Vastuullisuusraportti 2013
Sisältö 2 Sisältö 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Vastuullisuus-yksikön terveiset 5 Tuko Logistics lyhyesti 6 Tukon johtamisjärjestelmä 8 Olennaisuusanalyysi ja sidosryhmät 10 Tukon vastuullisuustyön painopisteet ja tavoitteet 11 Taloudellinen vastuu 13 Ympäristövastuu 17 Sosiaalinen vastuu 23 Tuotevastuu 25 Raportin sisältö, GRI-indikaattoritaulukko ja tunnuslukujen laskentakaavat 2
Toimitusjohtajan katsaus Tuko Logistics Osuuskunnassa vastuullinen toiminta on otettu yhdeksi perusarvoistamme ohjaamaan jokaisen tukolaisen jokapäiväistä toimintaa. Pitkäjänteisen toimintamme perusedellytyksenä on vastuullinen toiminta tuote-, ympäristö- ja sosiaaliseettisissä asioissa unohtamatta liiketoiminnan taloudellista vastuuta osana yhteiskuntaa - haluamme siis olla varmistamassa vastuullisuuden toteutumista omalta osaltamme osana päivittäistavaroiden monimuotoisia toimitusketjuja. Tukon johtoryhmä ohjaa ja seuraa säännöllisesti Tukon vastuullisuustyön etenemistä ja myös päättää keskeisimmistä linjauksista. Vuoden 2013 aikana systemaattinen vastuullisuustyömme kantoi jälleen hedelmää, josta seuraavassa muutamia poimintoja: Vuoden päättyessä kolmivuotinen (2011-2013) työhyvinvointiohjelmamme saatiin päätökseen ja tulokset puhuvat puolestaan. Ohjelman aikana henkilöstön sairauspoissaolot pienenivät varastotyöntekijöiden osalta -28% ja toimihenkilöilläkin -19%, tapaturmataajuus pienentyi -46% ja korvauspäivät peräti -71%. Lisäksi työtyytyväisyys on noussut merkittävästi molemmilla henkilöstöryhmillä. Erinomaisten tulosten siivittämänä olemme päättäneet käynnistää uuden kolmivuotisen työhyvinvointiohjelma II:n, jolle olemme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet. Inspecta Sertifiointi Oy toteutti huhtikuussa 2013 uudelleensertifiointiauditoinnit Tukon ISO 9001 laatu- ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmille, sekä seuranta-auditoinnin ISO 18001 OHSAS turvallisuusjärjestelmälle ja tämän seurauksena Tuko uudisti kyseiset sertifioinnit seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Liityimme mukaan Kaupan alan energiatehokkuussopimukseen. Käynnistimme vastuullisuuden ohjausryhmän. Sen tehtävänä on lisätä sisäistä vastuullisuusvuoropuhelua ja osaltaan varmistaa vastuullisuuden tavoitteidemme toteutuminen osana Tukon ja sidosryhmiemme arkea. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys säilyi vuoden lopussa suoritetuissa mittauksissa hyvällä tasolla. Vastuullisuuden haasteina kuluneena vuonna olivat mm. lukuisat ns. brändituotteiden takaisinvedot kaupoista ja kuluttajilta. Tukolla näitä tehtiin peräti 91 kpl, kun normaalina vuonna takaisinvetoja on 20-30 kpl. Takaisinvedot liittyivät mm. hevosenlihakohuun ja virheisiin pakkausmerkinnöissä. Omien merkkien ja oman maahantuonnin osalta emme tehneet yhtään kuluttajatakaisinvetoa. Finnwatch julkaisi tammikuussa 2013 raportin kaupan omista merkeistä ja riskimaatoimittajiin liittyvästä vastuullisuuden valvonnasta sekä siihen liittyvistä epäkohdista. Seurantaraportti julkaistiin tammikuussa 2014. Raporteissa viitattiin myös Eldorado-merkillä myytäviin ananasmehuun ja tonnikalaan. Suhtaudumme raportissa esitettyihin epäkohtiin erittäin vakavasti ja teimme vuoden aikana thaimaalaisilla tavarantoimittajillamme laajan auditointikierroksen, josta kerrotaan lisää tässä raportissa. Lisäksi olemme tehneet päätöksen ja aloittaneet toimenpiteet, joilla asetamme BSCI-järjestelmän mukaiset vaateet riskimaatoimittajien lisäksi myös riskimaaraaka-aineille. Raportin toivomusten mukaisesti Tuko myös julkisti aiemmin vain sisäisessä käytössä olleet hankinnan eettiset ohjeensa. Tuko allekirjoitti 2013 aiesopimuksen liittymisestä EU:n hyvän kauppatavan ohjelmaan. Sisäisen auditoinnin ja koulutuksen sekä sopimusten läpikäynnin jälkeen olemme huhtikuussa 2014 rekisteröityneet ohjelmaan. Tämä on Tukon kolmas GRI-ohjeistoon perustuva vastuullisuusraportti ja tulemme edelleen kehittämään raportointia valmistautuen samalla GRI:n uudistettuihin G4-vaatimuksiin. Vuoden 2014 alussa valmistui ensimmäinen kattava olennaisuusmäärittelymme, jonka pohjalta lähdemme päivittämään vastuullisuusstrategiaamme. Se tulee perustumaan paitsi Tukon omaan strategiaan, myös sidosryhmien olennaisimmiksi kokemiin vastuullisuusnäkökohtiin. Petteri Pelkonen toimitusjohtaja 3
Vastuullisuuspäällikön terveiset Olemme edenneet vastuullisuuden polullamme johdonmukaisesti lähtien perusasioiden kuntoon laittamisesta vaiheeseen, jossa keskitymme meille tärkeiden sidosryhmien olennaisiksi kokemiin asioihin. Tätä varten olemme kartoittaneet sidosryhmiämme tunnistaen neljä ylitse muiden: osuuskunnan jäsenet ja asiakkaamme, henkilöstön, tavaran- ja palveluntoimittajat sekä kuluttajat. Nämä tärkeimmät sidosryhmät muodostavat keskeisiltä osin myös toimintamme arvoketjun. Haluamme kuunnella sidosryhmiämme herkällä korvalla. Siihen perustuu myös kevään 2014 aikana työstetty vastuullisuusteemojen olennaisuusanalyysi. Esittelemme sen nyt tällä raportilla ensimmäistä kertaa. Tänä vuonna uudistettava vastuullisuusstrategiamme tulee pohjautumaan vahvasti paitsi Tukon T 4 -strategiaan, myös näihin sidosryhmiemme tärkeäksi kokemiin asioihin unohtamatta toimintaympäristöömme kohdistuvia kasvavia vaatimuksia mm. viranomaissuunnasta. Niin Tukon henkilöstö kuin jäsenet arvostavat tekemäämme vastuullisuustyötä ja aikaansaannoksiamme siinä. Samalla toiveena on edelleen lisätä yhteistä vastuullisuusvuoropuhelua ja avoimuutta. Jäsenille myös hankintaketjun hallinta ja ennakointi toimittaja- ja tuoteriskien minimoimiseksi on tärkeällä prioriteetilla nyt ja tulevaisuudessa. Rakennetaan yhdessä Tukosta vastuullisesti vahva, tiedostava ja läpinäkyvä osuuskunta. Tästä on hyvä jatkaa! Päivi Huhtala vastuullisuuspäällikkö 4
Tuko Logistics lyhyesti Tuko Logistics Osuuskunta (jäljempänä Tuko) on jäsentensä päivittäistavarakaupan strateginen toimitusketjupartneri, joka kokoaa asiakkaidensa volyymit ja ostovoiman. Tukon jakelukeskus ja toimitilat sijaitsevat Keravalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lisäksi Tuko hyödyntää koko maan kattavaa terminaali- ja jakeluverkostoa. Asiakkaitamme ja omistajiamme ovat Wihuri Oy (omistusosuus 41 %), Suomen Lähikauppa Oy (39 %), Stockmann Oyj (10 %) ja Heinon Tukku Oy (10 %). Palvelemme päivittäin lähes 1000 vähittäiskauppaa ja noin 5000 suurkuluttajaasiakasta kotimaan markkinoilla, jonka lisäksi tuemme jäsentemme toimintaa Baltiassa ja Venäjällä. Yritysmuotomme on osuuskunta, joka sopii yhtiömuotona hyvin omakustannusperiaatteella toimivalle, omistajiemme yhteiselle hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiölle. Vähittäiskauppa (VK) noin 1000 toimituspaikkaa Päivittäistavarahankinnan hoidamme tehokkaasti ostamalla tuotteet noin 1800 toimittajalta, joista noin puolet toimii kotimaassa. Teemme ostoyhteistyötä pohjoismaisen United Nordicin (josta Tukon omistusosuus 25 %) ja eurooppalaisen yhteisosto-organisaatio EMD:n (3,5 %) kanssa. Tuotevalikoimaamme kuuluu noin 28.000 tuotetta, muun muassa teollisia elintarvikkeita, tuoretuotteita, pakasteita, käyttötavaroita, hedelmiä ja vihanneksia. Pakasteet hankkii, varastoi ja jakelee osakkuusyhtiömme Finnfrost Oy. Kokonaisvolyymimme on noin 1000 tonnia toimitettavia tuotteita vuorokaudessa. Kehitämme ja ylläpidämme myös omia tuotemerkkejämme, joita ovat laadukas ja monipuolinen Eldorado, edullinen First Price sekä Tukon kahvimerkit. Omien tuotemerkkien valikoimissa on noin 600 tuotetta ja lisäksi oman tuonnin HoReCa (SK) Pika-/toimitustukkuja 33 kpl Suoratoimituspisteitä n. 5000 tuotteita on noin 300. Omien merkkien osalta 50 % volyymistä tulee kotimaisilta toimittajilta. Uudenaikainen varastonohjausjärjestelmämme mahdollistaa tuotteiden reaaliaikaisen käsittelyn ja seurannan vastaanotosta asiakkaalle sekä erä- ja päivämäärävalvonnan toteuttamisen. Vuonna 2013 otettiin käyttöön laaja keräilyprosessin automatisointi, jolla voidaan merkittävästi tehostaa keräilyä varastolla. Lisäksi myymälä- ja varastotäydennysjärjestelmä Relexin käyttöä laajennettiin. Sillä on tärkeä vaikutuksensa paitsi toimintojen tehostamiseen ja saatavuuden varmistamiseen, asiakaspäässä myös hävikin vähentämiseen. HERKKU-OSASTOT Pika-/toimitustukut Myös Extranetin käyttöönotto etenee suunnitellusti. Vuonna 2013 se laajeni käyttöön lähes kaikille asiakkaillemme ja yhteistyöterminaaleille ja vuoden 2014 aikana palvelu laajenee tavarantoimittajille. Tukon omistajat ja palvelupisteet - Pikatukut - HoReCa - Suurkeittiöt Tuko Logisticsilla on kolme kotimaista osakkuusyhtiötä: pakasteiden hankinta-, varastointi- ja jakeluyhtiö Finnfrost Oy (Tuko Logisticsin omistusosuus 50 %), muovisten kuljetusja esillepanolaatikoiden vuokrausyhtiö Transbox Oy (10 %) ja juomapakkausten talteenotto- ja kierrätysyhtiö PALPA - Suomen Palautuspakkaus Oy (12,5 %), joka puolestaan omistaa lasipakkausten kierrätysyhtiö Palpa Lasi Oy:n. 5
Tukon johtamisjärjestelmä Talous & hallinto Kirjanpito ja maksuliikenne Sisäinen laskenta Rahoitus Kiinteistö Valikoiman muodostus Hankintapalvelut Omat Merkit HANKINTA LOGISTIIKKA MUUT Asiakkaiden omat tuotteet Tuotelaatupalvelut Myyntipalvelu (Hevi) Tuotetietopalvelut Tukon palveluvalikoima Johdon assistentti/ viestintä Hankinta Teolliset elintarvikkeet Non Food Hevi Teolliset tuoretuotteet ja pakasteet Tupakkatuotteet Omat merkit ja tuonti Hankinnan tukipalvelut Hankinnan kehitys Tukon organisaatiorakenne ICT ja Kehitys ICT-infrastruktuuripalvelut Sovelluspalvelut Sevice Desk -palvelut Liiketoiminnan kehitys Toimitusjohtaja Yllä olevassa kuvassa on Tukon organisaatiorakenne. Yrityksen johtoryhmän kokoonpanoa laajennettiin viidestä kuuteen henkilöön, kun HR- ja lakiasiainjohtaja nimitettiin johtoryhmän jäseneksi joulukuussa 2013. Muut jäsenet johtoryhmässä toimitusjohtajan lisäksi ovat hankinta-, logistiikka-, talous- ja ICT-johtaja. Tuko tarjoaa jäsenilleen hankinta-, logistiikka- ja muita palveluja, jotka on kuvattu alla. Hankintalogistiikka Varastopalvelut Lisäarvopalvelut Jakelupalvelut Paluulogistiikka Asiakaspalvelukeskus Logistiikka Terminaali-ja jakelupalvelut Varastopalvelut Tuontilogistiikka Volyymisuunnittelu Logistiikan kehitys Henkilöstö- ja lakiasiat HRD ja rekrytointi Työsuhde- ja palkkahallinto Lakiasiat Pakasteet Vastuullisuus Asiakas- ja kuluttajapalvelu Tuotelaatu Ympäristö Työturvallisuus Prosessilaatu Volyymisuunnittelupalvelut Automaattinen myymälätäydennys Jakelun kierrätyspoolit Projektipalvelut Raportointi Edunvalvonta Tukon johtamisjärjestelmän tavoitteena on luoda lisäarvoa yhtiön sidosryhmille ja saavuttaa osuuskunnan strategiset tavoitteet. Johtamisjärjestelmän peruspilareita ovat osaava henkilöstö, vastuulliset toimintatavat, osuuskunnan suorituskyvyn parantaminen, asiakkaiden tarpeita vastaava ja ennakoiva tuote- ja palvelutarjonta sekä jatkuvan parantamisen periaatteiden noudattaminen, jotka näkyvät myös arvoissamme. Johtamisjärjestelmän tavoitteiden ja peruspilareiden toteutumista seurataan erilaisilla työkaluilla ja mittareilla. Seuranta tapahtuu organisaation eri tasoilla, kuten esimiesten, osastojen johtoryhmien sekä osuuskunnan johtoryhmän ja hallituksen toimesta. Tukolla toimitaan matriisiorganisaatiossa, jossa johtaminen perustuu jatkuvaan parantamiseen ja organisaation prosessimaiseen toimintaan. Lähtökohtana ovat asiakastarpeet ja tavoitteena tyytyväinen asiakas. Vuonna 2013 käynnistettiin Tukon prosessien arvioinnin ja kuvaamisen laaja uudistus. Työ käynnistyi I- ja II-tason prosessikuvausten määrittämisellä ja kuvaamisella työ tulee jatkumaan tasolle III ja IV vuosina 2014-15. Standardit ovat osa toimintamme hallintajärjestelmää. Tukon johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001 ja ISO 14001 laatu- ja ympäristöstandardien sekä OHSAS 18001 työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän mukaisesti. Sertifioinnit kattavat Keravan jakelukeskuksessamme kaupan, logistiikan ja siihen liittyvien toimitus-, tuotehallinta- ja asiakassuhdepalvelujen alueet. Vuonna 2013 ISO 9001 ja ISO 14001 -järjestelmät uusintasertifioitiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Ympäristöasioihin, työterveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät sekä yleiset laatuasiat käsitellään osana laatujärjestelmää mm. johdon katselmuksissa ja sisäisissä ja ulkoisissa auditonneissa. Sosiaalista vastuuta hankinnassa hallitsemme BSCI-järjestelmän kautta (katso kappale Hankinnan eettiset periaatteet ja vastuullisuus s. 21). Korjaukset Suunnittelu Tarkistus/ seuranta Tekeminen 6
Johtoryhmä hyväksyy kaikki vastuullisuuteen liittyvät linjaukset ja politiikat sekä seuraa niiden toteutumista. Vuonna 2013 perustettiin myös Vastuullisuuden ohjausryhmä, jossa on mukana Vastuullisuus-yksikön lisäksi ylimmän johdon edustajia eri toiminnoista. Ryhmän tehtävänä on osaltaan ohjata ja seurata Tukon vastuullisuustyötä. Vastuullisuusyksikkö koordinoi johdon linjaamien vastuullisuustavoitteiden toteutumista sekä johtamisjärjestelmän mukaisia laadun, ympäristön ja työturvallisuuden hallinnan tehtäviä yhteistyössä linjaorganisaation ja prosessien omistajien kanssa. Yksiköissä toimintaa kehitetään ja ohjataan itsenäisesti yhteisesti sovittujen suuntaviivojen toteuttamiseksi. Vastuullisuusasioita myös käsitellään säännöllisesti johtoryhmässä ja eri yksiköiden osastopalavereissa. Hyvä hallintotapa Hyvällä hallintotavalla tarkoitetaan hallintojärjestelmää, jolla toimintaa johdetaan, valvotaan ja toiminnan organisointia tuetaan. Se käsittää suhteet omistajiin ja muihin sidosryhmiin. Hyvän hallintotavan periaatteina ovat: omistajien oikeuksien suojeleminen ja tasapuolinen kohtelu organisaation taloudellisten tietojen oikea-aikainen ja tarkka raportointi organisaation johtoelinten ohjaus- ja valvontatehtävät sekä tilivelvollisuus Hyvä hallintotapa sisältää tilintarkastuksen, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen, riskien hallinnan, lakien ja määräysten noudattamisen valvonnan sekä johtamis- ja hallintokäytäntöjen asianmukaisen järjestämisen. Sivun yläreunan kaaviossa kuvataan Tuko Logistics Osuuskunnan hallintorakennetta nimitys- ja raportointisuhteineen. Hallituksen kaikki jäsenet (puheenjohtaja, 5 varsinaista ja 6 varajäsentä) edustavat omistajatahoja, eivätkä kuulu yhtiön toimivaan johtoon. Hallituksen jäsenistä 33 % on naisia. Kaikki jäsenet edustavat päivittäistavaratoimialan vankkaa kokemusta ja osaamista. Hallitukselle ei makseta palkkioita. Hallitus käsittelee vastuullisuusasioita ja riskejä vuosittain ja vastuullisuuden keskeiset tapahtumat on kirjattu hallituksen toimintakertomukseen. Useat Tukon hallituksen jäsenet toimivat tiiviissä operatiivisessa yhteistyössä yhtiön kanssa, joten heidän yhteydenpitonsa tapahtuu laajalla rintamalla. Tätä kautta tukolaisilla laajemminkin on mahdollisuus keskustella ja vaikuttaa hallituksen päätöksentekoon. Vastuullisuus on kytketty myös palkitsemiseen; se on osa paitsi ylimmän johdon, myös muiden vastuullisten ja asiantuntijoiden tulospalkitsemista. Osuuskunnalla on säännöt ja jäsensopimus. Erillisessä sopimuksessa on määritelty menettelytavat mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi. Luonnollisesti myös lainsäädäntö (osuuskuntalaki) osaltaan ohjaa toimintaa. Toiminnassa on sitouduttu noudattamaan mm. seuraavia ulkoisia säännöksiä: kaupan alan työehtosopimus laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuden hallintastandardit BSCI Code of Conduct (Business Social Compliance Initiative) UN Code of Conduct (United Nordic) PTY:n hankinnan eettiset normit (Päivittäistavarayhdistys 2001) Tilintarkastaja Sisäisen tarkastuksen ohjelma Ulkoinen toimintaympäristö: Lait, asetukset, jne. Nimittää Raportoi Omistajat Osuuskunnan kokouksessa Hallitus Toimitusjohtaja Sisäinen toimintaympäristö: Jäsensopimus, osuuskunnan säännöt, politiikat, ohjeistukset ja arvot Tuko Logistics Osuuskunnan hallintorakenne. Sisäistä tarkastajaa ei toistaiseksi ole nimetty, vaan tehtävää hoidetaan osana tilintarkastajien tilikauden aikaista tarkastusta. Vuonna 2013 Tuko sitoutui aiesopimuksella EU-tason elintarvikeketjun hyvän kauppatavan periaatteisiin. Sitoutuminen vahvistettiin rekisteröitymällä sen itsesääntelymekanismiin huhtikuussa 2014. Asiasta lisää tuko.fi-sivulla. 7
Olennaisuusanalyysi ja sidosryhmät Vuonna 2013 käynnistimme olennaisuusanalyysityön saadaksemme paremman käsityksen ulkoisten ja sisäisten sidosryhmiemme vastuullisuusnäkemyksistä ja odotuksista Tukoa kohtaan. Selvityksen taustaksi koottiin laaja kirjo odotuksia sidosryhmittäin. Näiden lisäksi huomioitiin kansainväliset standardit sekä globaalit megatrendit, joista koottiin lista keskeisimmistä tunnistetuista yritysvastuukysymyksistä. Näitä näkökohtia arvioitiin asiantuntijatyöpajassa kolmen eri ulottuvuuden kautta, joita olivat merkitys sidosryhmille, merkitys liiketoiminnalle sekä vaikutus arvoketjussa. Myös Tukon johtoryhmä käsitteli olennaisuusmatriisia, ottaen priorisoinnissa huomioon sidosryhmäselvityksen tulosten lisäksi Tukon strategian ja vastuullisuuden linjaukset. Alla on kuvattuna Tukon tunnistetut vastuullisuuden näkökohdat osa-alueittain ryhmiteltynä. Pystyakselilla on kuvattuna niiden merkitys sidosryhmille ja vaaka-akselilla nykyinen tai potentiaalinen merkitys Tukon liiketoiminnalle. Lisäksi arvioimme kunkin näkökohdan merkitystä arvoketjulle. Pallon koko kuvaa näkökohdan merkittävyyttä. Näkökohdista muodostettiin neljä kokonaisuutta, joita ovat: vastuullinen hankintaketju, asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi, henkilöstön hyvinvointi sekä ympäristön huomiointi toiminnassa. Sidosryhmäselvityksessä tunnistettiin 15 sidosryhmää, joista tärkeimpinä neljä: Tukon Osuuskunnan jäsenet ja asiakkaat, henkilöstö, kuluttajat sekä tavaran- ja palveluntoimittajat. Vieressä on kuva tunnistetuista sidosryhmistä. Oppilaitokset Kansalaisjärjestöt Rekrytointimarkkinat Asiakkaan asiakkaat Osuuskunnan jäsenet (sis. asiakkaat) Henkilöstö Kuluttajat Ammattiyhdistykset Tavaran- ja palveluntoimittajat Edunvalvonta Viranomaiset Lähinaapurusto Rahoittajat Media Tukon sidosryhmät (Tukon keskeiset sidosryhmät tummalla pohjalla kuvan keskellä) Vastuullinen hankintaketju 1. Elintarviketurvallisuus ja laatu* 2. Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys* 3. Hyvät kauppatavat 4. Sosiaalinen vastuu toiminnassa* Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi 5. Lisäarvon tuottaminen jäsenille* 6. Työllistäminen 7. Suora taloudellinen lisäarvo Henkilöstön hyvinvointi 8. Työterveys ja turvallisuus* 9. Hyvä työnantajuus 10. Henkilöstön osaaminen 11. Tasavertaiset mahdollisuudet Ympäristön huomiointi toiminnassa 12. Jätteiden hyötykäyttö 13. Energia- ja materiaalitehokkuus* 14. Kuljetusten ympäristötehokkuus 15. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen* * = merkitys arvoketjussa 8
Osuuskunnan jäsenillä tarkoitetaan Tukon omistajia ja asiakkaita, joita ovat Wihuri, Suomen Lähikauppa, Stockmann sekä Heinon Tukku. Heidän odotuksiaan selvitettiin muiden materiaalien lisäksi myös haastatteluin. Tuko toimii tiiviissä yhteistyössä jäsentensä kanssa organisaation kaikilla tasoilla. Osana jäsentensä arvoketjua, myös Tukon keskeiset vastuullisuusvaatimukset pohjautuvat vahvasti heidän odotuksiinsa. Odotuksia ovat kustannustehokkaan toiminnan ja yhteisten toimintojen synergioiden lunastuksen lisäksi toimittaja- ja tuoteriskien hallinta koko hankintaketju huomioiden. Lisäksi arvostetaan ja odotetaan asiantuntijuuden jakamista sekä avointa ja tiivistä vuoropuhelua jäsenten kesken. Sidosryhmä Osuuskunnan jäsenet ja asiakkaat Vuoropuhelu ja palautteen keruu Asiakastyytyväisyyskysely Osuuskunnan kokous Hallituksen kokoukset Johdon kehityspalaverit Yhteistyöryhmät Erilaiset prosessinohjaus- ja projektityöryhmät Vuoropuhelun laajuus Saatu palaute 2013 733 vastausta (vastaus-% 61) Säännölliset tapaamiset vuositasolla seuraavasti: 1 x vuosi 5-6 x vuosi 3-4 x vuosi 3-6 x vuosi Tarpeen mukaan Yleisarvosana 3,90 (asteikko 1-5) (2012: 3,96) Henkilöstö on toinen Tukon keskeinen sidosryhmä ja tärkein toiminnallinen resurssimme. Henkilöstö osallistuu päätöksentekoon mm. linjaorganisaation ja yt-toiminnan kautta ja mahdollistaa vastuullisuustavoitteidemme toteutumisen. Henkilöstön odotuksissa nousi esille arvoperustainen työskentely, osaamisen varmistaminen, työterveydestä ja -turvallisuudesta huolehtiminen, ajantasainen ja riittävä tiedottaminen sekä palkitseminen. Kuluttajat tunnistettiin myös tärkeäksi sidosryhmäksi. Haluamme osaltamme varmistaa lähes 1000 Tukon Oma merkkituotteen ja oman maahantuonnin tuotteen hankintaketjun vastuullisuuden ja turvallisuuden. Kuluttajien odotuksia vedettiin yhteen saaduista kuluttajayhteydenotoista sekä erilaisista kyselyistä ja tutkimuksista. Johtopäätöksenä todettiin, että kuluttaja odottaa Tukolta luotettavia ja turvallisia tuotteita sekä hankintaketjun riittävää läpinäkyvyyttä ja tunnistettua jäljitettävyyttä. Henkilöstö Kuluttajat Henkilöstökysely Sisäinen asiakastyytyväisyyskysely (tyytyväisyys tukiorganisaatioiden palveluihin) Kehityskeskustelut Oma merkki -kuluttajapalvelu Suomi Tänään -tutkimus kaupan omista merkeistä/ Taloustutkimus 2/2014 Tavarantoimittajatutkimus ja -tapaamiset Tavaran- ja palveluntoimittajat Palveluntoimittajatapaamiset 336 vastausta (vastaus-% 60) 135 vastausta (vastaus-% 79) Kaikki toimihenkilöt (100%) ja työntekijöistä 89% 1560 kuluttajapalautetta (2012: 1417) 4061 vastaajaa Tutkimuksessa 219 vastausta, 70 tavarantoimittajaa Säännöllinen molemminpuolinen palaute Yleisarvosana 3,89 (2012: 3,90) Yleisarvosana 4,01 (2012: 4,03) Reklamaatioita koskien Oma merkki -tuotteita, lisäksi yksittäisiä ehdotuksia ja kehuja. Eldoradon tunnettuus noussut (ks. tarkemmin raportin sivu 24) (Käsitellään luottamuksellisena) Neljäntenä tärkeänä sidosryhmänä tunnistettiin tavaran- ja palveluntoimittajat. Tukolle on ensiarvoisen tärkeää toimia luotettavien ja omassa toiminnassaan vastuullisten tavarantoimittajien kanssa. Tämän merkitys kasvaa, kun on kyse pitkistä ja toisaalta maantieteellisesti kauas ulottuvista hankintaketjuista. Tukon kaikista tavarantoimittajista Oma merkki- ja oman maahantuonnin toimittajia on noin 300 kpl. Tukon keskeisimmät sidosryhmät ja heidän kanssaan käydyn vuoropuhelun muoto sekä palautteet Myös lähiyhteisö on meille tärkeä sidosryhmä: Vuodesta 2011 alkaen olemme lahjoittaneet liikenneturvallisuuskirjat Keravan lähikoulujen 1. luokkalaisille. Ohessa on yhteenveto Tukon tärkeimmistä sidosryhmistä, vuoropuhelun muodoista ja kanavista sekä keskeisiä palautteita. 9
Vastuullisuustyön painopisteet ja tavoitteet Vastuullinen toiminta on keskeinen osa arvojamme. Arvojen toteutumista mitataan säännöllisesti henkilöstökyselyssä ja ulkoisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Sekä henkilöstön että asiakkaiden tyytyväisyys arvojen toteutumiseen on kasvanut neljän viimeisen vuoden aikana ollen henkilöstön näkemyksissä hyvällä ja asiakkaiden mielestä erinomaisella tasolla. Vastuullisuustyömme pohjautuu yrityksemme yhteisiin arvoihin, visioon ja strategiaan. Näihin perustuu myös yrityksemme politiikat (kuten laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuspolitiikka sekä hankintojen eettiset periaatteet ja henkilöstön muut toimintaohjeet). Vastuullisuuden saavutuksia 2013 Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Heinä-syyskuu Loka-joulukuu Tuotteiden alihankintaketjun ja pääraaka-aineiden alkuperän valvonnan tehostaminen käynnistyy Tukon varhaisen tuen mallin (VATU) käyttöönotto LEAN-malliin kouluttautuminen ja valmistautuminen käyttöönottoon Jakelurakenteen uudelleenarviointi Liittyminen Kaupan alan Energiatehokkuussopimukseen Tukon laatu- ja ympäristöjärjestelmien (ISO9001 ja ISO14001) uusintasertifiointi 2013-16 Tukon toinen vastuullisuusraportti ilmestyy (GRI B-taso) Uuden keräilyautomaatiojärjes telmän käyttöönotto Tuko sitoutuu aiesopimuksella EU-tason elintarvikeketjun Hyvän kauppatavan periaatteisiin SAP-toimihenkilöportaalin käyttöönotto Tieto- ja yritysturvallisuuden kehittäminen Asiakaspalvelussa uuden, palveluastetta parantavan monikanavaisuusmallin käyttöönotto Tukon olennaisuusanalyysityön käynnistäminen Talouden uudistettu toimintolaskenta testauskäyttöön Jakelukeskuksen valaistuksen uusimista energiatehokkaammaksi sekä ilmastoinnin uudistaminen Tukon vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti lähestymme ja käsittelemme vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti huomioiden niin taloudellisen, sosiaalisen kuin tuote- ja ympäristövastuun. Sidosryhmät ovat kiinteä osa vastuullisuustyötämme. Lisäksi lakisääteiset vaatimukset ja muut sitoumukset osaltaan ohjaavat työtä ja päätöksentekoa. Sivun alalaidan kuvassa kuvataan vastuullisuuden osa-alueita tehtävineen. Vuonna 2013 uuteen strategiakauteen 2013-16 lähdettiin päivitetyillä strategiateemoilla, Taitoa! Tietoa! Tehoa! ja Tarjontaa! Vastuullisuus-yksikkö on Tukon liiketoiminnalle keskeinen tukitoiminto; yksikön perustehtäväksi määriteltiin toimia asiakkaalle lisäarvoa tuottavana tinkimättömänä ja osaavana vastuullisen liiketoiminnan tukena. Ulkoisille sidosryhmillemme haluamme edelleen vahvistaa tunnettuuttamme alamme osaavana ja vastuullisena toimijana. Asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaiden antama arvio kysymykseen "Tuko toimii vastuullisesti" Henkilöstökyselyssä annettu arvio kysymykseen "Arvojen toteutuminen Tukolla" 0 1 2 3 4 5 Asiakkaiden ja henkilöstön näkemys arvojen toteutumisesta 2013 2012 2011 2010 Vuonna 2013 Tukon Vastuullisuustyön keskeisiä tavoitteita olivat energiatehokkuuden parantaminen, sidosryhmävuorovaikutuksen kehittäminen sekä selvitystyö Oma merkki -tuotteiden alkuperien vastuullisuuden varmistamiseksi. Lisäksi oli erilaisia hankkeita henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Tehoa! -teeman kautta keskityttiin prosessien kehittämiseen ja otettiin käyttöön Lean Six Sigma -ajattelumallin mukainen prosessien tehostamisen toimintatapa. Tietoa! -teeman mukaisesti kehitimme sekä sisäistä että ulkoista vastuullisuusraportointiamme sekä jäljitettävyyttä mm. tuotteen alkuperä- ja erätietojen osalta. Oma merkki- ja oman maahantuonnin tuotteissa pakkauksia uudistettiin. Pakkausmerkintöjen lisäksi uudistettiin Eldorado-pakkausten design. Myös Tukon tieto- ja yritysturvallisuutta kehitettiin monin tavoin. Syksyllä otettiin käyttöön asiakirjojen tietoturvaluokitukset sekä uudistettiin toimitiloihin liittyviä turvallisuusasioita. Tietoturvaasioita käsiteltiin myös laatujärjestelmän mukaisissa sisäisissä auditoinneissa. Asiakaspalvelukeskukseemme otettiin syyskuussa 2013 käyttöön uuden ajan monikanavaisuus-toimintamalli, jossa palvelupyyntö tunnistetaan ja ohjataan automaattisesti vapaalle asiakaspalvelijalle. Jo loppuvuonna 2013 palvelutaso kehittyi selkeästi aiempaa korkeammalle tasolle. Ohjelmiston palveluntarjoaja teki uudistuksesta myös markkinointivideon. Alla Tukon vastuullisuus osa-alueittain kuvattuna. 10
Vastuullisuustavoitteet 2014 Taloudellinen vastuu Vuoden 2014 tavoitteena on edelleen vahvistaa vastuullisuuden roolia osana liiketoimintaa koko arvoketjumme huomioiden. Alkuvuonna 2014 valmistuneen sidosryhmäselvityksen ja olennaisuusmäärittelyn pohjalta päivitämme vastuullisuuden strategian, jonka tavoitteena on keskeisten sidosryhmiemme vastuullisuuteen liittyvien odotusten entistä parempi huomioiminen. Samalla kehitämme myös viestintää ja sidosryhmävuoropuhelua keskeisenä osana vastuullisuustyötämme. TALOUDELLINEN VASTUU Verojalanjäljen laskenta Talouden prosessien automatisointi (kululaskut ja laskutus) Toimintolaskennan käyttöönotto SOSIAALINEN VASTUU Työhyvinvointihankkeen II vaihe käynnistyy Uudistetun BSCI Code of Conductin koulutus ja käyttöönotto YMPÄRISTÖVASTUU Energiakatselmus Keravan kiinteistössä Yhteistyökumppanien ympäristöosaamisen varmistaminen Pakkausosaamisen kehittäminen jatkuu GHG-protokollan käyttöönotto TUOTEVASTUU Tuoteinformaatio- ja pakkausmerkintäuudistus kaikissa Oma merkki - ja oman maahantuonnin tuotteissa Alihankintaketjun avaaminen raaka-aineittain riskimaiden osalta jatkuu Taloudellisella vastuulla tarkoitetaan Tuko Logistics Osuuskunnassa hyvän hallintotavan mukaisesti lainmukaista ja hyvää talouden hoitoa, jolla vastataan osuuskunnan jäsenien (= omistajien) palvelu-, tehokkuus- ja tulosodotuksiin. Innovatiiviset ratkaisut ovat tärkeä osa kustannustehokasta toimintaamme. Tarjoamme myös pysyviä työpaikkoja sekä tuotamme taloudellista hyvinvointia yhteiskunnalle. Talouden hallinnon perustehtävänä on tukea liiketoiminnan päätöksentekoa luotettavilla ja reaaliaikaisilla taloudellisilla laskelmilla ja analyyseillä, sekä huolehtia yhtiön taloudenpidon velvoitteista. Periaatteenamme on turvata kaikille jäsenille samanaikaisesti, viipymättä ja tasapuolisesti riittävä ja oikea tieto osuuskunnan taloudellisesta suorituskyvystä. Olemme suoraan ja välillisesti merkittävä veronmaksaja ja yksi Keravan suurimmista työnantajista, huomattava tuotteiden ja palveluiden ostaja, investoija sekä yhteistyökumppani monelle taholle. Vuonna 2013 talouden prosessien automatisointia ja kehittämistä jatkettiin laaja-alaisesti. Kirjanpidossa otettiin käyttöön automatisoitu muistiotositekäsittelymalli (ememo) ja lisäksi vaihto-omaisuuslaskujen automaattitarkastusta ja automaattisesti tarkastettavien laskujen määrää lisättiin edelleen. Näillä kehitysaskelilla vastattiin osaltaan jäsenten kustannustehokkaan toiminnan odotuksiin. Lisäksi saatiin ohjattua henkilöstön työpanosta enemmän lisäarvoa tuottaviin tehtäviin. Vuoden 2014 painopisteissä keskitytään talouden prosessien edelleen automatisointiin ja sujuvoittamiseen. Lisäksi edetään uuden toimintolaskentamallin ja -työkalun käyttöönottoon, joka osaltaan tulee lisäämään toimintojen läpinäkyvyyttä, sekä parantamaan prosessien arviointia ja optimointia. 2011 2012 2013 Tuotot 760 175 796 002 777 585 Toimintakulut 727 938 760 231 745 561 Henkilöstökulut 29 466 29 996 28 838 Maksut omistajille ja rahoittajille 1 056 740 908 Maksut valtiolle * 30 156 29 312 30 316 Taloudelliset tunnusluvut 2011-2013. (Vuoden 2012 tuotto- ja henkilöstökululukuja on korjattu edelliseen raporttiin nähden.) *) Maksut valtiolle sisältävät verot, arvonlisäverot, tullimaksut, valmisteverot ja muut maksut. Sidosryhmäselvitys ja olennaisuusmäärittely, jonka pohjalta strategian uudistaminen. Hyvän kauppatavan itsesäätelymekanismiin rekisteröityminen ja käyttöönotto. Henkilöstön koulutuspaketin uudistaminen, sisältäen myös vastuullisuusasiat osana ammattiosaamisia. Prosessien kuvaaminen tasolle III. Sisäisen laskennan osalta jatkettiin budjetoinnin ja raportoinnin kehittämistä. Budjetointia laajennettiin ottamalla käyttöön uusi henkilöstöbudjetointityökalu, ja toimintolaskennan uudistaminen eteni valitun SAP BW työkalun testausvaiheeseen. 11
Tuko Logistics Osk:n verojalanjälki 2013 Tukon suoraan maksamat verot YHTEENSÄ 35,8 m Tukon toiminnan kokonaisverojalanjälki 356 m 0,3 % Arvonlisävero 19,0 m 3,4 % 0,2 % Arvonlisävero 155,0 m 16,5 % Valmisteverot 10,7 m Valmisteverot 188,0 m 43,6 % 30,0 % 53,2 % Palkkojen ennakonpidätys ja sotumaksut 5,9 m 52,8 % Palkkojen ennakonpidätys ja sotumaksut 12,0 m Muut: Tulovero, Pankkivero, Yle-vero ym. yht 0,1 m Muut: Tulovero, Pankkivero, Yle-vero ym. yht 0,8 m Osana yhtiön taloudellista vastuuta Tuko Logistics Osuuskunta raportoi myös ns. verojalanjälkensä, joka muodostuu välittömistä ja välillisistä veroista ja muista veroluonteisista maksuista. Verojalanjäljellä mitataan sitä osaa Tukon liikevaihtoeuroista, joka menee yhteiskunnalle erilaisina veroina ja maksuina yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen. Raportoinnissa noudatetaan yleisesti kahta tapaa: suppeaa, jossa on mukana Tukon suoraan maksamat verot ja veron luonteiset maksut, sekä laajaa raportointia, johon edellisten lisäksi sisällytetään myös kaikki Tukon liiketoiminnan seurauksena yhteiskunnalle virtaavat verot ja veroluonteiset erät, vaikkakin ne ovat jo Tukon ostamien tuotteiden hinnassa mukana eli tavarantoimittajien valtiolle maksamia. Suppeamman raportoinnin mukainen eli Tukon suoraan maksamien verojen määrä vuonna 2013 oli 35,8 milj.. Tästä suurimman yksittäisen erän muodostaa arvonlisävero 19,0 m :n osuudella. Seuraavaksi suurin 10,7 m :n potti muodostui omien merkkien ja maahantuonnin valmisteveroista. Palkkojen ennakonpidätykset ja sotumaksut puolestaan olivat n. 6,0 m. Laajan raportoinnin mukainen Tukon toiminnan kokonaisverojalanjälki oli 2013 peräti 356 milj.. Tässä yli puolet eli 188 m koostuu Tukon maksamien kuljetusten polttoaineverosta, tupakka-, alkoholi- ja sokeriveroista sekä virvoitusjuoma- ja juomapakkausveroista. Arvonlisäverojen osuus on myös merkittävä eli 155,2 m. Palkkoihin liittyvät ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut, työttömyysvakuutus-, TyEL- ja eläketurvamaksut puolestaan ovat yhteensä 12,1 m. Muille veroille ja veroluonteisille maksuille jää 0,8 m, mihin sisältyy mm. tuloveroa, sähköveroa, tullimaksuja sekä kiinteistö- ja vakuutusmaksuveroa. 12
Ympäristövastuu Tukon ekotase Ympäristöjohtamisen työkaluina käytämme ISO 14001-standardin mukaisesti ympäristönäkökohtien arviointia, toimintajärjestelmän auditointeja ja katselmuksia sekä vuositasolla tehtävien toimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden toteutumiseksi. Ympäristötyötä koordinoi Vastuullisuus-yksikkö yhteistyössä linjaorganisaation ja tukitoimintojen kanssa. Yhtiön toimintaa Keravan jakelukeskuksessa ohjaa ympäristölupa. Toimimme annettujen lupaehtojen mukaisesti. Niihin liittyy määräyksiä mm. jätehallintaan, melun hillitsemiseksi ja ulkotilojen siisteyden ylläpitämiseksi. Keväällä 2013 saatiin lähialueella sijaitsevalta asunto-osakeyhtiöltä yhteydenotto meluun liittyen, minkä johdosta kesällä 2013 toteutettiin ylimääräinen melumittaus. Sen tulosten perusteella keskiäänitasot todettiin lupaehtojen mukaisiksi. Vuoden 2013 henkilöstökyselyssä ja sisäisessä asiakastyytyväisyystutkimuksessa ympäristöasiat ja -osaamisen arvioitiin olevan edelleen vähintään hyvällä tasolla. Ulkoisessa asiakaskyselyssä saimme ympäristötyöstä erinomaiset arviot. sen varmistamiseksi. Osa kehityskohteista vietiin eteenpäin vuonna 2013 (kuten kemikaalikartoitus) ja osa otettiin mukaan vuoden 2014 tavoitteisiin. Tukon säännöllisesti arvioitaviin ympäristövaikutuksiin pohjautuvat myös pitkän aikavälin ympäristöpäämäärämme, jotka on kirjattu ympäristöpolitiikkaan: Henkilöstön sitoutuneisuus ja ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristövaikutusten pienentäminen kuljetus- ja varastointitoimintaa kehittämällä Kiinteistön ja toimiston ekotehokkuuden parantaminen Sujuva lajittelu ja jätehuollon jatkuva parantaminen Ympäristön huomiointi hankinnassa ja Oma merkki -päätöksissä Vain osaava henkilöstö voi varmistaa päämäärien toteutumisen. Koulutamme henkilökuntaa säännöllisesti ja huolehdimme myös ympäristöinformaation saatavuudesta. Vahvistettuihin päämääriin pohjaavat myös uudistetut ympäristötavoitteemme kaudelle 2013-16. Tukon ympäristöpäämäärät ja niiden toteutuminen Tukon merkittävät ympäristövaikutukset syntyvät kuljetusten päästöistä, toiminnasta syntyvistä jätteistä ja jakelukeskuksemme energian kulutuksesta. Lisäksi on huomioitava oman maahantuonnin pakkausten ympäristövaikutus niiden päätyessä kuluttajalta edelleen kierrätykseen, hyötykäyttöön tai loppukäsiteltäväksi. Lisäksi poikkeustilanteissa huomioitava ympäristövaikutus on varastoitavilla kemikaaleilla. Vuonna 2013 toteutettiin kaikki toiminnot kattava ympäristöriskikartoitus, jossa tunnistettiin kehityskohteita mm. kemikaalien oikean käsittelyn ja yhteistyökumppanien ympäristöosaami- Tavoitteemme 2013 toimenpiteet ja saavutukset 1. CO2-päästöjen vähentäminen Vähennystavoitteiden tarkentaminen. Kokonaispäästöt olivat 13.310 CO2-tonnia. 2. Energiansäästö Liittyminen Kaupan alan Energiatehokkuussopimukseen. Energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönoton aloitus. Energiankulutus 16,01 GWh. 3. Jätteiden hyötykäyttöaste > 95 4. Tuotetarjoomassa huomioidaan ympäristönäkökohdat Koulutukset ja ohjeistusten tarkennukset. Hyötykäyttöaste 93. Asetettiin tavoitteeksi vähentää puhtaan biojätteen määrää 40 % vuoteen 2016 mennessä (vs. 2012). Oma merkki -toimittajien ympäristövaikutusten selvitys käynnistyy. 2014 toimenpiteet Keravan jakelun optimointijärjestelmän käyttöönotto (2014-15). Keravan kiinteistön energiakatselmus Toimenpiteinä mm. valaistusuudistus jatkuu, rakennusautomaation käyttöönotto. Vaikuttaminen lajitteluun jätteen syntypaikoilla. Koulutukset. Vastaanottotarkastusten tehostaminen ja biojätteen ohjaus hyötykäyttöön Kuva om-toimittajien ympäristövaikutuksista ja kehitystavoitteiden asettaminen 2014 tavoite Alenevat päästöt 2 %:n vähennys energiankulutuksessa, jolloin energiankulutus < 15,60 GWh Hyötykäyttöaste 94 2016 tavoite 15 % pienemmät päästöt (vs. 2012) 9 %:n energiansäästö (vs. 2010) Hyötykäyttöaste >95 13
TAVOITE 1: VÄHENNÄMME TOIMINNASTA AIHEUTUVIA PÄÄSTÖJÄ Tukon suurimmat CO2-päästöt syntyvät jakelukuljetuksista ja Keravan toimitilan energiankulutuksesta. Jakelukeskuksessa käytetystä energiasta uusiutuvien energialähteiden osuus oli 41 %, ydinvoiman 23 % ja uusiutumattomien energialähteiden 36 % (perustuu vuoden 2012 jakaumatietoihin, osuuksia päivitetty edellisen raportin jälkeen). Energiankulutuksen päästöt olivat näin ollen 3 730 CO2-tonnia vuonna (2012: 3 728, korjattu luku). Kotimaan jakelukuljetusten yhteistyökumppanina Tukolla on 9 kuljetusliikettä, joista kuudelta ostamme lisäksi jakeluterminaalipalveluja. Terminaalijakelussa pyrimme hyödyntämään kumppaneita, joilla on meidän jakeluvolyymia tukevaa muuta elintarvikejakelua. Ostettujen jakelupalvelujen päästöiksi vuonna 2013 muodostui 8 679 CO2-tonnia (2012: 9128, lukua korjattu edellisen raportin ilmestymisen jälkeen). Jakelun volyymi on laskenut jonkin verran ja niihin suhteutetut päästöt hieman nousseet. Vuoden 2014 tavoitteena on vähentää päästöjä jakelukuljetusten optimoinnilla periaatteella puhtain kilometri on ajamaton kilometri. Vuoteen 2016 asetettujen tavoitteiden pohjalta tavoitteenamme on jakelun päästöjen selkeä vähentäminen. Yli 50 % jakeluvolyymistamme on Jakelun energiatehokkuussopimuksen piirissä. Tukon työsuhdeautojen päästöjä seurataan ja työsuhdeautopolitiikka suosii autokantaa, jossa CO2-päästöraja on 160g / km. Työsuhdeautoja oli vuoden 2013 lopulla 28 kpl (2012:27) ja niiden CO2-päästöjen keskiarvo oli 134 g/km (2012:139 g/km). Työsuhdeautojen aiheuttamat päästöt vuonna 2013 olivat 112 CO2-tonnia (2012: 111). Lisäksi päästölaskennassa on huomioitu työmatkaliikkumisen muut päästöt, joita ovat työsuhdeautojen lisäksi lentomatkojen ja kilometrikorvattujen automatkojen sekä työmatkaliikkumisen päästöt (perustuu vuoden 2011 selvitykseen työmatkojen kulkutapajakaumasta). Työmatkaliikkumista on edistetty mm. osallistumalla valtakunnalliseen kilometrikisaan kesällä 2013. Siihen osallistui yli 30 tukolaista. Kilometrejä poljettiin yhteensä 38 739, joka on yli 20 000 km enemmän kuin edellisenä vuonna. Bensaa tällä polkemisella säästettiin 2712 litraa. CO2-päästät (tonnia) 2012 2013 Energia (sähkö & lämpö) 3 728 3 730 Kotimaan jakelukuljetukset 9 128 8 679 Työmatkaliikkumisen päästöt 901 sisältäen työsuhdeautot, työmatkaliikkumisen, lentomatkat sekä kilometrikorvatut matkat henkilökunnan omilla autoilla Vuonna 2013 emme edenneet päästölaskennassa aivan suunnitellusti, johtuen valituista painopisteen muutoksista (energiatehokkuussopimukseen liittyminen). Vuonna 2014 uudistamme ja systematisoimme laskentaa siten, että se tulee perustumaan kaikilta osin GHG-protokollaan. TAVOITE 2: VÄHENNÄMME ENERGIANKULUTUSTA Sähkö- ja lämpöenergian käyttö 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 4908 14079 4082 4469 4090 11852 11724 11923 2010 2011 2012 2013 Kaukolämpö MWh Sähkö MWh Energiankulutus 2010-13 (vuonna 2010 keskitimme kahdesta muusta toimipaikasta kaikki toiminnot Keravalle) Keravan kiinteistön pinta-alasta 30 % on jäähdytettyä tilaa (4-6 C ), jonka osuus sähkönkulutuksesta on viidennes. Kiinteistössä ja prosesseissa tarvittava epäsuora kokonaisenergiankulutus on ollut tasaista kolmen viime vuoden aikana. Sähköä kului viime vuonna hieman aiempia vuosia enemmän. Suurimmat erot sähkönkulutuksessa syntyivät kesäkaudella (lämmin kesä). Toisen vuosipuoliskon aikana energiankulutus palautui edellisvuoden tasolle, jopa alle. Energiatehokkuus oli yksi vuoden 2013 painopisteistä. Tuko liittyi vuoden 2013 alussa mukaan Kaupan alan Energiatehokkuussopimukseen, jonka mukaisesti tavoitteenamme on vähentää energian kulutusta 9 %:lla vuoteen 2016 mennessä (vertailuvuosi 2010). Vuoden 2013 loppuun mennessä olemme Keravan jakelukeskuksessamme vähentäneet energiankulutusta 3,1 % vertailuvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 uudistimme laajasti jakelukeskuksen valaistusta sekä toteutimme toimistotilojen ilmastointiremontin energiatehokkain ratkaisuin. Lisäksi keskityimme energiatehokkuusjärjestelmän rakentamiseen ja käyttöönottoon. Osana tätä työtä kartoitimme eri toimintojemme sähkönkulutusjakaumaa voidaksemme tarkentaa energiatehokkuustavoitteita, -toimenpiteitä ja niiden seurantaa. Työ jatkuu vuonna 2014, jolloin parannamme myös energiaosaamista mm. henkilöstöinfoin sekä energy manager -osaajan kouluttamisella. Tukon useamman vuoden laskusuuntaisena ollut kokonaisvedenkulutus nousi vuonna 2013. Tämä johtui osaltaan kesän helteistä, kun kylmälaitteiden jäähdytykseen tarvittiin edellisvuotta enemmän vesisumutusta. Jakelukeskuksen vesi tulee Keravan kunnan vesijohtoverkostosta ja sitä käytetään lähinnä talousvetenä, siivoukseen ja kylmätilojen jäähdytysjärjestelmään. Raportoinnin tukena käytämme Energiakolmio Oy:n tarjoamaa Enerkey.fi-palvelua, joka mahdollistaa energian ja veden kulutusten seurannan tunnin tarkkuudella. 2011 2012 2013 Sähkö- ja lämpöenergian kulutus yhteensä (MWh) 15934 16193 16013 Sähkön kulutus kwh/ toimitettu tonni 50 49 53 Kaukolämmön kulutus kwh/ toimitettu tonni 17 19 18 Veden kulutus m3 11756 7698 8739 Veden kullutus m3/ henkilö 16 11 13 14
Energiansäästöviikolla koko perheen voimin Tuko osallistui 341 muun yrityksen kanssa Energiansäästöviikkoon, jota vietettiin lokakuun toisella viikolla. Teemaviikon aikana julkaisimme ympäristö- ja energia-aiheisia juttuja asioista, joihin me kaikki voimme vaikuttaa (mm. tulostaminen, jätteiden lajittelu, valojen ja videotykkien sammuttaminen). Lisäksi keräsimme energiansäästövinkkejä piirustusten tai valokuvien muodossa. Vinkkejä pyydettiin niin tukolaisilta itseltään kuin heidän perheiltään. Saimme useita toinen toistaan hienompia piirustuksia siitä, mitä energia ja energiansäästö ovat perheen pienimpien näkövinkkelistä katsottuna. Kaikki pienet taiteilijat palkittiin teemaan sopivilla herkku- ja puuhakasseilla. 15
TAVOITE 3: JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖASTEEN PARANTAMINEN Tukon keskeisimmät jätevirrat syntyvät pääsääntöisesti erilaisista pakkausmateriaaleista ja poisheitettävästä (pakatusta) biojätteestä. Pakatulla biojätteellä tarkoitetaan pakkauksineen käsiteltävää biojätettä, joka menee hyötykäyttöön (maanparannusaineeksi). Jätelajittelua on kehitetty edelleen mm. järjestämällä lajitteluun keskittyviä koulutuksia henkilökunnalle sekä tarkentamalla ohjeistuksia. Alla olevassa taulukossa on kuvattu Tukon kokonaisjätemäärien ja hyötykäyttösuhteen kehitystä. Vuonna 2013 hyötykäyttöaste oli 93 ja tällä tuloksella saavutimme kyseiselle vuodelle asetetut tavoitteet. Vaarallista jätettä syntyi 1,4 tonnia (2012: 6). Tukon jätemäärät (1000 kg) *) 2011 2012 2013 Hyötykäyttöön menevä jäte 1138 1482 1474 Sekajäte 356 129 108 Jätettä yhteensä ** 1503 1618 1584 Hyötykäyttöaste 76 92 93 *) Luvut eivät sisällä rakennusjätettä, jotka käsitellään erilliserinä (vuonna 2013 rakennusjätettä syntyi 14 t) **) Kokonaisjätemäärässä mukana myös SER ja vaarallinen jäte Vuonna 2013 jätekäsittelyä tarkasteltiin myös ympäristöriskien näkökulmasta. Kartoituksen pohjalta käynnistettiin kemikaalikartoitus, jossa käytiin systemaattisesti läpi Tukolla varastoitavat ja kuljetettavat kemikaalit. Tunnistettuja kehityskohtia käytiin läpi henkilökunnan ympäristökoulutuksissa ja -infoissa. Lisäksi vuoden 2014 tavoitteeksi asetettiin yhteistyökumppanien ympäristöosaamisen kehittäminen. Tulemme myös kiinnittämään huomiota materiaalien käyttöön ja materiaalitehokkuuteen. Tätä kautta tarkennamme rooliamme ja tehtäväämme myös olennaisuusmatriisissa tunnistetun teeman, energia- ja materiaalitehokkuuden varmistamiseksi. TAVOITE 4: TUOTETARJOOMASSA HUOMIOI- DAAN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Omien merkkien ja oman maahantuonnin tavarantoimittajilta ja palveluntarjoajilta edellytetään ympäristönäkökohtien huomioimista omassa toiminnassaan. Ympäristövalmiudet tarkistetaan aina toimittajavalinnan yhteydessä. Tavarantoimittajalta edellytetään ympäristösertifiointia tai muuta osoitusta asianmukaisesta ympäristöasioiden hoidosta tai valmiutta kehittää ympäristöasioiden hallintaa. Auditointikäyntien yhteydessä tarkistetaan muiden asioiden lisäksi aina myös ympäristöasiat. Vuonna 2013 uudistettiin ja otettiin käyttöön Oma merkki -toimittajien arviointi- ja hyväksymisprosessi, jonka myötä tarkennettiin myös edellä mainittuja vaatimuksia ja niiden kirjaamismenettelyjä. Luomu- ja ympäristömerkityt tuotteet ovat myös osa Tukon omien merkkien tarjontaa. Tukon hyväksymiä auditointijärjestelmiä ja -merkkejä ovat Pohjoismainen Ympäristömerkki (Joutsen), Rainforest Alliance, Reilu Kauppa ja UTZ. Joutsenmerkittyjä oman maahantuonnin ja Oma merkki -tuotteita Tukolla oli vuonna 2013 19 kpl (2012: 24) ja Luomu-merkittyjä 1 kpl (2012: 4). Niin ikään työ pakkausten ympäristövaikutusten huomioimiseksi jatkui vuonna 2013. Osana tätä järjestettiin pakkauskoulutusta ostopäälliköille sekä huomioitiin ympäristömerkinnät pakkauksissa (mm. lisättiin ohje pakkauksen lajittelemiseksi). Tavoitteena on kaikkien Oma merkki -pakkausten uudistaminen vuoden 2014 aikana. Tavoitteena vuodelle 2014 on myös vähentää toiminnasta syntyvän puhtaan biojätteen määrää. Lisäksi tulemme muodostamaan kokonaiskuvan Oma merkki- ja oman maahantuonnin toimittajien ympäristöasioiden hallinnasta, jonka pohjalta asetetaan tavoitteet tilanteen kehittämiseksi. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on laajentaa ympäristövaatimuksia koskemaan myös muuta tuotevalikoimaa.tuko raportoi itse kotimaan markkinoille pakattujen ja maahantuotujen pakkausten määrät vuosittain Pakkausalan Ympäristörekisteriin (PYR). Vuonna 2013 tätä pakkausjätettä syntyi noin 8 miljoonaa kiloa. 16
Sosiaalinen vastuu Tukolla sosiaaliseen vastuuseen kuuluu oman toiminnan osalta tärkeä vastuu henkilöstöstä ja sen hyvinvoinnista. Oma merkki ja oman maahantuonnin tuotteissa toimimme osana arvoketjua, jolloin haluamme varmistaa sosiaalisen vastuun toteutumisen tuotteen ja sen raaka-aineiden alkuperämaassa ja myös muualla hankintaketjussa. Myös Tukon omissa tiloissa toimivan työterveyshuoltopisteen resursseja vahvistettiin 2013 aikana yhdellä työterveyslääkäripäivällä ja yhdellä työterveyshoitajapäivällä viikossa. Resurssien vahvistamisella tavoiteltiin työkykyongelmien joustavampaa ja nopeampaa ratkaisua, työpaikkaselvitysten päivittämistä ja määräaikaistarkastusten joustavoittamista. ja miesten kokonaismäärässä on vain pieniä eroja. Työntekijäpuolella naisten ja miesten välisiin eroihin lukumäärässä vaikuttaa se, että kyse on keskiraskaasta varastotyöstä, johon hakeutuu naisia vähemmän kuin miehiä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan henkilöstön: Vastuu omasta henkilöstöstä Haluamme toimia vastuullisena työnantajana yhteisiin pelisääntöihin ja arvoihin nojautuen. Ne luovat hyvän ja kestävän perustan yhteistoiminnallemme ja yhtiön tulevaisuuden rakentamiselle. Vastuullinen toiminta työnantajana tarkoittaa Tukolle henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisen kehittämisestä ja kannustavasta palkitsemisesta huolehtimista ja näiden varmistamista monin käytännön toimin ja tavoin ja vastavuoroisesti; palkintona tästä voimme työnantajana luottaa vastuunsa tuntevaan henkilöstöön, joka on sitoutunut palvelemaan asiakaskuntaamme luotettavasti ja asiantuntevasti. Vuonna 2013 henkilöstöhallinnossa keskityttiin mm. SAP HR -itsepalveluportaalin rakentamiseen ja käyttöönottoon toimihenkilöille ja esimiehille. Itsepalveluportaalin kautta toimihenkilöt syöttävät mm. poissaolot ja lomahakemukset sekä tarkastelevat toteutunutta työaikaa. Esimiehet hoitavat hallinnolliset esimiestehtävät, kuten työaikatapahtumien hyväksymisen itsepalveluportaalin kautta. saatiin päätökseen työhyvinvointiohjelma 2011 13. Vuonna 2013 päätettiin myös uudesta työhyvinvointiohjelmasta, joka käynnistyi vuoden 2014 alussa. Ohjelmista lisää sivulla 19 Panostamme henkilöstön työhyvinvointiin. yhtenäistämään uusien työntekijöiden perehdytystä uudistamalla Tervetuloa Taloon -mallin (käyttöönotto vuonna 2014). varastotyöntekijöiden kehityskeskustelumallin rakentamiseen ja käyttöönottoon. Henkilöstön kuvaus Vuoden 2013 lopussa oman henkilöstömme lukumäärä oli 596 (2012: 699). Laskennallisiksi henkilötyövuosiksi muutettuna omaa henkilöstöä oli 568 (2012: 610). Oman henkilöstön lisäksi Tukolla työskentelee noin kymmenen eri yhteistyökumppanin työntekijöitä. Näistä alihankintahenkilöstöä on yhteensä 125 henkilöä (2012:119) ja muita yhteistyökumppaneiden työntekijöitä noin 60 (mm. vihannespakkaamo, siivous ja vartiointi). Keväällä 2013 alihankintayhteistyötä laajennettiin tasaamaan erilaisia kausivaihteluja ja lomasesonkeja. Samalla osa Tukon henkilöstöstä siirtyi alihankkijoille. Myös automaation käyttöönotto ja toimintojen tehostuminen ovat vähentäneet vakituisen henkilökunnan määrää. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrät sekä alihankinnan osuus sekä sukupuolijakaumat on kuvattu tarkemmin alla olevaan taulukkoon. Henkilöstö (htv) 2011 2012 2013 Toimihenkilöt 167 169 176 Työntekijät 479 441 392 Tukon työntekijät yhteensä 646 610 568 Työntekijät, sis. alihankinta 96 119 125 Kaikki yhteensä 742 729 693 Naiset % 27 29 32 Miehet % 73 71 68 Tasa-arvosuunnitelma hyväksytetään vuosittain Tukon henkilöstötoimikunnassa sekä johtoryhmässä. Lisäksi johto ja esimiehet ovat tutustuneet tasa-arvolakiin ja -suunnitelmaan. Toimihenkilöpuolella Tukon palveluksessa olevien naisten Toimihlö Työntekijä Keski-ikä oli noin 43 v. 41 v. Työsuhteen pituus oli keskimäärin 14 v. 13 v. Vaihtuvuus oli 6,4 % 1,1 % Keskimääräinen eläköitymisikä* oli 62,3 v. 61,7 v. *sis. myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Kesätyöntekijöitä rekrytoitiin 17 henkilöä (2012: 87). Toimihenkilötehtäviin rekrytoitiin kesäksi 7 henkilöä (2012: 6). Vakituisen henkilökunnan työsuhteet, joita on 77 % (2012: 77 %) työsuhteista, ovat suhteellisen pitkiä. Vuonna 2013 keskimääräinen työsuhteen pituus oli noin 13 vuotta (2012: 12). Kokoaikaisia työsuhteista oli 84 %. Henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2013 kaikkien työntekijöiden vaihtuvuus oli 17 % (2012: 17) ja toimihenkilöiden 10 % (2012: 8). Yleisin syy työsuhteen päättymiseen oli määräaikainen työsuhde. Koko talon päättyneistä työsuhteista 73 % (2012: 71 %) päättyi juuri määräaikaisuuden vuoksi. Vakituisen henkilöstön osalta vastaavat tunnusluvut ovat 1 % työntekijöiden osalta ja 6 % toimihenkilöiden osalta. Työnantajan päättämiä työsuhteita oli vuonna 2013 kaikkiaan 5 (2012: 12). Noudatamme työlainsäädännössä määriteltyjä irtisanomisaikoja. 17