Eurajoen Romu Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee metalliromun kierrätyslaitoksen toimintaa ja sen laajentamista, Eurajoki.

Etelä-Suomi Päätös Nro 149 /2011/1 Dnro ESAVI/454/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.12.2011 ASIA Eurajoen Romu Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee metalliromun kierrätyslaitoksen toimintaa ja sen laajentamista, Eurajoki. LUVAN HAKIJA Eurajoen Romu Oy Lapintie 179 27100 Eurajoki Yrityksen toimialatunnus: 37100 Liike- ja yhteisötunnus: 1518740 2 LAITOS JA SEN SIJAINTI Eurajoen Romu Oy:n kierrätyslaitos sijaitsee Eurajoen kunnassa Lapintien ja Kokemäki-Rauma rautatien risteyksen eteläpuolella tiloilla Vuojoen saha 51 409 2 82, Limpunkallio 51 409 2 758, Lehtola 51 409 2 779 ja Itäinen-Lehtola 51 409 2 867 (aikaisemmin 51 409 2 605). Lisäksi ympäristölupaa haetaan toimintaan kiinteistöllä Lehtola 51 416 2 6. Laitoksen osoite on Lapintie 179, 27100 Eurajoki. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 29.3.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) perusteella. Luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään ja muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohta 13 f) ja g) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, päätökset ja sopimukset Kaavoitus Nykyisellä toiminnalla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 25.4.2007 myöntämä ympäristölupa (LOS 2005 Y 1017 111, 28 YLO). Eurajoen Romu Oy on hyväksytty jätelain 49 :n mukaiseen jätetiedostoon (LOS-2007-Y-1352). Kiinteistöt 51 409 2 867 ja 51 416 2 6 omistaa AA. Kiinteistön 51 409 2 758 omistaa BB. Kiinteistöt 51 409 2 779 ja 51 409 2 82 omistaa CC ja BB. Laitos sijaitsee alueella, jolla ei ole asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aluekuvaus Ennen romuliikkeen perustamista alue on ollut valtaosiltaan louhittavaa kalliota ja metsää. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat rautatien pohjoispuolella noin 110 metrin päässä kiinteistön 51 409 2 82 rajasta ja noin 65 metrin päässä kiinteistön 51 409 2 758 (itäinen palsta) rajalta. Radan pohjoispuolella on myös varastorakennuksia. Asuinrakennuksen ja kiinteistön 51 409 2 758 välissä sijaitsee viljavarasto. Muutoin alueen ympäristö on metsä-aluetta. Toiminta-alueen itä-, etelä- ja länsipuolella on metsätalousmaata eikä lähistöllä ole asutusta. Toiminta-alueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita eikä muita luonnonsuojelualueita. Laitosalue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Toiminta-alueen ympärillä ovat ojat laskevat Lapintien varteen ja sieltä ojiin, jotka laskevat Luittilanjärvenojaan. Luittilanjärvenoja laskee Juvajokeen. Luittilanjärvi sijaitsee noin 460 metrin päässä toiminta-alueen itärajasta. LAITOKSEN TOIMINTA Eurajoen Romu Oy on harjoittanut metalliromun kierrätystä Rauman seudulla vuodesta 1994 lähtien. Eurajoen kunnan rakennuslautakunta myönsi laitokselle ympäristöluvat 14.6.1994 24 ja 9.10.2001 26. Rauta- ja metalliromua kerätään koko Suomen alueelta ja tuodaan satunnaisesti myös ulkomailta. Henkilökuntaa laitoksella on noin 10 henkilöä.

Metalliromun kierrätys on kattanut vastaanoton, lajittelun, käsittelyn (leikkaus, paalaus), varastoinnin, lastauksen, toimittamisen ja raportoinnin. Käsittelyssä metalliromu jalostetaan sellaiseen luokkaan, että se soveltuu valimo- ja terästeollisuuden käyttämäksi raaka-aineeksi. Ympäristölupahakemus koskee kierrätysmetallin (teollisuus-, purku-, maatalous- ja yhdyskuntaromu), kuonan, rakennus- ja purkujätteen, romuajoneuvojen, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, paperin ja pahvin vastaanottoa, varastointia ja käsittelyä sekä muovien ja kumien, renkaiden, betoni- ja tiilijätteen, puupakkausten ja risu- ja kantojätteen vastaanottoa, varastointia ja murskausta. Hakemus koskee myös akkujen, paristojen, loisteputkien, öljyjätteen, polttonesteiden, kemikaalien ja ongelmajätteiden pienerien vastaanottoa ja välivarastointia. Toimintaa on aikaisemmin laajennettu hakemalla lupa ottaa vastaan myös romuautoja, SE -romua sekä sekalaista rakennusjätettä. Eurajoen Romu Oy on hyväksytty 1.9.2006 lähtien SER -tuottajayhteisöjen kylmälaitteiden ja elektroniikkaromun viralliseksi vastaanottopisteeksi. Eurajoen Romu Oy on ollut Suomen Autokierrätyksen hyväksymä romuajoneuvojen virallinen vastaanottopiste 5.9.2006 alkaen. Toiminnan laajentaminen Hakemuksen mukainen toiminnan laajentaminen koskee vastaanotto- ja käsittelykapasiteetin lisäämistä, kierrätysmetallin murskausta sekä uusien jätejakeiden vastaanottoa, käsittelyä ja varastointia sekä toiminta-alueen laajentamista. Uusia vastaanotettavia jätejakeita ovat hakemuksen mukaan lasi, risu- ja kantojäte, puupakkaukset sekä ongelmajätteiden pienerät. Ympäristölupaa haetaan jätteen vastaanotto- ja hyödyntämismäärän lisäämiseen 35 000 tonnista vuodessa 63 025 tonniin vuodessa. Vastaanotettavasta kokonaismäärästä laitoksella on tarkoitus murskata metalliromua (mukaan luettuna teollisuus-, purku-, maatalous- ja yhdyskuntaromu sekä esikäsitellyt romuajoneuvot ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromu) yhteensä noin 19 000 t/a ja muita jätejakeita (rakennusjäte, renkaat, betonija tiilijäte, risu- ja kantojäte sekä puupakkaukset) yhteensä noin 4600 t/a. Laitoksella aletaan murskata puhdasta peltiä, alumiinia, sekalaista metalliromua sekä romuajoneuvoja. Laitokselle rakennetaan magneettierottelulinjasto sekä paineilman avulla tapahtuva kevyen ei metallisen materiaalin erottelu. Lisäksi tullaan murskaamaan risu- ja kantojätteitä, puupakkauksia, rakennusjätteitä ja renkaita sekä vastaanottamaan ja esikäsittelemään betonijätteitä sekä eri muovilaatuja ja lasia. Murskalaitoksen kapasiteetti on 50 60 t/d. Laitosalueen rakennukset, rakenteet, varastointialueet ja laitteistot Toiminta-alue on aidattu Lapintien varrelta ja portti on lukittava. Alueella on kameravalvonta. Portin jälkeen alueella on vaaka, jonka kautta kaikki vastaanotettavat jätekuormat ajetaan alueelle ja punnitaan myös lähtevä tavara sekä varaston määrä. Vastaanotettava jäte varastoidaan pääasiassa ulkona kasoissa. Varastointialueet on pinnoitettu ja varustettu öljynerottimilla. 3

Kiinteistöllä 51 409 2 779 sijaitsee asuinrakennus sekä toimistotiloja, jotka tullaan liittämään kunnan viemäriverkostoon. Myös aita, portti ja henkilökunnan parkkipaikka sijaitsevat tällä kiinteistöllä. Kiinteistöllä 51 409 2 82 sijaitsee toimistorakennus ja lämmin 200 m 2 :n varastohalli, jossa on betonilattia. Halli on viemäröity öljynerotuskaivon kautta ojaan. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu tullaan esikäsittelemään hallissa. Nykytilanteessa sitä ei esikäsitellä laitoksella. Talvella hallia voidaan käyttää romuajoneuvojen kuivaamiseen. Hallissa voidaan varastoida myös ongelmajätteitä. Kiinteistöllä 51 409 2 82 sijaitsee myös sosiaalitila- ja varastorakennus. Sosiaalitilan jätevedet johdetaan kolmen saostuskaivon kautta ojaan. Rakennusta ei ole tarkoitus liittää kunnan viemäriverkostoon. Kiinteistöllä varastoidaan mm. käyttörautaa ja terästä, ruostumatonta ja haponkestävää terästä, rautapitoista terästä ja kuivattuja romuajoneuvoja. Vaaka sijaitsee kiinteistön 51 409 2 82 rajalla. Toiminta-alueeseen kuuluu kaksi palstaa kiinteistöstä 51 409 2 758. Palstat sijaitsevat eri puolella Lapintietä. Toinen sijaitsee toiminta-alueen länsi-osassa ja toinen itäosassa. Läntisellä palstalla sijaitsee suurtehopaalainleikkuri ja eteenpäin toimitettavan esikäsitellyn romun varastointialue. Lisäksi alueella varastoidaan leikkausasemalla käsiteltävää metallia, kontteja, kaapeliromua ja muuta romumetallia. Palstalla sijaitsee myös pohjoisseinustalta avoin vastaanotto-, varastointi- ja käsittelyhalli. Hallissa on betonilattia ja umpikaivo (1 m x 1 m x 3 m) ja se on jaettu osiin betoniseinämin. Piha-alueen valumavesiä pääsee valumaan myös jonkin verran hallin puolelle kulkuaukon reunalla. Hallin edusta on pinnoitettu ja valumavedet johdetaan öljynerottimen kautta ojaan. Hallissa varastoidaan mm. lyijyharkkoja, granuloitua metallia, katalysaattoreita ja kuonaa. Kuivaamattomat romuautot vastaanotetaan halliin, jossa niistä poistetaan ongelmajätteet. Nesteet poistetaan osittain imulaitteella ja osittain valuttamalla. Romuajoneuvoista poistettuja ongelmajätteitä varastoidaan hallissa. Uusi kierrätysmetallin murskalaitos ja esikäsiteltyjen kierrätysjakeiden varastoalue tullaan sijoittamaan myös kiinteistölle 51 409 2 758 (läntinen palsta). Alueella varastoidaan kontteja, joihin kerätään eteenpäin toimitettavia jakeita. Aluetta, johon kiinteä murskalaitos tullaan sijoittamaan ei ole pinnoitettu. Alue on louhittu ja tasattu ja siinä on murskepohja. Alue tullaan pinnoittamaan kokonaisuudessaan ennen toiminnan aloittamista. Kiinteistön pohjoisosassa sijaitsevaa kalliokohoumaa ei tulla louhimaan, vaan se jätetään meluesteeksi lähimpien asuinrakennusten suuntaan. Kalliokohouma sijaitsee murskaimen suunnitellun sijoituspaikan ja lähimpien asuinrakennusten välissä. Lapintien toisella puolella alueen itäosassa sijaitsevat toiminta-alueeseen kuuluvat kiinteistöt 51 409 2 867 (aikaisemmin 51 409 2 605) ja 51 409 2 758 (itäinen palsta). Aluetta ei ole aidattu eikä pinnoitettu. Kiinteistöjen pohjoispuolella sijaitsee rata ja radan takana viljavarasto ja asuinrakennus. Kiinteistöä tullaan käyttämään sekä esikäsittely- että varastointialueena. Alueella varastoidaan vaihtolavoja, kontteja ja puupakkauksia. Aluetta tullaan käyttämään myös betoni- ja tiilijätteen, rakennusjätteestä lajitellun puun, puupakkausten sekä risu- ja kantojätteen varastointiin ja murskaukseen. Alueelle tuodaan tarvittaessa mobiilimurskain, jonka käyt- 4

Toiminta-aika Tuotanto Tuotteet ja tuoteryhmät töaika on joitakin päiviä kerrallaan. Lisäksi alueelle tullaan järjestämään rakennusjätteen vastaanotto ja lajittelu. Lajittelu on suunniteltu tehtäväksi kevytrakenteisessa hallissa. Kiinteistöllä 51 409 2 867 sijaitsee myös kylmä varastorakennus, jossa säilytetään kaasupulloja. Nykyiseen toiminta-alueeseen rajoittuu kaksi palstaa kiinteistöstä 51 409 2 779. Palstojen välissä sijaitsee peltokiinteistö 51 416 2 6. Laitoksella käsitellään myös Olkiluodon ydinvoimalasta peräisin olevaa, Säteilyturvakeskuksen valvonnasta vapautettua ei-radioaktiiviseksi luokiteltua jätettä. Alueen portille on tulevaisuudessa tarkoituksena asentaa säteilymittari radioaktiivisen säteilyn mittaamista varten. Laitoksella käytettäviä koneita ovat elektroninen autovaaka, pyöräkuormaaja, materiaalin lajittelukone, suurtehopaalainleikkuri, nokkaleikkuri, polttoleikkauskalusto, kiinteä murskain ja mobiilimurskain. Suurtehopaalainleikkuri on rakennettu betoniseen suoja-altaaseen, joka on varustettu öljynerotuskaivolla ja erillisellä 2 m 3 :n vuotosäiliöllä. Jätteiden käsittelyprosessit ovat vastaanotto, luokitus, punnitus, lajittelu, puhdistus, leikkaus, paalaus, murskaus, välivarastointi ja toimittaminen muualle hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Laitoksen toiminta-aika on päivittäin kello 6.00 22.00. Laitokselle vastaanotetuista metalliromuista valmistetaan raaka-ainetta valimo- ja terästeollisuudelle kotimaahan ja vientiin. Laitoksen nykyinen vastaanottokapasiteetti on 35000 tonnia ja tuotantokapasiteetti on noin 50 000 tonnia. Alueen laajennus mahdollistaa suuremman määrän käsittelyn. Risu- ja kantojätteet on tarkoitus jalostaa niin, että niiden hyödyntäminen lämpövoimaloissa mahdollistuu. Puupakkaukset murskataan ja pyritään hyödyntämään ensisijaisesti esim. maisemoinnissa ja vasta sitten lämpövoimaloissa. Renkaat murskataan ja hyödynnetään mm. tienpohjina ja meluvalleina. Betonijätteitä hyödynnetään murskauksen jälkeen mm. pohjarakenteina. Rakennusjätteet pyritään lajittelemaan murskausprosessin avulla niin, että kaikki jakeet saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Metallit toimitetaan valimoille, muu aines polttoon. Muovilaadut lajitellaan ja toimitetaan jatkojalostajille. Laitos tuottaa lajiteltua ja käsiteltyä romua seuraavasti jaoteltuna: rauta- ja teräspitoiset romut, kuparipitoiset romut, lyijypitoiset romut, alumiinipitoiset romut, kromi- ja nikkelipitoiset romut, kaapeliromut, kuonat, tuhkat, hilseet, hiomajätteet, työstökoneiden lastut, sähkömoottori- ja tarvikeromut, akut, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, kylmälaiteromut, muuntajaromut, romuajoneuvot, maatalousromut, teollisuusromut, graafisen teollisuuden romut ja jätteet, yhdyskuntaromut, konepajaromut ja purkuromut. 5

6 Jätteiden vastaanotto ja esikäsittely Jätelaji/EWC-koodi Teollisuusromu (200140) Ympäristölupaa haetaan seuraavien jätteiden vastaanottoon: Nyk. lupa t/a Haettava määrä t/a Max. varasto 19000 38000 10000 Lajittelu, leikkaus, paalaus Purkuromu 3000 3000 1000 Lajittelu, leikkaus, paalaus Kuonat (100201, 100202, 100903) Käsittelytapa Varastointipaikka Toimituspaikka Ulkona, pinnoitettu/sepelikenttä Ulkona, pinnoitettu/sepelikenttä 500 1500 150 Mahd. lajittelu Ulko- ja sisätiloissa, pinnoitettu alusta Maatalousromu 900 900 300 Lajittelu, leikkaus, paalaus Yhdyskuntaromu 3000 3000 4000 Lajittelu, leikkaus, paalaus Akkuromu (1606) (200133*) Rakennusjäte (170904) Ulkona pinnoitetulla alustalla tai sepelikentällä Ulkona pinnoitetulla alustalla 100 2000 30 Lajittelu Ulkona lavoilla katoksessa 5000 5000 300 Lajittelu, Ulkona murskaus Terästehtaat, valimot, asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Terästehtaat, valimot, asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Terästehtaat, valimot, asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Terästehtaat, valimot, asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Terästehtaat, valimot, asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Metallit valimoille, muut polttoon, muovien lajittelu ja toimitus jatkojalostajille Muovit ja kumit 500 900 150 Lajittelu Ulkona Jatkojalostus (150102, 20 01 39) Renkaat (160103) 500 1000 100 Murskaus Ulkona Hyödyntäminen tienpohjina, meluvalleina yms. Betonit, tiilet (1701) 500 1300 300 Lajittelu, murskaus Ulkona Hyödyntäminen pohjarakenteina Öljyjäte (200126*) 10 10 5 Varastointi Ongelmajätevarasto Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Loisteputket (200121*) 5 5 9 Varastointi Ongelmajätevarasto Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Polttoaineet ja kemikaalit (130703*) Romuajoneuvot (160104, 160104*) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (1602 *, 160213) Paperi ja pahvi (200101,15 01 01) 5 5 5 Varastointi Polttoaineet kahdessa eri säiliöissä 3000 3000 700 Lajittelu, leikkaus, paalaus 500 1800 200 Lajittelu ja murskaus Ulkona, pinnoitettu alusta Ulko- ja sisätiloissa, pinnoitettu alusta Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Terästehtaat, valimot, asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos 500 500 200 Lajittelu, paalaus Ulko- ja sisätiloissa, pinnoitettu alusta Risu- ja kantojäte 100 100 Murskaus Ulkona Hyödyntäminen lämpövoimaloissa Puupakkaukset 20 01 38 200 200 Murskaus Ulkona Maisemointi, lämpövoimala Lasi 15 01 07 800 200 Lajittelu Ulkona 20 01 02 Ongelmajätteiden pienerät (090113,1606,20) 5 5 Välivarastointi Hallissa, katoksessa tai kontissa Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos Yhteensä 37522 63025

7 Metalliromun vastaanotto ja hyödyntäminen Laitokselle vastaanotetaan konepajarojua, purkuromua, yhdyskuntaromua, maatalousromua, romuajoneuvoja ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. Osa metalliromuista tullaan murskaamaan hankittavalla uudella murskalaitteella Asiakas huolehtii keräysastioiden tyhjennyksestä, materiaalin silmämääräisestä tarkistamisesta, tapahtuman rekisteröinnistä ja kuljetuksesta lajittelulaitokselle. Laitoksella materiaali tunnistetaan, tarkistetaan, rekisteröidään ja punnitaan. Tämän jälkeen kuorma puretaan, tarkastetaan ja lajitellaan. Lajittelun jälkeen metalli paloitellaan, murskataan ja paalataan. Suurin osa metalliromusta leikataan hydraulisella suurteholeikkurilla, materiaalikäsittelykoneesta ohjattavalla nokkaleikkurilla tai polttoleikkaamalla. Toimintaa laajennetaan siten, että laitoksella tullaan murskaamaan eri kierrätysmetallijakeita sekä granuloimaan kaapeleita yhteensä n. 19 000 t/a. Tarkoituksena on murskata puhdasta peltiä, alumiinia, nikkeli- ja kromipitoisia materiaaleja, kupari/alumiinikaapeleita, sekalaista metalliromua sekä romuajoneuvoja. Laitokselle tulee magneettierottelulinjasto sekä paineilman avulla tapahtuva kevyen ei metallisen materiaalin erottelu. Metallijakeet välivarastoidaan laitoksella. Laadunvalvonta on materiaalikohtainen. Varastoinnin jälkeen metalli lastataan ja punnitaan. Tiedot rekisteröidään ja raportoidaan materiaalikohtaisesti. Laitokselta lähtevä materiaali on rauta- ja teräsromua sekä värimetalleja. Lajittelutoiminnasta syntyy metallin lisäksi lajitteluhylkyä, romuautoista lajiteltuja muita aineksia, sähkö- ja elektroniikkaromun ei-metallisia partikkeleita ja jäteöljyä työkoneista. Romun mukana tulee myös ongelmajätteitä, jotka toimitetaan laitokselta luvanvaraiseen käsittelyyn. Käsitellyistä romuista saatavat tuotteet toimitetaan teollisuuden raakaaineeksi. Rakennus- ja purkujätteiden hyödyntäminen Vastaanotetusta sekalaisesta rakennusjätteestä erotellaan betonit, tiilet, puu ym. vastaavat materiaalit, energiajae (polttokelpoinen puu, muovi yms.), muut muovit, kumit, renkaat, paperit, pahvit ja kartongit. Rakennusjätteet lajitellaan ja jakeesta riippuen murskataan tai haketetaan ja varastoidaan ulkona ennen toimitusta loppusijoitukseen. Haettava rakennus- ja purkujätteen vastaanottomäärä on nykyisen luvan mukainen 5000 tonnia vuodessa. Lisäksi ympäristölupaa haetaan vastaanotetun ja lajitellun rakennus- ja purkujätteen murskaukseen 2000 t/a. Romuajoneuvojen käsittely Vastaanotettavat autot punnitaan tai paino kirjataan rekisteriotteesta. Rekisteröinti ja omistajatiedot tarkastetaan. Autosta poistetaan öljyt (kone, vaihdelaatikko, tasauspyörästö ja tehostajat), jäähdytin ja jarrunesteet,

akut, polttoaineet ja renkaat. Romuajoneuvot kuivataan tarkoitukseen valmistetuilla imulaitteilla. Romuautojen purku ja kuivaus tapahtuu talvisin siihen varatussa 200 m 2 :n lämmitettävässä hallissa ja kesällä hallissa, jonka lattia on päällystetty ja varustettu umpikaivolla. Esikäsittelemättömät ja kuivatut autot varastoidaan päällystetyllä ja öljynerotuskaivolla varustetulla kentällä. Akut pakataan niille varattuihin katettuihin akkulaatikoihin, jotka lähetetään käsittelylaitokseen. Irrotetut renkaat toimitetaan hyötykäyttöön. Romuajoneuvot esikäsitellään käsin ja koneellisesti annettujen säädösten mukaisesti niille varattavalla käsittelypaikalla. Esikäsitellyt autonkorit murskataan. Haettava romuautojen vastaanotto- ja esikäsittelymäärä on nykyisen luvan mukainen 3000 tonnia vuodessa. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittely Laitteet punnitaan ja tarkastetaan. Aluksi laitteet lajitellaan karkeasti esikäsiteltäviin sekä sellaisenaan luvanvaraiseen esikäsittelylaitokseen lähetettäviin. Laitteiden käsittely tapahtuu 200 m 2 :n lämmitettävässä hallissa. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu paloitellaan osittain käsityönä. Lajiteltaessa laitteista poistetaan suurimmat peltiosat (kuoret). Piirilevyt, moottorit ja johdot erotellaan toisistaan. Samalla irrotetaan käsin kokonaisina mahdolliset ongelmalliset osat, kuten patterit yms. komponentit ja lähetetään ne ongelmajätelaitokseen tai etsitään niille uusiokäyttö (esim. lyijylasit). Piirilevyt, moottorit ja peltiosat toimitetaan luvanvaraiseen jatkokäsittelyyn. Kuvaputkista poistetaan muovi- ja metalliosat, jonka jälkeen ne lähetetään luvanvaraisiin käsittelylaitoksiin. Kodinkoneet vastaanotetaan ja varastoidaan väliaikaisesti betonipäällysteisellä kentällä. Laitteet punnitaan ja lajitellaan liesiin, pesukoneisiin ja kylmälaitteisiin. Pääsääntöisesti liedet ja pesukoneet murskataan sellaisenaan. Liesistä ja pesukoneista poistetaan ongelmalliset komponentit ja vastapainot tarpeen mukaan. Pesukoneista irrotetaan moottorit ja erilaiset metallit irrotetaan toisistaan tarpeen mukaan. Jakeet toimitetaan edelleen hyötykäyttöön. Kylmälaitteet toimitetaan joko sellaisenaan tai esikäsiteltynä luvanvaraiseen käsittelylaitokseen. Esikäsittelyssä jääkaapeista poistetaan kylmäaineet (freonit) siihen tarkoitetulla erikoislaitteistolla. Kompressori ja putkistot poistetaan ja tyhjennetään öljystä. Muoviosat, irtonaiset metallit ja tiivisteet poistetaan. Esikäsitellyt freonipitoiset uretaanieristekaapit toimitetaan luvanvaraiseen jatkokäsittelyyn. Akut ja paristot poistetaan ja toimitetaan luvanvaraiseen käsittelyyn. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu esikäsitellään käsin ja koneellisesti annettujen säädösten mukaisesti niille varattavalla käsittelypaikalla. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanotto- ja esikäsittelymäärää haetaan lisättäväksi 500 tonnista 1500 tonniin vuodessa. 8

9 Muiden ongelmajätteiden välivarastointi Ympäristölupaa haetaan myös kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanottoon. Jätteitä ei käsitellä, vaan niitä vastaanotetaan laitoksen aukioloaikoina lukolliseen merikonttiin. Ongelmajätteet toimitetaan luvat omaaville jatkokäsittelijöille. Vastaanotettavia ongelmajätteitä ovat mm. paristot, akut, jäteöljyt, loisteputket, maalit ja liuottimet. Muiden jätteiden hyödyntäminen Lisäksi ympäristölupaa haetaan risu- ja kantojätteiden sekä puupakkausten murskaukseen, rakennusjätteiden lajitteluun sekä murskaukseen, eri muovilaatujen sekä lasin vastaanottoon ja lajitteluun sekä betonijätteen ja renkaiden murskaukseen. Sekajätteet toimitetaan kaatopaikalle ja ongelmajätteet ongelmajätelaitokseen. Jätteet toimitetaan aina yrityksille, joilla on tarvittavat luvat ko. jakeen vastaanottamiseen. Vedenhankinta ja viemäröinti Laitosta ei ole liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkkoon. Käyttö- ja talousvesi otetaan omasta porakaivosta. Laitoksella vettä käytetään pääasiassa sosiaalitiloissa. Veden kulutus on noin 10 m 3 vuodessa. Vähäiset saniteettivedet ohjataan saostuskaivoon. Polttonesteet ja kemikaalit Laitoksella on tarkoitus varastoida yhteensä n. 10 000 litraa polttoöljyä kahdessa 5000 litran säiliössä. Erilaisten hydrauliikkakoneiden säiliöissä öljyä on n. 8000 l. Moottori- ja hydrauliikkaöljyjä koneiden huoltoja varten on tynnyreissä n. 1000 litraa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Liikenne Yrityksen käyttämä tekniikka koneiden ja laitteiden osalta soveltuu parhaalla mahdollisella tavalla romumetallien käsittelyyn. Henkilökunta koostuu kokeneista, romualan tehtäviin erikoistuneista työntekijöistä. Yritys kouluttaa henkilökuntaansa ja jakaa asiakkailleen tietoa eri jätteiden kierrätysmahdollisuuksista. Laitoksella noudatetaan ISO 9001 laatujärjestelmän ja sovellettua ISO 14001 ympäristöjärjestelmää sekä sovelletaan OHSAS 18001 työterveysja työturvallisuussertifiointia. Laitoksella pidetään kaksi kertaa vuodessa oma ympäristökatselmus. Laitoksen tulevaksi liikennemääräksi on arvioitu noin 30 kuormaautokäyntiä vuorokaudessa. Liikennöinti tapahtuu kello 6.00 22.00.

10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Melupäästöt ja tärinä Päästöt ilmaan Päästöt maaperään Vähäiset saniteettijätevedet johdetaan saostuskaivoon, joka tyhjennetään imuautolla tarvittaessa. Alueella on käytössä kolme öljynerotuskaivoa. Alueen hulevedet johdetaan avo-ojaan. Keskeisin laitoksen aiheuttama päästö on melu. Melua syntyy murskauksesta ja romun käsittelystä kuten kappaleiden siirtelystä, kuormauksesta, leikkaamisesta sekä kuorma-autojen ja työkoneiden käyntiäänistä. Romuliikkeen paikallinen meluvaikutus on mitattu Rauman kansanterveystyön ky:n toimesta 12.2.2008. Melutaso romunlajittelukentällä oli LA eq (5 min) = 64,8 db. Melulähteinä olivat romujen lajittelutyö, rakennustyö ja liikenne. Melutaso lähimmällä asuinkiinteistöllä 250 metrin etäisyydellä kentästä oli LA eq (5 min) = 47,2 d. Melulähteinä olivat romujen lajittelutyöt ja ohi ajaneet rekat (2 kpl). Laajennuksen jälkeen melutason arvioidaan kohoavan 200 metrin päässä tuotantolaitoksesta noin 55 desibeliin kaikkien toimintojen ollessa yhtaikaa käynnissä. Melumittaukset melutason tarkistamiseksi tehdään uuden murskaimen käyttöönoton jälkeen. Hakija on esittänyt murskauslaitosten lähtömelutasoihin perustuen, että toiminnassa syntyvä melu ei tule ylittämään valtioneuvoston ohjearvoa 55 db (A). Murskaustoiminta ei aiheuta tärinää. Ilmapäästöt koostuvat työkoneiden ja liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan muita merkittäviä päästöjä ilmaan. Murskausprosessista syntyvä pöly pyritään minimoimaan mm. imulla. Pöly imetään sykloneihin. Murskausprosessin jälkeen materiaali kulkee magneetteihin pölysuojatuilla kuljetinlinjoilla tai pöly sidotaan vesisprinklerillä. Hakemuksessa on arvioitu, että maaperään ei aiheudu merkittäviä päästöjä. Mahdollisesti ympäristöön kulkeutuvia haitallisia aineita sisältävä romu käsitellään alueella, joka on varustettu öljynerotuskaivoilla ja pinnoitetulla vettä läpäisemättömällä betonilla tai asfaltilla. Toiminnassa syntyvät jätteet Laitoksen jätteenkäsittelytoiminnasta arvioidaan syntyvän hyödynnettävien jakeiden erottelun jälkeen lajittelurejektiä noin 20 tonnia ja ongelmajätteitä noin 2 tonnia vuodessa.

11 Lisäksi omasta toiminnasta arvioidaan syntyvän yhdyskuntajätteeseen rinnastettavaa jätettä n. 4 tonnia vuodessa sekä ongelmajätteitä noin 0,5 tonnia vuodessa. Toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä ovat öljyt, akut, paristot, loistelamput, maalit ja liuottimet. Murskausprosessista arvioidaan syntyvän jätettä, joka sisältää kumia, muovia, tekstiiliä, puuta ja lasia noin 1300 t/a. Jätettä syntyy, kun autonromuja tai muita sekalaisia kierrätysmetalleja murskataan. Romuajoneuvo sisältää metallia (teräslevy, teräs, valurauta, ruostumaton teräs, alumiini, sinkki, kupari, lyijy) yhteensä noin 75,5 %, orgaanisia aineita (muovi, kumi, tekstiilit, liimat ja maalit) noin 19 % ja muita jakeita (lasi, nesteet, sekalaiset) noin 5,5 %. Autoista pyritään irrottamaan varaosia mahdollisimman paljon ja uudelleen käyttämään ne sellaisenaan. Orgaanista ainetta sisältävä autonpaloittelujätteen kevytjae, ns. fluffi pyritään hyödyntämään energian tuottamiseen. Mahdollisesti tulevaisuudessa autoista tulleen irrottamaan muovi- ja lasiosat, jotta ne voidaan kierrättää uudelleen sellaisenaan. Magneettinen teräs murskataan terästeollisuuden raaka-aineeksi ja siitä erotellaan sulatoille ja valimoille magneettiin tarttumattomat metallit. Fluffi pyritään saamaan polttoon sopivaksi ennen murskausta tapahtuvalla lajittelulla. Polttoon kelpaamaton fluffi toimitetaan kaatopaikalle tai luvat omaavalle ongelmajätteen käsittelylaitokselle. Lupahakemuksen mukaisella määrällä (3000 t/a) romuajoneuvoista syntyy kaatopaikalle toimitettavaa jätettä noin 900 t/a. Muusta sekalaisesta kierrätysmetallista (kotitalouksilta ja maatalouksista syntyvistä) arvioidaan syntyvän noin 5 % jätettä vuodessa eli noin 400 t/a, kun kierrätysmetallia murskataan 8000 t/a. Muista murskattavista kierrätysmateriaalijakeista ei oleteta syntyvän jätettä, jonka loppusijoituspaikka on kaatopaikka. Granuloinnissa syntyvää muovirouhetta on hyödynnetty mm. maneesien pohjana ja sekä mahdollisuuksien mukaan energian tuottamiseen. Vuotuiselle noin 1300 tonnin jätemäärälle pyritään kehittämään eri kierrätysvaihtoehtoja kuten poltto. Tämä on mahdollista, kun kierrätysmateriaali lajitellaan syntypaikalla. Rakennusjätteiden murskauksesta syntyvät metallipitoiset materiaalit toimitetaan valimoille ja muut jätejakeet lämpövoimaloille. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksessa esitetyn arvion mukaan toiminnan suurin vaikutus ympäristöön on käsittelyn ja kuorma-autoliikenteen aiheuttama melu. Melua rajoitetaan mahdollisimman tehokkaasti toimintaedellytyksiä silti heikentämättä. Suurtehopaalainleikkuri on vuorattu ääntäeristävillä teräslevyillä ja virtalähteeksi on aggregaatin sijaan valittu verkkovirta. Laajennuksen jälkeen melutason arvioidaan kohoavan 200 metrin päässä tuotantolaitoksesta noin 55 desibeliin kaikkien toimintojen ollessa yhtaikaa käynnissä.

Osa käsiteltävästä romusta on peräisin Olkiluodon ydinvoimaloista. Romun säteilyttömyys on varmistettu STUK:n ohjeiden mukaisesti. Toiminnan vaikutukset pinta- tai pohjavesiin on pyritty minimoimaan ohjaamalla mahdollisen öljypitoisen romun käsittely pinnoitetulle öljynerotuskaivoilla varustetulle alueelle. Vuonna 2009 tontin läpi kulkevasta ojasta otetusta vesinäytteestä tutkitut kadmium-, lyijy- ja nikkeli- ja mineraaliöljypitoisuudet olivat seuraavat: kadmium < 0,5 µg/l, lyijy 0,7 µg/l, nikkeli 28 + 6 µg/l ja mineraaliöljyt < 0,5 µg/l. Vuonna 2009 kiinteistöltä 51 409 2 779 (itäinen palsta) otetun kaivovesinäytteen rautapitoisuus oli raja-arvon tuntumassa ja mangaanipitoisuus ylitti asetetun raja-arvon. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama raja-arvo talousveden rautapitoisuudelle on 400 µg/l ja mangaanipitoisuudelle 100 µg/l. Rauta ja mangaani eivät ole terveydelle haitallisia, mutta aiheuttavat veteen hajua, makua, väriä ja saostumia. Lisäksi tutkitussa vedessä oli lievä öljymäinen sivuhaju. Sosiaali ja terveysministeriön asetuksen mukaan talousvedessä ei saa esiintyä selvää vierasta hajua. Muilta osin näyte täytti tutkittujen analyysien osalta sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja - suositukset (STM:n asetus 401/2001). 12 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailu Laitoksella noudatetaan romukauppiaille sovellettua ISO-14001 ympäristöjärjestelmää ja ISO-9001 laatujärjestelmää sekä OHSAS 18001 työterveysja työturvallisuusjärjestelmää. Laitoksen pintaveden tarkkailu on esitetty tehtäväksi seuraavasti: Pintavesinäytteet otetaan alueelta johtavien sade- ja jätevesiviemäriputken päästä tai kaivosta vuosittain syksyn aikana. Näytteistä analysoidaan sähkönjohtavuus, ph, mineraaliöljyt, lyijy, kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli ja sinkki. Tulokset toimitetaan valvontaviranomaisille. Vuonna 2009 ojavedestä otetun näytteen tulokset on toimitettu hakemuksen liitteeksi. Vuonna 2008 tehdyn melumittauksen tulokset on toimitettu hakemuksen liitteeksi. Melumittaukset melutason tarkistamiseksi tehdään uuden murskaimen käyttöönoton jälkeen. Laitoksen henkilökunta tarkkailee aluetta ja öljynerotuskaivoja päivittäin silmämääräisesti. Ongelmajätevarasto tarkastetaan keväällä ja syksyllä. Eri jakeet toimitetaan ongelmajätteen hävitykseen tarvittaessa. Laitoksen ympäristökatselmus tehdään kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja syyskuussa hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Katselmuksesta laaditaan muistio.

13 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Mahdolliset turvallisuusriskit, kuten ongelmajätettä sisältävät romut pyritään tiedostamaan jo vastaanottovaiheessa ja näin minimoimaan niiden aiheuttamat vaikutukset. Lisäksi riskejä ovat valumat, jotka saadaan rajattua tehokkaasti sulkemalla käsittelyalueen öljynerotuskaivo viemäristä. Mahdollinen öljyvahinko minimoidaan imeyttämällä öljy imeytysturpeeseen, jota säilytetään jatkuvasti varastoissa useissa pisteissä. Vastaanotettaessa materiaalia tehdään visuaalinen tarkistus mahdollisten ongelmajätteiden osalta jo ennen kuin kuormaa puretaan. Kuorman purkamisen jälkeen tehdään tarkempi visuaalinen tarkastus saapuvalle materiaalille. Näin varmistetaan haitallisten jätejakeiden oikea käsittely. Onnettomuuksia, joiden seurauksena voi olla ympäristön pilaantumisen vaaraa ovat mm. romulähetykset, jotka eivät sisällä asianmukaista vastaanotossa sovittua metalliromua ja käsittelykoneiden hydrauliikan pettäminen. Käsittely kuitenkin tapahtuu pääasiassa pinnoitetulla alustalla ja näin mahdollinen vahinko saadaan nopeasti hallintaan. Laitteistoissa käytetään bioöljyjä. Laitoksella on imeytysaineita onnettomuuksien varalta. Varastointiin liittyviä riskejä ovat mm. veden jäätyminen varastoitavaan romuun ja mahdollinen rasvojen yms. liukeneminen romuista. Henkilökuntaa opastetaan toimimaan oikein myös mahdollisissa tulipalotilanteissa. Alueella on hyväksytty sammutusvesikaivo ja lisäksi muu tarvittava alkusammutuskalusto. Henkilökunnalla on työohjeet ja henkilökunnalle annetaan ympäristöalan koulutusta. Henkilökunnalle on annettu ohjeet toimimisesta hätätilanteessa. Ympäristövaikutusten arviointi Vain murskausta voidaan pitää YVA -asetuksen 6 :ssä tarkoitettuna fysikaalis-kemiallisena käsittelynä. Kun murskauskapasiteetti on alle 100 tonnia vuorokaudessa, ei hanke kuulu YVA -asetuksen 6 :n hankkeisiin. VAKUUS Eurajoen Romu Oy esittää laitoksen ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiseksi vakuudeksi 10 000. Laitoksen vakuudeksi on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa määrätty 10 000. Vakuuden määrää on perusteltu sillä, että alueella käsitellään pääsääntöisesti arvokkaita materiaaleja, jotka ovat jälleenmyyntiarvoltaan positiivisia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemusta on täydennetty 27.5.2010, 22.3.2011 ja 17.4.2011. Lupahakemusta on muutettu 17.4.2011 ja 9.10.2011 siten, että vastaanotettavien jätejakeiden keskinäisiä määriä on muutettu ja haettavaa kokonaisvastaanottomäärää on lisätty 2425 t/a.

14 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Eurajoen kunnan ilmoitustaululla 31.8. 30.9.2010. Kuulutuksesta on ilmoitettu lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Neuvottelut ja tarkastukset Lausunnot Lupahakemuksesta on neuvoteltu ja paikalle on tehty laitoskäynti 22.3.2011. Muistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, terveydensuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 13.9.2010 antamassa lausunnossaan (VARELY/461/07.00/2010) seuraavaa: ELY -keskuksen mielestä lupahakemusta on täydennettävä valtioneuvoston asetuksen (591/2006) liitteessä 2 mainitulla laadunvarmistusjärjestelmällä, mikäli murskattua betonia on tarkoitus luovuttaa muualle hyötykäyttöön. Mikäli hakemusta ei edellytetä täydennettäväksi, on laadunvalvontaasiasta annettava riittävän yksityiskohtaiset lupamääräykset. Kyseinen laadunvarmistusjärjestelmä on tarpeen, koska jätteen luovuttajan, tässä tapauksessa Eurajoen Romu Oy:n on oltava selvillä murskaamansa betonin laadusta, ellei laatua ole asetuksen mukaisesti selvitetty jo purkukohteessa. Eri purkukohteista laitokselle tuotavat betonijätteet on murskauksen jälkeen pidettävä erillään, eikä niitä saa sekoittaa keskenään, ennen kuin hyötykäyttöön tarkoitetun jätteen laatu on laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti selvitetty. Menettelyn avulla yhtiöllä on jäte-eräkohtainen tieto hyötykäyttöön tarkoitetun betonimurskeen laadusta. Lisäksi hyödynnettävän jätteen laatua koskeva tarkka tieto nopeuttaa betonimurskeen hyötykäyttöä koskevien ilmoitusten käsittelyä. Lupapäätöksessä on annettava määräykset jätteen laadusta ja sijoittamisesta, mikäli jäte on tarkoitus sijoittaa hakemuksessa mainituille kiinteistöille. Lupapäätöksessä tulee edellyttää, että laitoksen vuosiraportoinnissa on ensisijaisesti käytettävä valtionhallinnon sähköistä raportointijärjestelmää (Vahti). Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueella ei ole muuta lausuttavaa kyseessä olevasta hakemuksesta. 2) Eurajoen kunnan ympäristölautakunta puoltaa lausunnossaan 21.9.2010 40 Eurajoen Romu Oy:n ympäristölupahakemusta, joka koskee metalliromun kierrätyslaitoksen toiminnan olennaista muuttamista edellytyksellä, että toiminta-alueen ympäristössä tehdään melumittaukset, joilla kartoitetaan laitoksen vaikutusalueella olevien häiriintyvien kohteiden melutasot. Lisäksi yrityksen tulee laatia alueelle pelastussuunnitelma.

15 3) Eurajoen kunnan kunnanhallitus esittää lausuntonaan 5.10.2010 268, että huomioon ottaen ympäristölautakunnan lausunto, ei sillä ole huomauttamista Eurajoen Romu Oy:n ympäristölupahakemukseen. 4) Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja esittää lausunnossaan 24.9.2010, että toiminnasta saattaa aiheutua lähimmille asuinkiinteistöille viihtyvyyshaittaa ja meluhaitan lisääntymistä liikenteen lisääntyessä ja toiminnan laajentuessa. Hakemuksesta ei ilmene, missä määrin eri jätelajien varastointiin tarkoitettu alue on päällystettyä ja öljynerotuskaivoilla varustettua. Pitkäaikainen nestemäisiä jätteitä sisältävän romun varastointi tai tällaisen romun käsittely päällystämättömällä alustalla voi aiheuttaa valumia ympäristön vesistöihin ja/tai maaperään. Vuonna 2009 otetussa kaivovesinäytteessä raskasmetallipitoisuuksien ei ole kuitenkaan todettu olevan koholla. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Eurajoen Romu Oy toteaa 9.2.2011 saapuneessa vastineessaan seuraavaa: Eurajoen Romu Oy:n ensisijainen tavoite on, että betonijätteen lajittelu tapahtuu jo jätteen syntypaikalla. Kaikki vastaanotetut betonijäte-erät sijoitetaan piha-alueelle laadun mukaisesti ja eri lajikkeiden ei anneta sekoittua keskenään. Eurajoen Romu Oy noudattaa betonijätteen vastaanotossa valtioneuvoston asetuksen (591/2006) liitteen 2 mukaista laadunhallinnan ohjelmaa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Eurajoen Romu Oy:lle ympäristöluvan jätteen ammattimaista ja laitosmaista hyödyntämistä koskevan toiminnan laajentamiseen Eurajoen kunnassa hakemuksen mukaisille kiinteistöille Vuojoen saha 51 409 2 82, Limpunkallio 51 409 2 758, Lehtola 51 409 2 779, Itäinen-Lehtola 51 409 2 867 (aikaisempi 51 409 2 605) ja Lehtola 51 416 2 6. Lupa myönnetään edellyttäen, että tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muutoin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jätteiden vastaanotto ja käsittely 1. Laitoksella voidaan ottaa vastaan ja käsitellä hakemuksen mukaisia jätejakeita vuosittain yhteensä enintään 64 000 tonnia. Muiden jätteiden vastaanotto ja käsittely laitoksella on kielletty. Laitoksella ei saa ottaa vastaan eikä käsitellä rakennus- ja purkujätettä, jonka joukossa on asbestia, painekyllästettyä puuta tai muuta ongelmajätteeksi luokiteltua ainetta.

16 Vastaanotettava betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää vaarallisia aineita, kuten PCB- tai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä eikä asbestia tai jätettä, joka on likaantunut öljyllä tai on muutoin luokiteltu ongelmajätteeksi. 2. Toiminnanharjoittajan tulee ennen jokaisen jäte-erän vastaanottoa varmistua sen vastaanottokelpoisuudesta. Jätteen luovuttajalta on tarvittaessa pyydettävä selvitys, josta käyvät ilmi asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi tarvittavat tiedot jätteestä ja sen laadusta. Romuajoneuvoja vastaanotettaessa toiminnanharjoittajan on tarkistettava luovuttajan oikeus luovuttaa romuajoneuvo ja annettava hänelle romutustodistus. Mikäli laitokselle tuotavien jätteiden joukossa on muita kuin määräyksessä 1 mainittuja jätteitä, on jäte-erä palautettava välittömästi jätteen tuottajalle tai toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi ympäristönsuojelulain tai jätelain perusteella hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Mikäli jätteen vastaanotto- ja hyödyntämiskelpoisuudesta ei voida varmistua, ei jätettä saa ottaa vastaan. 3. Toiminnanharjoittajan on tunnettava vastaanottamansa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sisältämät ympäristölle tai terveydelle haitalliset aineet ja komponentit. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta on poistettava kaikki nesteet ja romu on esikäsiteltävä ja lajiteltava sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun asetuksen (VnA 852/2004) liitteen 2 mukaisesti. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun esikäsittelyssä on käytettävä parasta saatavilla olevaa esikäsittely-, hyödyntämis- ja kierrätystekniikkaa. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun esikäsittelypaikalla on oltava vaaka jätteiden painon mittaamiseksi ja tarvikkeet nestevuotojen keräystä varten. 4. Romuajoneuvossa olevat vaaralliset aineet ja osat on poistettava ja lajiteltava ennen murskausta romuajoneuvoista annetun asetuksen (VnA 581/2004) 10 ja 11 :ssä määrätyllä tavalla siten, etteivät ne pilaa romuautojen murskauksessa syntyvää jätettä. Romuajoneuvojen keräämistoiminnan harjoittajan on oltava merkitty jätelain 49 a :n tarkoittamaan jätetiedostoon. 5. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sekä romuajoneuvojen esikäsittely on toteutettava siten, että uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen soveltuvat laitteet ja osat voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää mahdollisimman tarkasti. 6. Kotitalouksien ongelmajätteet on vastaanotettaessa sijoitettava suoraan ongelmajätteiden välivarastointia varten suunniteltuun ja valmistettuun ongelmajätekonttiin kyseessä olevaa ongelmajätelajia varten tarkoitettuun astiaan. Jätettä saa vastaanottaa vain laitoksen aukioloaikoina. Kontti tulee pitää muulloin lukittuna. 7. Murskattavan jätteen yhteismäärä ei saa olla yli 24 000 t/a. Jätteiden varastointi ja edelleen toimittaminen 8. Eri jätejakeet on pidettävä erillään toisistaan ja niille on oltava oma tarkoitukseen soveltuva varastointipaikka. Eri varastointipaikat tulee merkitä erikseen ja erottaa selvästi toisistaan.

17 Mikäli laitokselle vastaanotettujen jätteiden joukosta löytyy muita kuin määräyksessä 1 mainittuja jätteitä, on ne välivarastoitava asianmukaisesti lajiteltuina erillään muista jätteistä ennen hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimittamista. 9. Kaikki laitokselle vastaanotetut ja toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Kaatopaikalle loppusijoitettavasta jätteestä tulee tarvittaessa esittää selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Murskauksen ja lajittelun seurauksena jäljelle jääneestä kevytjakeesta, ns. fluffista, ja hienojakeesta on tehtävä kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely ennen aineksen toimittamista loppusijoitukseen tai luvan omaavalle vastaanottajalle sekä vastaavuustestit vuosittain valtioneuvoston päätöksen (861/1997) kaatopaikoista liitteen 2 mukaisesti. Tulokset perusmäärittelystä ja vastaavuustesteistä on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen jätteen toimittamista eteenpäin. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet ja hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa. Energiana hyödynnettäviä jakeita saa toimittaa vain laitoksiin, joilla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. Jätteen koostumus on tarvittaessa selvitettävä. Käytettyjen renkaiden suurin kertavarasto saa olla enintään 100 tonnia ja palovaara varastossa tulee ehkäistä. Kaikkia laitoksella vastaanotettavia ja hyödynnettäviä sekä toiminnassa muodostuvia jätteitä on käsiteltävä ja varastoitava siten, että toiminnasta ei aiheudu epäsiisteyttä eikä roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. 10. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 edellytetyt tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä vähintään neljä vuotta ja ne on esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaisille. Jätteiksi luokiteltavien raaka-aineiden ja tuotteiden maahantuonnissa ja maastaviennissä on noudatettava, mitä jätelaissa säädetään jätteen kansainvälisistä siirroista. Meluntorjunta ja pölypäästöjen ehkäisy 11. Murskauslaitteistot tulee sijoittaa kiinteistöillä siten, että etäisyys lähimpien naapureiden asuinrakennuksiin on vähintään 250 metriä. Kiinteä murskain on koteloitava. 12. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asuntojen piha-alueella ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä kello 07 22 välisenä aikana eikä 50 db yöllä kello 22 07 välisenä aikana. 13. Toiminnanharjoittajan on teetettävä selvitys laajennetun toiminnan aiheuttamasta ekvivalenttimelutasosta lupamääräyksen 24 mukaisesti. Mikäli melutaso selvityksen perusteella ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.

18 14. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa toiminta-alueen ulkopuolelle. Jätteen murskauksesta tai muusta käsittelystä lähiympäristölle aiheutu-vat pölyhaitat on estettävä koteloimalla päästölähteet kattavasti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Alueen kulkuväylät on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Pölyävät varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava. Pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin. Toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla. Päästöjen estäminen maaperään ja vesiin 15. Polttonesteiden ja muiden vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Vastaanotettuja jätteitä, jotka sisältävät vaarallisia aineita tai osia, ei saa tilapäisestikään säilyttää maapohjalla. Jätteitä, jotka voivat sisältää ympäristöön kulkeutuvia vaarallisia aineita saa varastoida ja käsitellä vain nestetiiviiksi pinnoitetulla ja nestevuotojen keräysjärjestelmällä varustetulla alueella. Valumavedet on ohjattava öljynerotusjärjestelmän kautta ojaan siten, että niiden laatua voidaan tarkkailla. Ongelmajätekontti on sijoitettava päällystetylle piha-alueelle. 16. Romuajoneuvojen varastointipaikan on täytettävä romuajoneuvoista annetun asetuksen (VnA 581/2004) 9 :n vaatimukset. Esikäsittelemättömät romuajoneuvot tulee vastaanottaa suoraan nestetiiviiksi pinnoitettuun halliin, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä kuten keräyskaivolla. Viemäröidyssä käsittelytilassa viemärin on oltava suljettavissa ja varustettu öljyn- ja rasvanerottimilla. Mikäli esikäsittelemättömiä romuajoneuvoja varastoidaan tilapäisesti piha-alueella, tulee ne varastoida nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, jolla muodostuvat sade- ja sulamisvedet johdetaan öljynerotuslaitteiston kautta ojaan. Nestetiiviin pinnoitteen tulee kestää öljyjä, liuottimia ja happoja. Nesteiden valuminen pinnoitetun alueen ulkopuolelle tulee olla estetty. Romuajoneuvoja, jotka sisältävät vaarallisia aineita tai osia, ei saa tilapäisestikään säilyttää maapohjalla. 17. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun varastointi ja esikäsittely on tehtävä nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä ja tarvittaessa öljyn ja rasvan erottimella. 18. Muut ongelmajätteet on varastoitava lukitussa tilassa kutakin ongelmajätejaetta varten tarkoitetuissa ja merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten nestetiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava suoja-altain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauksissa valumat saadaan kerätyksi talteen. Suoja-

altaan tilavuuden on oltava vähintään saman suuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus. 19. Polttonestesäiliöt on varastoitava kaksoisvaippasäiliöissä tai varustettava katoksilla ja valuma-altailla. Säiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta ja ne on varustettava ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Alueiden, joilla tankataan ajoneuvoja tai työkoneita on oltava nestetiiviiksi päällystettyjä ja varustettuja nestevuotojen keräysjärjestelmällä esimerkiksi siten, että hulevedet näiltä alueilta voidaan johtaa ojaan öljynerottimen kautta. 20. Toimintaan jo aikaisemmin käytetyllä alueella ei saa tehdä kaivu- tai päällystystöitä ennen kuin kyseisen alueen maaperän tila on selvitetty. Maaperän tila on selvitettävä ulkopuolista asiantuntijaa apuna käyttäen ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Selvitys maaperän tilasta, arvio sen puhdistustarpeesta ja mahdollisesti tarvittava ilmoitus maaperän puhdis-tamisesta on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ja viimeistään kolme (3) kuukautta en-nen kaivu- tai päällystystöiden aloittamista. 21. Laitoksella muodostuvien saniteettijätevesien puhdistusjärjestelmää on tehostettava 15.3.2016 mennessä. Ellei laitoksen sosiaalitiloissa muodostuvia pesuvesiä ja WC:n jätevesiä johdeta tätä aikaisemmin kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriin tai umpisäiliöön, on ne puhdistettava siten, että käsittely vastaa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) edellyttämää tasoa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 22. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta laitoksella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja talteenottovälineitä saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet tai muut nestemäiset vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen tarkoituksenmukaisiin astioihin. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun esikäsittelypaikalla sekä romuajoneuvojen käsittelyhalleissa on oltava tarvikkeet nestevuotojen keräystä varten. Vahinko- ja onnettomuustilanteissa on ryhdyttävä viivytyksettä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. 23. Alueella tapahtuneista häiriö-, vahinko- tai onnettomuustilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai vaaraa tai haittaa terveydelle on ilmoitettava viipymättä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Eurajoen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 24. Ekvivalenttimelutaso (LAeq) on tarkistettava kolmen lähimmän naapurin asuinrakennuksen pihalla uuden murskalaitteen käyttöönoton jälkeen vuoden 2012 aikana. Eurajoen Romu Oy:n on esitettävä melumittaussuunnitelma vähintään kaksi kuukautta ennen mittausten suorittamista Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Melumittaukset on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" tai sitä vastaavan ohjeen mu- 19

kaisesti. Mittaukset on tehtävä ajankohtana, jolloin toiminta alueella on normaalia ja melua aiheuttavat toiminnot ovat käynnissä. Mittauksessa tulee selvittää kaikkien eri melulähteiden vaikutus melutasoon. Mittausraporttiin on liitettävä kartta, johon on merkitty mittauspisteet sekä murskainten, suurtehopaalainleikkurin, lähimpien häiriintyvien kohteiden ja mahdollisten raaka-aine-, jäte- tai tuotekasojen sijainti ja kasojen korkeudet. Lisäksi on esitettävä sääolosuhteet mittauksen aikana sekä arvioitava niiden vaikutusta melutasoihin. Mittaustulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Melumittaukset tulee toistaa ensimmäisen mittauksen jälkeen kolmen vuoden välein ja ne tulee tehdä vertailukelpoisesti vuoden 2012 mittaus-ten kanssa. 25. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava toiminta-alueelta ojaan johdettavien pintavesien laatua. Toiminta-alueella kertyvistä kiinteistöltä ojaan johdettavista valumavesistä on otettava näyte keväisin ja syksyisin ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittävä näytteenoton kannalta. Näytteistä on analysoitava ph, sähkönjohtavuus, lyijy-, kadmium-, kromi-, kupari-, elohopea-, nikkeli-, sinkki- ja mineraaliöljypitoisuus. Näytteenotto ja analysointi on annettava julkisen valvonnan alaisen laitoksen tehtäväksi. Vesinäytetulokset ja niiden analyysi on niiden valmistuttua ja vuosittain viimeistään toukokuun loppuun mennessä toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua erillisellä päätöksellä edellyttäen, että tarkkailun tasoa ei heikennetä. 26. Öljynerottimista ojaan johdettavan veden hiilivetypitoisuus ei saa olla enempää kuin 5 mg/l. Öljynerottimien öljypinnan täyttymistä on tarkkailtava säännöllisesti. Öljynerotinkaivot on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. 27. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava kiinteistöllä sijaitsevan talousvesikaivon veden laatua. Kaivovedestä on otettava näyte kerran vuodessa keväällä. Näytteistä on analysoitava ph, sähkönjohtavuus, lyijy-, kadmium-, nikkeli-, sinkki-, kupari-, arseeni- ja mineraaliöljypitoisuus sekä haihtuvat hiilivedyt. Näytteenotto ja analysointi on annettava julkisen valvonnan alaisen laitoksen tehtäväksi. Vesinäytetulokset ja analyysi on niiden valmistuttua toimitettava viivytyksettä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Eurajoen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua erillisellä päätöksellä edellyttäen, että tarkkailun tasoa ei heikennetä. 28. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 20