Joulukuu 2001 MAN Roland Finland Oy:n asiakaslehti Pääkirjoitus... s. 2 Esa Printin mottona mutkaton meininki... s. 3 Roland 500 the next generation... s. 4 Avoimet Ovet... s. 5 Sanomalehden digipainokokeilu etenee... s. 6 Faktaa laser- ja levyteknologiasta... s. 7 DICOweb kyseenalaistaa perinteiset työtavat... s. 7 Maisa Rissanen laulava talouspäällikkö... s. 8 TÄSSÄ NUMEROSSA MAN Rolandin messuosastolla oli esillä laaja konevalikoima. Osastolla painettiin mm. messulehteä, julisteita ja postikortteja, joten messuvieraat pääsivät näkemään koneet täydessä toiminnassa. FinnGraf -messuilla ja Avoimet Ovet -tapahtumassa 1376:n palautetun kilpailukupongin joukosta matkalahjakortin voitti HANNU KARJALAINEN ONNEA VOITTAJALLE! FinnGraf-messut täyttivät MAN Rolandin odotukset hallirakennus harjakorkeudessa Syyskuussa järjestetyt FinnGraf-messut onnistuivat erinomaisesti. Kolmen päivän aikana graafisen teollisuuden, digitaalisen painamisen, informaatioteknologian ja viestinnän erikoismessuilla kävi lähes 11 000 vierasta. Jyväskylän FinnGraf-messut saivat kehuja myös kansainväliseltä vieraalta. Monia kansainvälisiä graafisen alan messuja kiertänyt MAN Roland Druckmaschinen AG:n Pohjois-Euroopan myyntipäällikkö Rainer Schäfer piti tapahtumaa erittäin onnistuneena. - Näin jälkikäteen arvioituna täytyy kyllä sanoa, että FinnGraf-messut täyttivät kaikki niille asetetut odotukset. Voisin jopa sanoa, että messut ylittivät odotuksemme. Kauppaa tehtiin ja kävijät olivat kiinnostuneita tuotteistamme. Meillä oli osastolla koko ajan tekemisen meininkiä, kertoo DICOteamin Antti Linnakylä. MAN Roland jakoi FinnGraf-messuilla Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekemää MAN Roland Messu Express -lehteä. - Nuorille tällainen tapahtuma ja messulehden tekeminen tarjoavat hyvän näköalapaikan graafisen alan ammatteihin. Messulehti kiinnosti kävijöitä. Myös muutama messuilla käynyt median edustaja piti sitä hyvänä ideana, Linnakylä jatkaa. MAN Rolandin markkinointipäällikkö Markku Ilmeläkin sanoo olevansa tyytyväinen FinnGrafmessuihin. - FinnGraf täytti kiitettävästi kävijämäärälle ja tuloksille asettamamme odotukset. Kävijät huomioivat osastomme hyvin ja messulehteäkin luettiin ahkerasti. MAN Roland oli tuonut messuosastolleen esille mm. Roland 204 -painokoneen, Purup- Eskofot CtP -tulostimen, Ryobi 3304 HA offsetpainokoneen, Wohlenbergin 92 cm:n leikkurin, DICOpagen ja Mitsubishin SDP-Eco 1630 II levytulostimen - Toimme esille kattavan valikoiman koneita. Ne olivat käynnissä koko ajan eli näillä messuilla me tosiaan tehtiin eikä vaan näytetty, Ilmelä toteaa. Lisää messutunnelmia sivulla 2. Keväällä 2002 toimitettavan rotaation hallirakennus on edennyt aikataulun mukaisesti sisätöihin.
PÄÄKIRJOITUS Myrskyn jälkeen on poutasää Kohta päättyvä vuosi 2001 oli varsin erikoinen: USA:n ja Japanin talouden alamäki levisi Eurooppaan. Tietotekniikkayritysten tulokset laskivat, samoin kuin oman kansallisen ylpeytemme Nokian tulos. Sen pahin kilpailija Ericsson teki roimasti tappiota. Myös suomalaiset TV-kanavat tekivät tappiota. WTC:ssä tapahtui järkyttävä katastrofi ja sen seurauksena alkoivat kostotoimet Afganistanissa. Tätä kirjoitettaessa vuosi ei ole vielä päättynyt, mutta silti voidaan sanoa, että sen saldo tulee olemaan monilta osin miinusmerkkinen. Negatiivinen se tulee olemaan myös monella oman alamme sektorilla. Onneksi vuosi ei sentään kaikilta osin ole ollut kielteinen, sillä vienti on vetänyt ja investoinnit ovat pysyneet kohtuullisella tasolla. Muita positiivisia asioita olivat Jyväskylän menestyksekkäät FinnGraf-messut. Ne olivat todennäköisesti parhaimmat Suomessa koskaan pidetyt alan messut. Niistä jäi sellainen jälkivaikutelma, että koko Suomen graafinen teollisuus oli paikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että FinnGraf-messut ovat jatkossakin lunastaneet paikkansa alan tapahtumien keskuudessa. MAN Roland Finland Oy:n kuluneeseen vuoteen mahtuu myös muita iloisia asioita. Teimme ennätyksen B1-formaatin konemyynnissä: yhteensä 33 myytyä painoyksikköä. Tuloksen arvoa nostaa vielä epävirallinen tieto siitä, että se on lähes 100 % kaikista kyseisen formaatin toimituksista tänä vuonna. Myös DICO-team on saanut paljon positiivista palautetta digitaalipainatuksen kokonaishallinnasta sekä osallistumisestaan hajautetun painamisen projektiin, jolla mahdollistetaan pohjoisten alueiden sanomalehtien varhaisjakelu Helsingissä. Lisäksi täytyy vielä mainita Open House. Tällaisen special-vuoden lopulla se oli meille monella tapaa tärkeä ja menestyksekäs asiakastapahtuma. Edellisen pääkirjoituksen aiheena oli customer orientation. Hyvät lukijat ja arvoisat asiakkaat, olen vakuuttunut, että emme vielä ole siinä täysin saavuttaneet tavoitettamme. Lupaan kuitenkin, että teemme koko ajan töitä sen eteen. Tämän pääkirjoituksen otsikko kuvastaa sitä, että elämä jatkuu huonojenkin aikojen jälkeen ja että laskukautta seuraa nousu, mikä tarkoittaa ensi vuotta. Siihen uskoen toivotan Teille kaikille rauhallista joulua sekä onnellista ja menestyksekästä uutta vuotta. Auvo Kallio toimitusjohtaja FinnGraf-tunnelmia MAN Rolandin osastolla MAN Roland Finlandin messuosasto huomattiin messujen kävijäkyselyssä. Se sai toiseksi mielenkiintoisimman messuosaston tittelin. Tunnelma oli koko messujen ajan kaikin puolin rento ja näkemyksiä vaihdettiin ahkerasti mannilaisten ja messuvieraiden kesken. Esillä oli pre-pressiin, painamiseen ja jälkikäsittelyyn liittyviä laitteita ja ohjelmia, joita päästiin tarkastelemaan niiden täydessä toiminnassa. DICOpress painoi messulehden tunnissa Työskentely FinnGraf-messuilla oli KYAMK:n viestinnän neljälle opiskelijalle suuri haaste. Aiempaa käytännön kokemusta messulehden tekemisestä ei kenelläkään ollut, sitäkin enemmän kirjoittamisen ja taittamisen rutiinia. Lehtien sisällön tuottaminen, juttujen teko ja lehden taitto tehtiin muutamassa tunnissa. Prosessi vaati nopeaa toimintaa ja kokonaiskuvan hahmottamista eli sen, mitä kuvia ja juttuja lehden sivuille tulee. Koin messulehden vetäjänä ja äitihahmona neljän opiskelijan poppoon toimivaksi tiimiksi. Duuni tehtiin vastuun kantavalla ja tehokkaalla otteella. Deadline eli lehden saattaminen painokuntoon puski aina päälle, mutta tilanne oli tuttua koulun ja työelämän kautta saaduista kokemuksista. Sanotaan, että jos ei ole viime hetkiä, ei synny mitään valmista. Se oli totta myös tässä projektissa. Taiteellinen ja kunnianhimoinen laatu luonnollisesti kärsii, kun aikataulu on tiukka. Kasasimme lehden perustaitto tyyliin eli tavoitteenamme oli, että leipäteksti juoksee hyvin ja asiat saadaan kohdalleen. Pioneereina olemme varmasti viisastuneet. Seuraavalla kerralla messulehtien ym. vastaavien nopeiden lehtien toimittaminen ja taittaminen sujuvat varmasti jouhevammin. Messulehden teko oli arvokas kokemus, erityisesti työskentely yhteistyössä MAN Rolandin, Grafilan Amigon ja Jyväskylän teknisen ammattioppilaitoksen kanssa oli antoisaa. FinnGraf-messut olivat mielenkiintoinen katsaus graafiseen alaan. Painokoneet ja niiden tekniikat eivät enää ole niin vieraita asioita. Graafisen suunnittelun opiskelijana sain messuilta monenlaista hyödyllistä tietoa, muun muassa digitaalisesta painamisesta. Sen nopeus, käytännöllisyys ja personointimahdollisuukset avaavat uusia ulottuvuuksia myös suunnittelutyölle. Eija Laitinen Graafisen suunnittelun opiskelija, KYAMK MAN Roland Messu Express -lehden toimitus: Janne Korsumäki, Eija Laitinen, Pekka Palovaara ja Pasi Ylinen. Joulukuu 2001 2
Alarivi vasemmalta: Päivi Sinisalo, Tarja Auvinen, Leena Ojapalo, Kukka-Maaria Sjögren, Kirsi-Marja Torikka Ylärivi vasemmalta: Hannu Riihimäki, Tapio Leskelä, Matti Jaatinen, Reijo Nyqvist, Paul Martin, Antti Kotka Esa Printin mottona mutkaton meininki Lahtelainen Esa Print Oy uudisti kolme vuotta sitten sekä toimintaperiaatteensa että työtilansa. Toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi tuli asiakaslähtöisyys ja työtilat muutettiin avokonttoriksi. Lopputuloksena on avara ja valoisa toimisto, kaksi uutta painokonetta, uusi logo sekä uudet markkinointi- ja toimintaperiaatteet. Kun astuu Esa Printin avokonttoriin räntäsateisena keskiviikkoaamuna, osuu katse ensimmäisenä takaseinään kiinnitettyyn isoon, oranssina hehkuvaan ja silmää iskevään aurinkoon sekä nurkassa seisovaan moderniin kahviautomaattiin. - Tässäkin koneessa siirrytään kohta euroaikaan, naurahtaa Esa Printin toimitusjohtaja Tapio Leskelä. Seinällä oleva aurinko muistuttaa meitä yrityksemme motosta: mutkaton meininki, yhteistyössä syntyy hyvä painotuote, hän jatkaa. Esa Print Oy on osa Etelä-Suomen Sanomien ympärille rakentunutta konsernia, joka juhli viime vuonna 100-vuotista toimintaansa. Yrityksen Lahden painotalo työllistää 37 työntekijää ja Helsingin Sanomatalossa sijaitseva palvelukeskus kolme henkilöä. Esa Printin repropuolesta vastaavan Repronet Oy:n palveluksessa työskentelee Lahdessa viisi ja Helsingissä 12 henkilöä. Tapio Leskelä on ollut Esa Printin toimitusjohtajana kolme vuotta. - Aloittaessani täällä vuonna 1998 Esa Print oli tilanteessa, jossa sen koneet, toimintaperiaatteet, markkinointi ja työtilat kaipasivat uudistusta. Halusimme tehdä vanhoista työtiloista toimiston, jossa ihmiset näkevät toisensa. Arkkitehdit piirsivät ensin minunkin pöydän tuonne nurkkaan, mutta sanoin, että laittakaa pöytä tähän keskelle. Toimiston ilmeen uudistuksella pyrittiin luonnolliseen avoimuuteen. Kun avarissa tiloissa ei ole seiniä, olemme yhtä porukkaa. Esa Print siirtyi MAN Rolandille Toimitilojen uudistamisen lisäksi Esa Print on samanaikaisesti investoinut painokoneisiin. Kolme vuotta sitten yritykseen hankittiin Roland 700-kone, seuraavana vuonna Roland 300 ja tänä vuonna toinen Roland 700, jonka myötä 300-kone jää pois. Yrityksessä on aikaisemmin ollut myös Millerin ja Heidelbergin koneita, mutta viime vuosina Esa Print on investoinut pelkästään MAN Rolandiin. - Päädyimme Rolandiin, koska tunnemme valmistajan hyvin ja painajat tuntevat Rolandin koneet hyvin. Meillä on lisäksi aiemmista Rolandeista erittäin positiivisia käyttökokemuksia. Viimeisimmän 700-koneen asennus, sen käyntiin lähtö ja koulutukset menivät kaikki täysin nappiin. Asennusaikana tuotantoon ei tullut yhtään keskeytystä. Nyt uuden Roland 700-koneen asennuksesta on kulunut sen verran aikaa, että voidaan jo sanoa koneen tehostaneen toimintaamme toivotulla tavalla. Pelkkä tekniikka ei riitä Koneiden pitää olla kunnossa, mutta pelkällä tekniikalla ei kuitenkaan pärjää, Tapio Leskelä sanoo. Olennainen osa on asiakaspalvelun toimiminen. Asiakkaalle pitää tehdä se, mikä on luvattu, hän jatkaa. - Pyrimme tekemään painoasiat asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Asiakkaalla on oma yhteyshenkilö ja yhteyshenkilön varahenkilö. Lisäksi meillä työskentelee myynnissä kaksi vankan mainostoimistotaustan omaavaa työntekijää. Myynnin puolella näkemystä löytyy luovassa- ja projektiosaamisessa. Olemmekin saaneet myynnistä kokonaisuudessaan paljon positiivista palautetta. Tämän vuoden tammikuussa Esa Print sai myös sertifioidun laatujärjestelmän, joka perustuu toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. - Laatujärjestelmä on hyvä työkalu, joka auttaa pysymään ajan hermolla. Sitä ei passaa jättää mappiin unohtumaan. Laatujärjestelmä on tilastojen mukaan melkein puolittanut virheprosentin. Laatujärjestelmä on myös tuonut meille yhteiset pelisäännöt. Kolmen vuoden aikana Esa Print on Leskelän mukaan saavuttanut pohjan, josta on hyvä kehittää toimintaa eteenpäin. - Meillä on nyt hyvät tilat ja hyvä porukka, tekniikka sekä asiakkaat. Luotan graafisen alan tulevaisuuteen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uusia Wohlenberg-leikkureita Helsinkiin, Jyväskylään ja Porvooseen Syyskuun lopussa järjestettyjen FinnGrafmessujen aikana tehtiin kauppoja uusien Wohlenberg-leikkausjärjestelmien toimittamisesta Helsinkiin, Jyväskylään ja Porvooseen. Helsinkiläinen Tuokinprint Oy osti Wohlenberg 92 cm:n leikkurin. Tuokinprint Oy korvaa uudella leikkurilla edellisen, 70-luvulla hankkimansa Wohlenberg 86 cm:n leikkurin. Jyväskyläläinen Kirjapaino Kari Ky on hankkinut uuden ja leveämmän leikkurin. Kirjapaino Kari Ky tilasi MAN Rolandilta Wohlenberg 92 cm:n leikkurin, jolla sen on tarkoitus korvata nykyisin käytössä oleva 76 cm:n leikkuri. Myös porvoolainen Oy Painotalo tt-urex AB ilmoitti tarvitsevansa lisää kapasiteettia ja hankki Wohlenberg 115 cm:n leikkurin ja Bauman BSB3L-tärypöydän. Hankintapäätökseen vaikuttivat ennen kaikkea Wohlenberg-leikkureiden monipuoliset ohjelmointimahdollisuudet sekä leikkuripöydän pinta, jossa on kestävä, kahden millimetrin jaloteräksinen päällystys. 3 Joulukuu 2001
Roland 500 the next generation MAN Roland esitteli uuden Roland 500 -koneen Drupa 2000-messuilla. Markkinoiden reaktio oli fantastinen. Kone on vastaus pakkaus- ja mainospainotalojen haasteisiin joita he kohtaavat päivittäin tuotannossaan. Ennen Roland 500 -konetta koko muu B2-formaatin teknologia perustui kompromisseihin. Vihdoinkin taloilla, jotka operoivat B1- ja B0-formaatissa, on saatavilla identtinen painokone heidän suurempien koneformaattiensa kanssa. Tekniset tiedot: arkkikoko 530 x 740 mm ylikoko 580 x 740 mm painoala 520 x 740 mm maksimi materiaalipaksuus 1,0 mm maksimi tuotantonopeus 18.000 a/h levynvaihto PPL imunauhapöytä 40 % arkinhidastuksella pneumaattiset sivustimet 100 % pesuautomatiikka, telat, kumit, puristussylinterit Roland Deltamatic -kostutuslaite värilaitteen erotus tuotannon katketessa värivirran suunnanvaihto väriluistien automaattinen kalibrointi värilaitteiden temperointi kammioraakkeli / aniloxtela-lakkayksikkö lakan pikavaihtojärjestelmä (Quick Change) Roland 500 on MAN Rolandin kolmas painokone, joka perustuu samaan rakenteeseen kuin palkintoja voittanut Roland 700 ja neljäs täysin PC-kontrolloitu MAN Roland -painokone. Roland 500 -kone on varustettu PPL-levynvaihdolla (Power Plate Loading). Vaihto käynnistetään ohjauspöydästä, jolloin koneessa ollut levy poistuu sisempään vaihtokanavaan. Uusi ulommassa kanavassa oleva levy työnnetään elektronisesti varmistetun etukiskon nastoihin sisäänvedon tapahtuessa automaattisesti. Koneen suojien ja levykiskojen erillistä avaamista ei tarvita. Arkinkuljetus yksiköiden välillä tapahtuu tuplakokoisten puristussylintereiden, transferttereiden ja ilmaradan avulla, kuten Roland 700 ja 900 koneissa. Ristikkäisrekisterin säätö tapahtuu transfertterin hoitopuolelta. On myös selvää, että koneen valtava nopeus 18.000 a/h asettaa luovutukselle kovat vaatimukset. Roland 500 -koneen luovutuksessa on puhalluselementit viimeisen puristus-sylinterin jälkeen. Puhalluksella painettu arkki ohjataan sekä viimeistä puristussylinteriä että ilmarataa vasten. Luovutus on erittäin pitkä loivien kulmien takia. Pesuautomatiikka Roland 500 Markkinoilla on saatavilla kahta erilaista pesulaitetta, harjatela- tai kangaspesulaitteita. Harjatelapesulaite on huomattavasti kalliimpi valmistaa, mutta antaa myös paremman pesutuloksen. Kangaspesulaitteet ovat kalliimpia käyttää koska pesukangas aiheuttaa koneen elinikäisen kuluerän. Ensimmäiset Roland 700 -koneet käyttivät kangaspesulaitteita mutta asiakkaiden toivomuksesta MAN Roland siirtyi harjatelapesulaitteisiin kaikissa 300 900 -konetyypeissä. Roland Deltamatic -kostutusja -värilaite Roland 500 -koneen kostutuslaite on myös isommista koneista tuttu, viisitelainen Roland Deltamatic. Ohjauspöydästä päällekytkettynä erillismotorisoidun kostutuslevytelan nopeutta hidastetaan painolevyn pintanopeuteen, jolloin kostutuslevytela toimii kirpunpoistajana (Delta-efekti). Painatuksen keskeytyessä värilaitten erotus katkaisee värilaitteen ylä- ja alaosan ehkäisten ensimmäisten arkkien ylivärjäytymisen tuotannon aloituksessa. Uutta on päävärivirran vaihto, jolla voidaan estää tehokkaasti peilausefektiä sekä värivoimakkuuden alenemista arkilla. Uusi Windows NT ohjauspöytä Roland 500 -koneen uuden ohjauspöydän, koneen yksikköjen ohjauksen ja symboleiden suunnittelusta vastasivat MAN Rolandin ja Heidelbergin kehitysinsinöörit yhdessä Kaiserslauternin yliopiston ja eri maista kootun painajaryhmän kanssa.tavoitteena oli helpottaa painajien siirtymistä koneelta toiselle niissä taloissa, joissa on molempien valmistajien painokoneita. Uuden ohjauspöydän käyttöjärjestelmä ja eri näytöt perustuvat Windows NT:hen. Kaikki tärkeät toiminnot ja päämaskit ovat nopeiden navigointipainikkeiden alla. Uutta on myös painaminen (P) ja työnvalmistelu (TV) tilojen puuttuminen. Työtilan vaihtaminen esim. uuden työn kuntoonlaitoksi painamisen aikana tapahtuu navigointipainikkeilla. Kun valmistellaan nelivärityö viisivärikoneeseen, kone aktivoi automaattisesti kaikki väri- ja vesilaitteet sekä pesuautomatiikan tarvittaviin yksiköihin. Koneen kuntoonlaitto voidaan siirtää erillisellä WIN NT PC:llä ja JobPilot-ohjelmalla pois painokoneelta prepressistä saatuine CIP3-värinsäätötietoineen. Ohjauspöydän kalvonäppäimistön alla on normaaali PC-näppäimistö ja hiiri tekstin kirjoittamista ja huoltotoimintoja varten. Pöydän käyttäminen on helppo oppia sillä se perustuu edelleen päävalikkoihin ja niiden alla oleviin alavalikkoihin kuten aiempi PECOM-ohjauspöytä. Grafiikkaa ja symboleita on hieman lisätty mutta kielenä on edelleen käyttäjän oma kieli. Digipainamisen ja in-line -stanssauksen yhdistelmä esillä LabelExpossa MAN Roland ja Cartes Equipment esittelivät yhdessä digitaalisen painojärjestelmän DICOpackin ja in-line -laserstanssauksen yhdistelmää Brysselissä syyskuun lopussa järjestetyssä LabelExpossa. DICOpack on markkinoiden nopein etiketti- ja pakkaustuotantoon tarkoitettu digitaalinen väripainokone. Sitä on saatavana sekä neliväriversiona (CMYK) että viisiväriversiona (CMYK + valkoinen) ja kahdella rataleveydellä: 320 ja 500 mm. Italialainen Cartes Equipment on yritys, joka valmistaa koneita etikettituotantoon sekä tekstiiliteollisuuden ja graafisen alan käyttöön. Cartes Equipment Laser L 350-200 on kehitetty erityisesti etikettien sekä tarrojen stanssaukseen. Kone poimii painetun rainan, stanssaa haluamasi muodot ja syöttää rainan seuraavaan koneeseen, joka on yleensä kelauslaite. Digitaalinen painaminen mahdollistaa pienienkin painosmäärien tai personoitujen painotöiden tekemisen kustannustehokkaasti. Kun siihen lisätään laserstanssauksen monet mahdollisuudet, jotka eivät edellytä mekaanisia stanssausmuotoja, saadaan aikaan yhdistelmä, joka on todella tehokas. Yhdistelmä tekee etikettien ja kartongin painamisen ja stanssauksen erittäin joustavasti, taloudellisesti ja nopeasti. Joulukuu 2001 4
Avoimet Ovet 1 3. 1 5. 1 1. 2 0 0 1 Jo perinteeksi muodostunut Avoimet Ovet järjestettiin tänä vuonna 13.-15.11. MAN Rolandilla pidetään Avoimia Ovia erittäin tärkeänä asiakastapahtumana. Se on tilaisuus, jossa voidaan vaihtaa alaan liittyviä kuulumisia. Avoimet Ovet pidettiin MAN Rolandin uudessa hallissa, jonne oli tuotu esille laitteita B2- ja B3-formaattien tuotantoon. Normaalisti halli on demotila, jossa esitellään laitteiden toimintoja asiakkaille. Pre-pressiin ja painamiseen liittyvien ratkaisujen lisäksi jälkikäsittelypuoli oli edustavasti esillä. Avoimissa Ovissa pääsi tutustumaan mm. Wohlenberg-leikkureihin ja liimasidoskoneeseen sekä Theisen & Bonitz Eco - keräilykoneeseen. Tapahtumassa pidettiin myös tietoiskuja, joissa käsiteltiin värinhallintaa osana painoprosessin laadunhallintaa. Kolmen päivän aikana Avoimiin Oviin osallistui yli 500 vierasta. Tunnelman kohottamiseksi ja verkkopainamisen etujen havainnollistamiseksi otettiin kävijöistä valokuvat. Niistä painettiin etsintäkuulutusten tavoin jokaisen omalla kuvalla varustettuja Wanted-julisteita. Osansa Avoimien Ovien lämminhenkiseen tunnelmaan toi myös Riipisen kuuluisat muikut jälleen tänä vuonna. Keab-Paper Oy:lle Ryobi 3304 HA -offsetkone FinnGraf-messujen jälkeen vaasalainen kirjapaino Keab-Paper Oy sai toimitiloihinsa uuden A3-kokoisen Ryobi 3304 HA -offsetkoneen. Koneen ominaisuuksiin kuuluvat levytysautomatiikka, värien kauko-ohjaus, automaattinen kuminpesulaite sekä jäähdytys- ja kierrätyslaitteilla varustetut kalvokostutuslaitteet. Koneessa voidaan käyttää sekä digitaalisesti että perinteisesti valmistettuja painolevyjä. Keab-Paper Oy:llä oli ennestään käytössä yksi- ja kaksivärikoneet. Uuden koneen hankintapäätöstä nopeuttivat neliväritöiden määrän lisääntyminen ja toimitusaikojen lyhentyminen. Lyhyet painosmäärät, A3-kokoinen tai sitä pienempi arkkikoko sekä monipuolinen paperivalikoima, johon kuuluvat mm. kirjekuoret, saivat Keab-Paper Oy:n valitsemaan uudeksi koneekseen Ryobin. Sen automaatioaste, etenkin levynvaihtotekniikka, lyhentävät merkittävästi kuntoonlaittoaikoja ja nopeuttavat työnvaihtoja. Karisto Oy 100 vuotta Sata vuotta sitten leipurioppilas Arvi A. Karlsson (myöhemmin Karisto) ja August Boman perustivat kustannusliikkeen Hämeenlinnaan Suomen ensimmäisen rautatien päätepysäkille. 1980-luvun puolivälissä yhtiön omistussuhteet muuttuivat, jolloin sen nimestä pudotettiin perustajan henkilöllisyys pois. Viimeisen kymmenen vuoden ajan Kariston kirjapaino on elänyt voimakasta kehittämisen ja uudistamisen kautta. Sinä aikana yrityksen keskeinen kone- ja laitekanta on uudistettu. Vuoden 1999 keväällä Karisto siirtyi filmittömään, suoraan painolevylle tapahtuvaan tulostukseen. Samalla yrityksessä otettiin käyttöön edellisen vuoden IPEX-messuilta tilattu viisivärinen, kääntölaitteella varustettu Roland 700 -kone. Toinen Roland 700 Tänä vuonna Karisto Oy päätti aikaistaa alun perin vasta seuraavalle vuodelle suunniteltua painokoneinvestointiaan. Yritys tilasi Jyväskylässä pidettyjen FinnGraf-messujen yhteydessä MAN Rolandilta toisen Roland 700 -koneen. Uusi nelivärikone on varustettu kääntölaitetta lukuun ottamatta samoilla lisälaitteilla kuin Kariston pari vuotta aiemmin hankkima viisivärinen Roland 700 -kone. Koneasennus saatiin valmiiksi marraskuun alussa. Roland 700 menestyy hyvin Tänäkin vuonna Roland 700 -kone on menestynyt Suomen markkinoilla erittäin hyvin. Myytyjen painoyksiköiden kokonaismäärä on noussut 33 kappaleeseen. MAN Roland Finland Oy on asentanut kaikkiaan kuusi Roland 700 -konetta, joista kaksi on kahdeksanvärisiä. Myös Liettuan Vilnaan tullaan asentamaan yksi kahdeksanvärikone. FinnGraf-messujen allekirjoitustilaisuudessa Karisto Oy:n kirjapainojohtaja Markku Mänttäri, MAN Roland Finland Oy:n toimitusjohtaja Auvo Kallio, MAN Roland Druckmaschinen AG:n myyntipäällikkö Rainer Schäfer, Karisto Oy:n toimitusjohtaja Simo Moisio ja MAN Roland Finland Oy:n tuotepäällikkö Hannu Paajanen. 5 Joulukuu 2001
Purup-Eskofot Allatumin, Forssan Kirjapainon ja West Pointin tiloihin Allatum Oy hankki DMX-levytulostuslinjan MAN Roland Finland Oy on tehnyt sopimuksen DMX-levytulostuslinjan toimittamisesta Poriin perustetun Allatum Oy:n tiloihin. Huippunopea DMX tulostaa tunnissa yli 100 broadsheet-levyä. DMX ja siihen yhdistetyt järjestelmät New Age ja Eskonet tulevat palvelemaan Allatum Oy:n uutta rotaatiolinjaa, jossa painetaan sekä coldset- että heatset-tuotteita. DMX-linja on varustettu kahdella automaattisella levynlatausyksiköllä (kapasiteetti á 750 levyä on line) ja välipaperin poistolla. Linjan levyteknologiana käytetään Haasen on line -kehityskoneessa kehitettyjä Photopolymer-levyjä. Järjestelmäkokonaisuuteen liittyy EskoNetin bittikarttapohjainen ja täysautomaattinen työnkulkuputki, josta sanomalehtityyppinen aineisto menee suoraan ripattuna EskoNet-järjestelmään. EskoNet-järjestelmä tuottaa painokoneen eri konfiguraatiomääritelmien mukaan sivupareja tai neljä päällä painovalmiita levyjä. Värinsäätötiedosto siirtyy samanaikaisesti tulostuksen kanssa painokoneen ohjausjärjestelmälle. Esko- Net-järjestelmällä hallitaan myös tulostuksen ohjausta painokoneen päivän kuormituksen mukaan. DMX:n työnkulkuna on pdf-muotoinen aineisto, joka on tarkastettu Allatum Oy:n yhteistyökumppaneiden reproissa. Näin Allatumin aineisto on käyttövalmista, joko suoraan ripattavaksi NewAge rip -ohjelmistolla ja siirrettäväksi suoraan EskoNet-järjestelmään tai asemoitavaksi NewAge Imposition Manager -ohjelmistolla. DMX, NewAge ja EskoNet muodostavat järjestelmäkokonaisuuden, joka tekee Allatum Oy:n tuotannon joustavaksi. Aineistosta johtuvia viivästyksiä ei enää tule, koska se tulee painoon tarkastettuna ja aineisto tarkastetaan vielä uudelleen sen tullessa rippiin. Toinen ImageMaker B1 CtP HighSpeed Forssan Kirjapainoon Forssan Kirjapainoon asennettiin heinäkuussa toinen ImageMaker B1 CtP HS -tulostin. Samanlainen asennettiin keväällä yrityksen arkkipainopuolelle. Uusi ImageMaker korvaa kaksi vuotta sitten asennetun Merlin CtP tulostimen. Molemmat koneet ovat identtiset, mikä mahdollistaa täydellisen ristiin tulostuksen rotaation ja arkkipainon välillä. Rotaatio-tulostimen toiminta on toteutettu etätulostusperiaatteella ja repro on keskitetty arkkipainoon. Uudella ImageMaker B1 CtP HS -tulostimella Forssan Kirjapaino kaksinkertaistaa aikaisemman tulostimensa kapasiteetin. Forssan Kirjapainossa säilytettiin työnkulkuna luotettavan läpimenon antanut ja käyttökokemuksien perusteella hyväksi todettu NewAgetyönkulkujärjestelmä. Nyt myös paikallisen sanomalehden, Forssan Lehden, sivut tulostetaan uudella ImageMaker CtP laitteella. Filmitulostusta käytetään Forssan Kirjapainossa enää satunnaisesti. Kirjapaino West Point Oy siirtyi levyntulostukseen Kesällä allekirjoitetussa MAN Roland Finland Oy:n ja Kirjapaino West Point Oy:n välisessä kaupassa sovittiin täydellisen levytulostusjäjestelmän toimittamisesta Raumalle. Kauppaan sisältyy siviili- ja sanomalehtituotantoon tarkoitetut työnkulkuohjelmistot sekä täysautomaattinen Purup-Eskofot ImageMaker B1 CtP - tulostin. Työnkulun kannalta järjestelmä toimii samalla periaatteella kuin Allatum Oy:n vastaava järjestelmä. NewAge Rip ottaa vastaan pdf-tiedostoja, jotka laitetaan työputkeen heti, kun aineisto on saapunut West Pointiin. Asemointi templanteiksi tehdään NewAge Impsition Manager - ohjelmalla, mikä mahdollistaa täysautomaattisen työnkulun rakentamisen tai ns. epästandardien asemointien tekemisen Macin ruudulla NewAgen digitaalista valopöytä ohjelmistoa hyödyntäen (Creator). Vedostus ohjautuu tarpeiden mukaan asiakas-, arkki- tai sanomalehtivedokseksi eri vedostimille. EskoNetjärjestelmä huolehtii eri sanomalehtien bittikarttamuotoisesta aineistosta ja hoitaa automaattisesti sivuparitukset ja tabloid neljä päällä -tulostukset. Uudessa ImageMaker B1 CtP High Speed -tulostimessa on täysautomaattinen välipaperin poisto. Sen automaattilataajassa on viisi levymakasiinia, joista kone valitsee kulloinkin tarvittavan levyformaatin. Levy kohdistetaan sylinterille ja rei itetään ennen tulostusta. Tulostusnopeus on 21 täysformaattista B1- levyä 2540 dpi-resoluutiolla tunnissa. Värisäätötiedot siirretään tulostuksen yhteydessä painokoneiden ohjausjärjestelmään. Laitteen levyteknologiana on hopeahalidi ArgonIon laser. West Point voi halutessaan vaihtaa laserin ja levyn esimerkiksi Violetteknologiaan. West Pointin aikaisempi filmitulostin liitetään uuteen järjestelmäkokonaisuuteen siten, että mahdolliset filmin kautta tapahtuvat tulostukset voidaan hoitaa samassa työnkulussa. Mainos ja Etiketissä käynnistettiin Roland 900 Sanomalehden digipainokokeilu etenee Roland 900 käynnistyi Mainos ja Etiketissä syyskuun puolessa välissä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Koneen ristijäisjuhlallisuuksissa 14.9. runsaslukuinen kutsuvierasyleisö sai maistella herkkuja juhlapäydästä sekä seurata Roland 900 -koneen virallista ensipyörähdystä ja kuunnella New Orleansin tunnelmia taitavan orkesterin esittämänä. Roland 900:lla tehty painotyönäytös sai kutsuvieraat vakuuttuneeksi koneen erinomaisesta toiminnasta. Koneella tullaan painamaan papereita sekä mikroaaltopahvia myymäläsomisteisiin. Vasemmalla yksi koneen kummeista, Coca Cola Finland Oy:n Tom Venho, Sanoma WSOY:n konsernin toimialajohtaja Pekka Pätynen, Mainos ja Etiketin osastopäällikkö Christian Feodoroff, MAN Roland Finland Oy:n markkinointipäällikkö Markku Ilmelä ja Lönnbergin Paino Oy:n toimitusjohtaja Jari Lehtinen. Ennätystulos B1-formaatin myynnissä MAN Roland Finland Oy on kuluneena vuonna tehnyt ennätyksen B1-formaatin konemyynnissä, mikä tarkoittaa käytännössä yhteensä 33 myytyä painoyksikköä. Ennätyksen arvoa nostaa tällähetkellä vielä epävirallinen tieto siitä, että luku on lähes 100 % kaikista kyseisen formaatin tämän vuoden toimituksista. Samalla MAN Roland 700 on noussut Suomen markkinajohtajaksi B1-kokoluokassa Alma Median pohjoisen Suomen maakuntalehtiä digipainetaan ja jaetaan Helsingissä kokeiluluontoisesti puolen vuoden ajan. Digipainettavat lehdet ovat Kainuun Sanomat, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat. Lokakuussa alkaneessa ja ensi maaliskuussa päättyvässä kokeilussa lehti jaetaan ilmestymispäivänä sadalle tilaajalle. Vantaan Atkoksen tulostuskeskuksessa painettavat maakuntalehdet ehtisivät muutoin jakeluun vasta ilmestymispäivää seuraavana päivänä. Hankkeessa ovat mukana Atkos, UPM-Kymmene, Metso Paper Oy, Posti ja MAN Roland Finland Oy. Projektin ensisijaisena tarkoituksena on selvittää, löytyykö maakuntalehtien digitaaliselle painamiselle pääkaupunkiseudulla liiketoimintamahdollisuuksia. Se edellyttää mm. lehden tuotantoprosessin ja logistiikan optimointia toimituksesta digitaaliseen painoon ja painosta lehden tilaajille. - Tulevaisuudessa digitaalista painamista voidaan hyödyntää esimerkiksi lentokentille menevien sanomalehtien painamisessa tai voimme tarjota koti- tai ulkomaisten lehtien numeroita paikallisesti painettuna. Hajauttamiseen täytyy vain ensin löytyä kustannustehokas tapa, kertoo Alma Median Alpressin levikkijohtaja Maija-Liisa Pennanen. Eri osapuolten tavoitteet UPM-Kymmenen Voikkaan paperitehdas on kehittänyt sanomalehden digitaaliseen painamiseen soveltuvan paperin. Heille projekti tarjoaa tilaisuuden testata kyseisen paperin toimivuutta käytännössä ja mahdollisuuden kehittää digitaaliseen painamiseen soveltuvia logistiikkaratkaisuja. MAN Rolandin, Atkoksen ja Metso Paper Oy:n tavoitteena on kehittää projektin avulla sellaisia taloudellisti kannattavia liiketoimintamalleja, joita voidaan hyödyntää digitaalisessa painamisessa. Lisäksi MAN Rolandin tarkoituksena on selvittää, miten sanomalehden premediaprosessia voidaan kehittää ja tuotantoaikataulua optimoida. Posti on puolestaan kiinnostunut selvittämään, miten normaali jakeluprosessi soveltuu digitaalisesti painetuille sanomalehdille. Joulukuu 2001 6
Kehityksen kärjessä laser- ja levyteknologialla Laser- ja levyteknologia on viime aikoina herättänyt laajaa keskustelua. On pohdittu, mitä eri termit tarkoittavat ja mihin alan kehitys on menossa. Tämä artikkeli esittelee lyhyesti eri lasertekniikoita ja -levyjä. Sana laser on lyhenne sanoista Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation, mikä tarkoittaa suomeksi valon vahvistusta stimuloidulla emissiosäteilyllä. Kun perinteisesti valo muodostuu useista eri aallonpituuksista, on laservalo kokonaisuudessaan yhtä aallonpituutta. Laservalo on joko näkyvää valoa (sininen, vihreä ja punainen) tai infrapunatyyppistä valoa, jota käytetään lämpölevytulostuksessa. Tämän päivän markkinoilla on tarjolla eri tyyppisiä laserteknologioita: kaasulaser (Argon Ion/ sininen valo ja Helium Neon/punainen valo), puolijohdelaser (FDND YAG/vihreä valo ja ND YAG/infrapuna), laser diodi (violetti, punainen tai infrapuna) sekä kuitulaser (infrapuna). Laser ja CtP-tulostin CtP-tulostimissa laser on yleisesti käytetty nimi valonlähteelle. Valittaessa niihin sopivaa lasertyyppiä, riippuu eri vaihtoehtojen sopivuus siitä, mitä levytyyppiä aiotaan käyttää. Esimerkiksi hopeahalidi-levy vaatii Argon Ion -laserilla tulostuakseen ainoastaan 5 mw:n tehon, kun taas vastaavasti Photopolymer-levy vaatii 75-100 mw:n tehon. Argon Ion -laser on kuitenkin vaikeasti hallittavissa 100 mw:n tehoalueella, joten sen käyttöalue on etupäässä matalan tehoalueen tekniikoissa. Argon Ion -laseria kalliimpi FDND YAG -laser on yleisin näkyvän valon CtP-tulostimissa. Se kykenee tulostamaan sekä hopeahalidi- että photopolymer-levyjä. Paremman hallittavuuden takia käyttöalue on etupäässä suurissa teholuokissa Argon Ion on hinnan vuoksi ehkä sopivampi alhaisille tehoalueille. Viime aikoina on usein viitattu siihen, että Violet laser diodista on tulossa tulevaisuuden graafisen teollisuuden käyttämä laserteknologia. Violet laser toimii aallonpituudella 395-420 nm (violetti/siniherkkyys spektrin loppupäässä). Teknologia on CtP-tulostimien kannalta mielenkiintoinen, koska Violet laser teknologialle tarkoitettuja levyjä voidaan käsitellä keltaisessa valossa. Lisäksi se tulee olemaan muita markkinoilla olevia lasertyyppejä edullisempi. Violet laser on myös kooltaan kompakti eikä se tarvitse huomattavaa jäähdytystä. Tällä hetkellä Violet laser tekniikkaa edustavien laitteiden tarjoajia on jo markkinoilla ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Termoteknologia Termolevy käyttää nimensä mukaisesti valon sijasta lämpöä levyn tulostamiseen. Termolevyn tulostus perustuu lasersäteellä laukaistaviin fysikaalisiin ja kemiallisiin muutoksiin. Termoteknologian etuna on päivänvalon käsiteltävyys muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Toisaalta, jos valoherkkä järjestelmä on varustettu valotiiviillä, automaattisella levynlatausyksiköllä, ei niissäkään ole pimiön tarvetta. Pitkät painokestävyydet ovat termoteknologian toinen hyöty. Jälkipoltettuna saavutetaan jopa 1 000 000 painosmäärä. Termoteknologiaa käytettäessä ei ole ylivalottumisen vaaraa, koska levy on ns. binääri eli laserista tuleva lämpö on riittävä, jolloin levylle joko tulostuu tai sitten ei tule mitään tulostusjälkeä. Nykyiset tulostimet ovat tosin niin korkealaatuisia, ettei valoherkilläkään levyillä synny tässä suhteessa suurta eroa. Purup Eskofotilla laaja valikoima lasertyyppejä Purup Eskofot -levytulostimet tarjoavat CtPjärjestelmiin laajan valikoiman lasertyyppejä. Ne mahdollistavat laserin valinnan ja lasertyypin vaihtamisen kentällä. Patentoitu optinen järjestelmä, OptiLink-valokuitukaapeli, kuljettaa valon laserin ja vaunun välillä. OptiLink eliminoi tärinän ja lämmön vaikutukset ja varmistaa parhaan mahdollisen pisteen, koska lasersäteen häviöt ovat optisessa kuidussa olemattomat. Lisäksi OptiLink varmistaa sen, että optinen etäisyys laserista levylle pysyy vakiona. Purup Eskofot levytulostimet tarjoavat mahdollisuuden käyttää valo- tai lämpöherkkiä levyjä. Asiakkaillemme se merkitsee sitä, että he voivat valita juuri sellaisen levytyypin, joka sillä hetkellä sopii parhaiten painotalon tarpeisiin. DICOweb sai arvostetun palkinnon GATF InterTech Technology Award 2001 on yksi tavoitelluimpia graafisen alan palkintoja. Tänä vuonna sen sai MAN Rolandin innovatiivisen kehitystyön tyylinäyte, DICOweb. GATF (Graphic Arts Technical Foundation) on vuodesta 1978 lähtien palkinnut sellaisia teknisiä innovaatioita, joiden se katsoo vaikuttavan voimakkaasti graafisen teollisuuden kehitykseen. MAN Rolandille palkinto on järjestyksessä toinen, sillä myös sen arkkioffset-kone Roland 700 sai saman palkinnon vuonna 1994. Tämän vuoden palkinto luovutettiin virallisesti viime lokakuussa PIA:n vuosikokouksessa Floridassa. Markkinoiden ensimmäinen täysin digitaalinen offset-painokone DICOweb julkistettiin reilu vuosi sitten Düsseldorfissa pidetyssä Drupa 2000 -näyttelyssä. Siitä lähtien DICOweb on saanut eri tahoilta lukuisia palkintoja: Chicago Athenaeum myönsi sille palkinnon hyvästä teknisestä suunnittelusta. Berthold Leibinger -instituutti antoi sen kehittäjälle, MAN Rolandin digitaalipainamisen tutkimusosaston johtajalle Dr. Josef Schneiderille, ensimmäisen palkinnon laserfysiikan alan parhaasta kansainvälisestä innovaatiosta ja Amerikan teollisten suunnittelijoiden yhdistys palkitsi sen IDEA-palkinnolla. GATF-palkinnosta on vuosien aikana tullut luotettava painoteollisuuden kehityssuuntien ennustaja, sillä sen saajista yli 80 % on ollut todellisia menestyjiä. DICOwebin saamaa palkintoa voidaankin pitää yhtenä lisäargumenttina keskusteluun, jossa katsotaan, että graafisen alan tulevaisuus on digitaalipainamisessa. DICOweb kyseenalaistaa offset-painannan perinteiset työtavat MAN Rolandin runsas vuosi sitten lanseeraama DICOweb on täysin uudenlainen painojärjestelmä, joka kyseenalaistaa monet offset-painannan nykyiset työtavat. Seybold Publishingin julkaisemassa raportissa todetaankin, että kun katsoo tätä painokonetta, katsoo ehkä painokoneiden tulevaisuuden rakennetta. Monet painotalot joutuvat yhä useammin etsimään ratkaisukeinoja siihen, miten sopeuttaa tuotantolaitteensa vastaamaan tehokkaasti nopeasti kehittyvien markkinoiden tarpeisiin. Suunnittelun aikaperspektiivi on monilla markkina-alueilla lyhentynyt kolmeen vuoteen tai jopa sen alle, mutta painolaitteiston käyttöikä on yhä keskimäärin 7-12 vuotta. Jos nyt näyttää siltä, että kannattaisi investoida 0B-formaatin koneeseen, ei sillä voida kolmen vuoden päästä painaa 3B-kokoa, vaikka siitä silloin saattaisi olla kysyntää. Tähän saakka yksi keino on ollut painotalojen erikoistuminen tiettyihin painatuskokoihin ja markkina-alueisiin, kuten julkaisutoimintaan, mainospainotöihin, etiketteihin tai pakkauspainatuksiin. MAN Rolandin markkinoille tuoma DICOweb on painojärjestelmä, joka tarjoaa painotaloille toisen, täysin uudenlaisen ratkaisun tuotantotehokkuuden nostamiseen. Ainutlaatuinen rakenne DICOweb on tuotannon kokonaisjärjestelmä, joka on optimoitu pienten ja keskisuurten väripainoksien painamiseen. Siinä on uudelleenkäytettävä (yli 500 kertaa) jaloteräksinen painopinta, alhainen hävikki ja heti painamisen jälkeen tapahtuva jälkikäsittely. DICOwebissä on myös täysin uudenlainen, modulaarinen laitealustusratkaisu, mikä mahdollistaa koneen perusasetusten muuttamisen nopeasti ja vaivattomasti. Modulaarinen rakenne tarjoaa joustavan ja helpon mahdollisuuden painotyön koon, painoyksiköiden määrän sekä väri-, kuivaus-, päällystys- ja jälkikäsittelyjärjestelmän vaihtamiseen. Toisin kuin monilla muilla uusilla painokonemalleilla, DICOwebillä painamista ei ole rajoitettu pelkästään neljään väriin. Lineaaristen sivurunkojen ansiosta paino- ja kumisylinterien halkaisijoiden vaihtaminen on helppoa. Säädettävä leikkuri ja taittolaite tekevät painotyöstä täysin säädettävän. Erillisen käyttökoneiston vuoksi DICOwebissä ei ole levy- ja kumikankaiden aukkoja. Näin koneen tärinä on vähentynyt ja väritelat pysyvät koko ajan kosketuksissa painopinnan kanssa. Samalla myös teloja ja paperinohjausta voidaan säätää erittäin tarkasti. Yhä enemmän joustavuutta DICOweb yhdistää prepress-puolen ja painamisen, joka tarkoittaa painoprosessin laadun hallinnan parantamista. DICOweb on myös ensimmäinen offset-painokone, jonka työnseuranta, valvonta ja vianhallinta voidaan täysin hoitaa internetin välityksellä. DICOweb on helposti muunneltava tuotantoväline, jonka ohjelmistot, elektroniikka ja prosessiympäristöt ovat täysin yhteensopivia. Painotaloille DICOwebin muunneltavuus merkitsee mahdollisuutta sekä luoda uusia laitteistokokonaisuuksia että kykyä muuttaa luotuja yhdistelmiä. Jos painotyö vaatii perusformaatin vaihtoa, esimerkiksi 0B-koon vaihtoa 3B-kokoon tai 8- sivuisen vaihtoa 16-sivuiseen, tapahtuu se noin yhdessä päivässä. Monille painotaloille DICOweb on järjestelmä, jonka avulla vanha laitteisto ja tuotanto voidaan tuottavasti sopeuttaa kirjapainoalan markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin. 7 Joulukuu 2001
Maisa Rissanen MAN Rolandin laulava talouspäällikkö MAN Rolandin Naisten 10-tiimi. Kuvassa vasemmalta oikealle: Vilhelmiina Lehtinen, Kristiina Kortelainen, Niina Adelheim, Lea Aaltonen, Maisa Rissanen ja Marja Laitinen. Työkavereiden mukaan MAN Rolandin talouspäällikkö Maisa Rissanen on tarkka, rauhallinen, aina valmis kuuntelemaan ja auttamaan sekä joskus meidän kimpussa numeroiden kanssa. Maisasta löytyy myös taiteellinen puoli, sillä vapaa-aikanaan hän harrastaa laulua yhdessä oman orkesterin kanssa. MAN Roland Finland Oy:n talouspäällikkö Maisa Rissanen on hoitanut yrityksen kirjanpitoa alusta saakka. Niistä neljä ensimmäistä vuotta Maisa työskenteli tilitoimistossa, kunnes siirtyi vuonna 1994 MAN Rolandin palkkalistoille ja muutti samalla työpöytänsä MAN Rolandin toimitiloihin. Maisan vastuualueisiin kuuluvat monenlaiset asiat. Kysyttäessä minkälaisia työtehtäviä hänen tyypilliseen työpäiväänsä kuuluu, Maisa toteaa naurahtaen, että työtehtävät muodostavat niin kirjavan joukon, ettei hän osaa sanoa, mitkä niistä ovat tyypillisiä tai tavanomaisia. - Istun suurimman osan työajastani päätteen ääressä. Raportoin saksalaiselle emoyhtiölle eli MAN Roland Druckmaschinen AG:lle MAN Roland Finland Oy:n asioista. Laadin kaksi kertaa vuodessa sen toimintaa koskevat ennusteet, teen erilaisia raportteja, budjetteja, huolehdin tilin- päätök- sistä ja veroilmoituksista. Kuukauden kaksi ensimmäistä viikkoa menee siihen, että saadaan kirjanpito ajan tasalle ja Saksaan toimitettavat raportit ajoissa lähtemään. Yhteenvetona minun voi sanoa vastaavan siitä, että firman numerot ovat kohdallaan. Lisäksi kuulun johtoryhmään, joka kokoontuu kaksi kerran kuukaudessa tarkastelemaan talon sisäistä tilannetta sekä tietysti numeroita. Kun Maisa aloitti MAN Rolandilla seitsemän vuotta sitten, lähetettiin emoyhtiölle faxilla muutama A4-kokoinen paperi. Nyt yhtiöiden välinen tietoliikenne tapahtuu verkossa ja raporttien sivumäärä on noin kolmekymmentä. - Näiden seitsemän vuoden aikana työnkuvani on muuttunut täysin, sillä ala vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä ja uuden oppimista. Koen tämän kuitenkin positiivisena haasteena, vaikka olen monta kertaa ajatellut työpöytääni katsoessani, että mitäköhän joku ulkopuolinen mah- taisi ajatella pöydän päällä olevista paperipinoista. Varmaankin sitä, että pöydän ääressä työskentelevä ei taida saada tällaisessa kaaoksessa mitään aikaiseksi, Maisa sanoo. Perheorkesteri Vapaa-aikanaan Maisa rentoutuu musiikin parissa. Laulaminen omassa bändissä, jossa aviomies soittaa kitaraa ja tytär sähköbassoa on sopivaa vastapainoa arkipäivien hektiselle työrytmille. Aikaisemmin Maisan poika soitti rumpuja, mutta murrosikä suuntasi kiinnostuksen kohteet toisiin asioihin. Bändiin kuuluu oman perheen jäsenten lisäksi vielä toinen kitaristi ja rumpali. Musisointia harrastetaan enimmäkseen omaksi iloksi. Kaksi vuotta sitten he tosin esiin-tyivät MAN Rolandin Avoimet Ovet -tapahtumassa. - Muistan vieläkin miten jännitin esiintymistä, kun siellä oli niin paljon tuttuja ympärillä, Maisa kertoo. Bändi soittaa monipuolista musiikkia, enimmäkseen kuitenkin rock- ja blueshenkisiä kappaleita. Hänen omia suosikkejaan ovat mm. Maarit, Eric Clapton ja Santana. Viihtyisä työilmapiiri - Meillä on MAN Rolandilla harvinaisen hyvä työilmapiiri. Taloushallinnon naisporukka puhaltaa samaan hiileen ja on hyvä tiimi kaikin puolin. Yhdessä on osallistuttu myös Naisten 10 -tapahtumaan useana vuonna. - Ainakin tähän asti on aina ollut kiva lähteä töihin. Voin todellakin sanoa, että viihdyn työssäni, vaikka välillä stressikynnystä koetellaan. Jatkossa on tärkeää tasapainottaa työnjakoa, jotta osa ei paiskisi liikaa töitä ja stressaantuisi sekä kadottaisi samalla työniloaan. MAN Roland Finland Oy:n toimitusjohtaja Auvo Kallio kertoo, että Maisan työpanos on huomattu myös Saksan emoyhtiössä, josta on kantautunut Suomeen positiivista palautetta Maisan ansiokkaista raporteista. - Positiivinen palaute tuntuu aina hyvältä, etenkin silloin kun on käyttänyt johonkin asiaan paljon tunteja. Silloin voi ajatella, että on ainakin tehnyt asiat oikein, kommentoi Maisa Auvon kehuja. Kaaren alta, MAN Roland Finland Oy:n asiakaslehti MAN Roland Finland Oy Muuntotie 1, 01510 Vantaa puh. (09) 7256 6500 faksi (09) 7256 6555 www.man-roland.fi sähköposti: man-roland@man-roland.fi Julkaisija: MAN Roland Finland Oy Toimitus ja taitto: Markkinointiviestintä Procut Paino: Lauttapaino Oy Paperi: MagnoStar 130 g/m 2, Oy FPS Ab-FinpappersSpecialisten MAN Roland Finland Oy on saksalaisen painokonevalmistajan MAN Roland Druckmaschinen AG:n tytäryhtiö. Edustamme Suomessa kaikkia MAN Roland -painokoneita. Huolehdimme konetoimituksista, asennuksista, huollosta ja varaosapalvelusta sekä ostamme, myymme ja asennamme käytettyjä koneita. Toimistomme sijaitsee Vantaalla lähellä lentoasemaa noin 15 km Helsingin keskustasta. MAN Roland -edustuksemme kattaa myös Baltian maat, joissa meillä on oma toimisto Tallinnassa ja Riikassa sekä agentti Vilnassa. Edustamme myös mm. seuraavien valmistajien tuotteita: Wohlenberg GmbH Baumann GmbH Baldwin Grafotec GmbH Planatol Klebetechnik GmbH Theisen & Bonitz GmbH Hunkeler AG Vegra GmbH Purup-Eskofot A/S Hohner Maschinenbau GmbH ContiTech GmbH Polygraph KAMA GmbH Konemyynti Auvo Kallio, toimitusjohtaja (09) 7256 6501 auvo.kallio@man-roland.fi Mikko Nevalainen, tekninen johtaja (09) 7256 6502 mikko.nevalainen@man-roland.fi Markku Ilmelä, markkinointipäällikkö (09) 7256 6503 markku.ilmela@man-roland.fi Hannu Paajanen, tuotepäällikkö (09) 7256 6504 hannu.paajanen@man-roland.fi Prepress Lauri Vanhala, myyntipäällikkö (09) 7256 6511 lauri.vanhala@man-roland.fi Tarvikkeet Asko Antila, myyntipäällikkö (09) 7256 6507 asko.antila@man-roland.fi Digitaalipaino Jarmo Rissanen, tuotepäällikkö (09) 7256 6541 jarmo.rissanen@man-roland.fi Huolto / varaosat Jari Kallio huoltopäällikkö (09) 7256 6561 jari.kallio@man-roland.fi Tom Ahlfors, korjaus- ja varastopäällikkö (09) 7256 6563 tom.ahlfors@man-roland.fi Sampo Pennanen, varaosapäällikkö (09) 7256 6521 sampo.pennanen@man-roland.fi Hallinto Maisa Rissanen talouspäällikkö (09) 7256 6531 maisa.rissanen@man-roland.fi Grafikaari Import Oy Muuntotie 1, 01510 Vantaa puh. (09) 7256 6600 faksi (09) 7256 6655 Auvo Kallio, toimitusjohtaja (09) 7256 6500 auvo.kallio@man-roland.fi Lars Alavaranta, myyntipäällikkö (09) 7256 6650 lars.alavaranta@man-roland.fi Kaj Wickström, tuotepäällikkö (09) 7256 6660 kaj.wickstrom@man-roland.fi Joulukuu 2001 8