ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen
Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot Työnhakijarekisteri Muut rekisterit Tilastokeskus Yritys- ja toimipaikkarekisteri Väestötiedot Opiskelija rekisterit Työssäkäynti Perheet Asuntokunnat Asunnot Rakennukset Kesämökit Tutkintorekisteri
Rekisteripohjaiset aineistot aluetietoina Rekisterit Koordinaattipohjaiset tilastoaineistot X-koordinaatti Y-koordinaatti Alueittaiset tilastot Hallinnolliset aluejaot Muut aluejaot
Minne uusi koulu tulisi sijoittaa? Millaisia lääkärin väestövastuualueiden tulisi olla? Missä pienituloiset vanhukset asuvat? Missä on väestöllinen keskipiste? Millainen on taajamien kehitys?
Kuinka tarkkaa analyysiä halutaan?
100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 Väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 1950 40 30 20 Miehet (Tuhansia) 10 0 10 20 30 40 50 Naiset (Tuhansia)
100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2008 40 30 20 Miehet (Tuhansia) 10 0 10 20 30 40 50 Naiset (Tuhansia)
Työvoiman ikääntyminen Työlliset ikäryhmittäin 1990, 1995, 2000 ja 2007 1000 henkeä 450 400 350 300 250 200 150 1990 1995 2000 2007 100 50 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74
Työlliset ikäryhmittäin ja toimialoittain 2007 1000 henkilöä 140 Maatalous 120 Teollisuus 100 Rakentaminen 80 Kauppa 60 Liikenne 40 Liike-el.palv. 20 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 Julkiset ja muut palvelut
Julkisten ja muiden palveluiden työlliset ikäryhmittäin ja työnantajatyypin mukaan 2007 1000 henkilöä 80 70 60 50 40 30 kunta tai kuntainliitto yksityinen valtio 20 10 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74
18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 Miehet Naiset Työllisyysasteet 2006
Kuinka työvoima riittää tulevaisuudessa? Pidemmät työurat nuoret aikaisemmin työmarkkinoille eläköitymisen myöhentäminen Työvoimareservien käyttöönotto Maahanmuutto
55-64-vuotiaiden työllisyysaste 2006, muutos 1997-2006 69,6 Ruotsi 7 Tanska 60,7 9 Iso-Britannia 57,4 9,1 54,5 Suomi 18,9 Irlanti 53,1 12,7 50,1 Portugali 1,6 48,4 Saksa 10,3 47,7 Alankomaat 15,7 45,3 EU-15 8,9 44,1 Espanja 10 42,3 Kreikka 1,3 37,6 Ranska 8,6 35,5 Itävalta 7,2 33,2 Luxemburg 9,3 2006 32,5 Italia Muutos 2006-1997 4,6 Belgia 32 9,9 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Eurostat, työvoimatiedustelut
Väestönkehitys Mikäli väestönkehitys jatkuu muuttumattomana oletusten mukaisesti, vähenee työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) määrä 2015 mennessä: 100 000 hengellä 2020 mennessä: 175 000 hengellä 2025 mennessä: 220 000 hengellä 2030 mennessä: 250 000 hengellä
Suomi 2007 -> 2040 Yli 65-vuotiaiden määrä nousee 875 000 -> 1 550 000 Osuus väestöstä 16,5 % -> 27,0 % 2008/2009: 65 vuotta täyttäneiden määrä ylittää alle 15-vuotiaiden määrän 1.kertaa Suomen historiassa Alle 15-vuotiaiden määrä vuoden 2007 lopussa alhaisin vuoden 1896 jälkeen Yli 85-vuotiaiden määrä nousee 98 000 -> 349 000 Osuus väestöstä 1,9 % -> 6,1 %
Väestöllinen huoltosuhde 1865-2050 80 60 Lapsia ja eläkeikäisiä 100 työikäistä kohti 1912: 70,8 Ikä Yli 65-v. 2026: 70,7 Alle 15-v. 2007: 50,1 40 20 1912: 61 lasta, 10 eläkeikäistä 2007: 25 lasta, 25 eläkeikäistä 2026: 28 lasta, 43 eläkeikäistä 0 1865 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040
Väestöllinen huoltosuhde 1980-2040 Etelä-Savo, Kainuu, Pirkanmaa ja Uusimaa 120 100 80 Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Savo Kainuu Pirkanmaa Uusimaa 60 40 20 0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Lähde: Tilastokeskus - Väestö- ja kuolemansyytilastot
Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Uusimaa Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Koko maa Keski-Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Kuvio 6.1 Väestö toiminnan mukaan (18-64-vuotiaat) 2006 79,8 75,7 74,4 74,1 72 71,4 70 69,9 69,6 69,5 67,7 67,5 66,6 66,3 65,3 65,1 64,7 64,4 61,8 61,3 59,8 6,1 6,6 7,6 7,5 7 9 9,5 9,1 8,6 9,6 9,8 9,1 8,8 11,5 11,1 13 5,2 5,5 5,1 7 23,8 4,7 6,3 7,3 5,4 7,4 6,8 7,3 7,1 7,3 6,7 6 5,8 8,9 8,5 7,3 7 7,9 8,7 9,2 7,4 7,2 9,3 7,6 9,2 10,8 10 12,1 9,9 10,4 11,2 11,8 11,6 13,1 10,9 11,4 12,5 14,2 13,7 13 13,4 14,8 7,3 5,1 6,3 4,3 4,8 5 4,5 5,3 5,4 5,1 4,8 5,4 5,5 5,4 5,2 5,2 5,1 5,2 5,1 5 5 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Työssäkäyntitilasto 2006 Työlliset Työttömät Opiskelijat, koululaiset Muut Eläkeläiset
Uudenmaan ja Kainuun väestönkehitys 1990 2015, 2003=100 115 110 105 100 95 90 85 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Uusimaa Kainuu Koko maa Lähde: Väestö- ja tasa-arvotilastot, Tilastokeskus Kuvio 1
Alueellisten muutosten painopisteet
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Vuonna 2040 eläkeikäisten osuus väestöstä 33 % (2007 18 %)
Vuonna 2040 eläkeikäisten osuus väestöstä 33 % (2007 18 %)
Suomessa oli vuoden 2007 lopussa 2 476 505 asuntokuntaa Yhden henkilön asuntokuntia oli 998 812 eli 40 prosenttia, (Turussa 50 % ja Kuusamossa 33 %) Asuntokunnista 73 prosenttia on pieniä yhden tai kahden henkilön asuntokuntia, (Turussa 82 % ja Kuusamossa 67 %) Kaupungeissa oli enemmän (43 %) yksinasuvia kuin maaseutumaisissa kunnissa (35 %).
55+: Kotitalouksien jakautuminen talouden koon mukaan 2005-2006 55+ 42 52 7 Muut 36 25 39 0% 20% 40% 60% 80% 100% % kotitalouksista 1 henkilö 2 henkilöä 3+ henkilöä Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri
Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ja kulutusyksikköä kohden lasketut tulot, viitehenkilön iän mukaan, vuonna 2004 45 1000 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Kaikki Lähde: Tulonjakotilasto Käytettävissä olevat tulot Kulutusyksikköä kohti
Kulutuksen kärkitaloudet Kuluttajatutkimuksen mukaan eniten omistavat ja kuluttavat kahden keski-ikäisen työssä käyvän huoltajan lapsiperheet. Kuluttajabarometrissä selkeästi esiin nousevia ryhmiä ovat kotitalouksien ylin tuloluokka ja ylimmät toimihenkilöt oli kyse sitten kulutuksesta, säästämisestä tai luottamuksesta tulevaisuuden näkymiin. Ylempien toimihenkilöiden talouksia on noin 220 000 eli 9% kaikista talouksista Näistä talouksista on puolestaan noin 40 prosenttia kerääntynyt Uudellemaalle. Kunnittain kolmen kärki ylempien toimihenkilöiden talouksien osuuksista painottuu pääkaupunkiseudulle, Kauniaisissa näitä talouksia on 22, Espoossa 20 ja Helsingissä 16 prosenttia kaikista talouksista.
.. Pikainen analyysi paljastaa.. Kuinka hyvin tarjonta vastaa paikallisten markkinoiden rakennetta Mitkä ovat markkinoiden ja toimintaympäristön kehitysnäkymät Panostetaanko kasvaville vai taantuville alueille tai toimialoille
Lisätietoja: Jarmo Partanen, p. (09) 1734 3577 jarmo.partanen@tilastokeskus.fi tilastokeskus.fi/tulotjakulutus