauksissa, joissa on perusteltua osallistua purkukustannuksiin valtion tuella. Kasvukeskusalueille kohdentuva kunnallistekniikkaavustusjärjestelmä on voimassa vuodesta 2005 vuoden 2009 loppuun asti ja siihen osoitetaan näinä vuosina yhteensä 50 milj. euroa. Helsingin seudun kunnille luodaan asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti viisivuotinen asuntoaluekohtainen avustusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää lähiöiden asuinympäristöä ja edistää niiden täydennysrakenta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
mista. Avustusta voitaisiin myöntää esimerkiksi viherrakentamiseen sekä valaistuksen ja autopaikoituksen järjestämiseen. Vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi käynnistetään viisivuotinen projekti. Tavoitteena on sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuntoalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi. Korjaus- ja energia-avustukset siirretään maksettaviksi valtion taloussta momenteilta 35.30.55 ja asuinrakennuksia varten myönnettävät rakennusperintöavustukset momentilta 35.20.64. Ennen vuotta 2006 myönnetyt tai varauspäätöksen saaneet avustukset maksetaan kuitenkin valtion asuntorahaston varoista. Vuonna 2006 valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen pitkäaikaiseen varainhankintaan. Arvopaperistettuja lainoja erääntyy lunastettavaksi 704 milj. euroa. Asuntorahaston rahoitusrakenteen idaan muodostuvan vuonna 2006 seuraavaksi: Arvio asuntorahaston rahoitus-rakenteesta vuonna 2006 milj. Arvioitu saldo 1.1.2006 175 Tulot Tulot asuntolainoista 700 Tulot takausmaksuista 10 Bruttovarainhankinta 540 Menot Luotonanto 220 Korkotuki- ja avustusmenot 145 Rahaston pitkäaikaisten velkojen menot korot 103 kuoletukset 704 Siirto talouson 128 Arvioitu saldo 31.12.2006 125 2006 talous 2005 talous 2004 tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7