Perusturvalautakunta 57 05.10.2016 Kotihoidon myöntämisen kriteerit Perltk 05.10.2016 57 Valmistelija(t): perusturvajohtaja Anu Pihl, puh. 0400 393 009 vanhuspalvelujohtaja Eija Kauppinen, puh. 040 706 2676 kotihoidon vastaava Maarit Liukkonen Säännöllinen kotihoito: Säännöllisen kotihoidon palveluiden piiriin voidaan ottaa asiakas, joka ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti ja jonka toimintakyky on selkeästi alentunut. Asiakas tarvitsee apua mm. ruokailussa, peseytymisessä, WC-käynneissä, pukeutumisessa ja muussa perushoidossa sekä lääkehoidon toteuttamisessa. Asiakas tarvitsee säännöllistä, pääasiassa päivittäistä tai viikoittaista erityistä ammattitaitoa vaativaa hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa joko lyhytaikaisesti tai pidempiaikaisesti. Kotihoito ohjaa asiakasta erilaisissa tukipalveluiden ja vaihtoehtoisten palveluiden saannissa ja tarvittaessa selvittää asiakkaan mahdollisuutta omarahoitteisiin lisäpalveluihin. Kotihoitoon ei voida ottaa asiakasta, joka ei sitoudu yhteistyöhön tai jonka haasteellinen käytös estää hoidon toteuttamisen tai aiheuttaa työturvallisuusriskin. Hoitajan läsnä ollessa asiakkaan ei tule tupakoida Apuvälineiden käytöllä taataan työntekijöiden työturvallisuus Oletettavasti aggressiivisen asiakkaan kotiin mentäessä tulee olla kaksi työntekijää tai vartija mukana Muutoinkin kotihoidon asiakastyössä työntekijöiden turvallisuus tulee taata. Asiakkaan kotona olevat, hoitajien työvälineinään käyttämät / tarvitsemat vialliset sähkölaitteet tulee korjauttaa. Kaikkien tarvittavien työvälineiden tulee olla käyttökunnossa ja turvallisuusseikat huomioitu Asiakkaan kodin tulee vastata hänen hoidon tarpeitaan ja tukea kotona selviytymistä - huomioidaan turvallisuus ja esteetön ympäristö. Asiakkaan tule itse sitoutua ja suostua ottamaan vastaan kotihoidon käynnit. Asiakkaan tahdon vastaisesti ei yleensä voida kotihoitoa toteuttaa. Kielteisissä tilanteissa neuvotellaan asiakkaan, omaisten ja lääkärin kanssa Kotihoitoon ei voida ottaa asiakasta, joka ei itse halua palvelua, jonka aggressiivista käyttäytymistä ei saada hallintaan tai joka ei sitoudu yhteistyöhön, vaikka ymmärtäisi sen merkityksen hoitonsa kannalta. Asiakkaalta pyydetään allekirjoitus sopimukseen, jos hän ei sitoudu kotihoidon käynteihin. 1. Sosiaalihuoltolakiin liittyvissä palvelutarpeen arviointitehtävissä asiakkaaseen otetaan yhteyttä vähintään seitsemän työpäivän kuluessa yhteydenotosta palvelutarpeen arvioimiseksi. Kotiutumistilanteissa ja
kiireellisissä tapauksissa hoidon tarve/palvelutarve arvioidaan viipymättä. 2. Asiakkaan kotiutuminen sairaalasta tai muusta laitoksesta kotihoitoon edellyttää uusissa asiakassuhteissa sekä myös tarvittaessa entisissä asiakassuhteissa kotiutuspalaverin järjestämistä ennen kotiutumista. 3. Kotihoidon tarpeen määrittämiseksi tehdään uusille asiakkaille kotikäynti, jolloin yhdessä asiakkaan, hänen omaisensa/edunvalvojansa, palveluohjaajan ja/tai kotihoidon työntekijän/työntekijöiden kesken yhteistyössä tehdään toimintakyvyn arviointi sekä kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma hoidon toteuttamista varten. 4. Asiakkaan toimintakykyä mitataan RAVATAR- toimintakykymittarin ja tarvittaessa MMSE-testin avulla. Asiakkaan RAVA-indeksin tulee olla vähintään 1,5, tavoitteena 1.75 ja enintään 3.49. Asiakkaan Rava-indeksin ollessa yli 3.49, ratkaisee asiakkaan kokonaistilanne kotihoitoasiakkuuden. Toimintakyvyn arvioinnissa lisäksi käytetään ADL-Ikivihreät-toiminta kykymittaria hoitoisuutta ja hoitopaikkaa arvioitaessa. 5. Asiakkaan tulee pääsääntöisesti kyetä liikkumaan/siirtymään yhden avustamana apuvälineitä käyttäen ja hänen on kyettävä pääsääntöisesti syömään itsenäisesti. 6. Kotihoitoa voidaan järjestää erityisolosuhteiden perusteella, vaikka asiakkaan RAVA-indeksi on alle 1,5. Erityisolosuhteita ovat esim. tilanteet, joissa yksityisiä palveluja ei ole saatavilla, asiakkaan muistamattomuus (MMSE tai Cerad-testi), sairaanhoidolliset, mielenterveydelliset tai sosiaaliset perusteet tai puutteelliset asumisolosuhteet. 7. Kotiin annettavan palvelun kustannusten ei tule ylittää palveluasumisen tai yksityisen palveluntuottajan antaman palvelun kustannuksia. Käyntejä kotona voi olla enintään 4-5 x/vrk, joista yksi yökäynti tai enintään 70 h/kk. Tilapäinen kotihoito Tilapäinen kotihoito on tarkoitettu äkillisiin, tietyn ajan kestäviin satunnaisiin palvelutarpeisiin enintään neljän viikon ajan, kuten esimerkiksi kriisitilanteisiin, äkillisiin sairastumisiin tai sairaalasta kotiutumisiin. Asiakkaalla ei tilapäisen kotihoidon aikana yleensä ole hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Kotihoito tekee tilapäiskäynnin esimerkiksi tapauksissa, joissa asiakkaan tarvitsemaan hoitoon (esim. ompeleiden poisto leikkaushaavasta) pääsy edellyttää sairaankuljetuksen käyttöä, asiakkaan on vaikea päästä asunnosta saattajan auttamanakin, asiakkaalla on huonot kulkuyhteydet ja/tai odotusaika muodostuu kohtuuttoman pitkäksi tai tilanteissa joissa omainen, joka yleensä huolehtii asiakkaasta, on tilapäisesti estynyt suorittamaan hoitoa/hoivaa.
Tilapäinen kotihoidon asiakkuus voi olla enintään yhden kuukauden, ellei toisin erityistapauksissa harkita. Tilapäisen kotihoidon aikana kokonaistilanne arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma Miten kotihoitoa voidaan toteuttaa? Henkilökohtainen hygienia Henkilökohtaiseen hygienian ylläpitämiseen kuuluu asiakkaan avustaminen suihkussa kerran viikossa asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen. Lisäksi huolehditaan päivittäinen hygienia asiakkaan tarpeiden mukaan (pienet pesut). Pesujen yhteydessä huomioidaan ihon terveydentila sekä turvotukset ja tarpeen mukaan asiakkaan ihon-hoito, rasvaukset, parranajo, kynsien leikkaaminen ja vaatteiden vaihto. Ravitsemus Asiakasta ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Mikäli hän ei pysty itse valmistamaan aterioitaan, ateriapalvelu on ensisijainen palvelu päivittäisestä ravitsemuksesta huolehdittaessa tai asiakas tilaa kaupasta valmiita eines ruokia. Käyntien yhteydessä huolehditaan aamu-, väli- ja iltapalan valmistamisesta ja ruuan lämmittämisestä sekä seurataan asiakkaan ravitsemustilaa ja huolehditaan riittävästä nesteytyksestä (ruokailun seuranta, muistisairaat). Ravitsemuksen seuranta ja ruokavalio ikääntyneellä asiakkaalla on merkityksellinen, se ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä nopeuttaa sairauksista toipumista. Kodinhoito ja siistiminen Kodinhoidosta ja siivouksesta ja niihin läheisesti liittyvistä asioista esim. vuodehuolto tehdään yksilöllinen ja asiakkaan tarpeeseen perustuva suunnitelma. Lakanat vaihdetaan tarvittaessa, mutta tuuletus sovitaan tarkempien siivousten yhteyteen. Kotihoidon tehtäviin kuuluu kodin normaalin siisteyden ylläpito käynnin yhteydessä esim. näkyvät roskat ja murut huolehditaan lattialta, eritteet lattioilta ja kodin pinnoilta, pöytien siistimiset, tiskit, roskien vienti, jääkaapista huolehditaan vanhentuneet ruuat pois, WC:n ja lavuaarin siisteys. Päivittäistä siistimistä tarkemmat siivouspalvelut asiakas hankkii joko omaisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Vieraillessaan asiakkaalla omaiset ja vieraat huolehtivat itse astioiden pesusta tai tarvikkeiden hankkimisesta kaupasta. Ulkoilu, saattoapu, kuntoilu Ulkoilu kotihoidon toimesta on resurssien niukkuuden vuoksi rajallista, työtilanteen sen salliessa huomioidaan tasapuolisuus. Asiakasta ohjataan
käyttämään yksityistä palvelua varallisuuden mukaan. Saattoapu järjestetään pääsääntöisesti omaisten, vapaaehtoisen tai lähipiirin turvin. Mikäli asiakkaan jatkohoidon kannalta on välttämätöntä ja työtilanne sallii, kotihoito huolehtii asiakkaan saattamisen lääkärin vastaanotolle tai järjestää ulkopuolisen saattajan. Vanhushuollon fysioterapeutti mahdollistaa ja kannustaa asiakasta, läheisiä ja työntekijöitä asiakkaan omatoimiseen selviytymiseen arjen askareista kotona ja ohjaa yksilölliseen liikkumiseen (arjen askareet ovat ihmisen toimintakyvyn peruskuntoutusta). Liikkumisen tukena voi olla seututerveyskeskuksen, yksityisen tai kunnan järjestämien toimien hyödyntäminen liikkumisen ylläpitämiseksi. Fysioterapeutin käyttö perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Vaatehuolto Ohjataan asiakasta käyttämään pesulan palveluita varsinkin lakanoiden, pyyhkeiden ja vaikeasti siliävien vaatteiden osalta. Kotihoito huolehtii korkeintaan käyttövaatteiden pesun asiakkaan pesukoneella ja tapauksissa, että asiakkaalta tulee märkää pyykkiä tai hänellä on käyttövaatteita vähän. Kotihoito ei huolehdi vaatteiden silityksestä, mankeloinnista tai käsin pesusta. Vuodevaatteet tuuletetaan ja lakanat vaihd-taan kodin muun perusteellisemman siivouksen yhteydessä (yksityinen palveluntuottaja/läheinen), kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa ja tarpeen mukaan. Vaate-hankinnoissa ja korjauksissa käytetään läheisiä ja ystäviä mahdollisuuksien mukaan. Pyykinpesu asiakkaan omalla pyykinpesukoneella edellyttää, että asiakas on mukana pyykinpesussa ja pyykkiä pestään asiakkaan vastuulla ja asiakkaan ollessa paikalla. Kotihoito huolehtii pyykit kuivumaan myöhemmin. Asiointi kaupassa, apteekissa tai pankissa Kotihoito ei käy kaupassa kuin poikkeustapauksissa. Kauppa-asiat hoidetaan suoraan kauppatilauksena kaupasta kerran viikossa tai asiakas voi käyttää yksityistä palvelun-tuottajaa. Asiakas voi myös tehdä itse kauppatilauksen puhelimitse. Apteekkiasiat hoidetaan säännöllisen kotihoidon piiriin kuuluville kotihoidon toimesta silloin, jos asiakkaalla ei ole ketään lähipiiriä hoitamaan asioita. Kaupassa ja apteekissa asiointiin tulee olla tilisopimus. Omaiset tai uskottu henkilö hoitaa pankki ym. asioinnit. Vain poikkeustapauksissa kotihoito huolehtii pankkiasioista ja niissä tapauksissa asiakkaan laskut pyritään saamaan suoramaksuun. Kotihoidon henkilöstöllä ei ole lupaa nostaa rahaa korttiautomaatilta asiakkaan pankkikortilla ja tunnusluvulla. Kauppaostokset hoidetaan
keskitetysti kauppiaan toimesta kotihoidon asiakkaille kerran viikossa. Jos, asiakas ei tarvitse muuta palvelua kuin asiointiavun ohjataan asiakas yksityisen palveluntuottajan piiriin. Kotihoito ei toimita asiakkaalle alkoholituotteita. Muut tehtävät Asiakkaan postit huolehditaan siinä tapauksessa, että asiakas ei itse kykene niitä noutamaan postilaatikosta. Lumet luodaan siltä osin kun se on tarpeellista välttämättömän liikkumisen turvaamiseksi. Puiden kantaminen ja puilla lämmittäminen tehdään, jos se on ainoa pääasiallinen talon lämmityskeino. Tuhkien tyhjentäminen, ei ole ensisijaisesti kotihoidon tehtävä. Kotihoito huolehtii yhdessä läheisten kanssa myös asiakkaan turvallisesta asuinympäristöstä esim. kaiteet, tuet, turvapuhelin, turvahella ja paloturvallisuus. Asiakkaiden lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät sisälly kotihoidon tehtäviin. Ilta-ja viikolopputyö Ilta- ja viikonlopputyössä tehdään asiakkaan kannalta välttämättömät tehtävät koska henkilöstömitoitus on niukka. Samasta syystä asiakkaan avuntarvetta iltaisin ja viikonloppuisin arvioidaan jatkuvasti henkilöstön toimesta. Ns. tarkastuskäyntejä ei tehdä, vaan asiakkaalle ehdotetaan turvapuhelimen hankintaa. Läheisten toivotaan ilmoittavan etukäteen kotihoidon henkilöstölle, jos he vierailevat asiakkaan luona hoitaen hänet iltaisin, viikonloppuisin tai juhlapyhinä, näin vältetään päällekkäisyyttä. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit (Vanhuspalvelulaki 2013, 12 ): Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tarjotaan kyseisenä vuonna 80 vuotta täyttäville Toivakan kunnan asukkaille, jotka eivät ole säännöllisen sosiaalija terveyspalvelujen piirissä. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien avulla kartoitetaan palvelutarpeita, asumisoloja, tiedotetaan Toivakan kunnan vanhusten palveluista ja pyritään tukemaan ikäihmisten omia voimavaroja ja hyvinvointia. Tilapäinen palveluasuminen/ intervallihoito: Lyhytaikaishoito tukee kotona asumista, antaa kuntouttavaa ympärivuorokautista huolenpitoa yksilölliset tarpeet huomioon ottaen sekä mahdollistaa omaishoitajan vapaapäivän ja loman. Lyhytaikaisen jakson aikana voidaan tarvittaessa arvioida asiakkaan kuntoisuus ja palvelujen tarve kotona asumisen tueksi. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoito palveluineen sovitaan asiakkaan tarpeen mukaan kertaluonteisesti tai
vuorohoitona, jolloin asiakas käy etukäteen sovittuina jaksoina. Intervallihoidoista vastaa keskitetysti Toivakan Palvelukeskus. Vanhusten tukipalveluasuminen/ Maijavakan pienryhmäkoti: Asukaspaikkoja Maijanvakassa on kolmelle asukkaalle. Asukkaiden hoivasta ja huolenpidosta vastaa kotihoito. Asiakkaat maksavat vuokran lisäksi siivouksesta, ateriasta, turvapalvelusta ja hoivasta säännöllisen kotihoidon mukaan. Tukipalvelut Ateriapalvelut Ateriapalveluita järjestetään ensisijaisesti säännöllisen kotihoidon piirissä oleville asiakkaille. Ateriapalvelua on mahdollisuus saada lyhyeksikin aikaa ja myös esimerkiksi joka toinen päivä. Ennen ateriapalvelujen myöntämistä selvitetään muut aterian hankkimis- ja valmistusmahdollisuudet, kuten ruokailu läheisessä ruokailupaikassa, lähipiirin apu ja mahdollisuus hankkia ateria ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Viikonloppuisin kotihoidon työntekijät eivät pääsääntöisesti kuljeta aterioita, viikonlopun ateriat voidaan tarvittaessa kuljettaa perjantaina. Muille kuin säännöllisen kotihoidon asiakkaille Toivakan kunnan kotihoito ei kuljeta aterioita yli 15km matkalle. Turvapuhelin Turvapalvelu (turvapuhelin) on tarkoitettu henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai kokevat olonsa turvattomaksi. Turvapuhelinlaitteista ja Helsingissä sijaitsevan hälytyskeskuksen toiminnasta vastaa Stella. Turvapuhelinhälytyksiin vastaa päivällä kotihoito (klo 07-21) ja muuna aikana palvelutalo. Vaipat Kuntalaisille jaetaan maksutta keskivaikean ja vaikean virtsa- ja/tai ulosteinkontinenssin hoitoon sopimustuotteena olevia vaippoja seuraavin kriteerein: Lievä inkontinenssi: Virtsa karkaa harvoin tai ponnisteltaessa (asiakas hankkii itse vaipat) Keskivaikea inkontinenssi: Virtsa karkaa usein, määrä on vähintään n. 1,5dl virtsaa kerralla
Vaikea inkontinenssi: Virtsa karkaa jo levossa Mikäli kuntalainen on edellä kerrotuin tavoin oikeutettu saamaan vaipat korvauksetta, ne toimitetaan hänelle hoitotarvikejakelusta. Maksuton hoitotarvikejakelu perustuu lääkärin/sairaanhoitajan arvioon tai tarpeen hoitosuunnitelmaan kirjaamiseen. Vammaispalveluiden asiakkaiden osalta riittää tarpeen kirjaaminen hoitosuunnitelmaan. Vaippoja haetaan hoitotarvikkeiden tarpeen selvitys kaavakkeella. Mikäli vaippojen tarve ei johdu pitkäaikaissairaudesta tai ole luonteeltaan keskivaikea/vaikea, asiakas vastaa pääsääntöisesti itse vaippojen aiheuttamista kustannuksista. Jos asiakkaan varat eivät riitä vaippojen hankkimiseen ilman, että hänen toimeentulonsa siitä vaarantuisi, on hänen mahdollista asiakasmaksuaan alennettava asiakasmaksulain 11 :n mukaisesti. Mikäli vaipat toimitetaan korvauksetta tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshuoltoon perustuen/liittyen, vaippojen hankinnasta päättää ja kustannuksista vastaa asianomainen palvelualue/-yksikkö. Vaippoja myönnetään muun muassa seuraavista syistä: jos virtsanpidätyskyvyttömyys johtuu sairaudesta, viasta tai vammasta ja kyseessä on vuoteeseen hoidettava henkilö tai vaikeahoitoinen, erityistä ohjausta ja valvontaa vaativa dementiapotilas tai erittäin painavista lääketieteellisistä syistä johtuen vaikean kastelun perusteella, esimerkiksi jos virtsarakko on jouduttu rakentamaan uudelleen tai potilaalla on vaikea virtsarakon toimintaa haittaava perussairaus kuten MS-tauti, tai kyseessä on vaikeavammainen lapsi (yli 3-vuotias). Vaippoja voidaan antaa maksutta pääsääntöisesti 2-4 vuorokaudessa yksilöllinen tarve hoitosuunnitelman mukaisesti huomioiden. Asiakas kustantaa lisätarpeen itse. Kotihoidon palvelua ei voida myöntää tai palvelut voidaan lopettaa seuraavissa tilanteissa: asiakas kieltäytyy palveluista ja ymmärtää oman tilanteensa sekä antaa kirjallisen kotihoitopalvelujen vastaanottamiskiellon asiakas tai hänen omaisensa käyttäytyy kotikäyntien aikana aggressiivisesti tai muutoin epäasiallisesti kotihoidon henkilöstöä kohtaan asiakas ei sitoudu hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuihin asioihin esim. asiakas ei sitoudu sovittuihin aikatauluihin, esim. lääkkeiden
vienti asiakkaalle, jatko toimenpiteestä neuvotellaan asiakkaan ja lääkärin kanssa asiakas tupakoi hoitajan läsnä ollessa kotikäyntien aikana kotihoidon työntekijän työturvallisuutta ei voida taata Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakas ohjataan muiden palvelujen piiriin, jos kotihoidon palveluiden myöntämisperusteet eivät täyty. Ehdotus: Päätös: Perusturvalautakunta hyväksyy kotihoidon myöntämiskriteerit. Kriteerit otetaan käyttöön 1.1.2017. Hyväksyttiin yksimielisesti.