Sosiaalityö ja vaikuttaminen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 4-2-2008
2000-luvulla käynnissä olevia prosesseja Sosiaalityön tieteellistymiskehityksen huipentuminen itsenäisen aseman saavuttamisena tiedeyhteisössä Käytäntötutkimuksen vahvistuminen Menetelmien kehittäminen Uudet lait (ammatinharjoittamislaki, palvelutarpeen arviointi, omaishoitolaki, mitoitusta koskeva sääntely) Sosiaalityön kiireelliset toimenpiteet, Konstikas sosiaalityö ja Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015-ohjelma Sosiaalityön laajamittainen projektimuotoinen kehittäminen Sosiaalialan kehittämishanke 2003-2007 Sosiaalialan pysyvät kehittämisrakenteet Korjaavaa työtä KASTE 2008-2011 Ennaltaehkäisevää työtä, varhaista puuttumista Sosiaali&terveys Vaikuttavuuden arviointia
PARAS?
Lappi: kuntaliitokset, kuntajakoselvitykset 1.10.2007 ja yhteistoiminta-alueet 31.8.2007 E = Pitkän etäisyyden kunta Utsjoki E T T = Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta Rovaniemen koulutus ky (77 700 as.) Enontekiö Inari E E T Savukoski Muonio Kittilä E E T Sodankylä E E Kolari Pelkosen-niemi T E Salla Pello Kemijärvi E E E Rovaniemi Ylitornio E E Posio E Tervola E Ranua Tornio KeminmaaT E Kemi T Simo Ammatillisen koulutuksen kunnat ja kuntayhtymät: Kemi-Tornionjokilaakson koulutus ky Lappia (76 800 as.) Kemijärvi (yhteistoimintasopimus Pelkosenniemi ja Savukoski) (11 400 as.) Suunnitteilla Inari + Kuntaliitto,kuntien vastaukset 31.8.2007 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueet: Rovaniemi (58 100 as.) Kemi ym. (35 200 as.) Tornio (22 300 as.) Kemijärvi ym. (15 900 as.) Kittilä ym. (14 100 as.) Sodankylä (9 100 as.) Inari (7 000 as.) Ylitornio (5 100 as.) Ranua (4 600 as.) Pello (4 400 as.) Posio (4 200 as.) Tervola (3 700 as.) Utsjoki (1 400 as.) Tilanne auki
Lapissa laajaa väestöpohjaa edellyttäviä erityispalveluita koskeva kattava palvelurakenne (sosiaalihuollossa) puuttuu kokonaan.
Heinonen Hanna: Kohti syvempää ymmärrystä sosiaalityössä sosiaalityöntekijät tutkivaa ja arvioivaa työotetta jäsentämässä
Valtakunnallisten järjestöjen toiminnan painopisteet 2006 ja 2007 Asiantuntijuus Vaikuttamistoiminta Vertaistoiminta Vapaaehtoistoiminta Palvelutuottaminen Sosiaalibarometri 2007
Järjestöt paikallisina vaikuttajina Vaikuttamistoiminnan tehostaminen = haaste paikallisyhdistyksille Yhteinen edunvalvonta Oikeusturva Yhdenvertaisuus Tasa-arvo Toimintaedellytysten tekeminen Alueelliset sos ja terv palv Järjestöbarometri 2007
Tutkiva työote on sosiaalityössä kehittämistyön väline, jossa sosiaalityöntekijät tutkivat systemaattisesti omaa työtään ja työympäristöään hyödyntäen oman alansa teoreettista tietoa sekä käyttäen yhteisesti sovittuja käsitteitä. Tutkivan työotteen avulla sosiaalityöstä tulee avointa ja arvioitavaa toimintaa
Arvioiva työote on paikallista, rajallisin resurssein toteutettua toimintaa, jossa arvioidaan systemaattisesti käytetyin menetelmin ja välinein asiakkaan elämässä tapahtuneita muutoksia ja sosiaalityön vaikuttavuutta. Arvioiva työote kohdentuu myös sosiaalityön prosessin ja palvelujen kehittämiseen
Tutkivan ja arvioivan työotteen sisällöt Arviointi Tutkimus Reflektointi Kehittäminen Yhteisöllisyys Vaikuttaminen
vaikuttamistyötä Ihmisten vaikea saada tietoa palveluista Ohjausta neuvontaa tietoa mielentervtston puhnrot kadonneet luetteloista Ihmisten aseteisiin vaikuttaminen kaikkien huonoimmassa asemassa olevat/ tavoitettavuus (oikeudenmukaisuus tasa-arvo) Oikeudenmukaisuuden puolustaminen/tasa-arvo =>Nousisi päätöksentekoa ohjaavaksi tekijäksi Ei vaan motivaation puute selityksenä = uusia osallistumismahdollisuuksia ja väyliä rakennettava Kaste: osallistumismahdollisuuksien lisääminen =miten näkyy alueellisissa ohjelmissa osallisuus ja sen lisääminen? Pääsy kielletty, poiskäännyttämisen politiikka ja sosiaaliturva (Hänninen & Karjalainen & Lehtelä 2007) Sopimaton systeemiin
Vaikuttamisen väline tutkivan ja arvioivan työotteen avulla mahdollistuu sosiaalityössä yhteiskuntakritiikki ja saadaan perusteet vaikuttamiselle. ainoastaan erityissosiaalityön työryhmät näkivät tutkivan ja arvioivan työotteen vaikuttamisen välineenä ekonomistisen hyötyajattelun ja individualisimin rinnalle toivottiin sosiaalisen ulottuvuuden näkyväksi tekemistä arjen kokemuksista käsin Sosiaalityön ilmiöiden esiin nostamista vastavuoroisuutta ja vuoropuhelua sosiaalityöntekijöiden ja yhteiskunnan välillä haluttiin vahvistaa. Tutkiva ja arvioiva työote voisi olla yhteiskunta-analyysin ja kritiikin väline sosiaalityöntekijöille
miksi sosiaalityön tulisi perustua entistä enemmän näyttöön Profession asettamat vaatimukset toiminnan näkyväksi tekemiseksi. Pystytään osoittamaan, että sosiaalityö on professio (ammatillinen toiminta), joka vaatii korkean koulutustason ja ammatin harjoittamisella on tieteellinen perusta. Samoin näytön avulla voidaan osoittaa, että työ on vaativaa ja komplisoitunutta. Sosiaalityöntekijöillä tulisi olla myös valtaa määrittää, millaisissa olosuhteissa ja millä edellytyksillä työtä tehdään. Näyttöön perustuva työ voisi edistää sellaisten työskentelyolosuhteiden syntymistä, joissa mahdollisuudet vaikuttavan sosiaalityön tekemiseen paranevat. Työn vaikuttavuuden parantaminen on profession jatkuva tehtävä, ja näyttöön perustuvat käytännöt ovat yksi keskeinen elementti tämän tehtävän onnistuneelle toteuttamiselle. Poliittisen järjestelmän ja professioiden muuttuneet suhteet tarkoittaa taloudellisuuteen ja tehokkuuteen perustuvan ajattelutavan tuomista professioiden harjoittamiseen, jotta profession harjoittaminen voisi menestyä ympäristössä, jossa tällaista toiminta- ja ajattelutapaa vaaditaan. Äärimmillään on kysymys markkinaliberalistisen toimintamallin tuomisesta julkisiin palveluihin.
Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 -toimenpideohjelma: Sosiaalityön rakenteiden ja organisoinnin muuttaminen asiakkaiden tarpeita ja sosiaalityön osaamista vastaaviksi Toimeentulotuen rutiiniosuuden poistaminen sosiaalityöstä Sosiaalityön vapautuvien voimavarojen suuntaaminen palvelutarpeen arviointiin, lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden kuntouttavaan sosiaalityöhön sekä yhteisö- ja rakenteelliseen työhön Sosiaalityön saatavuuden varmistaminen lähipalveluna ja erityisosaamista vaativien tehtävien organisoiminen laajalle väestöpohjalle rakentuviin toimintayksiköihin
Liite 1. TTL, KTL, Tilastokeskus, Stakes Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö POHJOIS-SUOMEN SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMIS MIS- JA TUTKIMUSKESKUS (Poske) järjestötyön Sosiaalityön kehittämisyksikkö kehittämisyksikkö Vanhustyön kehittämisyksikkö Vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Psykososiaalisen työn kehittämisyksikkö (Päihdetyö, Mielenterveystyö, Väkivaltatyö) Saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö Tulevaisuuden Terveyskeskus (kehittäjä-terveyskeskus) Terveyden edistämisen keskus LSHP (Kolpene) LPSHP OYS/ PPSHP Lapin yliopisto Oulun yliopisto Saamelaiskäräjät Ver6. RAMK KTAMK OAMK STKL
Sopimuspohjaa laajentamalla Poske=Lay&Kolpene&Oulun seudun ammk&saamelaiskäräjät Sosiaalialan osalta pohjautuu olemassa olevaan kehittämisrakenteeseen Osaamiskeskus (Asetus ja Laki 2002) sosiaalialan kehittämisyksiköt (hankerahoitus 2009 saakka/sostyö 6/2008) Eu-hankkeet Yht.työ järjestöjen ja heidän hankkeiden kanssa Kuntapohjaisuus: kehittämisyksikkötoiminta hajaantunut Lapin kuntiin (kehittäjä-työntekijät asiakastyötä tekemässä) Kehittämistyötä (tutkimustietoa) ja tukea kuntiin tapahtuu myös alueella/kunnissa Huomioidaan ja turvataan erityisosaamiseen ja palveluihin liittyvät tarpeet
POHJOIS-SUOMEN SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMIS MIS- JA TUTKIMUSKESKUS
Ei ole olemassa rakenteellista sosiaalityötä, kaikki sosiaalityö on rakenteellista. Allen-Mears & Garvin (eds.) The Handbook of Social Work Direct Practice (2000) Tropman & Richard-Schuster, The concept of Levels and Systems in Social Work
On neljä kekseistä elementtiä, joita on tarkasteltava, ennen kuin sosiaalityön interventioihin ryhdytään: 1. kyseessä olevan järjestelmän tunnistaminen ja sen toiminnan havaitseminen 2. järjestelmän rakenteen tai osajärjestelmien tarkastelu 3. järjestelmän kontekstin eli toimintaympäristön tarkastelu 4. olemassa olevat ja erilaisten asioiden välisten suhteiden tarkastelu järjestelmässä. Vasta kun nämä osatekijät on ymmärretty, sosiaalityöntekijä voi valita sopivan intervention.
Raz & Goldberg 2006
Raz & Goldberg 2006
Raz & Goldberg 2006
Eskola Marjatta: Metodisuus ja ohjautuminen sosiaalityössä
Eskola Marjatta: Metodisuus ja ohjautuminen sosiaalityössä
Miten sosiaalityöntekijä hahmottaa toimintansa yhteyden rakenteisiin? Tai rakenteiden vaikutuksen toimiinsa?
Eskola Marjatta: Metodisuus ja ohjautuminen sosiaalityössä
Eskola Marjatta: Metodisuus ja ohjautuminen sosiaalityössä
Eskola Marjatta: Metodisuus ja ohjautuminen sosiaalityössä
Eskola Marjatta: Metodisuus ja ohjautuminen sosiaalityössä
Eskola Marjatta: Metodisuus ja ohjautuminen sosiaalityössä
Eskola Marjatta: Metodisuus ja ohjautuminen sosiaalityössä
Vaikuttava sosiaalityöntekijä Sosiaalityö on yhteiskunnan toiminta- ja palvelujärjestelmien tuntija. Pitkään jatkunut huono kehitys on johtanut sosiaalityön kohteen ja samalla tavoitteiden kaventumiseen. Työ on rajautunut liian yksilökeskeiseen työtapaan. Yksilökohtaisia interventioita on toki tehostettava, mutta samalla on ymmärrettävä niiden yhteys yksilön elämässä vaikuttaviin laajempiin seikkoihin, jotka voivat tukea tai estää esimerkiksi kuntoutumista. Sosiaalityö on osa hyvinvointipalveluihin ja hyvinvoinnin resursseihin liittyvää politiikkaa. Se voi olla toimija, jolla on kokonaiskäsitys asiakkaiden, eri osapuolten sekä yhteisöjen elinoloista ja tarvittavista palveluista. Sosiaalityö edellyttää työorientaatioiden kehittämistä ja näkemystä siitä, mikä synnyttää sosiaalisia ongelmia ja huono-osaisuutta. =>Sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus harkintaan ja hänellä on valta