Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Jyväskylä 3.3.2014 Dnro: - Vastaanottaja: Viite: Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö 161925, 21.1.2014, MMM041:00/2012 Asia: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOKSEN (JYbytl) AKVAATTISTEN TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ JYbytl:n toimialan ja asiantuntemuksen luonteen mukaisesti lausunto keskittyy lähinnä meritaimenen kantojen ja kalastuksen seurannan ja ohjauksen perusteisiin ja keinoihin sekä kantojen ja kalastuksen tutkimuksen mahdollistamiseen. Kappale 1. Johdanto JYbytl toteaa, että strategian täytäntöönpanon varmistaminen on ratkaisevaa koko strategian onnistumiselle. Alueellinen tavoite on, että Strategia ohjaa alueellisen kalataloushallinnon toimintaa, mutta vaikuttaa tulosohjauksen sekä yhteistyö- ja rahoitustoiminnan kautta myös monen muun tahon toiminnan suuntaamiseen Strategian tavoitteena on kestävä vaelluskalapolitiikka, ja tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ilman muuta alueellista päätöksentekoa. Kappale 2. Strategian lähtökohdat ja tavoite Lohikantojen katoamisen syistä puuttuu maininta voimakkaasta, lähes säätelemättömästä merikalastuksesta 1960-luvulta 1990-luvun alkuun asti. Perämeren lohikantojen elpymisen syy on myös jätetty mainitsematta. Ainut syy elpymiseen oli 1990-luvulla alkanut meri- ja jokisuukalastuksen säätely. Säätelemättömän ja säädellyn kalastuksen vaikutus Perämeren lohikantoihin on todettu tutkimuksissa. Kappaleessa todetaan, että Meritaimenkantojen tilaa on pyritty parantamaan kunnostamalla koskia, rakentamalla kalateitä, säätelemällä kalastusta.
Kuitenkin kalastuksen säätely on ollut menneinä vuosikymmeninä Suomen Itämeren rannikkoalueella ja lisääntymisjoissa kansainvälisesti arvioituna hyvin, hyvin lievää. Siten JYbytl toteaa, että olisi oikeampi mainita säätelemällä lievästi kalastusta 4. Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle 4.1. Visio JYbytl toteaa, että visiot Elinvoimaiset lohi- ja meritaimenkannat lisääntyvät Suomen joissa ja niitä palautetaan potentiaalisiin ja rakennettuihin jokiin ja puroihin ja Itämeren lohi- ja meritaimenkantoja hyödynnetään kestävästi ja Suomen merialueille ja jokiin tulevat lohi- ja meritaimenmäärät kasvavat. ovat varsin selvät ja riittävän yksiselitteiset. Kappale 4.2. Strategiset päämäärät ja toimenpiteet 4.2.1. Päämäärä 1 ja siihen liittyvät toimenpiteet Strateginen päämäärä 1: JYbytl toteaa, että määrällisten tavoitteiden asettaminen lohi- ja meritaimenkantojen koolle ja näiden tavoitteiden käyttö kalastuksen säätelyn perustana on erinomainen periaate strategian tavoitetilan (vision) saavuttamiseksi. Samoin tavoitetilan saavuttamiseksi on hyvä, että meritaimenkannoille laaditaan elvytys- ja hoitosuunnitelmat. 4.2.2. Päämäärä 2 ja siihen liittyvät toimenpiteet Strateginen päämäärä 2: JYbytl toteaa, että periaate Säätely perustuu parhaimman käytettävissä olevaan tieteelliseen ja muuhun kestävän kalastuksen kannalta olennaiseen tietoon sekä ennalta varautuvaan lähestymistapaan. on oikea tavoitetilan saavuttamiseksi. Päämäärään liittyvät toimenpiteet Meritaimen JYbytl toteaa, että toimenpiteet ovat hyvät tai erinomaiset strategian tavoitetilan saavuttamiseksi. Meritaimen ja lohi JYbytl katsoo, että toimenpide Verkkokalastus taimenen ja lohen syysrauhoituksen aikana kielletään niissä mereen laskevissa joissa, joihin lohi tai taimen nousee.
ei ole lainkaan riittävä kantojen tavoitetilan saavuttamiseksi. Osa lohista ja taimenista nousee jokiin jo keväällä ja kesällä. Osa talvikoista eli kuteneista kaloista laskeutuu mereen kudun jälkeen syksyllä, mutta osa voi talvehtia joessa ja laskeutua mereen vasta keväällä. Lohen ja meritaimenen elinkiertoon kuuluu useita kutukertoja, luonnontilassa enimmillään ehkä 4 8 kutukertaa, ja kutukertojen välissä on aina merivaellus. Lohi ja meritaimen voivat myös nousta kudulle järvien läpi järviin laskeviin jokiin. Verkkokalastus joessa aiheuttaa siten villille lohelle ja meritaimenelle huomattavaa kalastuskuolevuutta, sillä verkkokalastus on sekakantakalastusta, ja se vammauttaa ja tappaa saaliskaloja. Kansainvälisesti vertailtuna verkkokalastus on lähes poikkeuksetta kielletty ympärivuotisesti lohen ja taimenen kutujoissa kaikissa maissa. JYbytl ehdottaa siten, että verkkokalastus kielletään ympärivuotisesti niissä mereen ja järviin laskevissa joissa, joihin lohi tai taimen nousee. JYbytl katsoo edelleen, että toimenpide Selvitetään jokisuulle vaelluskalojen nousuajaksi asetettavan verkkokalastuskiellon merkitys ja vaikutukset osana laadittavia hoito- tai elvytyssuunnitelmia. on epäselvä ja riittämätön strategian tavoitetilan saavuttamiseksi. Osa lohista ja taimenista nousee jokiin jo keväällä ja kesällä. Osa talvikoista eli kuteneista kaloista laskeutuu mereen kudun jälkeen syksyllä, mutta osa voi talvehtia joessa ja laskeutua mereen vasta keväällä. Vaelluspoikaset lähtevät ensimmäiselle merivaellukselleen pääosin toukokuussa, mutta mahdollisesti muinakin aikoina vuodesta. Järvitaimenen kohdalla suurimmat ensimmäiselle järvivaellukselleen lähtevät kalat ovat 40 60 senttimetrin pituisia. Vaikka tämän kokoisia taimenia lähtisin meritaimenjoista vaellukselle vain vähän, niiden merkitys tulevassa kutukannassa voi olla suuri, sillä niiden luonnollinen kuolevuus on todennäköisesti paljon pienempi kuin pienikokoisten vaelluspoikasten. Sekakantakalastusmenetelmänä verkkokalastus jokisuussa muulloin kuin tärkeimpänä nousuaikana aiheuttaa villeille vaelluspoikasille, talvikoille ja muina aikoina jokeen pyrkiville nousukaloille huomattavaa kalastuskuolevuutta. Lohi ja meritaimen voivat myös nousta kudulle järvien läpi järviin laskeviin jokiin. JYbytl ehdottaa siten, että verkkokalastus kielletään ympärivuotisesti niiden mereen ja järviin laskevien jokien jokisuualueilla ja järviluusua-alueilla, joihin lohi tai meritaimen nousee. JYbytl toteaa, että toimenpide Kahlaaminen kalastustarkoituksessa lohi- ja meritaimenjokien ja purojen kutusorakoilla kielletään 15.9 31.5. väliseksi ajaksi on hyvä, mutta kahlaaminen kutusoraikoilla voitasi sallia tutkimustarkoituksessa. Lohen ja meritaimenen naaraskutukannan kokoa voidaan seurata kutupesälaskennalla, mikä edellyttää varovaista kahlausta soraikoilla kutupesien vieressä. Virtavesikunnostusten sorastuskunnostusten sekä lohen ja taimenen kutuympäristön tutkimusta voidaan samoin tehdä kutupesälaskennalla sekä pesien koon ja elinympäristömuuttujien mittauksella. Tämä edellyttää myös kahlausta soraikoilla kutupesien vierellä. 4.2.6. Päämäärä 6 ja siihen liittyvät toimenpiteet Strateginen päämäärä 6: JYbytl näkee, että päämäärä Lohi- ja meritaimenkantojen tärkeitä elinympäristöjä ja vaellusreittejä suojellaan ja kunnostetaan, ja näiden toimenpiteiden myötä painopistettä siirretään istutuksista kalojen luontaiseen elinkiertoon. on erittäin sopiva strategian tavoitetilan saavuttamiseksi.
Päämäärään liittyvät toimenpiteet JYbytl katsoo, että kaikki esitetyt toimenpiteet ovat erinomaisia päämäärän ja strategian tavoitetilan saavuttamiseksi. 4.2.7. Päämäärä 7 ja siihen liittyvät toimenpiteet Strateginen päämäärä 7: JYbytl toteaa, että päämäärä Lohi- ja meritaimenkantojen sekä kalastuksen tutkimus ja seuranta tuottavat ajankohtaista ja käyttökelpoista tietoa päätöksentekoa varten. Kalastajat osallistuvat tiedon tuottamiseen saaliista ja kalastuksesta. on erinomainen tavoitetilan saavuttamiseksi, jos erityisesti meritaimenkantojen tutkimukseen vain on käytössä riittävästi resursseja. Päämäärään liittyvät toimenpiteet JYbytl katsoo, että toimenpide Määritetään luonnonvarakeskuksen keskeiseksi tehtäväksi kalakantojen tilan, koon ja saaliin (ml. vaelluskalakannat ja niiden geneettinen monimuotoisuus) arviointi ja seuranta sekä kalastusta koskeva tutkimus on erinomainen tavoitetilan saavuttamiseksi erityisesti, jos edellä mainittu tehtävä todellakin määritetään koko luonnonvarakeskuksen keskeiseksi tehtäväksi! JYbytl toteaa myös, että toimenpide Tehdään lohen- ja taimenenkalastuksen tutkimus- ja seurantayhteistyötä Ruotsin sekä muiden Itämeren ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa erityisesti ICES:ssä niin, että saadaan vertailukelpoista tietoa päätösten pohjaksi ja seuraamiseksi. on erinomainen päämäärän ja strategian tavoitetilan saavuttamiseksi. Kalakantojen, hoitotoimien vaikutusten ja kalastuksen vertailu kansainvälisesti on Suomessa erittäin tärkeää, sillä erityisesti meritaimenkannat on saatu elvytettyä Ruotsissa ja Tanskassa moninkertaisiksi tai monikymmenkertaisiksi Suomeen verrattuna. JYbytl pohtii kuitenkin, että yhtenä toimenpiteenä voisi olla villien meritaimen- ja lohikantojen elvytys- ja hoitotoimien ja -menetelmien kehittäminen. Tutkimusten mukaan Suomessa 1900-luvulla tehdyt virtavesien uomakunnostukset eivät ole lisänneet paljoakaan lohen ja meritaimenen poikasille sopivaa koskialaa eivätkä nostaneet keskimäärin paljoakaan meritaimenen ja lohen poikastuotantoa, joskin vaellusesteiden poistolla on paikoin voinut olla suurikin positiivinen vaikutus. Läheskään kaikkien mereen laskevien jokien kalateiden toimivuudesta ei ole julkaistua tietoa. Kalateiksi nimitettävien rakenteiden rakentaminen patoihin ei siten yksinään riitä, vaan tarvitaan kalateiden toimivuuden tutkimusta ja kalateiden kehittämistyötä. Samoin esimerkiksi järvitaimenen mäti-istutus ei ole nostanut taimenen kokonaispoikastiheyttä reittikoskilla juurikaan. Menestyäkseen hoitotoimet tarvitsisivat siten tuekseen huomattavia kehitys- ja tutkimushankkeita. Toivomme esittämiemme kommenttien auttavan lainlaatijaa ponnistelussa kohti kestävää kalataloutta.
Jukka Syrjänen, FT, tutkija, sisävesien vaelluskalat ja niiden kalastus Timo J. Marjomäki, dosentti, kalojen resurssibiologia ja kalastuksen säätely Kirjallisuusviitteet uusimmista lausuntoon liittyvistä tutkimuksista Syrjänen J., Sivonen K., Sivonen O. & Valkeajärvi P. 2013: Taimenen kutupesälaskenta menetelmät ja esimerkkitulokset. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 9/2013: 1 28. Syrjänen J. T., Ruokonen T., Ketola T., Sivonen K., Sivonen O., Honkanen V., Huhmarniemi A., Kivinen J., Majuri P., Oraluoma M., Sarpakunnas M., Vesikko I. & Valkeajärvi P. 2013. Taimenen mäti-istutus Järvi-Suomen koskissa kasvaako poikastiheys? Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2013: 1 20.