Kuntien talous ja uusi nuorisolaki Kari Sjöholm 10.6.2015
Eurooppa on kuilun reunalla Helsingin Sanomat/ REUTERS Euron symboli sanomalehden kannessa ateenalaisessa lehtikioskissa; Indeksi: Euroalueen talous heikkenee nyt "hälyttävää vauhtia"
EU:n komissio: BKT:n kasvuennusteet vuodelle 2015, muutos-% edellisestä vuodesta Irlanti Puola Slovakia Liettua Romania Unkari Espanja Iso-Britannia Tsekki Ruotsi Latvia Slovenia Viro Saksa Tanska Portugali Alankomaat Belgia Ranska Bulgaria Itävalta Italia Kreikka Suomi Kroatia Kypros Kypros -1 0 1 2 3 4 % 5.5.2015 MPunakallio Lähde: Euroopan komissio, kevään 2015 ennuste
EU:n komissio: BKT:n kasvuennusteet vuodelle 2016, muutos-% edellisestä vuodesta Irlanti Puola Slovakia Liettua Romania Latvia Kreikka Viro Ruotsi Tsekki Espanja Iso-Britannia Unkari Slovenia Tanska Saksa Portugali Ranska Alankomaat Itävalta Belgia Kypros Italia Bulgaria Kroatia Suomi 0 1 2 3 4 % 5.5.2015 MPunakallio Lähde: Euroopan komissio, kevään 2015 ennuste
Tavaraviennin markkinaosuus 1), 2007 = 100, trendi 24.9.2014/MP 1) Tavaraviennin kasvu suhteessa maailmankaupan kasvuun Lähde: Macrobond, valtiovarainministeriö
Mrd. 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelka 1985-2016 Mrd. %:a BKT:sta % 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2012-2016 ennusteet VM. 0 10.4.2012/hp
-200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-631 -631-631 -631-631 -631-631 -125-125 -125-125 -125-756 Uutta -362-125 -125-125 -125-237 -1 118 Uutta -296-250 -250-250 -175-215 -265-108 -108-1 414-1 454-108 -1 504 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. 3.4.2014 hp Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.
Valtionosuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen Vaikutus kuntatalouteen Jäädytys heikentää kuntataloutta 460 milj. eurolla vuoden 2019/2020 tasossa. Jäädytyksistä johtuen kunnilta jää valtionosuutta saamatta 1,5 mrd. euroa vuosina 2016-2020. 8
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2018, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 3.9.2014/hp
2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, /as. 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus Lainakanta Rahavarat 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2.6.2015/hp
Julkisen talouden suunnitelma Kuntatalouden ohjausjärjestelmä Kuntatalousohjelma Kuntalaissa säädetään kuntatalousohjelmasta. Tiukennetaan myös velvollisuus alijäämien kattamiseen. Päivi Väisänen-Haapanen
% 9 Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannusten muutosprosentteja 2000-2013 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Liikunta ja urheilu Nuorisotoimi Opetus- ja kulttuuriroimi yht. 2) Kaikki tehtäväluokat yht. 1) Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. Lähde: Tilastokeskus. 17.11.2014/hp
Työpajatoiminnan rahoitus tilinpäätöstietojen mukaan Rahoitusmuoto 2011 2012 2013 Euroa osuus % Hallinoijan oma rahoitus 28 535 545 26 836 935 27 790 538 ELY-Keskus /OKM projektiavustus 9 525 988 10 262 079 12 227 707 OKM:n avustus etsivään työparitoimintaan 4 138 278 4 165 354 4 418 054 ELY-keskus avustus 6 858 838 6 230 289 6 626 347 RAY avustus 1 216 662 1 349 226 1 805 034 Yksityinen avustus 257 296 264 323 416 587 Muu julkinen avustus (mm. kuntarahoitus) 5 249 232 8 264 612 5 762 726 Työpajatuotannon myynti, omat tuotteet 10 611 311 11 013 703 10 887 604 Työpajan palvelutuotanto (esim. kotiapu tms.) 3 653 758 3 374 405 3 485 252 Valmennuspalvelujen myynti 10 521 458 9 294 751 15 524 694 Muut tulot 3 020 927 2 155 112 3 702 481 Yhteensä 83 589 291 83 211 328 92 647 012 30,00 13,20 4,77 7,15 1,95 0,45 6,22 11,75 3,76 16,76 4,00 100 2011 vastaajaryhmä 196, joista ei vastannut 14 2012 vastaajaryhmä 201, joista ei vastannut 14 2013 vastaajaryhmä 204, joista ei vastannut 11
Nykyiset rahoitusnäkymät rahoitus toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen» OKM 13 milj. (13,2 %) + etsivän työparitoiminnan avustus 4,4 milj. (4,7 %) yht. 18 %» muu rahoitus 80,5 milj.,» RAYn avustukset 1,8 milj. (2 %); avustukset vähenevät» työllisyyspoliittista avustusta 6,6 milj. (7,2%); ei ole myönnetty enää 1.7.2014 jälkeen» hallinnoijan oma rahoitus 28 milj. (30 %)» tulot: 30 milj. (32 %)» Noin 8 milj. euron vaje» ohjaus (OKMn vastaa nuorten työpajatoiminnan kehittämisestä, AVIt myöntävät valtionavustukset, TPY toimii palvelu- ja kehittämiskeskuksena)
Tilanne vuoden 2014 alussa Työpajoja 220 työpajakyselyyn vastasi 204 työpajaa, Henkilöstöä n. 1870 14 720 alle 29-v. nuorta Miehiä 61 % Valmennusjakson kesto keskimäärin 6 kk Valmentautujat ohjautuvat työpajaan työhallinnon, koulutuksen järjestäjien, sosiaalija terveystoimen, etsivän nuorisotyön tai muun tahon kautta
Nuorten työpajat Nuorten työpajatoiminnasta ei ole olemassa säädöstä. Nuorten työpajatoiminnan järjestämistä on ohjeistettu NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN YLEISET PERUSTEET JA SUOSITUKSET, Opetusja kulttuuriministeriön päätös 8.10.2014, dnro 10/600/2014 (muutos päätökseen 26.10.2006, dnro 17/600/2006). Ohjeessa on määritelty nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet, tavoitteet ja tehtävät.
2 Lain tavoitteet; 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; 2) tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; 3) tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa 4) edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä 5) parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat: 1) yhteisvastuu, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys; 2) terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen; sekä 3) monialainen yhteistyö. 17 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Työpajoista tulee säätää Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toimenpide-ehdotus (Dnro 4784/4/11) huomioon otettavaksi lainvalmistelutyössä => huumetestauksen edellytyksistä nuorille suunnatuissa työpajoissa tulisi säätää laissa. Se, että huumausainetestejä tehdään ilman, että asiasta on säädetty laissa, on asiakkaan perusoikeuksien toteutumisen kannalta ongelmallinen -> missä laissa tästä tulisi säätää?
18 ; Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi nuorten työpajatoimintaan. Valtionapukelpoiseksi voidaan hyväksyä sellainen nuorten työpajatoiminta, joka toteuttaa tämän lain 2 :ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia ja jonka tarkoituksena on valmennuksen avulla parantaa nuoren taitoja itsenäiseen elämään ja valmiuksia koulutukseen tai työhön. Nuorten työpajan ylläpitäjänä voi olla kunta tai kuntayhtymä taikka yhdistys, säätiö tai muu yksityinen yhteisö. Nuorten työpajatoiminnan ylläpitäjän tulee yhteistyössä nuorten kanssa laatia säännöt, joilla edistetään nuorten työpajatoiminnan sisäistä järjestystä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. (tullee asetukseen) Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon nuorten työpajantoiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tarkempia säännöksiä nuorten työpajoista niiden toiminnasta sekä valtionapukelpoisuuden hyväksymisen ja valtionavustuksen saamisen edellytyksistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 19 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Työpajatoiminnan työnjako ja raamit OPPILAITOS TYÖPAJA tutkintoon perustuvaa - tuntikehys - OPS:n perusteet osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen nuoren tukena ihmisenä kasvussa nuoren valmentaminen elämään, työhön ei opinahjo osaamisen kehittäminen tukee nuoren kasvua saa työelämävalmiuksia osana ohjaamotoimintaa
Valmistelun aikataulu Työ aloitettiin keväällä 2014, ei perinteisesti kutsumalla mukaan keskusteluun, Allianssi-risteilyn seminaarit. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen asetti 16.9.2014 työryhmän laatimaan ehdotuksen uudeksi nuorisolaiksi. Ehdotus tulee valmistella 31.5.2015 mennessä. Saatu lisäaikaa 31.8.2015 asti Lausuntokierros ja sen purku syksyn 2015 alussa. Tavoitteena on, että uusi laki astuisi voimaan 1.1.2016 Anottu lisäaikaa elokuun 2015 loppuun. OKM kerää nuorten ja toimijoiden esityksiä ja ideoita verkkokyselyiden kautta. Kyselyt löytyvät suomeksi ja ruotsiksi: OKM etusivu = www.minedu.fi -> Nuoriso -> Lainvalmistelu -> Nuorisolain uudistaminen 21 maaliskuu 2015 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue
Hallitusohjelma Kunnan talouden näkökulmasta (1/2) Tehtävät ja velvoitteet» Kuntien tehtävien vähentäminen» Kelpoisuusehtojen väljentäminen» Yksityiskohtainen toimenpideohjelma (9/2015)» Ministeriöiden yksityiskohtaiset esitykset (12/2015) Kuntakokeilut Vapautetaan kuntien maksupolitiikkaa Indeksikorotusten jäädyttäminen 22
Hallitusohjelma/Sipilä 1. Kärkihanke; Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Syvennetään eri toimijoiden yhteistyötä Vahvistetaan SoTepalveluja osana nuorisotakuuta Kehitetään malli, jossa vastuu yhdellä taholla Peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa Kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan Kerätään parhaat käytänteet kunnista 23 maaliskuu 2015 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue
Hallitusohjelma/Sipilä 1. Liite 3; Säädetään laki, jonka puitteissa kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja Yhteensä 11 lakia, esim. nuoriso-, liikunta-, kirjasto-, kulttuuri-, museo- ja ulkoilulaki Tavoitteena vähentää kuntien tehtäviä yhdellä miljardilla eurolla, eikä uusia tehtäviä/velvoitteita 24 maaliskuu 2015 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue