MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 9.11.2015 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUK- SISTA Maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain (999/2012) jäljempänä markkinajärjestelylaki, 7 a luvussa säädetään kaupan pitämisen vaatimuksista. Maataloustuotteiden markkinajärjestelystä säädetään maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta annetussa Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013, jäljempänä markkinajärjestelyasetus. Maatalouden markkinajärjestelystä on annettu lisäksi useita kaupan pitämisen vaatimuksia koskevia komission tuotekohtaisia asetuksia. Kaupan pitämisen vaatimuksia koskevia tuotekohtaisia asetuksia ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011 (EU:n hedelmä- ja vihannesasetus), EU:n hedelmä- ja vihannesasetusta on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1308/2013 sekä (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä muuttamalla hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealaa koskevaa komission täytäntöönpanoasetusta annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 499/2014 (EU:n hedelmä- ja vihannesasetuksen muutosasetus), komission asetus (EY) N:o 1666/1999 neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kuivattujen viinirypälelajikkeiden kaupan pitämisen vähimmäisvaatimusten osalta (rusinoiden kauppanormiasetus), banaanien kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista, kyseisten kaupan pitämistä koskevien vaatimusten noudattamisen valvontaan liittyvistä säännöistä ja banaanialalla tehtäviä ilmoituksia koskevista vaatimuksista annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1333/2011 (banaanien kauppanormiasetus), humalan ja humalatuotteiden varmentamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu komission asetus (EY) N:o 1850/2006 (humalan kauppanormiasetus), kolmansista maista lähtöisin olevan humalan tuonnista annettu komission asetus (EY) N:o 1295/2008 (humalatuotteiden tuonnin kauppanormiasetus), oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista annettu komission asetus (EY) N:o 29/2012 (oliiviöljyn kauppanormiasetus) ja oliiviöljyn ja uutetun oliiviöljyn ominaisuuksista ja niiden määritys-menetelmistä annettu komission asetus (ETY) N:o 2568/91 (oliiviöljyn määritysasetus). Viinialan tuotteiden ja etyylialkoholin kaupan pitämisen vaatimuksista on annettu neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinitilarekisterin, markkinoiden seurantaan liittyvien pakollisten ilmoitusten ja tiedonkeruun, tuotteiden kuljetuksen mukana seuraavien asiakirjojen sekä viinialalla pidettävien rekisterien osalta annettu komission asetus (EY) N:o 436/2009 (viinituotteiden seuranta-asetus) ja viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tukiohjelmien, kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan, tuotantokyvyn ja viinialan tarkastusten osalta annettu komission asetus (EY) N:o 555/2008, sekä maatalousperäisen etyylialkoholin markkinoihin liittyvistä erityistoimenpiteistä
2 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 670/2003 yksityis-kohtaisista soveltamissäännöistä annettu komission asetus (EY) N:o 2336/2003 (etyylialkoholin ilmoitusasetus). Eläintuotteiden osalta kaupan pitämisen vaatimuksia koskevia vanhaa markkinajärjestelyasetusta tarkentavia asetuksia ovat nykyisin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevan lihan kaupan pitämisen osalta annettu komission asetus (EY) N:o 566/2008 (vasikanlihan kauppanormiasetus), neuvoston asetuksen (EY) N:o 2991/94 sekä maidon ja maitotuotteiden kaupan pitämisessä käytettävien nimitysten suojelemisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1898/87 tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä annettu komission asetus (EY) N:o 445/2007 (rasvojen ja maitotuotteiden kauppanormiasetus), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä munien kaupan pitämisen vaatimusten osalta annettu komission asetus (EY) N:o 589/2008 (muna-alan kauppanormiasetus), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimusten osalta annettu komission asetus (EY) N:o 543/2008 (siipikarjanlihan kauppanormiasetus), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siitosmunien ja siipikarjan poikasten kaupan pitämisen vaatimusten osalta annettu komission asetus (EY) N:o 617/2008 (siipikarjan poikasten kauppanormiasetus). Kaupan pitämisen vaatimuksia koskevien kansallisten täydentävien säännösten antaminen on perustunut ennen markkinajärjestelyn säätämistä täytäntöönpanolain (1100/1994) nojalla annettuihin ministeriön asetuksiin ja päätöksiin. Täytäntöönpanolaki kumottiin maatalouden tukien toimeenpanosta annetulla lailla (192/2013). Edellä mainitun lain siirtymäsäännöksen nojalla annetut kaupanpitämistä koskevat ministeriön asetukset ja päätökset ovat edelleen voimassa. Kaupan pitämisen vaatimuksia koskevia kansallisia säädöksiä ovat kasvituotteiden osalta hedelmien ja vihannesten kaupan pitämistä koskevien vaatimusten valvonnasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (720/2009) (ministeriön hedelmä- ja vihannesasetus), banaanialan laatu vaatimusten valvonnasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (442/2005) (ministeriön banaaniasetus), oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevien vaatimusten valvonnasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (59/2007) (ministeriön oliiviöljyasetus) ja tiettyjen kuivattujen viinirypälelajikkeiden kaupan pitämisen vähimmäisvaatimusten valvonnasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (443/2005) (ministeriön rusina-asetus). Viinin ja etyylialkoholin osalta on sovellettu alkoholilakia. Eläintuotteiden kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyviä kansallisia säännöksiä ovat nestemäisten maitotuotteiden vaatimuksista annetussa neuvoston asetuksessa tarkoitetusta valvonnasta annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (13/1998) (ministeriön maitopäätös), levitettäviä ravintorasvoja koskevista vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen valvonnasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1113/2000) (ministeriön rasva-asetus), Euroopan yhteisön eräiden kananmunia koskevien asetusten mukaisista toimivaltaisista viranomaisista annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (85/95) (ministeriön kananmunapäätös), Euroopan yhteisön eräiden siipikarjan kaupan pitämistä koskevien asetusten toimivaltaisista viranomai-
3 sista annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (26/00) (ministeriön siipikarjapäätös), siitosmunien ja siipikarjan poikasten tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevista säännöistä annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (105/97) (ministeriön siipikarjan poikasia koskeva päätös) ja vasikanlihan kaupan pitämisestä annettu maaja metsätalousministeriön asetus (435/2008) (ministeriön vasikanliha-asetus). Markkinajärjestelyä koskeva EU:n lainsäädäntö on pääsääntöisesti suoraan sovellettavaa ja sen täytäntöönpano edellyttää vain vähäisessä määrin täydentävien aineellisoikeudellisten säännösten antamista kansallisesti. Ehdotettavassa asetusmuutoksessa on kyse nykyisin voimassa olevien edellä mainittujen maa- ja metsätalousministeriön asetusten ja päätösten säännöksien teknisestä mukauttamisesta maatalouden markkinajärjestelystä annettuun lakiin. Asetusehdotuksella nostettaisiin myös voimassa olevien ministeriön asetusten ja päätösten säädöstaso markkinajärjestelylaissa edellytetylle valtioneuvoston asetustasolle tarvittavin osin. Täytäntöönpanolain nojalla annetut voimassa olevat ministeriön asetukset ja päätökset on tarkoitus kumota ehdotettavan asetuksen antamisen yhteydessä. EU:n kauppanormisäännöksiä on lukumääräisesti hyvin runsaasti ja niiden sisältö on pääsääntöisesti erittäin tarkkaan säädettyä. Käytännössä EU:n kauppanormilainsäädännössä on vain vähän säännöksiä, joissa jäsenvaltion edellytetään antavan kansallisia säännöksiä tai kansallisia säännöksiä voidaan antaa. Asetusehdotuksessa säädettäisiin markkinajärjestelylain 46 a :n 2 momentin, 46 d :n 2 momentin ja 46 e :n 2 momentin nojalla markkinajärjestelylaissa tarkoitetuista kaupan pitämisen vaatimuksista. 1 Ehdotettavat säännökset 1 Pykälässä säädettäisiin soveltamisalasta Ehdotettavan pykälän mukaan asetuksessa säädettäisiin maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetussa laissa (999/2012) tarkoitetuista kaupan pitämisen vaatimuksista. Maataloustuotteiden markkinajärjestelylain 7 a luvussa säädetään kaupan pitämisen vaatimuksista. 2 Pykälässä säädettäisiin vasikanlihasta annettavista tiedoista Ehdotettavan pykälän mukaan vasikanlihaa koskevien maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013, jäljempänä markkinajärjestelyasetus, VII liitteen I osan IV luvun 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ilmoittamiseen sovelletaan, mitä elintarvikelain (23/2006) 9 :n 3 momentissa säädetään. Vasikanlihan vaatimuksista säädetään markkinajärjestelyasetuksen VII liitteessä ja vasikanlihan kauppanormiasetuksessa. Vaatimukset koskevat enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevan lihan luokittelua ja päällysmerkintöjä sekä tuotteita kaupan pitävän toimijan velvollisuutta pitää kirjaa tuotteista.
4 Markkinajärjestelyasetuksen VII liitteen I osan IV luvun 1 kohdan mukaan jäsenvaltion on annettava yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten ilmoitetaan enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevaa pakkaamattomana vähittäismyyntipaikalla loppukuluttajalle myytävää lihaa koskevat tiedot. Tästä on nykyisin säädetty vasikanliha-asetuksen 3 :ssä, jonka mukaan tiedon on oltava helposti havaittavissa ja yhdistettävissä kyseessä olevaan lihaan. Ehdotetun pykälän mukaan vasikanlihaa koskevien tietojen antamistavassa tulisi noudattaa maa- ja metsätalousministeriön asetusta elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (maa- ja metsätalousministeriön asetus (834/2014)). Mainitussa ministeriön asetuksessa säädetään pakkaamattomana luovutettavista elintarvikkeista loppukuluttajalle annettavista elintarviketiedoista siltä osin, kuin niistä ei säädetä muussa lainsäädännössä. 3 Pykälässä säädettäisiin oliiviöljypakkausten koosta Ehdotettavan pykälän mukaan kulutukseen tarkoitettujen öljyjen pakkausten enimmäisvetoisuus saa ylittää viisi litraa oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 29/2012 2 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuissa laitoksissa. Oliiviöljyn kauppanormiasetuksen 2 artiklan mukaan jäsenvaltio voi vahvistaa pakkausten enimmäisvetoisuudeksi yli viisi litraa. Asiasta säädetään nykyisin ministeriön oliiviöljyasetuksessa. 4 Pykälässä säädettäisiin kananmunien suoramyynnistä Ehdotettavan pykälän kananmunia koskevia markkinajärjestelyasetuksen VII liitteen VI osassa tarkoitettuja laatu- ja painoluokitusta sekä munien merkitsemistä koskevia vaatimuksia ei sovelleta tuottajan suoramyynnissä kuluttajalle tuotantopaikalla, toripaikassa tai ovelta ovelle myynnissä. Muna-alan tuotteiden vaatimuksista säädetään markkinajärjestelyasetuksen VII liitteen VI osassa sekä muna-alan kauppanormiasetuksessa. Vaatimukset koskevat käytännössä Gallus gallus -lajin kanojen tuottamia munia, jotka soveltuvat sellaisenaan ihmisravinnoksi tai munatuotteiden valmistamiseen. Markkinajärjestelylain yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 145/2013 vp) mukaan vaatimukset koskevat munien laatuominaisuuksia, luokittelua, pakkaamojen hyväksymistä, merkitsemistä, pakkaamista, määräaikoja, kuljetuslaatikoissa ilmoitettavia tietoja, merkintöjä, pakkausten laatua ja rekistereitä. Muna-alan vaatimuksiin liittyy myös tuotantotapaa koskevat vaatimukset, joista säädetään muna-alan kauppanormiasetuksessa. Merkintöihin ja ominaisuuksiin liittyvästä poikkeuksista säädetään markkinajärjestelyasetuksen VII liitteen VI osan I luvun 2 kohdassa, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat jättää muna-alan tuotteita koskevien vaatimusten soveltamisen ulkopuolelle tuottajan suoramyynnin kuluttajalle tuotantopaikalla, toripaikassa tai ovelta ovelle myynnissä. 5 Pykälässä säädettäisiin poikkeuksista kananmunien merkintävaatimuksiin Ehdotettavan pykälän ensimmäisen momentin mukaan Markkinajärjestelyasetuksen VII liitteen VI osan III luvun 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetty vaatimus mer-
5 kitä B-luokan kananmunat tuottajakoodilla tai muulla merkinnällä ei koske Suomessa myytäviä B-luokan munia. Ehdotettavan pykälän toisen momentin mukaan tuottajien, joilla on enintään 50 munivaa kanaa, ei tarvitse merkitä kananmunia tuottajakoodilla tai muulla merkinnällä edellyttäen, että tuottajan nimi ja osoite ilmoitetaan myyntipaikalla. Merkintöihin ja ominaisuuksiin liittyvästä poikkeuksista säädetään markkinajärjestelyasetuksen VII liitteen VI osassa. Mainitun liitteen mukaan jäsenvaltiot voivat myöntää munien merkitsemiseen liittyviä poikkeuksia tiettyyn luokkaan kuuluville tuotteille sekä tietyn tuotannon vähimmäismäärän alittaville tuottajille. 6 Pykälässä säädettäisiin poikkeuksesta hedelmiä ja vihanneksia koskevien tietojen ilmoittamisvelvollisuuteen Ehdotettavan pykälän mukaan markkinajärjestelylain 46 d :n 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus ilmoittaa hedelmien ja vihannesten kaupan pitämisestä ei koske toimijoita, joilla kaupan pitäminen rajoittuu tuotteiden kuljetuksiin, vähittäismyyntiin tai suoramyyntiin. Markkinajärjestelylain 46 d:ssä säädetään hedelmiä ja vihanneksia koskevien tietojen ilmoittamisesta. Pykälän 2 momentissa säädetään valtuudesta antaa säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta vapauttamisesta. Sen mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa EU:n kauppanormilainsäädännön sallimia säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta vapautettavista toimijoista, jos 1 momentissa tarkoitettu kaupan pitäminen rajoittuu tuotteiden kuljetuksiin tai vähittäismyyntiin ja jos kaupan pitämisen vaatimusten noudattaminen ei vapautuksen johdosta vaarannu. EU:n hedelmä- ja vihannesasetuksen 10 artiklassa säädetään tarkemmin toimijatietokannasta. Mainitun artiklan 1 kohdan 2 alakohdan mukaan jäsenvaltio voi käyttää tätä tarkoitusta varten yhtä tai useampaa muuta tietokantaa, joka on laadittu muita tarkoituksia varten. Nykyisen ministeriön hedelmä- ja vihannesasetuksen 4 :n mukaan ilmoitusvelvollisuus ei koske vähittäismyyjiä eikä toimijoita, joiden toiminta hedelmä- ja vihannesalalla rajoittuu tavaran kuljetuksiin. Ehdotettava pykälä vastaa tältä osin voimassa olevan ministeriön asetuksen sisältöä. Ehdotettavan pykälän mukaan ilmoitusvelvollisuus ei lisäksi koskisi suoramyyntiä. Suoramyynnillä tarkoitettaisiin pykälässä tilanteita, joissa tuottaja myy tuotetta suoraan lopulliselle kuluttajalle tämän henkilökohtaista käyttöä varten. Nämä pienimuotoisesti toimivat vähittäismyyjät, jotka myyvät omia tuotteitaan suoraan kuluttajalle olisi perusteltua vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta. 7 Pykälässä säädettäisiin poikkeuksesta viinialan tuotteita koskevien tietojen ilmoittamisvelvollisuuteen Ehdotettavan pykälän mukaan viinialan tuotteita varastoivien toimijoiden ei tarvitse tehdä neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinitilarekisterin, markkinoiden seurantaan liittyvien pakollisten ilmoitusten ja tiedonkeruun, tuotteiden kuljetuksen mukana seuraavien asiakirjojen
6 sekä viinialalla pidettävien rekisterien osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 436/2009 11 artiklassa tarkoitettua varastoilmoitusta rypäleen puristemehusta, tiivistetystä rypäleen puristemehusta eikä puhdistetusta tiivistetystä rypäleen puristemehusta. Markkinajärjestelylain 46 e :ssä säädetään viinialan tuotteita koskevien tietojen ilmoittamisesta. Pykälän 1 momentissa viitataan EU:n kauppanormilainsäädäntöön, jossa säädetään toimijoista, joiden on ilmoitettava näiden varastoimia viinialan tuotteita koskevia tietoja viranomaiselle. EU:n lainsäädännössä säädetään myös ilmoitettavista tiedoista ja ilmoitusten määräajoista. Tiedot ilmoitetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Markkinajärjestelylakia koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan Suomessa tapahtuvan täytäntöönpanon kannalta keskeinen on varastoilmoitus, josta säädetään markkinajärjestelyasetuksessa ja tarkemmin viinituotteiden seuranta-asetuksen 11 artiklassa. Jälkimmäisen mukaan luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden ja henkilöryhmittymien on yksityisiä kuluttajia ja vähittäiskauppiaita lukuun ottamatta tehtävä vuosittain hallussaan 31 päivänä heinäkuuta olevista rypäleen puristemehusta, tiivistetystä rypäleen puristemehusta, puhdistetusta tiivistetystä rypäleen puristemehusta ja viineistä varastoilmoitus, jonka on sisällettävä vähintään kyseisen asetuksen liitteessä V tarkoitetut tiedot. Mainittujen tuotteiden määritelmistä säädetään vanhan markkinajärjestelyasetuksen liitteessä. Velvollisuus koskee useilta osin viinin viljelijöitä. Viinin tuotannon on arvioitu olevan Suomessa jatkossakin niin vähäistä, etteivät viinituotteiden seuranta-asetuksen 9 artiklassa tarkoitetut ilmoitusvelvollisuuden edellytykset täyty. Ilmoitukset olisi annettava nykytilan mukaisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Ilmoituksiin on ennen markkinajärjestelylain voimaantuloa sovellettu alkoholilakia. Markkinajärjestelylain 46 e :n 2 momentissa säädetään ilmoitusvelvollisuudesta vapauttamisesta. Sen mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lain 1 momentissa tarkoitetussa lainsäädännössä sallituista sellaisista poikkeuksista ilmoitusvelvollisuuteen, jotka eivät vaaranna tuotteiden valvontaa tai jäsenvaltiolta edellytettyä tietojen ilmoittamista. Viinituotteiden seuranta-asetuksen 11 artiklan toisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot, joiden viinintuotanto on enintään 50 000 hehtolitraa vuodessa, voivat vapauttaa ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen ilmoitusten tekemisestä muut pieniä varastoja hallussaan pitävät kauppiaat kuin vähittäiskauppiaat, jos toimivaltaiset viranomaiset pystyvät toimittamaan komissiolle tilastollisen arvion mainituista jäsenvaltiossa hallussa pidetyistä varastoista. Vähittäiskauppiaat ovat vapautettuja kyseisestä ilmoitusvelvollisuudesta artiklan ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Markkinajärjestelylain yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan Suomen viinintuotanto alittaa 50 000 hehtolitran rajan, joten poikkeusta on mahdollista soveltaa Suomessa. Poikkeus koskee esimerkiksi rypäleen puristemehua, tiivistettyä rypäleen puristemehua ja puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua, joiden määritelmistä säädetään tarkemmin markkinajärjestelyasetuksen liitteessä. Kyseisiä tuotteita käytetään Suomessa vähän ja niiden varastot ovat vähäisiä. Ilmoitusjärjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa EU:n toimielimille EU:n laajuinen viinialan tuotteiden markkinoiden seuranta. Suomessa varastoituja tuotteita koskevilla täsmällisillä tiedoilla ei
7 ole tässä yhteydessä erityistä merkitystä. Tuotteiden määriä koskevan 11 artiklassa tarkoitetun arvion hankkiminen voisi olla mahdollista esimerkiksi tuotealaa edustavien järjestöjen kautta. Ilmoitusvelvollisuuden poistaminen vähentäisi tuotteita vähäisessä määrin varastoivien toimijoiden hallinnollista taakkaa. 8 Pykälässä säädettäisiin voimaantulosta. 2 Vaikutukset Ehdotettavan pykälän mukaan asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 24 päivänä marraskuuta 2015. Nyt ehdotettavan asetuksen kanssa on tarkoitus antaa samaan aikaan ministeriön asetukset, joilla kumottaisiin voimassa olevat edellä mainitut kaupan pitämisen vaatimuksia koskevat kansalliset ministeriön asetukset ja päätökset. 2.1 Taloudelliset vaikutukset 3 Voimaantulo 4 Muuta Asetusehdotuksella ei ole suoranaisia vaikutuksia valtiontalouteen. Asetusehdotuksessa säädettäisiin markkinajärjestelylaissa tarkoitetuista kaupan pitämisen vaatimuksista. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 24 päivänä marraskuuta 2015. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Asetusehdotus on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausuntoa seuraavilta tahoilta: STM, Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Tulli, Valvira, MTK, SLC, ETL, PTY, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry, Puutarhaliitto ry, Lihakeskusliitto, Siipikarjaliitto, Suomen kananmunapakkaamoiden yhdistys ry, Puutarhaliitto ja kauppapuutarhaliitto. Lausuntokierroksen perusteella asetusehdotusta pääosin pidettiin kannatettavana ja perusteltuna. Päivittäistavarakauppa ry (PTY) esitti, että vasikanlihaa koskevien tietojen antamistavassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön asetusta elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (maa- ja metsätalousministeriön asetus (834/2014)). Tässä ministeriön asetuksessa säädetään pakkaamattomana luovutettavista elintarvikkeista loppukuluttajalle annettavista elintarviketiedoista siltä osin, kuin niistä ei säädetä muussa lainsäädännössä. Päivittäistavarakauppa ry esitti perusteluina muun muassa elintarviketietojen soveltamisohjeiden yhtenäisyyden sekä sen, että pienen tuoteryhmän säännösten ei tulisi tietojen antamistavan osalta erota muista tuotteista. Lausunnon perusteella pykälää muutettiin lausunnossa esitetyn mukaisesti.
8 Elintarviketurvallisuusvirasto esitti tiettyjä teknisluonteisiksi luonnehdittavia muutoksia 4, 5 ja 6 :iin. Mainittuja pykäliä täsmennettiin tietyiltä osilta. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto esitti huomion, että asetusluonnoksen 6 :n mukaan ilmoitusvelvollisuus ei koskisi toimijoita, joiden kaupanpitäminen rajoittuu tuotteiden kuljetuksiin tai vähittäismyyntiin. Eviran lausunnon mukaan pykälän linjaus antaa viitteitä siitä, että kohdassa olisi tarkoitus säätää vapautuksesta toimijatietokantaan kuulumisesta. Eviran lausunnossa esitetyn näkemyksen mukaan vapautus on perusteltu kuljettajien osalta, mutta ei olisi perusteita sille, että vähittäismyyjät vapautettaisiin ilmoitusvelvollisuudesta. Asetusehdotusta ei nähty perustelluksi muuttaa tältä osin. Mainitussa 6 :ssä on tarkoitus säätää tarkemmin markkinajärjestelyasetuksen 46 d :n 1 momentissa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta. EU:n hedelmä- ja vihannesasetuksen 10 artiklassa säädetään tarkemmin toimijatietokannasta. Mainitun artiklan 1 kohdan 2 alakohdan mukaan jäsenvaltion voi käyttää tätä tarkoitusta varten yhtä tai useampaa muuta tietokantaa, joka on laadittu muita tarkoituksia varten. Eviralla on saadun tiedon mukaan pykälässä tarkoitetut tiedot saatavilla ilman pykälässä mainittua toimijan erillistä ilmoitusta. Vähittäismyyjien osalta ei olisi näin ollen syytä säätää erillisestä ilmoitusvelvollisuudesta, joka tarkoittaisi käytännössä kahdenkertaista ilmoittamista viranomaiselle. Pykälään lisättiin Eviran lausunnon mukaisesti, että ilmoitusvelvollisuus ei koskisi suoramyyntiä. Suoramyynnillä tarkoitettaisiin pykälässä tilanteita, joissa tuottaja myy tuotetta suoraan lopulliselle kuluttajalle tämän henkilökohtaista käyttöä varten. Nämä pienimuotoisesti toimivat vähittäismyyjät, jotka myyvät omia tuotteitaan suoraan kuluttajalle olisi perusteltua vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto esitti lausunnossaan, että 5 :ssä, jossa säädetään kananmunien merkinnästä, laajennetaan luonnoksessa esitettyä rajoitusta tuottajat, joilla on enintään 50 munivaa kanaa. MTK ehdottaa määritelmän laajentamista siten, että se olisi tuotannon osalta 10 000 kg tilaa kohden. Luonnoksen määritelmä 50 munivaa kanaa vastaa noin 1000 kg:n vuosituotantoa. Pykälässä säädettyä rajoitusta munivien kanojen määrän osalta ei ole kuitenkaan mahdollista muuttaa, koska markkinajärjestelyasetuksen liitteen VII liitteen VI osan III luvun 3 kohdassa on annettu jäsenvaltiolle mahdollisuus säätää poikkeuksesta vain sellaisten tuottajien osalta, joilla on enintään 50 munivaa kanaa.