Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19. Perusturvalautakunta Aika klo 16:41-19:10. Toivakkatalon neuvotteluhuone

Transkriptio

1 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Perusturvalautakunta Aika klo 16:41-19:10 Paikka Toivakkatalon neuvotteluhuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 53 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 54 Pöytäkirjan tarkastustapa 4 55 Kunnallisen LAPE-ryhmän nimeäminen 5 56 Perusturvan vastaus tarkastuslautakunnan 7 arviointikertomukseen Kotihoidon myöntämisen kriteerit Muutokset vuoden 2016 talousarviossa Muut asiat 20

2 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Saapuvilla olleet jäsenet Järvenpää Markku Puheenjohtaja Saarelainen Topi Varapuheenjohtaja Huikko Keijo Jäsen Jäntti Sinikka Jäsen Jäntti Toini Jäsen Marjakoski Kirsi Jäsen Oksanen Varja Jäsen Salmi Tapio Khall:n edustaja Pihl Anu Esittelijä/pöytäkirjanpitäjä Manninen Hanna Kotihoidon vastaava hoitaja Poissa Ainali Sakari Khall:n puheenjohtaja Vesterinen Pirkko-Liisa Kunnanjohtaja Allekirjoitukset puheenjohtaja Markku Järvenpää pöytäkirjanpitäjä Anu Pihl Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Toivakka pöytäkirjan tarkastaja Toini Jäntti pöytäkirjan tarkastaja Sinikka Jäntti Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Toivakkatalolla kolmantena päivänä kokouksesta

3 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Perusturvalautakunta Laillisuus ja päätösvaltaisuus Perltk Ehdotus: Päätös: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Perusturvalautakunta Pöytäkirjan tarkastustapa Perltk Ehdotus: Päätös: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Sinikka Jäntti ja Toini Jäntti. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Perusturvalautakunta Kunnallisen LAPE-ryhmän nimeäminen Perltk Valmistelija(t): perusturvajohtaja Anu Pihl, puh per he työn teki jä Elisa Mustonen, puh Lapsi- ja perhepalveluiden valtakunnallinen muutosohjelma (LAPE) on yksi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toteutettavista hallituksen kär kihank keis ta. Muutosohjelma (LAPE) koskee toimintakulttuurin muutosta sekä lapsi- ja perhepalveluiden uudistamista kokonaisuutena. Tavoit tee na on mallintaa nk. matalan kynnyksen palvelut: per he kes kus toi minta mal li sekä varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena osana palvelujen kokonaisuutta. Hallituksen kärkihanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on antanut kutsun kunnille ja maakunnille tulla mukaan kehittämistyöhön. Kär ki han ke tarjoaa mahdollisuuksia muutostyöhön kohti lapsille, nuorille ja per heil le parempia kuntia ja maakuntia. Muutostuen kokonaisuuteen kuuluvat 1. Kunnan ja maakunnan yhteistyörakenteet 2. Muutosagentti 3. Koulutus ja valmennus 4. Valtionavustukset Ensimmäinen askel on perustaa niin sanotut LAPE-ryhmät, jotka ohjaavat muu tos työ tä. Ryhmät perustaneet maakunnat voivat palkata syksyllä 2016 työn tueksi muutosagentin, jonka palkkauksen sosiaali- ja terveysministeriö kat taa 100-prosenttisesti. Keski-Suomessa on perustettu tällainen ryhmä ja muu tos agent tin haku päättyi Mikä on kunnan ja maakunnan LAPE-ryhmä? Yhteistyörakenteiden tarkoitus on koota muun muassa kunnat, järjestöt, seu ra kun nat, oppilaitokset ja kuntayhtymät tekemään yhdessä muutosta koh ti lapsille, nuorille ja perheille parempia palveluita. Ryhmiä perustetaan se kä kunnan että maakunnan tasolle. Kuntien ja maakuntien on annettava ni met tä vil le ryhmille vahva valtuus ohjata alueella tehtävää kehittämistyötä. 1. Kunnan LAPE-ryhmässä olisi edustus muun muassa kunnan so te-, sivistys- ja nuorisotoimesta, keskeisten järjestöjen ja seurakuntien edus tus sekä nuorten edustus, esimerkiksi nuorisovaltuuston edustaja tai ko ke musasian tun ti ja. Ryhmän tavoitteena on edistää, ohjata, koordinoida, seu ra ta ja arvioida kunnassa tehtävää lapsi- ja perhepalveluiden muutostyötä. 2. Maakunnan LAPE-ryhmässä olisi edustus muun muassa alueen kunnista, sai raan hoi to pii ris tä, järjestökentästä, oppilaitoksista, osaamiskeskuksesta ja seu ra kun nis ta sekä nuorten edustus, esimerkiksi nuorisovaltuuston edustaja

6 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 tai kokemusasiantuntija. Ryhmän tehtävänä on ohjata, koordinoida, tukea ja ar vioi da alueen muutostyötä. Kunnan LAPE-ryhmä toimisi vuoropuhelussa maakunnallisen ryhmän kans sa. Maakunnallinen ryhmä tekisi puolestaan yhteistyötä maakunnan SO TE-val mis te li joi den sekä muutosohjelman valtakunnallisen johdon kanssa. Mikäli kunnassa on jo toiminnassa kokoonpanoltaan sopiva ryhmä, voi sen valtuuttaa toimimaan Lape-ryhmänä. Toivakan kunnanhallitus on nimennyt Toivakan lasten hyvin voin ti toi mi kun nan ja päättänyt sen toimivan perusturvalautakunnan alaisek si toimikunnaksi. Tämä toimikunta jäisi edelleen taustatoimijaksi LA- PE-ryh män ollessa määräaikainen toimija vuosille muutoksen ajak si. Päällekkäistä työtä on syytä välttää ja kokoontua mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä tietoa jakaen. Ehdotus: Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että Toivakan kunta perustaa LAPE-työryhmän ja että hallintokunnat nimeävät työryhmään edus ta jan koulutoimesta, vapaa-aikatoimesta, varhaiskasvatuksesta, so si aali toi mes ta lokakuun aikana. Kolmatta sektoria pyydetään ni meä mään Lape-edustajansa erikseen. Perusturvalautakunta esittää hallitukselle, että se nimeää vähintään yhden luot ta mus hen ki lön LAPE-ryhmään sopivaksi katsomastaan/ katsomistaan luot ta mus eli mis tä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Perusturvalautakunta Perusturvan vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 2015 Perltk Valmistelija(t): perusturvajohtaja Anu Pihl, puh Tarkastuslautakunta on pyytänyt kunnanhallitukselta vastausta tar kas tus lauta kun nan kirjaamista arviointi- ja kehittämisen kohteista. Perusturvassa on käsitelty tarkastuslautakunnan v arviointikertomusta eri viikkopalavereissa pääasiassa sen ilmestymisen jälkeen keväällä Arviointikertomuksessa on esitetty huoli henkilöstökertomuksessa nä ky neeseen poissaolojen määrän lisääntymisestä. Kertomuksessa ei kuitenkaan tuo da esille sitä positiivista näkyä, että tilanteeseen on puututtu mää rä tie toises ti olemassa olevien ohjeistusten mukaisesti koko vuoden ajan ja työtä jat ke taan myös vuonna Tiivis ja hyvä yhteistyö työterveyshuollon kans sa on ollut erityisen tärkeä puuttumisen väylä. Sitä kautta on järjestynyt hen ki lö koh tais ten tapaamisten lisäksi koulutuksellista tukea esimerkiksi ergo no mia asioihin. Tarkastuslautakunta ottaa kantaa lastensuojelun määrän kasvuun vuonna 2015 ja toteaa, että palvelujen riittävyyttä on syytä tarkastella kriittisesti. Pal ve lu jen riittävyyttä tarkastellaan perusturvassa säännöllisesti asia kasmää rien valossa, mutta myös asiakkuuksien haasteellisuuden suhteen käytet tä vis sä olevaan aikaresurssiin. Keskeisin tekijä lastensuojeluilmoitusten mää rän kasvuun oli muuttunut lainsäädäntö, joka velvoittaa viranomaisia te ke mään ilmoituksia aiempaa aktiivisemmin. Tämä on kokonaisuudessaan aja tel tu na myönteinen uudistus, jotta tilanteisiin päästäisiin puuttumaan mah dol li sim man varhain, vaikka se aiheuttaakin yhden indikaattorin osalta huolta. Lasten ja perheiden muiden palvelujen osalta arviointikertomuksessa to detaan, että ennaltaehkäisevän työn kehittämisessä ei ole täysin onnistuttu ja li sä tään, että tavoitteena on ollut lisätä ja kehittää ennaltaehkäisevää työtä, mut ta työtä ohjaavat lait ja asetukset sekä asiakkaiden tarpeet ovat osaltaan oh jan neet työtä korjaavan työn suuntaan. Perusturvasta todetaan, että en nalta eh käi syyn on aina syytä kiinnittää erityistä huomiota, mutta erityisen tärkeää perusturvassa on löytää tasapaino ennalta ehkäisyn ja korjaavan työn vä lil le. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikkeen ei voi varautua etukäteen ja en nal ta eh käis tä. Organisaation joustavuudesta kertoo se, että pystytään toimi maan tarpeen mukaan. Onnistumisena ennaltaehkäisevän työn kehittämisen osalta voidaan pitää vuoden 2016 alusta käyttöönotettua lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliä, jonka kehittäminen tehtiin vuonna Ar vioin ti ker to mukses sa pohditaan, että "kotipalvelu on ennaltaehkäisevää ja matalan kyn nyksen palvelua - On arvioitava pitäisikö perustaa 0 luokka?" Tämä on tehty ja pal ve lu on kaikille maksuton vähintään ensimmäisen kuukauden ajan.

8 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Vanhuspalveluiden osalta arviointikertomuksessa todetaan, että val ta kunnal li sia vanhuspalvelulain mukaisia palvelurakennesuosituksia seurataan Sot ka net-tie to kan nas ta ja että sieltä saatava tieto on vanhentunutta. Sotkanetis tä saatava uusin tieto on tilinpäätöstä ajatellen valitettavasti vuoden jäl jes sä, mutta toisaalta tämä on vain yksi indikaattori, monen muun käy tössä olevan indikaattorin ollessa mahdollista käyttää reaaliaikaisesti. Tar kastus lau ta kun nan kriittinen sävy asioihin, joihin emme voi paikallisesti vaikut taa (valtakunnalliset tilastot ja niiden päivittymisväli) herättää häm mennys tä henkilöstössä. Kehitysvammahuollon osalta tarkastuslautakunta kysyy jäikö jotain te kemät tä, kun palvelujen ostoihin oli varattu vuodelle 2015, mutta siitä käytettiin vain Kyseessä on summa, joka oli varattu pal ve luasu mi seen, joka saatiin järjestymään vasta vuoden 2016 puolella. Rahojen va raa mi nen tähän tarkoitukseen oli välttämätöntä, mutta joskus asiakkaan tar peen mukaisia palveluja voi joutua odottamaan kauankin. Mitään ei jäänyt siis tekemättä. Vammaispoliittinen ohjelma siirtyi vuodelta 2014 vuodelle 2015 edellisen ti li pää tök sen mukaan, mutta sen toteutumisesta ei ole raportoitu. Vam maispo liit ti nen ohjelma toteutuu maakunnan laajuisena, Keski-Suomen vammais pal ve lu stra te giaa on valmisteltu maakunnallisena yhteistyönä ja sen myö tä jokaisen kunnan ei ole järkevää tuottaa omaa vammaispoliittista ohjel maa vaan tarkastella toimintaa osana maakunnallista toimintaa. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut sisältävät omaishoidontuen, so tave te raa nien ja sotainvalidien palvelut, vammaispalvelulain mukaiset pal velut sekä sosiaalihuoltolain mukaiset (kuljetus)palvelut. Käyttöprosentti talous ar vios ta oli vain 81,1%. Näissä palveluissa kohderyhmänä ovat eri tyises ti ikääntyneet kunnan asukkaat. Ennakointi on siis haasteellista. Tarkastuslautakunta esittää huolen siitä, että päihdehuoltoon varatun mää rära han käyttöprosentti oli vain 12,4 %. Kokonaiskustannukset ovat tar kas tuslau ta kun nan mukaan huomattavan alhaiset, eivätkä kuvaa tarkastuslautakunnan mukaan kunnassa olevaa tar vet ta päihdetyölle. Tämä pitää paikkansa, mutta päihdetyötä on tehty vuo den 2015 aikana sosiaalityössä osin sellaisena työnä, joka ei näy kus tan nuk sis sa (oto). Laitoskuntoutusta ei ole vuonna 2015 käytetty, mutta siel lä kin palveluita järjestetään asiakkaiden tarpeiden sekä motivaation mukaan. Avo huol lon palveluille on kuitenkin ollut suuri kysyntä ja siihen on pystytty vas taa maan vuoden 2016 aikana. Ehdotus: Päätös: Perusturvalautakunta merkitsee tarkastuslautakunnan kirjaamat arviointi- ja ke hit tä mis koh teet ja vastaukset näihin tiedoksi sekä lähettää ne kun nan halli tuk sel le. Hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Perusturvalautakunta Kotihoidon myöntämisen kriteerit Perltk Valmistelija(t): perusturvajohtaja Anu Pihl, puh vanhuspalvelujohtaja Eija Kauppinen, puh kotihoidon vastaava Maarit Liukkonen Säännöllinen kotihoito: Säännöllisen kotihoidon palveluiden piiriin voidaan ottaa asiakas, joka ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti ja jonka toimintakyky on selkeästi alentunut. Asiakas tarvitsee apua mm. ruokailussa, peseytymisessä, WC-käynneissä, pukeutumisessa ja muussa perushoidossa sekä lääkehoidon toteuttamisessa. Asiakas tarvitsee säännöllistä, pääasiassa päivittäistä tai viikoittaista erityistä ammattitaitoa vaativaa hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa joko lyhytaikaisesti tai pidempiaikaisesti. Kotihoito ohjaa asiakasta erilaisissa tukipalveluiden ja vaihtoehtoisten palveluiden saannissa ja tarvittaessa selvittää asiakkaan mahdollisuutta omarahoitteisiin lisäpalveluihin. Kotihoitoon ei voida ottaa asiakasta, joka ei sitoudu yhteistyöhön tai jonka haasteellinen käytös estää hoidon toteuttamisen tai aiheuttaa työturvallisuusriskin. Hoitajan läsnä ollessa asiakkaan ei tule tupakoida Apuvälineiden käytöllä taataan työntekijöiden työturvallisuus Oletettavasti aggressiivisen asiakkaan kotiin mentäessä tulee olla kaksi työntekijää tai vartija mukana Muutoinkin kotihoidon asiakastyössä työntekijöiden turvallisuus tulee taata. Asiakkaan kotona olevat, hoitajien työvälineinään käyttämät / tarvitsemat vialliset sähkölaitteet tulee korjauttaa. Kaikkien tarvittavien työvälineiden tulee olla käyttökunnossa ja turvallisuusseikat huomioitu Asiakkaan kodin tulee vastata hänen hoidon tarpeitaan ja tukea kotona selviytymistä - huomioidaan turvallisuus ja esteetön ympäristö. Asiakkaan tule itse sitoutua ja suostua ottamaan vastaan kotihoidon käynnit. Asiakkaan tahdon vastaisesti ei yleensä voida kotihoitoa toteuttaa. Kielteisissä tilanteissa neuvotellaan asiakkaan, omaisten ja lääkärin kanssa Kotihoitoon ei voida ottaa asiakasta, joka ei itse halua palvelua, jonka aggressiivista käyttäytymistä ei saada hallintaan tai joka ei sitoudu yhteistyöhön, vaikka ymmärtäisi sen merkityksen hoitonsa kannalta. Asiakkaalta pyydetään allekirjoitus sopimukseen, jos hän ei sitoudu kotihoidon käynteihin. 1. Sosiaalihuoltolakiin liittyvissä palvelutarpeen arviointitehtävissä asiakkaaseen otetaan yhteyttä vähintään seitsemän työpäivän kuluessa yhteydenotosta palvelutarpeen arvioimiseksi. Kotiutumistilanteissa ja kiireellisissä tapauksissa hoidon tarve/palvelutarve arvioidaan viipymättä.

10 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / Asiakkaan kotiutuminen sairaalasta tai muusta laitoksesta kotihoitoon edellyttää uusissa asiakassuhteissa sekä myös tarvittaessa entisissä asiakassuhteissa kotiutuspalaverin järjestämistä ennen kotiutumista. 3. Kotihoidon tarpeen määrittämiseksi tehdään uusille asiakkaille kotikäynti, jolloin yhdessä asiakkaan, hänen omaisensa/edunvalvojansa, palveluohjaajan ja/tai kotihoidon työntekijän/työntekijöiden kesken yhteistyössä tehdään toimintakyvyn arviointi sekä kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma hoidon toteuttamista varten. 4. Asiakkaan toimintakykyä mitataan RAVATAR- toimintakykymittarin ja tarvittaessa MMSE-testin avulla. Asiakkaan RAVA-indeksin tulee olla vähintään 1,5, tavoitteena 1.75 ja enintään Asiakkaan Rava-indeksin ollessa yli 3.49, ratkaisee asiakkaan kokonaistilanne kotihoitoasiakkuuden. Toimintakyvyn arvioinnissa lisäksi käytetään ADL-Ikivihreät-toiminta kykymittaria hoitoisuutta ja hoitopaikkaa arvioitaessa. 5. Asiakkaan tulee pääsääntöisesti kyetä liikkumaan/siirtymään yhden avustamana apuvälineitä käyttäen ja hänen on kyettävä pääsääntöisesti syömään itsenäisesti. 6. Kotihoitoa voidaan järjestää erityisolosuhteiden perusteella, vaikka asiakkaan RAVA-indeksi on alle 1,5. Erityisolosuhteita ovat esim. tilanteet, joissa yksityisiä palveluja ei ole saatavilla, asiakkaan muistamattomuus (MMSE tai Cerad-testi), sairaanhoidolliset, mielenterveydelliset tai sosiaaliset perusteet tai puutteelliset asumisolosuhteet. 7. Kotiin annettavan palvelun kustannusten ei tule ylittää palveluasumisen tai yksityisen palveluntuottajan antaman palvelun kustannuksia. Käyntejä kotona voi olla enintään 4-5 x/vrk, joista yksi yökäynti tai enintään 70 h/kk. Tilapäinen kotihoito Tilapäinen kotihoito on tarkoitettu äkillisiin, tietyn ajan kestäviin satunnaisiin palvelutarpeisiin enintään neljän viikon ajan, kuten esimerkiksi kriisitilanteisiin, äkillisiin sairastumisiin tai sairaalasta kotiutumisiin. Asiakkaalla ei tilapäisen kotihoidon aikana yleensä ole hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Kotihoito tekee tilapäiskäynnin esimerkiksi tapauksissa, joissa asiakkaan tarvitsemaan hoitoon (esim. ompeleiden poisto leikkaushaavasta) pääsy edellyttää sairaankuljetuksen käyttöä, asiakkaan on vaikea päästä asunnosta saattajan auttamanakin, asiakkaalla on huonot kulkuyhteydet ja/tai odotusaika muodostuu kohtuuttoman pitkäksi tai tilanteissa joissa omainen, joka yleensä huolehtii asiakkaasta, on tilapäisesti estynyt suorittamaan hoitoa/hoivaa. Tilapäinen kotihoidon asiakkuus voi olla enintään yhden kuukauden, ellei toisin erityistapauksissa harkita. Tilapäisen kotihoidon aikana kokonaistilanne arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma

11 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Miten kotihoitoa voidaan toteuttaa? Henkilökohtainen hygienia Henkilökohtaiseen hygienian ylläpitämiseen kuuluu asiakkaan avustaminen suihkussa kerran viikossa asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen. Lisäksi huolehditaan päivittäinen hygienia asiakkaan tarpeiden mukaan (pienet pesut). Pesujen yhteydessä huomioidaan ihon terveydentila sekä turvotukset ja tarpeen mukaan asiakkaan ihon-hoito, rasvaukset, parranajo, kynsien leikkaaminen ja vaatteiden vaihto. Ravitsemus Asiakasta ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Mikäli hän ei pysty itse valmistamaan aterioitaan, ateriapalvelu on ensisijainen palvelu päivittäisestä ravitsemuksesta huolehdittaessa tai asiakas tilaa kaupasta valmiita eines ruokia. Käyntien yhteydessä huolehditaan aamu-, väli- ja iltapalan valmistamisesta ja ruuan lämmittämisestä sekä seurataan asiakkaan ravitsemustilaa ja huolehditaan riittävästä nesteytyksestä (ruokailun seuranta, muistisairaat). Ravitsemuksen seuranta ja ruokavalio ikääntyneellä asiakkaalla on merkityksellinen, se ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä nopeuttaa sairauksista toipumista. Kodinhoito ja siistiminen Kodinhoidosta ja siivouksesta ja niihin läheisesti liittyvistä asioista esim. vuodehuolto tehdään yksilöllinen ja asiakkaan tarpeeseen perustuva suunnitelma. Lakanat vaihdetaan tarvittaessa, mutta tuuletus sovitaan tarkempien siivousten yhteyteen. Kotihoidon tehtäviin kuuluu kodin normaalin siisteyden ylläpito käynnin yhteydessä esim. näkyvät roskat ja murut huolehditaan lattialta, eritteet lattioilta ja kodin pinnoilta, pöytien siistimiset, tiskit, roskien vienti, jääkaapista huolehditaan vanhentuneet ruuat pois, WC:n ja lavuaarin siisteys. Päivittäistä siistimistä tarkemmat siivouspalvelut asiakas hankkii joko omaisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Vieraillessaan asiakkaalla omaiset ja vieraat huolehtivat itse astioiden pesusta tai tarvikkeiden hankkimisesta kaupasta. Ulkoilu, saattoapu, kuntoilu Ulkoilu kotihoidon toimesta on resurssien niukkuuden vuoksi rajallista, työtilanteen sen salliessa huomioidaan tasapuolisuus. Asiakasta ohjataan käyttämään yksityistä palvelua varallisuuden mukaan. Saattoapu järjestetään pääsääntöisesti omaisten, vapaaehtoisen tai lähipiirin turvin. Mikäli asiakkaan jatkohoidon kannalta on välttämätöntä ja työtilanne sallii, kotihoito huolehtii asiakkaan saattamisen lääkärin vastaanotolle tai järjestää ulkopuolisen saattajan.

12 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Vanhushuollon fysioterapeutti mahdollistaa ja kannustaa asiakasta, läheisiä ja työntekijöitä asiakkaan omatoimiseen selviytymiseen arjen askareista kotona ja ohjaa yksilölliseen liikkumiseen (arjen askareet ovat ihmisen toimintakyvyn peruskuntoutusta). Liikkumisen tukena voi olla seututerveyskeskuksen, yksityisen tai kunnan järjestämien toimien hyödyntäminen liikkumisen ylläpitämiseksi. Fysioterapeutin käyttö perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Vaatehuolto Ohjataan asiakasta käyttämään pesulan palveluita varsinkin lakanoiden, pyyhkeiden ja vaikeasti siliävien vaatteiden osalta. Kotihoito huolehtii korkeintaan käyttövaatteiden pesun asiakkaan pesukoneella ja tapauksissa, että asiakkaalta tulee märkää pyykkiä tai hänellä on käyttövaatteita vähän. Kotihoito ei huolehdi vaatteiden silityksestä, mankeloinnista tai käsin pesusta. Vuodevaatteet tuuletetaan ja lakanat vaihd-taan kodin muun perusteellisemman siivouksen yhteydessä (yksityinen palveluntuottaja/läheinen), kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa ja tarpeen mukaan. Vaate-hankinnoissa ja korjauksissa käytetään läheisiä ja ystäviä mahdollisuuksien mukaan. Pyykinpesu asiakkaan omalla pyykinpesukoneella edellyttää, että asiakas on mukana pyykinpesussa ja pyykkiä pestään asiakkaan vastuulla ja asiakkaan ollessa paikalla. Kotihoito huolehtii pyykit kuivumaan myöhemmin. Asiointi kaupassa, apteekissa tai pankissa Kotihoito ei käy kaupassa kuin poikkeustapauksissa. Kauppa-asiat hoidetaan suoraan kauppatilauksena kaupasta kerran viikossa tai asiakas voi käyttää yksityistä palvelun-tuottajaa. Asiakas voi myös tehdä itse kauppatilauksen puhelimitse. Apteekkiasiat hoidetaan säännöllisen kotihoidon piiriin kuuluville kotihoidon toimesta silloin, jos asiakkaalla ei ole ketään lähipiiriä hoitamaan asioita. Kaupassa ja apteekissa asiointiin tulee olla tilisopimus. Omaiset tai uskottu henkilö hoitaa pankki ym. asioinnit. Vain poikkeustapauksissa kotihoito huolehtii pankkiasioista ja niissä tapauksissa asiakkaan laskut pyritään saamaan suoramaksuun. Kotihoidon henkilöstöllä ei ole lupaa nostaa rahaa korttiautomaatilta asiakkaan pankkikortilla ja tunnusluvulla. Kauppaostokset hoidetaan keskitetysti kauppiaan toimesta kotihoidon asiakkaille kerran viikossa. Jos, asiakas ei tarvitse muuta palvelua kuin asiointiavun ohjataan asiakas yksityisen palveluntuottajan piiriin. Kotihoito ei toimita asiakkaalle alkoholituotteita. Muut tehtävät Asiakkaan postit huolehditaan siinä tapauksessa, että asiakas ei itse kykene

13 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 niitä noutamaan postilaatikosta. Lumet luodaan siltä osin kun se on tarpeellista välttämättömän liikkumisen turvaamiseksi. Puiden kantaminen ja puilla lämmittäminen tehdään, jos se on ainoa pääasiallinen talon lämmityskeino. Tuhkien tyhjentäminen, ei ole ensisijaisesti kotihoidon tehtävä. Kotihoito huolehtii yhdessä läheisten kanssa myös asiakkaan turvallisesta asuinympäristöstä esim. kaiteet, tuet, turvapuhelin, turvahella ja paloturvallisuus. Asiakkaiden lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät sisälly kotihoidon tehtäviin. Ilta-ja viikolopputyö Ilta- ja viikonlopputyössä tehdään asiakkaan kannalta välttämättömät tehtävät koska henkilöstömitoitus on niukka. Samasta syystä asiakkaan avuntarvetta iltaisin ja viikonloppuisin arvioidaan jatkuvasti henkilöstön toimesta. Ns. tarkastuskäyntejä ei tehdä, vaan asiakkaalle ehdotetaan turvapuhelimen hankintaa. Läheisten toivotaan ilmoittavan etukäteen kotihoidon henkilöstölle, jos he vierailevat asiakkaan luona hoitaen hänet iltaisin, viikonloppuisin tai juhlapyhinä, näin vältetään päällekkäisyyttä. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit (Vanhuspalvelulaki 2013, 12 ): Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tarjotaan kyseisenä vuonna 80 vuotta täyttäville Toivakan kunnan asukkaille, jotka eivät ole säännöllisen sosiaalija terveyspalvelujen piirissä. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien avulla kartoitetaan palvelutarpeita, asumisoloja, tiedotetaan Toivakan kunnan vanhusten palveluista ja pyritään tukemaan ikäihmisten omia voimavaroja ja hyvinvointia. Tilapäinen palveluasuminen/ intervallihoito: Lyhytaikaishoito tukee kotona asumista, antaa kuntouttavaa ympärivuorokautista huolenpitoa yksilölliset tarpeet huomioon ottaen sekä mahdollistaa omaishoitajan vapaapäivän ja loman. Lyhytaikaisen jakson aikana voidaan tarvittaessa arvioida asiakkaan kuntoisuus ja palvelujen tarve kotona asumisen tueksi. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoito palveluineen sovitaan asiakkaan tarpeen mukaan kertaluonteisesti tai vuorohoitona, jolloin asiakas käy etukäteen sovittuina jaksoina. Intervallihoidoista vastaa keskitetysti Toivakan Palvelukeskus. Vanhusten tukipalveluasuminen/ Maijavakan pienryhmäkoti: Asukaspaikkoja Maijanvakassa on kolmelle asukkaalle. Asukkaiden hoivasta ja huolenpidosta vastaa kotihoito. Asiakkaat maksavat vuokran lisäksi siivouksesta, ateriasta, turvapalvelusta ja hoivasta säännöllisen kotihoidon mukaan.

14 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Tukipalvelut Ateriapalvelut Ateriapalveluita järjestetään ensisijaisesti säännöllisen kotihoidon piirissä oleville asiakkaille. Ateriapalvelua on mahdollisuus saada lyhyeksikin aikaa ja myös esimerkiksi joka toinen päivä. Ennen ateriapalvelujen myöntämistä selvitetään muut aterian hankkimis- ja valmistusmahdollisuudet, kuten ruokailu läheisessä ruokailupaikassa, lähipiirin apu ja mahdollisuus hankkia ateria ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Viikonloppuisin kotihoidon työntekijät eivät pääsääntöisesti kuljeta aterioita, viikonlopun ateriat voidaan tarvittaessa kuljettaa perjantaina. Muille kuin säännöllisen kotihoidon asiakkaille Toivakan kunnan kotihoito ei kuljeta aterioita yli 15km matkalle. Turvapuhelin Turvapalvelu (turvapuhelin) on tarkoitettu henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai kokevat olonsa turvattomaksi. Turvapuhelinlaitteista ja Helsingissä sijaitsevan hälytyskeskuksen toiminnasta vastaa Stella. Turvapuhelinhälytyksiin vastaa päivällä kotihoito (klo 07-21) ja muuna aikana palvelutalo. Vaipat Kuntalaisille jaetaan maksutta keskivaikean ja vaikean virtsa- ja/tai ulosteinkontinenssin hoitoon sopimustuotteena olevia vaippoja seuraavin kriteerein: Lievä inkontinenssi: Virtsa karkaa harvoin tai ponnisteltaessa (asiakas hankkii itse vaipat) Keskivaikea inkontinenssi: Virtsa karkaa usein, määrä on vähintään n. 1,5dl virtsaa kerralla Vaikea inkontinenssi: Virtsa karkaa jo levossa Mikäli kuntalainen on edellä kerrotuin tavoin oikeutettu saamaan vaipat korvauksetta, ne toimitetaan hänelle hoitotarvikejakelusta. Maksuton hoitotarvikejakelu perustuu lääkärin/sairaanhoitajan arvioon tai tarpeen hoitosuunnitelmaan kirjaamiseen. Vammaispalveluiden asiakkaiden osalta riittää tarpeen kirjaaminen hoitosuunnitelmaan. Vaippoja haetaan hoitotarvikkeiden tarpeen selvitys kaavakkeella. Mikäli vaippojen tarve ei johdu pitkäaikaissairaudesta tai ole luonteeltaan keskivaikea/vaikea, asiakas vastaa pääsääntöisesti itse vaippojen aiheuttamista kustannuksista. Jos asiakkaan varat eivät riitä vaippojen

15 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 hankkimiseen ilman, että hänen toimeentulonsa siitä vaarantuisi, on hänen mahdollista asiakasmaksuaan alennettava asiakasmaksulain 11 :n mukaisesti. Mikäli vaipat toimitetaan korvauksetta tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshuoltoon perustuen/liittyen, vaippojen hankinnasta päättää ja kustannuksista vastaa asianomainen palvelualue/-yksikkö. Vaippoja myönnetään muun muassa seuraavista syistä: jos virtsanpidätyskyvyttömyys johtuu sairaudesta, viasta tai vammasta ja kyseessä on vuoteeseen hoidettava henkilö tai vaikeahoitoinen, erityistä ohjausta ja valvontaa vaativa dementiapotilas tai erittäin painavista lääketieteellisistä syistä johtuen vaikean kastelun perusteella, esimerkiksi jos virtsarakko on jouduttu rakentamaan uudelleen tai potilaalla on vaikea virtsarakon toimintaa haittaava perussairaus kuten MS-tauti, tai kyseessä on vaikeavammainen lapsi (yli 3-vuotias). Vaippoja voidaan antaa maksutta pääsääntöisesti 2-4 vuorokaudessa yksilöllinen tarve hoitosuunnitelman mukaisesti huomioiden. Asiakas kustantaa lisätarpeen itse. Kotihoidon palvelua ei voida myöntää tai palvelut voidaan lopettaa seuraavissa tilanteissa: asiakas kieltäytyy palveluista ja ymmärtää oman tilanteensa sekä antaa kirjallisen kotihoitopalvelujen vastaanottamiskiellon asiakas tai hänen omaisensa käyttäytyy kotikäyntien aikana aggressiivisesti tai muutoin epäasiallisesti kotihoidon henkilöstöä kohtaan asiakas ei sitoudu hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuihin asioihin esim. asiakas ei sitoudu sovittuihin aikatauluihin, esim. lääkkeiden vienti asiakkaalle, jatko toimenpiteestä neuvotellaan asiakkaan ja lääkärin kanssa asiakas tupakoi hoitajan läsnä ollessa kotikäyntien aikana kotihoidon työntekijän työturvallisuutta ei voida taata Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakas ohjataan muiden palvelujen piiriin, jos kotihoidon palveluiden myöntämisperusteet eivät täyty. Ehdotus: Päätös: Perusturvalautakunta hyväksyy kotihoidon myöntämiskriteerit. Kriteerit otetaan käyttöön Hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Perusturvalautakunta Muutokset vuoden 2016 talousarviossa Perltk Valmistelija(t): perusturvajohtaja Anu Pihl, puh Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä on pyydetty selvitystä heidän antamansa vuo den 2016 talousarvion merkittävästä ylittämisestä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on laskuttanut palveluja vuonna ,30 m ja vuonna ,97 m. Näissä toteumatiedoissa on otettu huomioon kal lii den hoitojen tasaus, joko maksettavaksi jäävä osuus (v.2014) tai pa lautus (v. 2015) Tämän vuoden toteuma on ollut merkittävästi aikaisempaa suurempi, muutos viime vuoteen verrattuna on liki puoli miljoonaa euroa (+ 30 %). Sairaanhoitopiirin tekemä ennuste perustuu viimeisten 12 kuukauden to teumaan. Ennuste lasketaan karkealla tasolla, siinä otetaan huomioon vain toimi alueit tain palvelujen käyttö. Viimeisimmän ennusteen mukaan laskutus oli si 3,4 m, tässä ei kuitenkaan ole otettu huomioon kalliiden hoitojen tasaus ta. Mutta ennusteessa on otettu huomioon erityisvelvoitemaksun pa lautus kunnille. Vuoden 2016 viimeisen ennusteen mukainen laskutus on sairaanhoitopiirin ta lous ar vi oon verrattuna 1,05 milj. (+ 45 %) suurempi. Vuoden 2017 palvelusuunnitelmaan perustuva laskutuksen arvion perusteet ei vät ole samat kuin ennusteessa. Siinä otetaan huomioon toteumatiedot huo mat ta vas ti yksityiskohtaisemmin: sairaanhoitopiirin oman toiminnan osal ta tuotekohtaisesti laskentahetkellä tiedossa ollut 12 kuukauden rullaava to teu ma. Mutta ostopalvelujen laskennassa otetaan huomioon kahden edeltä vän vuoden toteuma. Tällä on haluttu varmistaa se, että etenkin pienten kun tien kohdalla yksittäiset tapaukset eivät laskennassa korostuisi. Toivakan kunnan vuoden 2016 talousarviota laadittaessa varauduttiin Keski-Suo men sairaanhoitopiirin antamaa talousarviota korkeampaan pal ve lujen ostojen määrään. Tämä ei kuitenkaan ole ollut riittävä varautuminen. Ehdotus: Perusturvalautakunta käy läpi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin antaman sel vi tyk sen talousarvion ylittymisestä. Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun nan val tuustol le, että se myöntää perusturvalle lisämäärärahan terveydenhuollosta ai heu tu viin menoihin. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

17 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Perusturvalautakunta Muut asiat Perltk Valmistelija(t): Ehdotus: Perusturvalautakunta merkitsee muut asiat tiedokseen. Päätös: Seuraava perusturvalautakunnan kokous kello Fysioterapeutti on irtisanoutunut tehtävästään ja uuden rekrytointi on käynnissä.

18 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Muutoksenhakukiellot ja kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Hallintolainkäyttölaki 5 1 mom/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. ja valituskiellon perusteet. Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Toivakan perusturvalautakunta Iltaruskontie 2, Toivakka Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös viranomainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Puhelin / vaihde Telekopio Sähköposti hameenlinna.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus,, valitusaika 30 päivää Hallintovalitus,, valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite, valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista ja kestää 30 päivää. Tiedoksisaanti toimitettu / 20

19 Toivakan kunta Pöytäkirja 7/ / 19 Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava päätös johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan tai kirjelmän muun laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, että minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja (HLL 21 ) Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituksen voi toimittaa myös sähköisesti. Valituksen on oltava perillä valitusajan viimeisenä päivänä klo 16:15 mennessä, riippumatta siitä toimitetaanko valitus postitse vai sähköisesti. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös, nimi, osoite ja postinumero: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Puhelin / vaihde Telekopio Sähköposti hameenlinna.hao@oikeus.fi Oikeudenkäyntimaksu lukien oikeudenkäyntimaksu on 250.