Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Joe Gummerus Legal Counsel
Sukupolvenvaihdosstrategiat Tavoitteena ja strategiana voi olla esimerkiksi: Mahdollistaa ja sallia omistuksen siirtyminen seuraavalle sukupolvelle Säilyttää osa yrityksestä itsellä ja mahdollistaa ja sallia osan siirtyminen seuraavalle sukupolvelle Tehdä työntekijöistä osakkaita (avainhenkilöt tai jopa kaikki työntekijät) Myydä koko yritys yhdelle tai useammalle työntekijälle Myydä ulkopuoliselle (vähemmistöosakkuus vs. koko yritys) Sivu2
Sukupolvenvaihdosstrategiat Tehdä yhteistyötä tai ottaa mukaan pääomasijoittaja omistajaksi (esimerkiksi sijoitus- tai kehitysyhtiö, yksi tai useampi yksityishenkilö tai yritys, johon on olemassa olevia liikesuhteita) Myydä liiketoiminta tai sulautua toiseen yhtiöön Yrityksen pörssilistautuminen Lopettaa yrityksen toiminta kokonaan tai osittain Sivu3
Valmistelutoimet ennen sukupolvenvaihdosta Yrityksen arvo? Mikä luovutusmuoto? Miten kauppahinta maksetaan? Miten kauppahinta rahoitetaan? Oikeustoimet ja muut toimenpiteet luovutuksen yhteydessä? Minkälaista tukea liiketoiminnan jatkaja saa? Sivu4
Yrityksen valmistelut Onko yritysmuoto sopiva? Kuinka suuri on siirtyvän yrityksen varallisuus? Onko yrityksellä raskas taserakenne? Onko tarvetta mahdollisille apuyrityksille? Sivu5
Yrityksen valmistelut Yritysmuodon muuttaminen, esimerkiksi henkilöyhtiöstä osakeyhtiöksi Yrityksen omistamat kiinteistöt, muu omaisuus tai vanhat voittovarat Jakautuminen Liiketoiminnan siirto Omien osakkeiden hankkiminen Sivu6
Sukupolvenvaihdoksen eri muotoja Myynti/Kauppa Lahja Perintö/Testamentti Suunnattu osakeanti Omien osakkeiden hankkiminen Yritys- ja rahoitusjärjestelyt sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Sivu7
Osakassopimus Osakassopimus voi olla tärkeä asiakirja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, mikäli yrityksessä aloittaa useita omistajia sukupolvenvaihdoksen seurauksena. Osakassopimuksessa osapuolet voivat säännellä muun muassa yhtiön omistuksesta, rahoituksesta sekä siitä, miten yhtiössä tehdään päätöksiä. Osakassopimuksen laatiminen on aina tapauskohtaista käsityötä. Omistajien aktiivinen osallistuminen osakassopimuksen laatimiseen on ensiarvoisen tärkeää. Osakassopimus ei ole julkinen asiakirja. Ei sido yhtiötä, jos yhtiö ei ole osapuoli osakassopimuksessa. Täydentää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Lähtökohtaisesti etusijalla, huom. kuitenkin pakottava lainsäädäntö. Sivu8
Tärkeimmät ja yleisimmät kohdat osakassopimuksessa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä: Omistusrakenne Rahoitus Yhtiön varojen jako Päätöksenteko Tiedonsaanti ja tiedon jakaminen Yhtiön hallinto (sisältäen hallituspaikat) Osakkeiden omistus ja luovuttaminen Salassapito Sopimusrikkomus ja sopimuksen irtisanominen Työvelvollisuus Kilpailukielto Sopimuskausi Riidanratkaisu Sivu9
Avio-oikeus, perintö ja lahja Sivu 10
Avio-oikeus Avioliittoon vihkiminen ei suoraan vaikuta omistussuhteisiin puolisoiden välillä - avioliiton aikana kumpikin puoliso omistaa yksin omaisuutensa ja vastaa yksin veloistaan (nimiperiaate). Poikkeukset: Perheen yhteisen kodin luovuttaminen edellyttää toisen puolison suostumusta. Molemmat puolisot vastaavat velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten. Sivu 11
Avio-oikeus Kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeutta voidaan rajoittaa tai se voidaan sulkea pois kokonaan avioehtosopimuksin, testamentin ehdoin tai lahjakirjan ehdoin. Avio-oikeus tulee ajankohtaiseksi vasta osituksessa, jota puoliso voi vaatia avioeroasian vireille tulon tai toisen puolison kuoleman yhteydessä. Sivu 12
Ositus Osituksessa puolisoista se, jonka omaisuuden säästö velkojen jälkeen on suurempi, maksaa toiselle puolisolle tasinkona sen verran, että kumpikin saa yhtä paljon puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä. Esimerkki: A:n omaisuus: 100 000 B:n omaisuus: 300 000 Yhteensä: 400 000 Osituksen tulos: B:n tulee maksaa A:lle tasinkona 100 000 jotta molempien puolisoiden osuus on 200 000. Sivu 13
Ositus puolison kuoleman yhteydessä Mikäli kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä, perii eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden kokonaisuudessaan. Molempien puolisoiden kuoltua on viimeksi kuolleelta puolisolta jäänyt omaisuus jaettava kummankin puolison perillisten kesken. Mikäli kuolleelta puolisolta jää rintaperillisiä, voivat eloonjäänyt puoliso tai rintaperilliset vaatia ositusta. Sivu 14
Ositus puolison kuoleman yhteydessä Omaisuus jaetaan kahteen yhtä suureen osaan eloonjääneen puolison ja rintaperillisten välillä, jos eloonjääneen puolison omaisuus on pienempi kuin kuolleen puolison omaisuus. Jos eloonjääneellä puolisolla on enemmän omaisuutta kuin kuolleella puolisolla, eloonjääneellä puolisolla on oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään (toisin sanoen tasinkoa ei makseta). Eloonjääneellä puolisolla on lisäksi oikeus hallita jakamattomana perheen yhteistä kotia ja sen tavanomaista asuntoirtaimistoa. Sivu 15
Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen Lainsäädäntö tahdonvaltaista Avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia. Osapuolet asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Sivu 16
Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan: työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi; varojen käyttö yhteiseen talouteen; varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen; tai muu näihin verrattava toiminta. Sivu 17
Avioehtosopimus Avioehtosopimus= sopimus avio-oikeuden rajoittamisesta Muotovaatimus: Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti, ja kummankin puolison ja kahden esteettömän todistajan allekirjoitettava sekä rekisteröitävä (maistraatti). Voidaan tehdä milloin tahansa avioliiton aikana tai ennen avioliittoa, jolloin avioehtosopimus tulee kuitenkin voimaan vasta avioliiton voimaan tullessa Voi olla yksipuolinen, molemminpuolinen tai rajoitettu tiettyyn omaisuuteen. Voidaan siis rajoittaa esimerkiksi yhtiön osakkeisiin. Sivu 18
Avioehtosopimus ja ositus Esimerkki tavanomaisesta molemminpuolisesta avioehtosopimuksesta: A:n omaisuus: 500 000 B:n omaisuus: 40 000 Osituksessa A saa pitää itsellään 500 000 ja B 40 000. Sivu 19
Avioehtosopimus ja ositus KKO:n päätöksen mukaan avioehto voi olla ehdollinen siten, että avio-oikeutta ei ole, jos avioliitto purkautuu toisen aviopuolison kuoleman johdosta. Esimerkki: A:n omaisuus: 300 000 B:n omaisuus: 100 000 Osituksessa A:n kuoleman jälkeen B saa 200 000 (sisältäen tasinko100 000 ) ja loput jaetaan A:n perillisten kesken. Sivu 20
Avioehtosopimus ja ositus Esimerkki yksipuolisesta avioehtosopimuksesta, joka rajoittaa ainoastaan toisen osapuolen avio-oikeutta: A:n omaisuus: 100 000 B:n omaisuus: 100 000 Osituksessa A saa avioehtosopimuksen nojalla pitää itsellään100 000 ja saa sen lisäksi vielä 50 000 tasinkona B:ltä, joka saa pitää itsellään vain 50 000. Avioehtosopimusta voidaan sovitella, jos se muutoin johtaisi kohtuuttomuuteen. Sivu 21
Perintö Perinnönjaossa kuolinpesä jaetaan perimysjärjestystä noudattaen huomioiden mahdolliset testamenttimääräykset. Perillisen oikeutta lakiosaan (= puolet perintöosasta) ei voida rajoittaa testamenttimääräyksillä. Ennen perinnön jakoa on toimitettava omaisuuden ositus, mikäli kuolleelta puolisolta jää leski/leskimies (eloonjääneen puolison omaisuus ei kuulu jäämistöön). Sivu 22
Perintö Esimerkki: A:lla ja B:llä on kaksi poikaa X ja Y, B kuolee. A:n omaisuus: 100 000 ja B:n omaisuus: 60 000. Vaihe 1, ositus: A:lla oikeus pitää 100 000. Jäämistöosuus on siis 60 000. Vaihe 2, perinnönjako: X ja Y perivät molemmat 30 000 mutta A:lla oikeus hallita jakamattomana yhteistä kotia ja tavanomaista asuntoirtaimistoa. Sivu 23
Perintö Esimerkki perimysjärjestyksestä: A:lla on kaksi poikaa X ja Y, joista molemmilla on kolme lasta. A:n omaisuus: 120 000 A ja poika Y kuolee. X perii puolet 120 000 :sta eli 60 000. Kuolleen Y:n sijaan tulevat Y:n kolme poikaa, jotka jakavat tasan toisen puolen 120 000 :sta. Y:n pojat perivät siis kukin 20 000. Sivu 24
Perintö Esimerkki lakiosa vs. testamentti: A:lla on kaksi poikaa X ja Y. A:n omaisuus: 120 000 A on testamentannut kaiken omaisuutensa Y:lle. X:llä on rintaperillisenä oikeus lakiosaansa testamentista huolimatta ja saa siten 30 000. Y saa testamentin nojalla 90 000. Sivu 25
Perintö Oikeudesta perintöön voi luopua. Mikäli haluaa luopua perinnöstä, on luovuttava kaikesta, eikä perinnöstä voi luopua osittain. Perinnöstä luovuttaessa perintö siirtyy perimysjärjestyksessä seuraavalle, eikä luopuja voi luopua perinnöstä toisen hyväksi eli ei voi määrätä kenelle perintö siirtyy. Sivu 26
Testamentti Muotosäännös: kirjallisesti, kaksi esteetöntä todistajaa todistaa testamentintekijän allekirjoituksen (poikkeuksia on olemassa). Annetaan tiedoksi perillisille testamentin tekijän kuoltua. Voidaan peruuttaa vapaamuotoisesti, mutta täydennys on tehtävä lain muotovaatimusten mukaisesti. Testamentin saajalla on oikeus pidättyä testamentin vastaanottamisesta. Keino hypätä esimerkiksi yhden sukupolven yli. Sivu 27
Testamenttityypit Yleisjälkisäädös Testamentintekijän omaisuus kokonaisuudessaan, osa siitä tai se, mitä muiden määräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä. Testamentinsaaja (yleisjälkisäädös) on kuolinpesän osakas ja hänellä on siten velvollisuuksia perunkirjoitusta koskien. Sivu 28
Testamenttityypit Omistusoikeustestamentti Täysi omistusoikeus esineeseen, rahamäärään jne. Hallintaoikeustestamentti Oikeus hallita tiettyä omaisuutta tai testamentintekijän omaisuutta kokonaisuudessaan, käyttöoikeus omaisuuteen ja sen tuottoon. Ei voi antaa oikeutta luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Sivu 29
Testamenttityypit Rajoitettu omistusoikeustestamentti Rajoitettu oikeus: Testamentattu omaisuus siirtyy ensisijaiselta testamentinsaajalta toissijaiselle testamentinsaajalle, mutta ensisijaisella testamentinsaajalla on oikeus määrätä omaisuudesta (ei kuitenkaan testamentin kautta). Keskinäinen testamentti Puolisot testamenttaavat omaisuuden toisilleen. Toisen puolison kuollessa eloonjäänyt perii kuolleen puolison omaisuuden. Puolisoiden perilliset saavat omaisuuden vasta eloonjääneen puolison kuoltua. Veroseuraamusten vuoksi suositellaan, että hallintaoikeus testamentataan omistusoikeuden sijasta. Sivu 30
Lahja Muotosäännös: Mikäli lahja on annettu kiinteästä omaisuudesta tulee maakaaren muotosäännöstä kiinteän omaisuuden luovutuksesta noudattaa (huom. julkinen kaupanvahvistaja). Irtaimesta omaisuudesta annettu lahja ei ole määrämuotoinen, toisin sanoen suullisesti annettu lahja on sitova, tosin ei suositeltava. Lahjan antaminen on molemminpuolinen oikeustoimi, joka edellyttää tahtoa antaa lahja ja tahtoa ottaa lahja vastaan. Lahja on toteutettu, kun lahjansaaja on saanut lahjan hallintaansa Sivu 31
Kuolemanvaraislahja Lahjanlupaukset, joissa lahjan täyttäminen on kytketty lupauksen antajan kuolemaan, eivät ole sallittuja. Testamentti (sisältäen muotosäännökset) on ainoa tehokas tapa tehdä tämänkaltaisia oikeustoimia. Lahjanantajan kuolema ennen lahjan täyttämistä ei vaikuta suoraan lahjan sitovuuteen. Sivu 32
Lahja ja ennakkoperintö Lähtökohta: Rintaperilliselle annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei muuta ilmene (oletus: lahjanantaja ei suosi tiettyä rintaperillistä muiden rintaperillisten kustannuksella). Jos lahjansaaja ei ole lahjanantajan rintaperillinen, oletus on päinvastainen. Lahjanantaja voi milloin tahansa eläessään vapaamuotoisesti päättää, että lahja ei ole ennakkoperintöä tai päinvastoin. Tavanomaisia lahjoja (syntymäpäivälahjat jne.) ei katsota ennakkoperinnöksi. Sivu 33
Ennakkoperintö Ennakkoperintö on lahja, jonka perittävä antaa eläessään rintaperilliselle Vaikutus perinnönjakoon: Mikäli ennakkoperintöä koskeva vaatimus tehdään, tulee sen arvo ottaa huomioon perinnönjaossa, toisin sanoen perinnönjaossa ennakkoperintö vähennetään ennakkoa saaneen perillisen jako-osasta. Lahjalle määritetään tavallisesti arvo, joka sillä oli lahjaa luovutettaessa. Ennen perinnönjakoa ennakkoperintöosuus lisätään laskennallisesti jäämistöpääomaan. Jos perillinen on saanut ennakkoperintönä enemmän kuin mitä lakimääräinen perintöosa olisi ollut, ennakkoperinnönsaajan ei tarvitse palauttaa ylimenevää osaa jäämistöön (jollei muuta ole määrätty lahjaa annettaessa). Sivu 34
Yhteystiedot Joe Gummerus Legal Counsel Legal Services Ernst & Young Oy Pitkäkatu 55 65100 Vasa GSM: 040 350 7334 Puhelin: 0400 944 333 Faksi: 06 312 9148 joe.gummerus@fi.ey.com www.ey.com/fi Sivu 35
EY Assurance Tax Transactions Advisory EY lyhyesti EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. 2014 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. ey.com/fi