Toimeentulotuen myöntämisohje

Yhtymähallitus 22.9.2015, liite 66 Perusturvakuntayhtymä Karviainen Toimeentulotuen myöntämisohje

1. ESIPUHE... 1 2. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 2 2.1 Säännökset... 2 2.2 Oikeus toimeentulotukeen... 2 2.3 Toimeentulotuen rakenne ja määräytymisaika... 2 2.4 Oleskelukunta toimeentulotuen myöntäjänä... 3 2.5 Toimeentulotuen takaisinperintä... 4 3. PERUSTOIMEENTULOTUKI... 5 3.1 Tulot ja varallisuus... 5 3.1.1 Tulojen huomioon ottaminen... 6 3.1.2 Tulot, joita ei huomioida... 7 3.1.3 Varojen huomioon ottaminen... 8 3.2 Perustoimeentulotuen menot... 8 3.2.1 Perusosa ja perusosan alentaminen... 9 3.2.2 Enimmäisasumismenot... 10 3.2.3 Muut asumismenot... 12 3.2.4 Terveydenhuollon menot... 12 4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI... 13 4.1 Lasten päivähoitomenot... 14 4.2 Muut kuin perustoimeentulotukeen kuuluvat asumismenot... 14 4.2.1 Vuokravakuus... 14 4.2.2 Muuttokulut... 15 4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot... 15 4.3.1 Kodin irtaimisto ja kodinkoneet... 15 4.3.2 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot... 16 4.3.3 Hautausmenot... 17 4.3.4 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja... 18 5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 19 6. ERITYISTILANTEITA TOIMEENTULOTUESSA... 20 6.1 Yrittäjät... 20 6.2 Opiskelijat... 20 6.3 Itsenäisesti asuvat alaikäiset... 23 6.4 Vangit... 23 6.5 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat... 24 6.6 Asumispalvelut ja laitoshoito... 25

1 1. ESIPUHE Perustuslain 19 mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuesta annettu laki tuli voimaan 1.3.1998 (1412/1997). Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi laatinut oppaan toimeentulotukilain soveltajille (Opas toimeentulotukilain soveltajille, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4). Oppaassa todetaan, että kunnilla on lisäksi mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden päätösvaltaa harkittaessa perheen tai yksilön oikeutta toimeentulotukeen tai muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Ohjeiden tarkoituksena on siten lähinnä korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Lisäksi ohjeiden tarkoituksena on selvittää tuen hakijoille toimeentulotuen perusteita, menettelytapoja ja määräytymistä. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitus on vahvistanut nämä ohjeet 22.9.2015.

2 2. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 2.1 Säännökset Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (TOTUL) Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Uusi sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Avioliittolaki 234/1929 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Ohjeena pidetään myös: Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4 2.2 Oikeus toimeentulotukeen Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat (TOTUL 2 ). Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (TOTUL 2 ). Esimerkiksi vanhempien tai muiden omaisten avustukset elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa. 2.3 Toimeentulotuen rakenne ja määräytymisaika Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (TOTUL 6 ja 7 ). Hakijan oikeus perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Toimeentulotukilaskelmaan selvitetään perheen tulot, varat ja välttämättömät toimeentulotukilaissa määritellyt menot.

3 Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuviin menoihin. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita (TOTUL 7 c ). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (TOTUL 1 ). Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa aina perheen kokonaistilanne ja päätös tuesta perustuu viranhaltijoiden tekemään tilannearvioon ja harkintaan (TOTUL 7 c ja 13 ). Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä takautuvalle ajalle. Mikäli toimeentulotukea haetaan jälkikäteen takautuvasti, toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien TOTUL 15 :n 4 mom. mukaisten menojen maksamiseen. Lähtökohtana voidaan pitää sellaista tuenhakijan tilannetta, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä ja häntä uhkaa esimerkiksi häätö. 2.4 Oleskelukunta toimeentulotuen myöntäjänä Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Satunnainen ja lyhytaikainen oleskelu kunnan ulkopuolella ei poista vakituisen oleskelukunnan myöntämisvastuuta. Toimeentulotuen perusosaa voidaan vähentää, jos poissaolo on toistuvaa, säännöllistä ja pitkäaikaista. Jos henkilö oleskelee säännöllisesti muussa kunnassa tai maassa vähintään 16 vrk kuukaudessa, ei kysymyksessä ole enää vakinainen oleskelu. Tällöin toimeentulotukea ei myönnetä muuhun kuin kiireelliseen ja välttämättömään tarpeeseen. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos toimeentulotuen hakija ei ole kirjoilla missään osoitteessa, ratkaisee tosiasiallinen oleskelu sen, mikä kunta myöntää toimeentulotukea. Tosiasiallisen oleskelukunnan selvittäminen tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden perusteella; asiakkaan kertomus, todisteet asumisesta, työpaikka, mihin hakijan posti tulee, laskuissa oleva osoite, yms. tietojen avulla. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolelle pysyvästi, vastaa tarvittavan toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Toimeentulotukeen oikeuttavia menoja voivat olla esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista johtuvat

4 täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista vastaa sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella. Toiseen kuntaan sijoittuvan lyhytaikaisen (alle 3 kk) asumiskokeilun ajalta toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa asiakas välittömästi ennen asumiskokeilua on asunut. Täysi-ikäiset jälkihuoltonuoret hakevat toimeentulotuen oleskelukunnasta, jollei jälkihuollosta vastuussa olevan kunnan kanssa ole toisin sovittu. Jos jälkihuollosta vastaava kunta on muu kuin Vihti tai Karkkila, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen myöntämä toimeentulotuki peritään takaisin kyseisestä kunnasta. Mikäli tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa henkilö tai perhe oleskelee hakemusta tehtäessä. Kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen vakinaiseen oleskelukuntaan tai mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen kiireellisiin lääkehankintoihin. Jos käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, tulee asia/hakemus liitteineen siirtää toiseen kuntaan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa asia toimeentulotuen hakijalle. 2.5 Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei siitä toimeentulotukilaissa toisin säädetä (TOTUL 19 ). Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta (TOTUL 20 ): jos toimentulotukea on myönnetty ennakkona tulevaa etuutta vastaan sinä aikana, kun tuensaajan muu etuushakemus on käsiteltävänä (esimerkiksi eläke, työttömyysturva, elatusapu, asumistuki, opintotuki) jos tuensaajalla on sellaisia tuloja, varoja, omaisuutta tai oikeus sellaiseen etuuteen, joka tukea myönnettäessä ei ole vielä hänen käytettävänään jos tuensaaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta tai perheensä elatuksesta jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta tai hänen elatusvelvolliseltaan. Takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella on asiasta päätettäessä tai myöhemmin oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää tai on velvollinen pitämään huolta. Päätös perinnästä tehdään samalla kun toimeentulotukipäätöskin. Perintä voidaan liittää perustoimeentulotuen, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiin. (TOTUL 21 ) Perintä voidaan tehdä vain, jos sillä ei vaaranneta tuen saajan tai hänen huollettaviensa toimeentuloa. Takaisinperintä ei saa aiheuttaa uutta toimeentulotuen

5 tarvetta, sen on oltava kohtuullista ja sosiaalityön näkökulma tulee huomioida ennen perintäpäätöstä. Lopullisen päätöksen toimeentulotuen takaisinperinnästä tekee hallinto-oikeus sosiaaliviranomaisen hakemuksesta (TOTUL 22 ). Jos toimeentulotukea on myönnetty ennakkona odotettavissa olevaa etuutta tai tuloa vastaan, voi sosiaalihuollosta vastaava toimielin (käytännössä delegoituna viranhaltijalle) periä myönnetyn tuen ilman hallinto-oikeuden päätöstä (TOTUL 23 ). Perinnän kohdistuessa tulossa olevaan etuuteen suorittaa etuuden maksaja (esim. Kela) etuuden sosiaalitoimelle ja sosiaalitoimi palauttaa mahdollisen yli jäävän osan hakijalle. Mikäli perintä epäonnistuu ja etuus maksetaan hakijalle tehdystä perintäpäätöksestä huolimatta, huomioidaan saatu etuus hakijalle tuloksi maksupäivän jälkeiselle ajalle, mikäli olosuhteista ei muuta johdu. Mikäli hakijalla on kiinteää varallisuutta, mutta se ei ole hänen käytettävissään eikä välittömästi realisoitavissa, toimeentulotukea myönnetään perinnällä tätä varallisuutta vastaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Väärinkäytösepäilyistä, koskien esimerkiksi virheellisten tietojen antamista, työntekijä ilmoittaa esimiehelleen, joka ratkaisee tapauskohtaisen harkinnan perusteella viedäänkö asia eteenpäin ja tehdäänkö asiasta rikosilmoitus. 3. PERUSTOIMEENTULOTUKI Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (TOTUL 6 ja 7 ). Hakijan oikeus perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Toimeentulotukilaskelmassa lasketaan, riittävätkö hakijan/perheen tulot kattamaan perheen toimeentulotuessa määritellyt välttämättömät menot. Hakijan käytettävissä olevista tuloista ja varoista vähennetään perusosat (ruokaan ja muihin perusmenoihin varattu summa) sekä muut huomioitavat menot. Kun tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja, on henkilöllä oikeus saada perustoimeentulotukea. Toimeentulotukilaki määrittelee, millaisia tuloja ja menoja toimeentulotukilaskelmassa voidaan ottaa huomioon. 3.1 Tulot ja varallisuus Toimeentulotukilain 11 :n mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen käsittelijän on ohjattava asiakas hakemaan hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Kun tuloihin kohdistuu perintä (esim. Kela perii etuudestaan), ohjataan asiakas tarvittaessa kohtuullistamaan takaisinperinnästä tekemäänsä sopimusta. Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan tulona kohtuullisen perinnän (esim. 30 euroa/kk) jälkeinen nettomäärä.

6 Kohtuulliset tosiasialliset työmatkamenot vähennetään ansiotuloista. Työmatkamenot huomioidaan pääsääntöisesti julkisen liikenteen taksan mukaan. Oman auton käytöstä huomioidaan vain polttoainekulut perustellusta syystä. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi julkisen liikenteen puuttuminen, aikataulujen sopimattomuus (selvitys työvuoroista ja aikatauluista), terveydelliset syyt tai työtehtävien luonne edellyttää oman auton käyttöä. Ensisijaisesti ohjataan hakemaan verottajalta ennakonpidätyksen tarkistusta, mikäli työmatkakulut ovat tavanomaista suuremmat ja niitä ei ole otettu huomioon pidätysprosenttia määrättäessä. 3.1.1 Tulojen huomioon ottaminen Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloista otetaan huomioon verotuksen tai ulosoton jälkeen käytettävissä oleva nettotulo. (Taulukko 1) Työttömyyspäiväraha lasketaan pitkäaikaistyöttömillä 20 päivän maksatuksen mukaan siihen saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa (20 päivän suuruisena) saman kalenterikuukauden aikana. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 päivän suuruisena. Kun etuus alkaa tai päättyy, lasketaan päivärahat todellisten maksatusten mukaan. Taulukko 1. Toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavat tulot Nettomääräisenä huomioitavat tulot Huomioitavaa Ansiotulot nettomäärästä vähennetään 20 %, mutta korkeintaan 150 euroa/henkilö jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Ulosottomiehen kanssa tehdyn kirjallisen sopimuksen mukaiset kohtuulliset ja toteutuneet maksut voidaan myös huomioida tuloja vähentävänä menona. nostetut palkkaennakot merkitään tuloksi virallisen palkanmaksupäivän mukaan ateriakorvaus/-etu, puhelinetu ja autoetu huomioidaan tulona työmatkamenot ja palkasta peritty ammattiliiton/työttömyyskassan jäsenmaksu vähennetään huomioitavista tuloista pääsääntöisesti ansiotuloista vähennetään kulukorvaukset. Jos työtulo koostuu pääasiassa verottomista kulu- ja matkakorvauksista, katsotaan nämä tuloksi, kuten veroviranomaisetkin ovat linjanneet. Työttömyysetuudet huomioidaan nettomääräisenä tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon aktiivitoimenpiteeseen tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta maksettavaa kulukorvausta, ylläpitokorvausta, toimintarahaa, työmarkkinatuen korotusosaa, muutosturvalisää, ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Etuoikeutettuna ansio-osan määränä pidetään myös ansio-osan ja korotetun ansio-osan erotusta. Opintotuki sisältää opintorahan, aikuisopintorahan, asumislisän ja opintolainan opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti opintolainan myöntämisjaksolle. Opintolaina voidaan myös ottaa huomioon nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on perusteet.

Lapsiperheet tuet äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, lastenhoidontuet ja lapsilisä. Elatusmaksu elatustuki ja elatusapu elatusmaksusta tulee olla lastenvalvojan tai oikeuden vahvistama sopimus tai oikeuden päätös Eläke jos tulo on ulosoton kohteena, huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus Sairauspäiväraha Omaishoidontuki nettomäärästä vähennetään etuoikeutetun tulon osuus 20 %, korkeintaan 150 euroa Sotilasavustus Veronpalautukset huomioidaan kokonaismääräisesti Avustukset, lahjat, lainat Vakuutusyhtiön korvaukset Eläkevakuutus, pääomatulot, rahasto-osuudet Alaikäisten lasten tulot Hakijoiden tiliotteilla näkyvät vähäiset ja satunnaiset, korkeintaan 50 euron tulot/talous kuukautta kohti voidaan vähäisinä tuloina jättää huomioimatta. Pikavipit tai pankkilainat ja yksityishenkilöiltä otetut lainat jätetään huomioon ottamatta. Huom. yksityishenkilöltä otetun lainan huomioimatta jättäminen edellyttää takaisinmaksusuunnitelman sisältämän velkakirjan toimittamista. Jos takaisinmaksusuunnitelmaa ei ole/ei ole noudatettu, huomioidaan laina tulona. Esim. tapaturmakorvaus, korvaus kivusta ja särystä tai aiheettomasta vankeusrangaistuksesta, kulut ja kohtuullisuus huomioiden. Realisointimahdollisuus selvitettävä Alle 18-vuotiaan säännölliset ja merkittävät ansiotulot otetaan huomioon siltä osin kuin niillä katetaan hänen osuuttaan perusosasta ja terveydenhuoltomenoista työmatkakulujen ja ns. etuoikeutetun tulon vähentämisen jälkeen. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaisia ansiotuloja, joita ei pääsääntöisesti huomioida. 7 3.1.2 Tulot, joita ei oteta huomioon Tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukilaskelmassa, on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Toimeentulotukilaskelmassa huomioimatta jätettävät tulot Tulot, joita ei huomioida Työttömyysetuuden korotusosat aktiiviajalta Vammaistuki/hoitotuki Rintamamieslisä Äitiysavustus Työvaate-, kilometri- ja yöpymiskorvaukset Huomioitavaa Tuloina ei oteta huomioon aktiivitoimenpiteeseen tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta maksettavaa kulukorvausta, ylläpitokorvausta, toimintarahaa, työmarkkinatuen korotusosaa, muutosturvalisää, ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Etuoikeutettuna ansio-osan määränä pidetään myös ansio-osan ja korotetun ansio-osan erotusta. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Ne välttämättömät menot, joita hoitotuki ei kata, otetaan huomioon. Epäselvissä tilanteissa pyydetään toimittamaan lääkärintodistus ja hoitotukipäätös. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin.

8 3.1.3 Varojen huomioon ottaminen Pääsääntöisesti kaikki henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä tai realisoitavissa olevat varat ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaisia (TOTUL 11, 12 ). Varallisuus tarkistetaan asiakkuuden alkaessa ja vuosittain pyytämällä nähtäväksi esitäytetty veroilmoitus/verotuspäätös selvitysosineen (ilmoitusosa, verotuspäätös, erittelyosa ja verotustodistus). Hakemus voidaan hylätä käytettävissä olevan varallisuuden perusteella. Toimeentulotukea myönnettäessä hakijaa voidaan velvoittaa realisoimaan omaisuuttaan elämisensä turvaamiseksi. Toimeentulotukea voidaan myöntää takaisinperinnällä omaisuutta vastaan. Varoina ei oteta huomioon (TOTUL 12 ): 1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa; 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä; 3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotukilain 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot; eikä 4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit, osakkeet ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon laskelmassa. Jos varallisuutta ei voida realisoida välittömästi (esim. kiinteistön myynti, perikunnan osuus tai kuolinpesän omaisuus, tms. varallisuus) toimeentulotukea voidaan myöntää määräajaksi takaisinperinnällä. Kiinteän omaisuuden (esim. kesämökki) realisointiaikaa annetaan enintään 6kk. Alle 18-vuotiaan varat otetaan huomioon siltä osin kuin niillä katetaan hänen osuuttaan perusosasta ja terveydenhuoltomenoista. Lapsen tilillä olevia talletuksia voidaan käyttää alle 18-vuotiaan erityishankintoihin (esim. harrastuksiin, polkupyörän hankintaan jne.) ilman, että niillä tulisi kattaa perusosaa ja terveydenhuoltokuluja. 3.2 Perustoimeentulotuen menot Perustoimeentulotukea laskettaessa menot koostuvat perhekokoonpanon mukaisista perusosista sekä muista huomioitavista menoista. Menot huomioidaan sen kuukauden laskelmassa, jolloin maksu erääntyy. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon (TOTUL 7 b ): 1) asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot; (19.1.2006/64) 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. (TOTUL 7 b, 2005/1218.)

9 3.2.1 Perusosa ja perusosan alentaminen Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu turvaamaan henkilön ja perheen välttämätön jokapäiväinen eläminen. Perusosien suuruus tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti kansaneläkeindeksin mukaisesti. Perusosaan sisältyviä menoja ei oteta huomioon toistamiseen toimeentulotukilaskelmassa menoina. Toimeentulotukilaskelmassa perusosat määräytyvät perheen kokoonpanon mukaan. Toimeentulotuen perusosaan sisältyvät menot (STM 2013:4): Ravinto 49 % Vaatemenot 9 % Informaatiomenot (lehti, internet-yhteys, puhelimen käyttö) 20 % Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (henkilökohtainen puhtaus ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot) 19 % Yhteensä 100 % Toimeentulotuen perusosan alentamisesta on säädetty toimeentulotukilain 10 :ssä. Perusosan alentaminen voi tulla kysymykseen aina, kun henkilö laiminlyö toimeentulotukilain 2 2 momentin mukaisen velvollisuuden huolehtia omasta elatuksestaan. Perusosan alentamisen voi aiheuttaa mm.: tarjotusta työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta kieltäytyminen kieltäytymiset työnhakijaksi ilmoittautumisesta tai työnhaun uusimisesta kieltäytyminen aktivointisuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta (sisältää työja toimintakyvyn arvioinnin) kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta tai tämän keskeyttäminen perusteetta alle 25-vuotiaan, ammattikouluttamattoman työttömän kohdalla opintopaikan haun laiminlyönti (kevät, myös abikevät), ellei työllistymissuunnitelmassa tai vastaavassa ole muuta sovittu maahanmuuttajan kieltäytyminen kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai sen toteuttamisesta. Perusosan alentaminen voi tulla kysymykseen myös opiskelijan tai yrittäjän kohdalla. Kyse on tilanteista, joissa opiskelijalla ei ole ollut oikeutta opintotukeen opintojen pitkittymisen vuoksi, opiskelija keskeyttää opiskelun, opiskelee avoimessa yliopistossa tai iltalukiossa vailla opintotukioikeutta. Yrittäjän kohdalla alentaminen voi tulla kysymykseen, jos yrittäjä on halunnut jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa eikä ole toisaalta hankkinut toimeentuloaan toimeentulotukilain 2 1 momentissa tarkoitetulla muulla ensisijaisella tavalla. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla. Jos kieltäytyminen on toistuvaa, voidaan perusosaa alentaa enintään 40 prosentilla. Alentaminen voidaan tehdä ja sitä voidaan jatkaa kahden kuukauden jaksoissa edellyttäen, että perusteet ovat olemassa ja ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ei vaarannu. Perusosan alentamisen

10 yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Asiakkaalle on varattava tilaisuus suunnitelman tekoon ennen alentamispäätöksen vahvistamista. 3.2.2 Enimmäisasumismenot Toimeentulotuen perusosan lisäksi toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon menoina kohtuulliset asumiskulut. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuullisten asumiskulujen määrittelemiseksi käytössä ovat enimmäisasumismenot (Taulukko 3), jotka tarkastetaan vuosittain. Enimmäisasumismenot koostuvat esimerkiksi asunnon vuokrasta, vesimaksusta ja lämmitykseen liittyvistä kuluista. Taulukon jälkeen on lueteltu enimmäisasumismenoihin sisältyviä kuluja asumismuodoittain. Enimmäisasumismenojen lisäksi erikseen huomioon otettavia asumismenoja on kuvattu kohdassa 3.2.3. Enimmäisasumismenot ovat ohjeelliset ja asumismenojen kohtuullistaminen tehdään aina tapauskohtaisen harkinnan perusteella, koska kohtuullisuusarviointi ei saa johtaa asunnottomuuteen. Kohtuullistamisen yhteydessä arvioidaan asiakkaan tosiasialliset mahdollisuudet saada edullisempi asunto. Taulukko 3. Enimmäisasumismenot kuukaudessa Perusturvakuntayhtymä Karviaisen alueella vuonna 2015 Kotitalouden henkilömäärä Enimmäisasumismenot / KK Vihti Enimmäisasumismenot / KK Karkkila 1 675 570 2 750 650 3 860 780 4 950 870 5 1050 950 6 1100 1000 7 1150 1050 8 1200 1100 Huomioon otettavat asumismenot, enimmäisasumismenojen ylärajaan saakka ovat seuraavat: 1) Vuokra-asunto: vuokra vesimaksut lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m3/vuosi)

11 2) Omistusasunto hoitovastike ja rahoitusvastikkeen korko* asuntolainojen korot** lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m3/vuosi) vesimaksut kiinteistön hoitomenot (mm. jäte-, nuohous-, auraus- ja tienhoitomaksut) palovakuutus tontin vuokra kiinteistövero * Pääomavastiketta ei huomioida menona **Otetaan huomioon, mikäli asuntolainojen korot on otettu huomioon tuen hakijan ennakonpidätyksessä. Tähän tarvitaan pankin, rahoitusyhtiön tms. lainanantajan tosite siitä, että on kyse asuntolainoista (asunnon hankintaan tai peruskorjaukseen). Korkoina huomioidaan vain pankin tai muun virallisen rahoituslaitoksen kautta maksettu korko ja niiden huomioon ottamiseksi laskelmassa tarvitaan viimeisimmät maksutositteet. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen korkoja tarkasteltaessa arvioidaan muut mahdollisuudet. Esimerkiksi aravalainan korosta on mahdollista saada lykkäystä kolmelle vuodelle. 3) Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto käyttövastike, huom. pääomavastiketta ei oteta huomioon menona*** vesimaksut lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m3/vuosi) ***Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainanlyhennysosuutta ja jolla vähennetään kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja. Taulukossa kolme esitettyjä enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut voidaan ottaa huomioon enintään kuuden kuukauden järjestelyajan todellisen suuruisina. Tämän jälkeen asumiskulut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa enimmäisasumismenojen mukaisesti. Jos asumismenot ylittävät kohtuulliseksi harkitut menot alle 50 eurolla, ne otetaan huomioon todellisen suuruisina. Järjestelyaika ei koske tilannetta, jossa hakijalla on uuteen asuntoon muuttaessaan ollut tiedossa, että kyseessä ovat perheen kokoon ja tulotasoon nähden liian suuret asumiskulut. Asiakkaalle tiedotetaan kirjallisesti asiakastietojärjestelmän lomakkeella asumiskustannusten määräajan (järjestelyajan) jälkeen tapahtuvasta kohtuullistamisesta ja kehotetaan hakeutumaan edullisempaan asuntoon. Samat tiedot kirjataan myös toimeentulotukipäätökseen kun määräaika alkaa. Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut voidaan ottaa huomioon, jos asunto on suunniteltu tai varusteltu hakijan erityistarpeita ajatellen (ei koske palveluasumista) tai perheolosuhteet muuten sitä edellyttävät, esimerkiksi lasten vuoroasumisessa. Enimmäisasumismenoja suurempien asumiskulujen hyväksymisestä tehdään päätös tilannearvion perusteella.

12 3.2.3 Muut asumismenot Asumismenot, jotka otetaan huomioon enimmäisasumismenojen lisäksi, ovat taloussähkö, saunamaksu ja kotivakuutus. Jos sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö yhdessä, arvioidaan taloussähkön osuudeksi laskusta 35 %. Lämmityssähkön osuudeksi laskusta arvioidaan 65 %. Jälkimmäinen sisältyy enimmäisasumismenoihin. Kotivakuutus huomioidaan laskun sekä vakuutuskirjan mukaan. Menona hyväksytään vakinaisen vuokra-asunnon irtaimisto-, oikeusturva- ja vastuuvakuutus. Asiakkaan omistamassa omakotitalossa huomioidaan lisäksi asuinrakennuksen palo- ja LVIvakuutus tai näitä vastaavat vakuutukset. Autotalli- yms. vakuutuksia ei oteta huomioon. Toimeentulotuen asiakkaita kehotetaan hankkimaan edellä mainitut vakuutukset. Jos asiakas on vuokrannut omakotitalon, muita kuin irtaimistovakuutuksia ei oteta huomioon menona toimeentulotukilaskelmassa. Muut vakuutukset ovat kiinteistön omistajan vastuulla. Toimeentulotuen hakijan omistamassa ja asuttamassa omakotitaloasunnossa tulevien äkillisten ja asumisen kannalta välttämättömien korjauskulujen suhteen vakuutus on ensisijainen korvaus toimeentulotukeen nähden. Jos kuluja ei saa vakuutuksesta ne käsitellään täydentävänä tai ennaltaehkäisevänä toimeentulotukena. Myös toimeentulotuen hakijan Takuuvuokra/vuokravakuus ovat täydentävän toimeentulotuen menoja, katso tarkemmin kohta 4.2.1. 3.2.4 Terveydenhuollon menot Vähäiset terveydenhuoltomenot, kuten ilman reseptiä saatavat käsikauppalääkkeet ja hoitotarvikkeet ovat perusosaan sisältyviä vähäisiä menoja, joita ei erikseen oteta huomioon menona. Peruuttamattomasta ajanvarauksesta aiheutuneet kulut tai viivästysmaksut eivät ole myöskään toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja. Julkisen terveydenhuollon kustannukset otetaan huomioon menona toimeentulotukilaskelmassa. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon mm. poliklinikka- ja vuodeosastomaksut, hammashoitomaksut sekä reseptilääkkeet. Toimeentulotukea myönnettäessä hyväksytään menoksi vain halvin vaihtokelpoinen lääkevalmiste tilanteissa, joissa lääkkeen määrääjä ei ole kieltänyt vaihtoa halvempaan valmisteeseen. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon vain, kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys julkisen terveydenhuollon arvion mukaan sitä edellyttävät. Yksityisen silmälääkärin ja gynekologin kustannukset otetaan menona huomioon. Silmälasimeno otetaan huomioon etukäteen toimitetun silmälasiliikkeen antaman edullisimman kustannusarvion mukaan.

13 Fysioterapiakustannukset otetaan huomioon julkisten palvelujen käytöstä. Jos asiakas hakee toimeentulotukea yksityiseen fysioterapiaan, on hänet ohjattava Karviaisen fysioterapiaan. Jos lääkärin määräämää fysioterapiaa ei voida Karviaisen tarjoamana tai ostopalveluna järjestää, Karviaisen fysioterapiassa tehdään siitä lausunto, joka liitetään toimeentulotukihakemukseen. Joitakin hoito- tai kuntoutussuunnitelmasta aiheutuvia kustannuksia voidaan ottaa huomioon toimeentulotukilaskelmassa menona, jos niitä ei muuten korvata. Esimerkiksi julkisen liikenteen kulut voidaan ottaa menona huomioon, jos tuen saajalla on runsaasti hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia käyntejä (päiväkeskukset, terapiat ja sarjahoidot). Potenssi- ja tupakanvierotuslääkkeet hyväksytään menoksi vain lääkärinlausunnon perusteella ja Kelan hyväksymän sairauden hoitoon. Hedelmättömyyshoidon kulut otetaan menona huomioon vain, jos hoito tapahtuu julkisessa terveydenhuollossa. Kuitit reseptilääkeostoista kyseisen toimeentulotukeen oikeuttavan kuukauden osalta otetaan huomioon päätöstä koskevan kuukauden tai sitä seuraavan kuukauden ajan. 4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen asiakkuutta, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen harkinnan perusteella ja tällöin on erityisesti otettava huomioon asiakkuuden kesto, mahdolliset elämää hankaloittavat olosuhteet, äkilliset tuen tarpeeseen vaikuttavat tapahtumat ja henkilön ja perheen itsenäinen selviytyminen. Täydentävän toimeentulotuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana käytetään aina asiakkaalle tehtävää toimeentulotukilaskelmaa. Aikuisille suunnatuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on huomioitava, selvitettävä ja turvattava aikuisten hoidossa ja kasvatuksessa olevien lasten tuen tarve. Aikuissosiaalityö ja aikuissosiaalityön piirissä myönnettävä toimeentulotuki ovat osa ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Aikuisille suunnatuissa palveluissa edellytetään erityistä lasten näkökulman huomioimista. (Lastensuojelulaki 13.4.2007/417, 35 ja 36 ).

14 4.1 Lasten päivähoitomenot Mikäli perheellä on toistuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakas hakemaan päivähoitomaksuihin alentamista tai poistoa kunnan päivähoitotoimistosta. Asiakasta pyydetään seuraavassa toimeentulotukihakemuksessa ilmoittamaan onko maksunalennus- tai maksunpoistohakemus tehty. Päivähoitomenot otetaan huomioon vain, jos molemmat vanhemmat ovat töissä tai opiskelemassa ja muille vain erityisestä syystä. Ensisijaisesti otetaan huomioon kunnallisen päivähoidon maksut. Yksityisestä päivähoidosta perheelle aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotukimenona vain perustellusta syystä. Tällöin laskelmassa otetaan tulona huomioon lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen tuki. Jos toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista, on syytä selvittää perheen mahdollisuudet saada kunnallista päivähoitoa. Jos estettä kunnallisen päivähoitopaikan saamiselle ei ole, huomioidaan yksityinen päivähoitomeno toimeentulotukimenona korkeintaan 3 kk järjestelyajan. Päivähoitomenojen huomioiminen edellyttää lähivanhemman/- vanhempien työssäkäyntiä tai opiskelua, muutoin huomioidaan vain erityisestä syystä. Kunnan järjestämien tai hankkimien iltapäiväkerhotoimintojen maksut otetaan huomioon 1.-2. luokkien oppilaille, jos vanhemmat ovat töissä tai opiskelemassa ja muille vain erityisestä syystä. 4.2 Muut kuin perustoimeentulotukeen kuuluvat asumismenot Perustoimeentulotuen lisäksi muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi takuuvuokra ja muut muutosta aiheutuvat kustannukset sekä asiakkaan omistaman ja omassa asumiskäytössä olevan asunnon äkilliset ja asumisen kannalta välttämättömät korjauskulut. Edellä mainittujen korjauskulujen suhteen toimeentulotukeen nähden ensisijaisia korvauksia ovat esimerkiksi vakuutus ja taloyhtiön korvaukset. 4.2.1 Vuokravakuus Vuokravakuudesta vastaa pääsääntöisesti se kunta, josta ollaan muutamassa. Toimeentulotukena voidaan myöntää vuokravakuus korkeintaan kahden kuukauden suuruiseen kohtuuhintaiseen takuuvuokraan, ensisijaisesti maksusitoumuksena. Edellytyksenä on, että hakija on oikeutettu toimeentulotukeen tai on pienituloinen eikä ole voinut varautua muutosta aiheutuviin kustannuksiin. Vuokravakuus voidaan myöntää tilanteessa, jossa asunnon tarve on välttämätön tai asunnon vaihdolle on perusteltu syy, kuten esimerkiksi perheen koon muutos, ero, työ tai opiskelupaikan saanti. Vuokravakuutta myönnettäessä noudatetaan enimmäisasumismenoja (ks. Taulukko 3). Hakijan tulee neuvotella vuokranantajan kanssa siitä, että takuuvuokra myönnetään maksusitoumuksena eikä rahana.

Itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten takuuvuokrahakemusten yhteydessä selvitetään aina nuoren perhetilanne ja muuton välttämättömyys. Vakuutta ei myönnetä automaattisesti nuoren varattomuuden tai itsenäistymishalun perusteella. Mikäli asiakas on toiminnallaan aiheuttanut, että myönnetty sitoumus lankeaa sosiaalitoimiston maksettavaksi, uutta vuokravakuutta ei pääsääntöisesti toistamiseen myönnetä. Toiselle paikkakunnalle muuttavalle myönnettävä vuokravakuus on määräaikainen ja voimassa 6 kk. Hakijan tulee tänä aikana järjestää vakuuden jatko joko itse tai hakea vakuutta oleskelukunnan toimeentulotukiviranomaiselta. 15 4.2.2 Muuttokulut Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia eikä hakija saa muuttoon avustusta esimerkiksi TE -toimiston kautta. Muuttokustannukset myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena edullisimman vaihtoehdon mukaan. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee olla kustannusarvio muuttokuluista. Jos kyseessä ovat polttoainekulut, peräkärryn tai pakettiauton vuokra, tulee kulut eritellä hakemuksessa. Kuljettajasta ja/tai apumiehistä aiheutuvia kustannuksia ei pääsääntöisesti huomioida. 4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle tai perheelle, jolla on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia, tarpeelliseksi harkittuja menoja. Täydentävä toimeentulotuki myönnetään henkilön tai perheen toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi asiakkaan toimittaman tarveselvityksen ja asiakaskohtaisen harkinnan perusteella. 4.3.1 Kodin irtaimisto ja kodinkoneet Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin, mikäli hakijalla ei ole muita mahdollisuuksia rahoittaa hankintoja. Erityisenä perusteena myöntämiselle on pitkään jatkunut asunnottomuus tai tilanne, jossa hakijalla ei ole lainkaan koti-irtaimistoa ja voidaan arvioida, ettei hakijalla ole ollut mahdollisuuksia varautua hankintoihin. Välttämättömiä hankintoja ovat sänky, patja, pöytä, tuolit ja ruokailuvälineet. Hankinnoissa ohjataan käyttämään ensisijaisesti alueella toimivia kierrätyskeskuksia, josta irtaimiston koko peruspaketin voi saada sosiaalitoimiston maksusitoumuksella n. 200 eurolla.

16 4.3.2 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot Lasten tapaamisiin liittyvät menot Lapsen oikeus tavata vanhempiaan turvataan myöntämällä tapaamiskuluihin tarvittaessa toimeentulotukea. Tapaamiskulut huomioidaan toteutuneiden tapaamispäivien ja lapsen päiväkohtaisen perusosan mukaan, joka kattaa ruoka-, matka- ja muut kulut. Kun vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä matkakuluista ole vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä, vastaavat vanhemmat pääsääntöisesti lapsen matkakuluista puoliksi. Jos vanhemman tapaamisesta aiheutuvat matkakulut esimerkiksi pitkän etäisyyden tai liikenneyhteyksien vuoksi ovat tavanomaista suuremmat, voidaan toteutuneista matkakuluista korvata jälkikäteen enintään puolet edullisimman kyseeseen tulevan matkustustavan mukaan. Polttoainekulut otetaan huomioon todellisten kulujen mukaan, jos julkisen kulkuneuvon käyttö ei ole mahdollista. Toimeentulotukea myönnetään toteutuneiden tapaamisten perusteella lastenvalvojan tai oikeuden vahvistaman tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaan. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee olla lastenvalvojan vahvistama tapaamissopimus tai oikeuden päätös tapaamisista sekä pääsääntöisesti lähivanhemman antama kirjallinen selvitys toteutuneista tapaamisista. Viikonlopputapaamisista (perjantaista sunnuntaihin) lapsen perusosa huomioidaan kahden vuorokauden mukaan. Mikäli yksilöityä vahvistettua tapaamissopimusta ei ole, voidaan lähivanhemman antaman selvityksen perusteella myöntää toimeentulotukea siten, että huomioitavan perusosan enimmäismäärä on neljä vuorokautta kuukaudessa sekä kaksi täyttä lomaviikkoa vuodessa. Lasten asuessa vanhemmillaan vuoroviikoin vahvistetun huolto- ja tapaamissopimuksen mukaisesti, on kyseessä perustoimeentulotuessa huomioitava meno. Lapsen perusosa huomioidaan tällöin toimeentulotukilaskelmassa luonapitopäiviltä. Vastaavasti lapsen etuuksista (esim. lapsilisä) toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon tulona puolet lapsen elantoa varten. Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Lasten tavanomaisiin harrastusmenoihin (esim. urheiluseurojen tai taideharrastusten jäsen- ja kerhomaksut) voidaan myöntää toimeentulotukea esimerkiksi kun lapsen pitkäaikainen harrastus on vaarassa päättyä perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Toimeentulotukea voidaan myöntää enintään 200 euroa vuodessa pääsääntöisesti kouluikäisen lapsen yhteen ohjattuun harrastukseen kerrallaan. Harrastuskuluista tulee esittää tositteet sosiaalitoimeen. Harrastuskulujen lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää tapauskohtaiseen harkintaan perustuen koululaiselle välttämättömään polkupyörään.

17 Lasten tarvikkeet Lasten tarvikkeet sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Perheen ensimmäiselle lapselle voidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen myöntää toimeentulotukea tarvikkeisiin, joita perhe ei ole pystynyt muulla tavoin hankkimaan. Lastentarvikkeiden, -vaunujen, ja -rattaiden osalta asiakasta ohjataan ensisijaisesti selvittämään käytettyjen ostomahdollisuus. Tarvikekuluista tulee esittää tositteet sosiaalitoimeen. 4.3.3 Hautausmenot Välttämättömiin hautausmenoihin myönnetään toimeentulotukea silloin, kun kuolinpesä on varaton. Pesän varat tulee tarkistaa ensisijaisesti perukirjasta. Kuolinpesän hoitaja voi pyytää hautaustoimistolta ja seurakunnalta maksuaikaa laskuille perukirjan tekemiseen tarvittavan ajan ja mahdollisen omaisuuden realisoinnin vuoksi. Toimeentulotukea voidaan myöntää hautauskustannuksiin tarvittaessa ennen kuin perukirja on käytettävissä. Vainajan kuolinpesän hoitajaa pyydetään tällöin toimittamaan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä vainajan ja lesken pankkitilin kuolinpäivän saldot ja selvitetään maksussa olevat tulot. Maksamattomia laskuja, esim. sairaalalaskuja, ei huomioida normilaskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi. Jos asia käsitellään ennen perukirjan valmistumista, on mahdollista tehdä takaisinperintäpäätös kuolinpesän varoista. Perintäilmoitus lähetetään kuolinpesän hoitajalle ja hoitajaa pyydetään toimittamaan perukirja sen valmistuttua sosiaalitoimistoon. Toimeentulotukilaskelmassa hautajaismenoihin voidaan huomioida enintään yhteensä 1200 euroa sisältäen arkun, hautapaikan, hautauksen ja kaivuun sekä kuljetuksen (ei toiselle paikkakunnalle) ja sisältäen myös seurakunnan välttämättömät laskut.

18 4.3.4 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja Yleisimpiä erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja on koottu taulukkoon 4. Taulukko 4. Erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja Muita menoja Huomioitavaa Kodin irtaimisto Jos hakijalla ei muuttaessaan ole ollenkaan irtaimistoa ja kodin tarvikkeita, voidaan välttämättömiin hankintoihin myöntää enintään yhteensä 200 euroa Välttämättömiä hankintoja ovat patja, sänky, pöytä, tuolit sekä ruokailuvälineet. Välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot myönnetään maksusitoumuksena kierrätysmyymälöihin. Pyykinpesukoneeseen voidaan myöntää erityisessä tilanteessa lapsiperheelle enintään 300 euroa, jos ei ole käytettävissä yleistä pesukonetta (esim.taloyhtiössä ei ole konetta), tai muutenkin jos hakijan kunto tai sairaus edellyttää oman koneen. Vaatetus Vaatetus sisältyy toimeentulotuen perusosaan (9 %). Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää enintään 400 euroa kahden vuoden välein, mikäli hame on jatkuvassa käytössä, muuten viiden vuoden välein. Hakijan tulee olla pitkäaikainen asiakas toimeentulotuessa. Jos hän on vasta muuttanut paikkakunnalle, tarkistetaan, milloin viimeksi on saanut avustusta hameeseen. Romanimiehen vaatetuskulut sisältyvät perusosaan. Hautajaisvaatetukseen yms. ei pääsääntöisesti myönnetä täydentävää toimeentulotukea. Edunvalvontakulut Edunvalvontapalkkio otetaan huomioon kokonaisuudessaan erääntymiskuukauden laskelmassa Julkisessa työvoimapalvelussa olevan matkakulut sekä työllistymisen edistämisestä aiheutuvat menot Esim. työvoimakoulutus, työkokeilu, työharjoittelu, kuntouttava työtoiminta, muu kuntoutus: matkakulut huomioidaan Opiskelusta aiheutuvat menot Opinnoista aiheutuvat kustannukset sisältyvät pääsääntöisesti opintotuella katettaviin menoihin. Toimeentulotukea voidaan harkinnanvaraisesti myöntää välttämättömiin oppikirjoihin ja -materiaaleihin ja työvaatteisiin. Opintojen suorittamiselle välttämättömät näyttö-, lupa- ja pääsykoemaksut ym. huomioidaan täydentävän toimeentulotuen menona. Lukukausimaksuja ei huomioida toimeentulotuen menona. Kelan koulumatkatuki kattaa ensisijaisesti lukiossa/ammattioppilaitoksessa opiskelevan matkakulut

19 5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin (TOTUL 13 ). Tuen myöntämisellä pyritään saamaan muutos asiakkaan tai perheen tilanteeseen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aina yksilökohtaista harkintaa ja on pääsääntöisesti kertaluontoista. Siksi tarkempia myöntämisperusteita tai tuen euromääräisiä rajoja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista määritellä. Ehkäisevän toimeentulotukipäätöksen tekee sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan auttaa tuen tarpeessa olevaa selviytymään odotettavissa olevista toimeentulo-ongelmista ja ajautumasta tilanteeseen, jossa hän joutuisi pitkäänkin turvautumaan toimeentulotukeen. Sitä voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa asiakas ei ole oikeutettu saamaan perus- tai täydentävää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea käytetään ensisijaisesti asumisen turvaamiseen ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen esimerkiksi vuokrarästeihin vaatii aina yksilökohtaista harkintaa ja arviota asumisesta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. vuokrarästin suuruuteen, vuokrarästin maksusuunnitelmaan sekä siihen, voidaanko rästin maksamisella turvata asuminen nykyisessä asunnossa tai tulisiko asumista turvata muulla keinoin. Lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä tulee yhdessä asiakkaan kanssa laatia suunnitelma, jonka avulla saadaan aikaan muutos ja turvataan vuokrien maksu jatkossa niin, ettei rästiytyminen uusiudu. Suunnitelmaan voi kuulua esimerkiksi asumistuen kääntäminen maksuun suoraan vuokranantajan tilille, välitystilin käyttöönotto, edunvalvojan hakeminen tai hakeutuminen talous- ja velkaneuvontaan tai muihin tarpeellisiksi arvioituihin palveluihin.

20 6. ERITYISTILANTEITA TOIMEENTULOTUESSA 6.1 Yrittäjät Yritystoiminnan tulisi turvata yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulo niin, ettei hän joudu turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuella avustaminen voi olla tilapäistä, mutta selvästi kannattamatonta yritystoimintaa (esim. yritystulo alle työmarkkinatuen) harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Yrittäjälle, jonka yritys on kannattamaton ja joka ei saa yritystoiminnasta tuloa, voidaan myöntää toimeentulotukea tässä tilanteessa pääsääntöisesti korkeintaan kolmen kuukauden ajan. Mikäli yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja siten laiminlyö velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan, voidaan hänen perusosaansa alentaa siten kuin toimeentulotukilain 10 :ssä säädetään. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Yrittäjätulo selvitetään pääsääntöisesti vähintään kuluvalta tilikaudelta ja edelliseltä vahvistetulta tilikaudelta. Toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi yrittäjältä pyydetään toimeentulotukihakemuksessa tarvittavien liitteiden lisäksi yritystä koskevat selvitykset, kuten yrittäjän tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, tulos- ja taselaskelma ja verotustodistukset. Toimeentulotukeen nähden ensisijainen aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaava etuus on starttiraha. Mikäli starttiraha on käytetty ja yrittäjä hakee toimeentulotukea, annetaan selvitysten ja konsultaation perusteella 3-6 kuukauden järjestelyaika saada yritystoiminta kannattavaksi tai tehdä tarvittavat toimenpiteet yrityksen lopettamiseksi. Mikäli yrittäjä on tehnyt yrityksen lopettamisilmoituksen tai yritys on haettu konkurssiin, käsitellään toimeentulotukiasia samoin kuin työttömällä työnhakijalla. 6.2 Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentuloa turvaava järjestelmä on opintotukilain mukainen opintotuki, joka koostuu opintorahasta, aikuisopintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintolaina Valtion takaama opintolaina on ensisijainen toimeentulotukeen nähden ja se huomioidaan tulona, ellei sen saamiselle ole estettä. Opintolaina jaksotetaan kuukausituloksi myöntöajankohdalle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nostettaisi lainkaan oikeudesta huolimatta. Lainan viimeinen nostopäivä on varmistettava kesäajan toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Opintolaina on tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvia kustannuksia syys- ja kevätlukukauden ajan. Tällöin opintolaina voidaan jaksottaa kuukausittaiseksi

21 tuloksi samalle ajanjaksolle, jolle opintorahakin maksetaan. Opintolainan korkoja ei oteta huomioon menoina toimeentulotukilaskelmissa, vaan opiskelija ohjataan sisällyttämään ne lainan pääomaan. Vaihtoehtoisesti opintolainan korkoihin voi saada Kelalta korkoavustusta pienituloisuuden perusteella ja asevelvollinen voi saada korkoihin sotilasavustusta. Maksuhäiriö ei ole aina este opintolainan valtiontakauksen saamiselle. Lainatakauksen voi saada erityisistä syistä, esimerkiksi, jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika. Esimerkiksi näissä tilanteissa opiskelijan tulee toimittaa Kelaan selvitys erityisistä perusteista lainantakauksen uudelleen käsittelemiseksi. Lisätietoja menettelystä saa Kelasta. Taulukko 5. Opintoetuudet ja toimeentulotuki Opiskelija Vanhempien luona asuva alle 18- vuotias opiskelija Vanhempien luona asuva 18 vuotta täyttänyt opiskelija Itsenäisesti asuva alle 18 -vuotias opiskelija Itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt opiskelija Ilta- ja monimuoto-opiskelija, avoin yliopisto Opiskelija, joka ei saa opintorahaa, voi kuitenkin saada lainatakauksen seuraavissa tilanteissa Opiskelija, jonka opintoetuuksia alentavat vanhempien tulot Jälkihuollossa oleva nuori Nuori, joka opiskelee valmistavissa opinnoissa tai opinnoissa, jotka eivät valmista ammattiin Opiskeleva vanhempi Tulot Ammattiopintoihin ja lukio-opintoihin saatava opintoraha otetaan tulona huomioon vanhempien laskelmassa, eikä opintolainan hakemista edellytetä. Ammattiopintoihin saatava opintoraha ja -laina otetaan tuloina huomioon, lukiossa vain opintoraha. Vanhemmilla on elatusvelvollisuus. Tuloina otetaan huomioon mahdollisesti vahvistetut elatusavut ja -tuet. Opintotuki lainoineen otetaan tulona huomioon. Lukioopintoihin ja valmentaviin opintoihin lainaa ei velvoiteta hakemaan. Opintotuki lainoineen otetaan tulona huomioon, paitsi lukio- ja valmentavissa opinnoissa, joihin lainaa ei velvoiteta hakemaan. Työttömyysetuus, ansiotulo tai muu ensisijainen tulo. Toimeentulotuki ei voi olla opintojen ainoa rahoitusmuoto. 18 19 -vuotiaan itsenäisesti asuvan opintoraha on evätty vanhempien tulojen perusteella. Lainatakaus myönnetään vanhempien tuloista riippumatta. Alle 17- vuotias itsenäisesti asuva ei voi saada opintorahaa, mutta saattaa olla oikeutettu asumislisään ja lainatakaukseen. Vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyydetään selvitys. Opintolainan hakemista ei edellytetä. Opintolainan hakemista ei edellytetä. Opiskelevalla vanhemmalla opintoetuuksien ohella voi olla oikeus Kelan kotihoidontukeen, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, eikä lapsella ole kunnallista päivähoitopaikkaa.