29.11.2012 Mikä kaupungissa vetää osaajia? Kaisa Kepsu Maantieteen osasto, Helsingin yliopisto Kaisa Kepsu www.helsinki.fi/yliopisto 29.11.2012 1 Helsingin seudun vetovoima globaalissa tietotaloudessa Tietotaiton, inhimillisen pääoman ja kaupunkiseutujen merkitys yhä suurempi Mitkä ovat kaupunkiseutujen menestystekijät? Mihin perustuvat osaajien, yritysten ja kansainvälisten osaajien sijaintipäätökset? Kaupunkiseutujen paikalliset erityispiirteet keskeisessä asemassa vetovoimainen työ- ja elinympäristö? Miten kilpailukykyä voidaan tukea/kehittää? Kaupunkipolitiikan rooli? 1
Julkaisu Kaisa Kepsu Kaisa Kepsu, Mari Vaattovaara, Venla Bernelius, Mikko Itälahti (2010): Vetävä Helsinki. Luovien ja tietointensiivisten alojen osaajien näkemyksiä seudusta kotimainen ja kansainvälinen näkökulma. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2010:4. 29.11.2012 3 Tietotaito, inhimillinen pääoma Uudessa taloudessa rutiinityöt ja massatuotanto väistymässä ja tuottavuus yhä riippuvaisempi inhimillisestä pääomasta Työvoiman ominaisuudet yhä suurempi kilpailuetu: tieto, osaaminen, luovuus, innovatiivisuus, koulutustaso, lahjakkuus Human capital inhimillinen pääoma Creative class (Florida 2002) luova luokka Talent lahjakkuus Skilled workers (osaajat) (Creative) knowledge workers luovat tietotyöläiset 2
Metropolisaatiokehitys Kaupunkiseutujen kasvava merkitys Kaupungin on pystyttävä houkuttelemaan ja pitää kiinni osaajistaan kaupunkiseutujen ominaisuudet Teoreettisia lähestymistapoja Kilpailukykyisen kaupungin luomisen edellytykset Paikan ominaisuudet Klassinen sijaintiteoria ( kovat sijaintitekijät) Pehmeiden sijaintitekijöiden teoria (kaupunkien mukavuus, elämänlaatu) Henkilökohtaiset verkostot ja kehityskulut Kaupunkien kehityspolut (Pathways) 3
Klassinen sijaintiteoria Klusteriteoria Kovat sijaintitekijät pääoma, työvoima, lainsäädäntö, veropolitiikka, infrastruktuuri, saavutettavuus, toimistotilat, läheisyys maailmanlaajuisiin finanssikeskuksiin, lentokenttiin, teleyhteydet, osaavan työvoiman saatavuus (esim. Sassen 1991, 2002, Scott 2003, Taylor 2004) Klusteriteoria agglomeraatioedut yhteyksien kautta (Porter 1998) Esim Piilaakso Pehmeät tekijät ja kaupunkien vetovoima Paikkojen mukavuudet, elämänlaatu, kaupunkikulttuuri, pöhinä, monimuotoisuus osaajien vetotekijöinä (Florida 2002, 2006; Jacobs 1961/1964/1984, Landry 2006 Place-making 4
29.11.2012 The Overnight Making of the Creative Knowledge City Kaupunkien kehityskulut Path dependency Menneet tapahtumat ja historialliset kerrostumat vaikuttavat nykyiseen kehitykseen Sosiaalitieteissä ja taloustieteiissä (Sewell 1996, Boschma and Martin 2007; Musterd & Gritsai 2012 and Eckert & al 2010: Syvät rakenteelliset tekijät ) Pitkät kehityskulut taloudellinen nykytila ei pelkästään uusimpien toimien ja politiikan tulos Miten eri asemassa olevat kaupungit kehittyvät luovilla ja tietotalouden aloilla? Perustaa muutokset olemassaolevien suotuisten tekijöiden kehittämiseen vai puhtaalle paperille? Isot rakenteelliset muutokset > kaupungin uudelleen keksiminen? 5
13 kaupunkia ACREhanke 2006 2010 Helsingin yliopistossa Mari Vaattovaara, Kaisa Kepsu, Venla Bernelius, Elina Eskeä Verkkosivu: http://acre.socsci.uva.nl Tutkimusprojektin tavoitteita ja kysymyksiä Ymmärtää mitkä tekijät ovat tärkeitä luovien ja tietointensiivisten alojen kehitykseen Euroopan eri kaupunkialueilla ja miten ne vaikuttavat kaupungin kilpailukykyyn? Mihin perustuvat osaajien, yritysten ja kansainvälisten osaajien sijaintipäätökset? Kovien ja pehmeiden tekijöiden rooli osaajien ja yritysten houkuttelemisessa kaupunkiin Onko Helsinki houkutteleva kaupunki osaavalle työvoimalle ja yrityksille? 6
Empiirinen aineisto: neljä kohderyhmää 1. Suomalaiset osaajat valituilla luovilla ja tietointensiivisillä aloilla Kyselytutkimus 227 henkilölle vuonna 2007 2. Yritysjohtajat valituilla luovilla ja tietointensiivisillä aloilla 17 syvähaastattelua + 3 asiantuntijahaastattelua vuonna 2008 3. Kansainväliset osaajat, pääkaupunkiseudulle muuttaneet 25 syvähaastattelua + 5 asiantuntijahaastattelua vuonna 2008 4. Kaupunkipolitiikka 4 syvähaastattelua asiantuntijoiden ja keskeisten päättäjien kanssa vuonna 2009 Pääkysymys: Osaajien ja yritysten sijaintipäätökset minkälainen on seudun vetovoima kohderyhmille? Sekä, miten alat ja osaajat otetaan huomioon kaupunkipolitiikassa? Luovat ja tietointensiiviset alat? Kansainväliset toimialaluokitukset: Knowledge-intensive industries - tietointensiiviset toimialat Law (legal sector, accounting, bookkeeping, auditing, etc), financial sector, R&D, ICT, higher education Creative industries - luovat toimialat Advertising, architecture, arts and antiques, crafts, design, designer fashion, video, film, music, photography, visual and performing arts, publishing, computer games, software and electronic publishing, radio and TV 7
29.11.2012 Employment in creative and knowledge intensive industries in 13 European metropolitan regions (data for 2000-2006) City regions Creative industries (%) Knowledge intensive industries (%) Total employment in creative and knowledge intensive industries (%) Amsterdam 8 18 26 Barcelona 12 10 22 Dublin 11 10 21 Munich 8 21 29 Helsinki 13 18 31 Budapest 13 16 29 Milan 14 17 31 Riga 6 23 29 Sofia 8 19 27 Leipzig 9 16 25 Toulouse 6 16 22 Poznan 7 11 18 Birmingham 6 19 25 Tuloksia Suomesta ja Euroopasta 8
29.11.2012 Pathways - Kehityspolkujen merkitys Place paikan ominaisuudet Personal networks verkostojen merkitys 29.11.2012 1 7 29.11.2012 1 8 Kaisa Kepsu Kehityspolku johtavaksi tietotaloudeksi Kaisa Kepsu 9
Talousprofiili: Kansainvälinen vertailu (Musterd & Gritsai 2010) Historiallisen kehityspolun merkitys Kaupungin paikallinen potentiaali hyödynnetty Koulutus osaava työvoima Verkostokulttuuri Tiiviit ammatilliset verkostot ovat olleet avain Helsingin menestykseen mutta näyttäytyvät ulkomaisille osaajille läpäisemättöminä 10
29.11.2012 Paikan ominaisuudet Mikä vetää? Mikä sitoo? Kuvat: Helsingin kaupungin aineistopankki/seppo Laakso Kotimaisten osaajien neljä tärkeintä syytä asua pääkaupunkiseudulla. Henkilökohtainen yhteys Perhe asuu täällä Ystävät asuvat täällä Syntynyt täällä Opiskellut täällä Työhön liittyvät tekijät Hyvät työllistymismahdollisuudet Muuttanut tänne oman työn takia Muuttanut tänne puolison työn takia Korkeampi palkkataso Muut "kovat" tekijät Kaupungin koko Hyvät liikenneyhteydet Muuttanut yliopistokoulutuksen vuoksi "Pehmeät tekijät" Vapaa-ajan- ja huvitusmahdollisuudet Asumisen laatu Avomielisyys ja toleranssi Rakennetun ympäristön monimuotoisuus Monikulttuurisuus Turvallinen ympäristö lapsille Luonnonympäristö Ystävällinen ilmapiiri Asuntojen hintataso Avomielisyys erilaisia ryhmiä kohtaan Asuntojen saatavuus Ilmasto ja sää Vähemmistöjä suosiva ilmapiiri Kielitaito Muu 0 20 40 60 80 100 Mainintoja, lkm (N=186) Tärkein syy Toiseksi tärkein syy Kolmanneksi tärkein syy Neljänneksi tärkein syy 11
Tiheät työmarkkinat - liikkuvuus työssä Milano Leipzig Poznan Birmingham Riika Kuinka kauan uskot työskenteleväsi nykyisessä organisaatiossasi? Kotimaiset osaajat München Dublin Amsterdam Sofia Toulouse Budapest Barcelona Helsinki 0 20 40 60 80 100 % Alle vuoden 1-5 vuotta Yli 5 vuotta En tiedä Pehmeät tekijät sitovat I think that Helsinki is really mukava, because it s not too big, and it s not too small Whereas here it s like home, and smaller scale. So, it makes me feel that you don t have to be restless. And I think that s what Helsinki provides a good balance There s enough of shopping places, enough of restaurants But at the same time you can really have a life here, because you have a safe environment to live in Kansainvälinen osaaja, markkinointi, 2008 Kaisa Kepsu 29.11.2012 2 4 12
Osaajat ei kovin liikkuvia Millä todennäköisyydellä muutat pois kaupungista kolmen seuraavan vuoden aikana? Kotimaiset osaajat Dublin Riika Birmingham Leipzig Toulouse Amsterdam Poznan Milano Budapest Sofia Barcelona Helsinki 0 20 40 60 80 100 % Lähes varmasti Hyvin todennäköisesti Melko todennäköisesti Ei todennäköisesti En lähes varmasti Esikaupunkien merkitys asuinalueena korostuu Kodin sijainti kaupunkiseudulla? Kotimaiset osaajat Asumiselta haettiin yksityisyyttä ja rauhaa. Välillä katseltiin oman perheen kanssa asuntoa jopa maaseudulta Olin ylirasittunut ja halusin rauhaa. Yritysjohtaja, ICT-ala, 2008 Riika München Barcelona Leipzig Sofia Milano Toulouse Amsterdam Dublin Helsinki Budapest Birmingham 0 20 40 60 80 100 % Kaupungin keskusta Muu ydinkaupunki Esikaupunkialueet Kylä tai kaupunki metropolialueella En tiedä 13
Osaajat arvostavat kotia ja asumista vaativan työn vastapainona Kuinka usein käyt pubissa tai baarissa? Kotimaiset osaajat Milano Sofia Barcelona Leipzig Riika Toulouse Budapest Amsterdam Birmingham Dublin München Poznan Helsinki 0 20 40 60 80 100 % Joka päivä Vähintään kerran viikossa Harvemmin En koskaan En tiedä Nämä osaajat ovat sitä joukkoa, joka hankkii omakotitalon tai vähintäänkin rivitalon. Useat harrastavat vapaa-ajallaan eksoottisia harrastuksia tai puuhastelua, joka vaatii lisää tilaa. Toisaalta useat ovat olleet ulkomailla pidempiäkin aikoja työnsä puolesta, ja referenssi tulee sieltä.. Eivät nämä huipputekniset kaverit nörtit viihdy yökerhoissa, koko tuo kulttuurikenttä on heille vieras. Pikemminkin ollaan saunomassa kavereiden kanssa. Yritysjohtaja, ICT, 2008 14
Poikkeuksena superluovat "Superluovat" Muut osaajat 0 20 40 60 80 100 % Kaupungin keskusta Muu ydinkaupunki Esikaupunkialueet Kylä tai kaupunki metropolialueella En tiedä Kodin sijainti kaupunkiseudulla? Kotimaiset osaajat Koko elokuva-alan toimintalogiikka on erilainen (Ahokas 2008) Suurin huoli? Asuminen 15
Kotimaisten osaajien huolenaiheet Helsingissä verrattuna huolenaiheisiin muualla Euroopassa. Hyvin huolestuneiden osuus (%) vastaajista. Kohtuuhintaisen asumisen saatavuus Huumeongelmat Väkivaltainen käytös Ilmansaasteet Kodittomuus Liikenne Seinätöhryjen ja graffitien määrä Vanhuspalveluiden saatavuus Teini-ikäisten vapaa-ajan vietto mahdollisuudet Prostituutio Rikollisuuden määrä Työpaikkojen saatavuus Turvallisuus Julkisen liikenteen saatavuus Lasten palvelujen saatavuus Mielenosoitukset julkisilla paikoilla Helsinki (N = 227) 13 kaupungin keskiarvo (N = 2 705) 0 10 20 30 40 50 % Kotimaisten osaajien arvio elämänlaadun kehityksestä pääkaupunkiseudulla viimeisen viiden vuoden aikana En(osaa(sanoa,(5(% Huonontunut,(24(% Parantunut,(40(%( Pysynyt(samana,(31(%( 16
Yritysjohtajat huolissaan asumisesta ja työvoiman saatavuudesta Kriittinen resurssi firmassa ovat osaavat työntekijät, mitään muuta firmalla ei ole Yritysjohtaja, ICT, 2008 Hakeutuneet asumaan samalla tavalla kuin vastaavat kotimaiset ryhmät Kartat: Pekka Vuori, Tietokeskus Ulkomaalaiset osaajat, osuus väestöstä, valikoidut OECD-maat, 30-59 vuotiaat 1.1.2009 Koko väestö korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 20-64-vuotiaista 2008 17
Asumisen laatu Nämä Arabianrannan, Herttoniemenrannan uudet asunnot ovat on muuten ihan hyviä, mutta sitä aina valitetaan et kun ne on niin likelle rakennettu. Siellä parvekkeet ovat lasisia muutaman metrin päässä on naapurin parveke. Ja onhan se totta, että se on tiivis. Vaikka ihminen tulisikin paikasta jossa asutaan tiiviisti, niin juuri tämä lasisuus, lasiparvekkeet, isot ikkunat saattavat tuntua omituiselta. Vastapäätä naapuri siellä kokkailee ja näkee kaiken. Voisi sanoa, ettei (uusissa taloissa) ole luonnetta, ne ovat kaikki saman näköisiä ja myös pohjaratkaisut ovat samoja. Ne näyttävät aivan päällekkäin kasatuilta legopalikoilta. ja ahtaus Keski-Euroopasta ei tule yhtään aikuista joka suostuisi asumaan yksiössä. Jokainen ihminen tarvitsee makuusopen ja olohuoneen erikseen. Työnantaja itse asiassa hankki asunnon minulle, mutta se oli 18 neliön suuruinen asunto, ja vaikka tulen Tokiosta, se oli silti niinkuin [ ] Mitä? Oletatteko minun tosiaan asuvan täällä? 18
Tunnettavuuden puute vähentää kansainvälistä vetovoimaa [ ] Ihmiset aina kysyvät "mitä ajattelet Helsingistä?". Vastaan, että emme ajattele sitä ollenkaan. [ ] Ei kukaan ajattele siitä mitään, meillä ei ole myönteistä tai kielteistä sanottavaa, se on vain paikan nimi meille [ ] se on ihan niin kuin tabula rasa, tyhjä taulu..." Kansainvälinen osaaja, musiikki, 2008 And why I chose Finland From my background point of view it was because the Scandinavian design is very well regarded and well known internationally. Kansainvälinen osaaja, muotoilu, 2008 Verkostot Kaisa Kepsu 29.11.2012 3 8 19
Tiiviiden verkostojen kääntöpuoli Tunnen itseni yhä hyvin rajoitteiseksi täällä. Ehkä se riippuu henkilöstä, mutta en ole osa samaa verkostoa kuin muut En käynyt armeijaa kenenkään kanssa [ ] Olen todennäköisesti yhä hyvin rajoitteinen suhteessa suomalaisiin minun, asemassani. Kansainvälinen osaaja, ICT, 2008 The social life has probably been the toughest I thought Maybe I m doing something wrong because no one has invited me to their house yet?, and this other guy was, he s been here for six or seven years like, Take your time, I haven t been invited yet either, so don t feel so bad! [...] That s been the toughest part I should say, from a social aspect. Kansainvälinen osaaja, markkinointi, 2008 Tutkimuksemme keskeiset näkökulmat Helsingin osaajilla kotikeskeinen elämäntyyli : asuinalue ja asuminen korostuu sosiaalisten verkostojen merkitys osaajien sijaintipäätöksille, ammatilliselle kehitykselle ja viihtymiselle asuminen seudun Akilleen kantapää Kaupunkien kehityskulut ovat tärkeä ottaa huomioon niitä kehitettäessä räätälöidyt toimet Kaisa Kepsu 29.11.2012 4 0 20
Muut kaupungit? K. V. Andersen, M. M. Bugge, H. K. Hansen, A. Isaksen & M. Raunio 2010 29.11.2012 4 Kaisa Kepsu 1 Miten kehittää kilpailukykyinen kaupunki? Haasteita Asuminen hintataso ja laatu Tiheät työmarkkinat keskeinen vetävä tekijä ei pehmeät tekijät selkeä osaamisprofiili etu Osaajien sitominen kaupunkiin yhtä tärkeää kuin houkuttelu sinne pehmeät elämänlaatutekijät Miten saada kaupunki tunnetuksi?? Brändi? Ulkomaalaiset osaajat sisään verkostoihin Rakennettava paikallisten erityispiirteiden ja vahvuuksien varaan räätälöidyt toimet kaupunkiseudulle sopivaksi Miten ottaa osaajien toiveet huomioon ilman kasvavaa eriarvoisuutta kaupunkien sisällä? 29.11.2012 4 Kaisa Kepsu 2 21
29.11.2012 Kiitos! Kaisa Kepsu kaisa.kepsu@helsinki.fi 22