Årsredovisning 09 Vuosikertomus
Vår mission Andelslaget Österbottens Kött ansvarar på sitt verksamhetsområde för anskaffningen av det inhemska kött som Atria behöver. Vår köttanskaffnings- och djurförmedlingsverksamhet skall vara lönsam och skapa ett mervärde för våra avtalsproducenter. Vår vision Andelslaget Österbottens Kött skall vara det marknadsledande anskaffningsföretaget på verksamhetsområdet. Köttproduktionen skall basera sig på avtalsbundet ärligt partnerskap mellan andelslag och producent. Vi skall tillsammans med avtalsproducenterna utveckla en konkurrenskraftig och högklassig köttproduktion som uppfyller konsumenternas förväntningar. Våra värderingar Relationer Vi bryr oss om våra avtalsproducenter och våra anställda. Genom ett aktivt och positivt samarbete månar vi om våra relationer. Passion Vi tror på vår affärsverksamhet. Pålitlighet Våra producenter är nöjda och litar på vår verksamhet och de vill behålla oss som samarbetspartner. Fortlöpande utveckling Vi agerar planmässigt och kostnadseffektivt samt utvecklar verksamheten snabbare än konkurrenten. Vår kompetensnivå stiger hela tiden. Marknadsledare Effektivitet Partnerskap Missiomme Osuuskunta Pohjanmaan Liha vastaa toimialueellaan Atrian tarvitsemasta kotimaisen lihan hankkimisesta. Lihanhankinta- ja eläinvälitystoimintamme on oltava kannattavaa ja luotava lisäarvoa sopimusasiakkaillemme. Visiomme Osuuskunta Pohjanmaan Liha on markkinajohtaja toiminta-alueellaan. Lihantuotanto perustuu sopimussidonnaiseen, rehelliseen kumppanuuteen osuuskunnan ja tuottajan välillä. Kehitämme yhdessä sopimustuottajien kanssa kilpailukykyisen ja korkealaatuisen lihantuotannon, joka täyttää kuluttajien odotukset. Arvomme Suhteet Välitämme sopimusasiakkaistamme ja työntekijöistämme. Hoidamme suhteitamme aktiivisella ja myönteisellä yhteistyöllä. Intohimo Uskomme liiketoimintaamme. Luotettavuus Tuottajamme ovat tyytyväisiä ja luottavat toimintaamme ja haluavat pitää meidät yhteistyökumppaninaan. Jatkuva kehitys Toimimme suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti sekä kehitämme toimintaamme nopeammin kuin kilpailijamme. Pätevyystasomme nousee koko ajan. Markkinajohtajuus Tehokkuus Kumppanuus 2
INNEHÅLLSFÖRTECKNING ÖK:s mission, vision, värderingar... 2 Österbottens Kötts anskaffningsområde... 3 VD:s lägesrapport... 4 Köttanskaffningen... 6 Djurförmedling... 7 A-Producenter Ab:s verksamhet...8 9 Verkställande direktörens översikt... 8 AtriaNöt...10 AtriaSvin...12 AtriaFjäder...14 Aktieägare...14 Organisation...14 Finnpig Ab:s verksamhet...16 Österbottens Kött organisationen...18 Medlemmar och fullmäktige...19 Förvaltningsrådet...19 Revision och kontroll...20 Fullmäktige...20 Styrelsen...21 Resultaträkning...22 Balansräkning...23 Bokslutets bilageuppgifter... 24 26 Finansieringsanalys...27 Underskrifter...28 Överskottets användning...28 Förvaltningsrådets utlåtande...28 Revisionsberättelse...28 Österbottens Kötts kontaktuppgifter...30 A-Producenter, Finnpig, Finnbeef och A-foder...30 ÖK s mission, vision and values...31 Österbottens Kötts anskaffningsområde Korsholm Mustasaari Maxmo Maksamaa Larsmo Luoto Jakobstad Pietarsaari Nykarleby Uusikaarlepyy Korsnäs Korsnäs Närpes Närpiö Vasa Vaasa Kaskö Kaskinen Malax Maalahti Kristinestad Kristiinankaupunki Vörå Vöyri Karleby Kokkola Kronoby Kruunupyy Oravais Oravainen Pedersöre Pedersöre Pohjanmaan Lihan hankinta-alue SISÄLTÖ OPL:n missio, visio, arvot...2 Pohjanmaan Lihan hankinta-alue...3 TJ:n tilanneraportti...5 Lihanhankinta...6 Eläinvälitys...7 A-Tuottajat Oy:n toiminnasta... 8 9 Toimitusjohtajan katsaus...9 AtriaNauta...11 AtriaSika...13 AtriaSiipi...15 Osakkeenomistajat...15 Organisaatio...14 Finnpig Oy:n toiminnasta...17 Pohjanmaan Liha organisaatio...18 Jäsenet ja valtuusto...19 Hallintoneuvosto...19 Tilintarkastus ja valvonta...20 Edustajisto...20 Hallitus...21 Tuloslaskelma...22 Tase...23 Liitetietoja...24 26 Rahoituslaskelma...27 Allekirjoitukset...29 Ylijäämän käyttö...29 Hallintoneuvoston lausunto...29 Tilintarkastuskertomus...29 Pohjanmaan Lihan yhteystiedot...30 A-Tuottajat, Finnpig, Finnbeef, A-Rehu...30 ÖK s mission, vision and values...31 3
Verksamhetsberättelse 2009 Trots den ekonomiska recessionen vilar andelslaget Österbottens Kötts verksamhet på en stabil grund. Under det gångna verksamhetsåret har andelslaget stärkt sin marknadsposition på den inhemska marknaden. Den uppsatta målmedvetna visionen förverkligas sakta men säkert till förmån för alla ägarmedlemmar. Den globala ekonomiska recessionen påverkade den inhemska köttmarknaden mera än vad man hade beräknat. I och med den stigande arbetslösheten kunde en försiktigare penningpolitik bland konsumenterna noteras vilket också ledde till förändrade konsumtionsmönster inom dagligvaruhandeln och restaurangbranschen. Efterfrågan på billiga basprodukter ökade medan konsumtionen av dyrare detaljer stagnerade, vilket ledde till ett prisfall på värdedelar. Recessionen påverkade speciellt nötköttsmarknaden, där marknadspriset för värdedelar sjönk. Även handeln med nöthudar upplevde en efterfrågestagnation när den globala bil-, flygplans- och varvsindustrin sålde mindre. Den finländska köttkonsumtionen sjönk med totalt 2 % under det gångna året. Trots att den finländska köttmarknaden visar på en produktionsminskning har andelslaget Österbottens Kött stärkt sin marknadsposition. Andelslagets köttanskaffning visade på en totaltillväxt på 9,3 % emedan den inhemska marknaden visade på en totalminskning på 4 %. Under verksamhetsåret anskaffade andelslaget totalt 15,69 miljoner kg rött kött. Andelslagets djurförmedling visar också på en tillväxt inom alla områden. Smågrisförmedlingen ökade med 27 % och kalvförmedlingen med 11,4 %. Trots att smågrismarknaden visar på en tillväxt, belastades marknaden av ett kraftigt överskott, som resulterade i oacceptabelt långa leveranstider för smågrisproducenterna. Flera åtgärder vidtogs under året för att stimulera smågrismarknaden och som mot slutet av året resulterade i ett balanserat marknadsläge. Under verksamhetsåret firade andelslaget Österbottens Kött 75 år i arbetets tecken. Vid en tillbakablick på de gångna 75 åren kan man konstatera att utvecklingen har varit enorm. Antalet jordbrukslägenheter och förädlingsanläggningar har minskat samtidigt som den totala köttproduktionen och köttkonsumtionen har stigit. Som mest har andelslaget ägts av 6000 medlemmar med 4,4 miljoner kg invägt kött och per 31.12.2009 hade andelslaget sammanlagt 479 ägarmedlemmar med en totalinvägning på 15,7 miljoner kg. För att få allt dokumenterat inleddes arbetet med en 75-års historik som beräknas bli färdig under våren 2010. Andelslagets ekonomi har utvecklats stabilt under året. Framförallt har de gjorda effektiveringarna och den ökade anskaffningen inverkat positivt på kostnadsstrukturen. De målsättningar som satts upp har förverkligats över uppgjorda prognoser trots att avkastningen från finansiella instrument har minskat och penningmarknaden har upplevt en allmän ekonomisk recession. Ägarmedlemmarnas tilltro till det egna företaget har stärkts vilket kan noteras i att inbetalningen av andelskapitalet ökat. Under år 2009 ökade andelskapitalet med 232.141,83 euro. Andelslagets resultat blev 513.966,71 euro efter direkta skatter och balansomslutningen 15,36 miljoner euro. Det egna kapitalet i bolaget uppgår till 11,6 miljoner euro, vilket gör att bolaget har en god soliditet och ger en trygghet för ägarmedlemmarna. Räkenskapsperiodens vinst möjliggjorde att fullmäktige för Österbottens Kött beslöt att på andelskapitalet utbetalas en ränta på 15 %. Framtidsutsikter Enligt prognoser svänger den ekonomiska recessionen först i slutet av år 2010 eller i början av år 2011. Den stigande arbetslösheten gör att konsumtionen stagnerar och priset på konsumtionsvaror sjunker vilket också kommer att påverka utvecklingen av köttpriserna. Ränteläget på marknaden är fortsättningsvis gynnsamt, dock med en stigande trend. Priset på vissa foderråvaror kommer att stiga, vilket påverkar foderpriserna. Utbudet inom förmedlingen kommer att vara efterfrågebetonat och enligt beräkningar kommer det att behövas en produktionsökning inom smågris- och kalvproduktionen genom att öka antalet dikor, mjölkkor och suggor i produktionskedjan. Den ekonomiska nedgången generellt i samhället sätter press på verksamheten. För att trygga en fortsättningsvis god kapitalavkastning till ägarmedlemmarna måste andelslaget se till att alla processer är effektiva och riskerna minimerade. Stefan Saaristo Verkställande direktör 4
Toimintakertomus 2009 Osuuskunta Pohjanmaan Lihan liiketoiminta on taloudellisesta taantumasta huolimatta vakaalla pohjalla. Kuluneen vuoden aikana osuuskunnan markkina-asema kotimaassa vahvistui. Asetettua visiotavoitetta on toteutettu määrätietoisesti kaikkien omistajajäsenten hyväksi. Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma vaikutti kotimaan lihamarkkinatilanteeseen odotettua enemmän. Työttömyyden kasvun myötä oli todettavissa kuluttajien rahankäytön muuttuneen varovaisemmaksi. Tämä näkyi kulutustottumusten muutoksina päivittäistavarakaupassa ja ravintolasektorilla. Edullisempien perustuotteiden kysyntä kasvoi, kun taas kalliimpien arvo-osien kulutus pysähtyi, mikä johti niiden hintojen laskuun. Taantuma vaikutti erityisesti naudanlihamarkkinoilla arvo-osien markkinahinnan laskuna. Myös vuotakauppa kärsi voimakkaasta kysynnän heikkenemisestä, kun maailmanlaajuista auto-, lentokone- ja laivateollisuustuotantoa jouduttiin supistamaan. Suomessa lihan kulutus laski yhteensä 2 % kuluneen vuoden aikana. Siitä huolimatta, että Suomen lihamarkkinoilla oli todettavissa 4 %:n lasku, Osuuskunta Pohjanaan Liha vahvisti markkina-asemaansa. Osuuskunnan lihanhankinta kasvoi kokonaisuudessaan 9,3 %. Toimintavuoden aikana osuuskunta hankki yhteensä 15,69 miljoonaa kiloa punaista lihaa. Myös osuuskunnan eläinvälityksessä voitiin todeta kasvua molempien eläinlajien kohdalla, porsasvälityksessä 27 % ja vasikkavälityksessä 11,4 %. Vaikka porsasmarkkinat kasvoivat, niitä rasitti voimakas ylijäämä, joka johti porsastuottajien kannalta liian pitkiin noutoaikoihin. Porsasmarkkinoiden elvyttämiseksi tehtiin vuoden aikana monia eri toimenpiteitä ja vuoden loppua kohti markkinatilanne tasapainottui. Toimintavuoden aikana Osuuskunta Pohjanmaan Liha vietti 75-vuotisjuhlapäiväänsä työn merkeissä. Kuluneiden 75 vuoden aikana kehitys on ollut huima. Maatilojen ja jalostavien yritysten määrä on vähentynyt, samanaikaisesti kuitenkin lihan kokonaistuotanto ja -kulutus ovat kasvaneet. Enimmillään osuuskuntaan on kuulunut 6000 jäsentä, jotka tuottivat 4,4 miljoonaa kiloa lihaa. 31.12.2009 osuuskuntaan kuului yhteensä 479 jäsentä, jotka tuottivat 15,7 miljoonaa kiloa lihaa. Osuuskunnan historiatietojen tallentamiseksi käynnistettiin 75-vuotishistoriikin kirjoitustyö. Historiikki valmistunee vuoden 2010 aikana. Osuuskunnan talous on kehittynyt vakaasti vuoden aikana. Ennen kaikkea toteutetut tehostamistoimet ja hankinnan kasvu ovat vaikuttaneet myönteisesti kustannusrakenteeseen. Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ennustettua paremmin, huolimatta siitä, että rahoitustuotot laskivat ja yleinen taloudellinen taantuma on vaikuttanut rahoitusmarkkinoihin. Omistajajäsenten usko omaan yritykseen on vahvistunut, mikä voidaan todeta maksetun osuuspääoman kasvusta. Vuoden 2009 aikana osuuspääoma kasvoi 232.141,83 euroa. Osuuskunnan tulos oli 513.966,71 euroa verojen jälkeen ja taseen loppusumma 15,36 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa osuuskunnassa on 11,6 miljoonaa euroa, mikä antaa hyvän vakavaraisuuden ja turvan omistajajäsenille. Tilikauden voitto mahdollistaa sen, että Osuuskunta Pohjanmaan Lihan edustajisto on päättänyt, että osuuspääomalle maksetaan 15 %:n korko. Tulevaisuuden näkymät Ennusteiden mukaan taloudellinen taantuma kääntyy nousuun vasta kuluvan vuoden loppupuolella tai vuoden 2011 alussa. Työttömyyden kasvu johtaa siihen, että kulutus vähenee ja kulutushyödykkeiden hinnat laskevat, mikä tulee vaikuttamaan myös lihan hintakehitykseen. Markkinoiden korkotilanne on yhä suotuisa, kuitenkin nousujohteinen. Tiettyjen rehuraaka-aineiden hinta nousee, mikä tulee vaikuttamaan rehujen hintoihin. Tilanne eläinvälityksessä tulee olemaan kysyntäpainotteinen ja laskelmien mukaan tarvitaan lisää porsas- ja vasikkatuotantoa. Tämä toteutetaan lisäämällä emolehmien, lypsylehmien ja emakoiden määrää tuotantoketjussa. Yleinen taloudellinen taantuma asettaa toiminnalle uusia haasteita. Turvatakseen omistajajäsenilleen tyydyttävän pääomatuoton osuuskunnan tulee huolehtia siitä, että kaikki prosessit ovat tehokkaita ja riskit minimoitu. Stefan Saaristo Toimitusjohtaja 5
KÖTTANSKAFFNINGEN Svin & nöt anskaffningen i milj. kg 2005 2009 LIHANHANKINTA Mängden anskaffat kött ökade under år 2009 i enlighet med den budgeterade ökningen. Den totala kilomässiga köttanskaffningen ökade med 9,3 % från år 2008 anskaffade kött mängder. Svinköttets andel av den totala anskaffningsmängden uppgick till 84,4 % och andelen nötkött stod för 15,6 %. Den största ökningen skedde på slaktade svinmängder, styckemässigt ökade svinanskaffningen med 10,7 %. Medelvikten på alla utslaktade slaktsvin låg på 86,3 kg (86,1 kg). Antalet utslaktade suggor låg på samma nivå som året innan men hade en lägre slaktvikt än under år 2008. Totalt uppgick mängden anskaffat svinkött till 13.391.873 kg. Prisutvecklingen under slutet av året hade en sjunkande trend och det kumulativa utbetalade medelpriset sjönk med 2 %. Sjunkande spannmålspriser gjorde att foderkostnaderna sjönk i medeltal med 13 % under året. Den totala anskaffningen av nöt ökade också. Den volymmässiga ökningen var 2,8 %. Ungnötsslakten ökade med 1,7 % och ko slakten ökade med 5,6 %. Medelvikten på tjurar fortsatte att stiga och låg på 351,1kg (346,6 kg). Totalt uppgick mängden ungnöt till 1.625.032 kg och ko till 673.941 kg, totalt anskaffat nötkött uppgick till 2.298.973 kg. Trots sjunkande producentpris under året låg det utbetalda kumulativa medelpriset 1 % högre än under år 2008. Priset på industrifoder sjönk under året i medeltal med dryga 17 %. Sian & naudanhankinta milj. kg 2005 2009 16 14 12 10 14,05 14,06 13,99 14,35 15,69 2005 2006 2007 2008 2009 Anskaffningens fördelning 2009 Hankinnan jako 2009 Svin Sika 84,42 % Ko Lehmä 4,44 % Ungnöt Nuornauta 11,13 % Får, övrigt Lammas, muut 0,0 % Får, övrigt Lammas, muut Ungnöt Nuornauta Ko Lehmä Svin Sika Hankitun lihan määrä kasvoi vuonna 2009 budjetoidun lisäyksen mukaisesti. Kokonaiskiloina laskettu lihanhankinta kasvoi 9,3 % verrattuna vuoden 2008 hankittuihin lihamääriin. Sianlihan osuus kokonaishankintamäärästä oli 84,4 % ja naudanlihan osuus oli 15,6 %. Suurin kasvu oli teurastettujen sikojen määrässä; kappalemääräinen kasvu sianhankinnassa oli 10,7 %. Teurastettujen lihasikojen keskipaino oli 86,3 kg (86,1 kg). Teurastettujen emakoiden määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, mutta emakoilla oli matalampi teuraspaino kuin vuonna 2008. Hankitun sianlihan määrä oli yhteensä 13.391.873 kg. Hintakehitys vuoden lopussa oli laskusuuntainen ja kumulatiivinen maksettu keskihinta laski 2 %. Laskeva viljan hinta johti siihen että rehukustannukset laskivat keskimäärin 13 % katsausvuonna. Naudan kokonaishankinta kasvoi myös. Tilavuudeltaan kasvu oli 2,8 %. Nuornautojen teurastus kasvoi 1,7 % ja lehmien teurastus 5,6 %. Sonnien keskipaino nousi edelleen ja oli 351,1 kg (346,6 kg). Nuornautojen kokonaismäärä oli 1.625.032 kg ja lehmien määrä 673.941 kg, naudanlihan kokonaishankinta oli 2.298.973 kg. Lakevasta tuottajahinnasta huolimatta katsausvuonna maksettu kumulatiivinen keskihinta oli 1 % korkeampi kuin vuonna 2008. Teollisuusrehun hinta laski katsausvuonna runsaat 17 %. Anskaffning i kg Hankinta kiloina Antal slaktade djur Teurastettujen eläinten määrä 2005 2006 2007 2008 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Svin Sika 11.996.400 11.988.604 11.834.932 12.118.758 13.391.873 Svin Sika 142.372 138.386 134.340 136.720 151.370 Ko Lehmä 649.341 655.492 630.689 638.079 673.941 Ko Lehmä 2.411 2.391 2.302 2.260 2.360 Ungnöt Nuornauta 1.403.418 1.417.814 1.530.238 1.597.734 1.625.032 Ungnöt Nuornauta 4.587 4.509 4.796 4.837 4.854 Får Lammas 4.642 547 1.201 655 181 Får Lammas 282 30 64 42 9 Övrigt Muu 414 174 652 245 0 Totalt Yhteensä 149.652 145.316 141.502 143.859 158.593 Kalkon Kalkkuna 954.500 887.129 0 0 0 Totalt Yhteensä 15.008.715 14.949.760 13.997.712 14.355.471 15.691.028 6
DJURFÖRMEDLING Antalet smågrisar som förmedlats via Österbottens Kött fortsatte öka. Antalet suggor i produktion hölls på en konstant nivå under året trots att en betydande mängd suggor föll ur produktion genom avveckling. Bortfallet kompenserades genom producenter som satsade på att utvidga den befintliga smågrisproduktionen. Produktiviteten har fortsatt stiga ute på gårdarna, de bästa smågrisproducenterna uppnådde över 27 avvanda smågrisar/årssugga. Totalt förmedlades det under året 134.381 st smågrisar, detta är en ökning med 27,2 % från år 2008. Den ökade produktiviteten på suggsidan i kombination med bortfall av slaktsvinplatser orsakade i sin tur att det under våren och sommaren fanns ett överskott av smågrisar. Situationen svängde snabbt under hösten vilket möjliggjorde inköp av 6 104 st smågrisar från A-producenter under slutet av året. Totala antalet förmedlade kalvar ökade med 11,4 % jämfört med år 2008, det totala antalet uppgick till 3.699 st. Från A-producenter köptes 860 st kalvar, sålunda ökade den egna kalvanskaffningen med 5,9 % från året innan. Förmedling av spädkalv och vägda förmedlingskalvar låg på samma nivå som året innan medan förmedlade biffkalvar ökade kraftigt med hela 46,4 %. Tillgången på kalvstationskalvar till förmedling var god under året och antalet förmedlade stationskalvar ökade med 42,6 %. Den interna rekryteringen av avelsdjur i suggbesättningarna ökade kraftigt för andra året i rad. I samma takt ökar användningen av semin från FinnPig. Mängden avelsdjur med norsk inblandning har stigit kraftigt och 65 % av alla hybrider som förmedlades hade norska gener. Efterfrågan på dräktiga suggor har minskat och tyngdpunkten ligger i inköp av betäckningsklara gyltor. Antalet förmedlade rekryteringsdjur uppgick till totalt 3253 st. Förmedling Välitys Smågrisar Porsaat Kalvar Vasikat Totalt Yhteensä Förmedlade smågrisar 2005 2009 Välitetyt porsaat 2005 2009 2009 2008 2007 2006 2005 105.618 104.944 98.638 100.824 Förmedling av avelsdjur 2005 2009 Siitoseläinten välitys 2005 2009 2005 2006 2007 2008 2009 100.824 98.638 104.944 105.618 134.381 2.564 3.048 3.262 3.321 3.699 103.388 101.686 108.206 108.939 138.080 134.381 75000 85000 95000 105000 115000 125000 135000 75.000 85.000 95.000 105.000 115.000 125.000 135.000 5000 4.500 4.000 4000 3.500 3.000 3000 2.500 2.000 2000 1.500 1.000 1000 500 00 Galt Karju Sugga Emakko ÖK-hybrid ÖK-hybridi Förmedlade kalvar 2005 2009 Välitetyt vasikat 2005 2009 2009 2008 2007 2006 2005 0 500 500 1.000 1000 1.500 1500 2.000 2000 2.500 2500 3.000 3000 3500 3.500 2005 52 823 2.239 Spädkalv Ternivasikka Vägd kalv Pun. vasikka Biffkalv Pihvivasikka ST kalv VK vasikka Ekokalv Luomuvasikka 2006 47 754 1.896 2007 30 766 2.233 2008 20 611 3.494 2009 8 567 2.678 ELÄINVÄLITYS Pohjanmaan Lihan välittämien porsaiden määrä kasvoi edelleen. Tuotannossa olevien emakoiden määrä pysyi samalla tasolla katsausvuonna, siitä huolimatta että merkittävä määrä emakoita putosi pois tuotannosta tilojen lakkauttamisien vuoksi vuoden aikana. Poisputoamiset korvattiin tuottajilla jotka panostivat olemassa olevaan porsastuotannon laajentamiseen. Tuottavuus on jatkanut nousuaan tiloilla, parhaimmat porsaantuottajat saivat yli 27 vieroitettua porsasta/vuosiemakkoa kohden. Yhteensä välitettiin vuoden aikana 134 381 porsasta, mikä on 27,2 % lisäys vuodesta 2008. Lisääntynyt tuottavuus emakkopuolella yhdessä lihasikapaikkojen poisputoamisen kanssa johtivat siihen, että keväällä ja kesällä oli porsaiden ylijäämä. Tilanne muutui nopeasti syksyn aikana, mikä mahdollisti 6 104 porsaan ostamista A- Tuottajilta loppuvuodesta. Välitysvasikoiden kokonaismäärä kasvoi 11,4 % verrattuna vuoteen 2008 ja kokonaismäärä oli 3.699 kappaletta. A-Tuottajilta ostettiin 860 vasikkaa, ja siten oma vasikanhankinta kasvoi 5,9 % verrattuna edelliseen vuoteen. Ternivasikoiden välitys ja punnittujen välitysvasikoiden määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, kun taas välitettyjen pihvivasikoiden määrä kasvoi voimakkaasti ollen 46,4 %. VK-vasikoiden saatavuus välitykseen oli hyvä katsausvuonna ja välitettyjen kasvattamovasikoiden määrä kasvoi 42,6 %. Sisäinen siitoseläinten uudistus emakkosikaloissa kasvoi voimakkasti toisena vuotena peräkkäin. Samassa tahdissa FinnPigin siemenen käyttö kasvaa. Norjalaisveristen siitoseläinten määrä on kasvanut voimakkaasti ja 65 % kaikista välitetyistä risteytyksistä oli norjalaissukua. Tiineiden emakoiden kysyntä on laskenut ja painopiste on nyt tiineytettävien ensikoiden ostossa. Välitettyjen uudistuseläinten määrä oli yhteensä 3253 kappaletta. 7
A-Producenter Ab:s och A-Foder Ab:s verksamhet Ökad kunnighet och nya insatsleveranser gav primärproduktionsbolagen vind i seglen år 2009 A-Producenter Ab fortsatte framgångsrikt med sin viktigaste uppgift: att skaffa tillräckliga mängder inhemskt kött av god kvalitet för Atrias förädlingsbehov. Den finländska köttproduktionen började gå nedåt efter en lång tids ökning, och därför kunde produktionen inte uppnå milstolpen 400 miljoner kilo. Köttproduktionen sjönk i Finland med 4 % och stannade på 382 miljoner kilo. Atria-gruppen köpte upp mer än 43 % av det röda köttet och var i och med det landets största aktör. Efterfrågan som påverkats av den ekonomiska recessionen sänkte konsumtionen med en procent, och den inriktade sig på billiga produkter. Utvecklingen dämpade handeln med värdedelar, t.ex. filéer. Därför försvagades avräkningsförmågan beträffande både gris- och nötkött, och den långvariga trenden med stigande producentpris bröts. Tyngdpunkten i A-Producenters verksamhet var att öka den funktionella effektiviteten. Det gjorde man på två olika sätt: genom ökade kunskaper hos personalen med skolning och nyrekrytering och genom gallring i funktionskostnaderna. Kostnader som beror på anskaffning och djurlogistik kunde sänkas med 1,3 miljoner euro jämfört med året innan. Omsättningen ökade till 93,3 miljoner euro från 89,7 miljoner euro året innan. Tjänster i förhållande till producenterna gjordes effektivare genom en centralisering av verksamheten, från anskaffning till försäljning av insatser. Nu tas producentservicen om hand av kundutvecklingschefer och personalen på kontoret. Den landsomfattande minskningen av antalet gårdar blev 4 % för nötköttsproduktionens del och för grisköttsproduktionens del 10 %. Detta ledde till en effektivisering av A-Producenters transport av slaktdjur och förmedlingsdjur. A-Foder Ab Utvecklingen av försäljningen av produktions- och odlingsinsatser, som A-Foder Ab specialiserat sig på, fortsatte i en positiv riktning. Utbudet utökades med flera produktgrupper vid sidan av de traditionella fodren. Utöver de omkring 600 artiklar som behövs i det dagliga arbetet med husdjur saluför A-Foder produkter som omfattar stora volymer, t.ex. gödselmedel, bränslen, balningsplast och strömedel. Alla varor i utbudet kan beställas via personalen inom primärproduktionen och över Internet på nätbutiken som alltid är öppen. De kunder som använder sig av A-Kauppa fyrdubblades under översiktsåret. Tillverkningen av A-Foders industriella foder ökade relativt sett mer än den landsomfattande tillverkningen. Så har det varit varje år under bolagets fem verksamhetsår. En särskild satsning har gjorts på att främja komponentutfodringen åt svin, vilken har gett betydande kostnadsinbesparingar. Prisen på foderråvaror återgick till den nivå de var på före 2008 års överhettade prisnivå, och priset på blandningar kunde sänkas med 15 20 %. Detta är en orsak till att A-Foders omsättning sjönk från föregående år med 3,8 % och stannade på 45,1 miljoner euro. Allt som allt levererades 394 miljoner kilo foderblandningar, foderkomponenter och gödselmedel till gårdarna. År 2010 Recessionen släpper småningom sitt grepp och vi förväntar en positiv utveckling för år 2010. Men då detta skrivs ställer strejk nummer två inom livsmedelsbranschen hinder i vägen för en lönsam utveckling. Strejken försvårar slaktdjurstransporterna, höjer medelvikten på kropparna och försvårar djurförmedlingsverksamheten. Förväntningarna på en väsentlig höjning av avräkningsprisen håller på att grusas. Samtidigt minskar produktionen av svinkött i hela landet med 5 7 %. En måttlig prisändring för foderråvaror torde ge oss möjligheten att hålla priset på blandningar i stort sett oförändrat. Jouko Lahtinen VD A-Producenter Ab, A-Foder Ab 8 8
A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n toiminnasta Osaamisen kasvattaminen ja uudet panostoimitukset siivittivät alkutuotantoyhtiöiden toimintaa vuonna 2009 A-Tuottajat Oy jatkoi menestyksellisesti perustehtäväänsä: hankkia riittävästi laadukasta suomalaista lihaa Atrian jalostustarpeisiin. Suomalainen lihantuotanto lähti pitkään jatkuneen kasvun tieltä alamäkeen, eikä näin ollen saavuttanut 400 miljoonan kilon rajapaalua. Lihantuotanto aleni Suomessa 4 % ja päätyi 382 miljoonaan kiloon. Atria-ryhmä hankki punaisesta lihasta hieman yli 43 % ja oli tällä luvullaan suurin toimija valtakunnassa.taloudellisen taantuman aiheuttama kysyntä vähensi kulutusta prosentin, ja kulutus kohdistui selkeästi halvempiin tuotteisiin. Kehitys hiljensi ruhojen arvo-osien, fileiden, kauppaa. Tämän takia niin sian- kuin naudanlihankin tilityskyky heikkeni, ja pitkäaikainen trendi nousevista tuottajahinnoista kääntyi laskuun. A-Tuottajien toiminnan painopisteenä oli toiminnallisen tehokkuuden kasvattaminen. Sitä tehtiin kahta tietä; henkilökunnan osaamista kehittämällä koulutuksen ja uusrekrytoinnin avulla sekä toimintojen kuluja karsimalla. Hankinnasta ja eläinlogistiikasta syntyneitä kustannuksia pystyttiin alentamaan 1,3 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto kasvoi edellisen vuoden 89,7 miljoonasta eurosta 93,3 miljoonaan euroon. Tuottajille kohdistettuja palveluja tehostettiin keskittämällä kaikki palvelut, hankinnasta panosten myyntiin, kentän asiakkuuspäälliköille ja konttorilta käsin hoidettavalle tuottajapalvelulle. Tilojen lukumäärän vähentyminen valtakunnallisesti jatkui erikoistuneessa naudanlihan tuotannossa 4 % ja sianlihan tuotannossa 10 %. Tällä oli vaikutuksensa myös A-Tuottajien keräämien teuraiden ja eläinvälitystoiminnan kuljetusten tehostamiseen. A-Rehu Oy Tuotanto- ja viljelypanosten myyntiin erikoistuneen A-Rehu Oy:n kehitys jatkui myönteisenä. Tarjoamaa lisättiin usealla tuoteryhmällä perinteisten rehujen lisäksi. Jokapäiväisten karjataloudessa tarvittavien noin 600 artikkelin lisäksi A-Rehun myynnissä on suuria tuoteryhmiä edustavia massoja, kuten lannoitteet, polttoaineet, käärintäkalvot ja kuivikkeet. Koko valikoima on tilattavissa paitsi alkutuotannon henkilöstön kautta, myös aina auki olevasta nettikaupasta. A-Kaupan käyttäjien lukumäärä nelinkertaistui kertomusvuoden aikana. A-Rehun teollisten rehujen valmistus jatkoi suhteellista kasvuaan enemmän kuin valtakunnallinen tuotanto. Näin on tapahtunut yhtiön kaikkina viitenä toimintavuonna. Erityisenä painopisteenä on ollut sikojen komponenttiruokinnan edistäminen, jolla on saatu aikaan merkittävät kustannussäästöt. Rehuraaka-aineiden hinnat palautuivat vuoden 2008 ylikuumentumista edeltävälle tasolle, ja seosten hintoja voitiin alentaa 15 20 %. Tämän takia A-Rehun liikevaihto laski edellisestä vuodesta 3,8 % ja päätyi 45,1 miljoonaan euroon. Kaikkiaan toimitettiin tiloille rehuseoksia, rehukomponentteja ja lannoitteita 394 miljoonaa kiloa. Vuosi 2010 Taantuma alkaa vähitellen helpottaa ja odotukset positiiviselle kehitykselle ovat lähtökohtana vuodelle 2010. Tätä kirjoitettaessa on elintarvikealan toisen aallon lakko kuitenkin sotkemassa kannattavaa kehitystä. Se vaikeuttaa teuraseläinkuljetuksia ja nostaa ruhojen keskipainoja sekä vaikeuttaa eläinvälitystoimintaa. Odotukset tilityshintojen oleelliselle kohottamiselle ovat rapistumassa. Samanaikaisesti erityisesti sianlihan tuotanto vähenee valtakunnassa 5 7 %. Rehuraaka-aineissa tulee maltillinen hintojen muutos antamaan mahdollisuuden säilyttää seosten hinnat suurin piirtein ennallaan. Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy 9 9
AtriaNöt-servicens uppgift är att ansvara för anskaffning av nötkött till Atria Finland Ab, för foder- och tillbehörsförsäljning till nötgårdarna, för djur- och fodertransporter samt för de utvecklingstjänser som erbjuds köttnötgårdarna. Det mål som vi tillsammans med våra producenter strävar till är att bli Finlands mest framgångsrika husdjursgårdar. Anskaffning av nötkött och kalvar Den inhemska nötköttsproduktionen var sammanlagt 81,1 miljoner kilo år 2009, vilket är en procent mer än året innan. Konsumtionen av nötkött sjönk en aning för andra året i följd och var 94,1 miljoner kilo. Importen av nötkött var 15,2 miljoner kilo år 2009. Produktionen av inhemskt nötkött täckte 83,8 % av konsumtionen. AtriaNöt-servicen klarade sig än en gång bättre i anskaffningskonkurrensen än medeltalet. Vi anskaffade sammanlagt omkring 114 600 nöt, som gav drygt 35 miljoner kilo nötkött. Också kalvförmedlingen utvecklades positivt. Mängden förmedlade kalvar steg med 1,4 % jämfört med året innan. Ökningen i mängden dikor märks i mängden förmedlade biffkalvar, som ökade med nästan 20 % jämfört med året innan. För biffkalvarnas del överskred vi gränsen 10 000 förmedlade kalvar under år 2009. Vi har hela tiden kontroll på vår egen förmåga att stå till tjänst beträffande avhämtningstiderna för kalvar och slaktdjur. Spädkalvarnas avhämtningstid var i medeltal 10,9 dagar från anmälan. Skyndsamma kor avhämtades i medeltal 3,5 dagar och alla kor i medeltal 6,9 dagar efter anmälan. Ökning i handeln med produktionsinsatser Nötfoderaffärerna utvecklades gynnsamt i fjol. Nötfoderblandningar tillverkades på två fabriker med en sammanlagd mängd som överskred mängden året innan med 5 %. Dessutom förmedlade vi en betydande mängd foderkomponeter. Under året tog vi i bruk en ny pelleteringslinje för nötfoder på Koskenkorvafabriken och med hjälp av den ska vi bemöta den växande efterfrågan på foder. En effektiv affärsverksamhet med produktionsinsatser har för sin del minskat kostnaderna för husdjursgårdarna. Goda exempel på detta är att vi inledde import av förmånliga gödselmedel av god kvalitet och att vi startade handeln med bränsle. Också försäljningen av tillbehör går bra. Det är i synnerhet näthandeln (www.a-kauppa.fi) som gjorde att verksamheten kunde etablera sig. I slutet av året hade näthandeln mer än 1 000 kunder och produktutbudet har drygt 1 100 artiklar. Utvecklingtjänster till stöd för köttproduktionen AtriaNöt -servicens kundutvecklingschefer för nötgårdar har ansvar för utvecklingen av verksamheten på sina kundgårdar. I detta arbete kan de använda sig av tjänster som utomstående servicefirmor erbjuder. Bland dessa märks främst Rakennusinsinööritoimisto Tiimi Oy som erbjuder byggnadsplaneringstjänster samt Autiomat Oy som ger tjänster inom ekonomisk redovisning. Samarbetsavtalet med Autiomat Oy undertecknades sommaren 2009. En ventilationskartläggningstjänst står också till förfogande vid behov. AtriaNöt -servicen ordnade det årliga Nötseminariet som gav mycket branschfakta i november i Laukas. Seminariets tema var det aktuella Hållbarhet i den inhemska nötköttsproduktionen. AtriaNöt -servicen har en mycket central position i utvecklingen av djurmaterialet av köttrasnöt. Från de två avelstjursuppfödningsstallen såldes omkring 70 renrasiga bifftjurar till dikogårdar. Tjurarna exteriörbedömdes före auktionen och resultaten fördes för första gången in i den svenska exteriördatabasen för tjurar. Finnbeef förmedlade avelskor också mellan gårdarna. Ett produktutvecklingsarbete med tanke på framtiden görs i samarbete med MTT/Ruukin InnoNauta projektet. InnoNauta projektet omfattar tre olika delprojekt: Information, Utbildning och Utveckling. Under år 2009 gjorde projektet information flera litteraturutredningar om nötköttsproduktion. Projektet InnoNauta-utbildning ordnade flera kurser för producenter och en resa till Kanada. Tilläggsuppgifter om projektet finns på sidan: www.mtt.fi/ruukki. Foderproduktutvecklingens största satsning var lanseringen av halvkoncentratproduktgruppen hösten 2009. Kvalitetsarbete Kvaliteten hos AtriaNöt-servicen bör uppfylla de förväntningar som lantgårdar, Atria och konsumenter har. Skapandet av bättre och säkrare kvalitet är en del av kundutvecklingschefernas befattningsbeskrivning. Vi följer med och utvecklar kvaliteten för att djuren ska kunna hämtas till förmedling eller slakt både enligt behoven på gårdarna och enligt efterfrågan på marknaden. Genom att utbilda chaufförer och genom att ge råd om de mottagningsgranskningar som görs på gårdarna har vi kunnat förbättra kvaliteten på kalvarna. Svinnet i kalvuppfödningsstallen har tack vare detta minskat med ett par procentenheter. I fortsättningen strävar vi till att minska svinnet på alla gårdar. Producenterna har informerats om det konstaterade positiva förhållandet mellan välmående och lönsamhet i produktionen, och producenterna har sporrats till allt bättre djurskötsel. Spridningen av djursjukdomar bekämpades på alla sätt. Vi utvecklade sätt att hitta och hålla koll på gårdar med smitta. Konstaterade salmonellafall sanerades snabbt. Vi hade ett nära samarbete med NASEVA, ETT och den nationella djurhälsovården. Vi utarbetade anvisningar för bekämpning av diarré och smittsamma klövsjukdomar. De hälsointyg som används i handeln med djur förnyades och fördes in på Nasevas sidor. Vi hade kontakt med både tyska och svenska aktörer för att utveckla transportmaterielet. Transportföretagarna köpte två djurtransportbilar försedda med den nyaste utländska tekniken. Vi började förnya skolningspärmarna för transportörer mot slutet av året. Det lagstadgade kedjeinformationssystemet genomfördes före utgången av år 2009 i samarbete med NASEVA. Producenten uppger nödvändiga grundläggande fakta på A-Net i samband med slaktanmälan. Viktiga tilläggsuppgifter, t.ex. mediciner som getts till slaktdjuren under de senaste tre månaderna, kan ses i den medicinbokföring som producenten har i NASEVA-systemet. Trycket utifrån på att säkra djurens välmående har ökat på grund av den publicitet som produktionen fått. Av den orsaken började man utarbeta avtalspraxis och sätt att mäta välmående baserat på uppgifter från slakt och förmedling. 10 10
AtriaNauta palvelun tehtävänä on vastata Atria Suomi Oy:n nautaraaka-aineen hankinnasta, rehu- ja tarvikekaupasta nautatiloille, eläin- ja rehukuljetuksista sekä lihanautatiloille tarjottavista kehityspalveluista. Tavoite, jota kohti yhdessä tuottajiemme kanssa pyrimme, on Suomen menestyvimmät kotieläintilat. Naudanlihan ja vasikoiden hankinta Kotimainen naudanlihan tuotanto vuonna 2009 oli yhteensä 81,1 miljoonaa kiloa, joka on yhden prosentin enemmän kuin edellisenä vuonna. Naudanlihan kulutus laski hiukan toista vuotta peräkkäin ja oli 94,1 miljoonaa kiloa. Naudanlihan tuonti ulkomailta oli 15,2 miljoonaa kiloa vuonna 2009. Kotimainen naudanlihan tuotanto kattoi 83,8 % kulutuksesta. AtriaNauta palvelu pärjäsi hankintakilpailussa edelleen keskimääräistä paremmin. Teurasnautoja hankittiin yhteensä noin 114 600 kpl, joista kertyi reilut 35 miljoonaa kiloa naudanlihaa. Myös vasikkavälitys kehittyi positiivisesti. Välitettyjen vasikoiden määrä nousi 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna.emolehmien määrän lisääntyminen näkyy välitettyjen pihvivasikoiden määrässä, joka nousi edelleen lähes 20 % edellisestä vuodesta. Pihvivasikoiden osalta ylitettiin 10 000 välitetyn vasikan raja vuonna 2009. Seuraamme jatkuvasti omaa palvelukykyämme vasikoiden ja teuraiden noutoaikojen perusteella. Ternivasikoiden noutoaika oli keskimäärin 10,9 päivää ilmoituksesta. Kiirelehmät noudettiin keskimäärin 3,5 vuorokauden ja kaikki lehmät keskimäärin 6,9 vuorokauden kuluttua ilmoituksesta. Tuotantopanosten kaupassa kasvua Naudanrehuliiketoiminta kehittyi viime vuonna suotuisasti. Nautarehuseoksia valmistettiin kahdella eri tehtaalla yhteensä noin 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi välitimme merkittävän määrän erilaisia rehujakeita. Vuoden aikana otettiin Koskenkorvan tehtaalla käyttöön uusi nautarehujen rakeistuslinja, jonka avulla vastataan kasvaneeseen rehujen kysyntään. Tehokas tuotantopanosliiketoiminta on omalta osaltaan pienentänyt kotieläintilojen kustannuksia. Hyviä esimerkkejä tästä ovat edullisten, mutta laadukkaiden lannoitteiden tuonnin aloittaminen sekä avaus polttoainekaupassa. Myös tarvikemyynti oli hyvässä vauhdissa.tätä siivitti erityisesti verkkokaupan (www.a-kauppa.fi) toiminnan vakiintuminen. Verkkokaupassa oli vuoden lopussa yli 1 000 käyttäjää ja tuotevalikoimassa reilut 1 100 tuotetta. Kehityspalvelut lihantuotantotilojen tukena AtriaNauta palvelun lihanautatilojen asiakkuuspäälliköt vastaavat omien asiakastilojensa toiminnan kehittämisestä. Tässä työssä heillä on käytettävissä myös ulkopuolisten palveluntarjoajien tuottamia palveluita, joista tärkeimmät ovat Rakennusinsinööritoimisto Tiimi Oy:n tuottamat rakennussuunnittelupalvelut sekä Autiomat Oy:n tuottamat talouslaskentapalvelut.yhteistyösopimus Autiomat Oy:n kanssa allekirjoitettiin kesällä 2009. Tarvittaessa käytettävissä on myös ilmanvaihdon kartoituspalvelu. AtriaNauta palvelu järjesti vuosittaisen,runsaasti ammattiasiaa sisältävän Nautaseminaarin marraskuussa Laukaassa. Seminaarin teemana oli ajankohtainen Kestävyyttä kotimaiseen naudanlihan tuotantoon. AtriaNauta palvelu on erittäin voimakkaasti mukana liharotuisten nautojen eläinaineksen kehittämisessä. Kahdesta siitossonnikasvattamosta myytiin puhdasrotuisia pihvisonneja emotiloille noin 70 kappaletta. Sonnit rakennearvosteltiin en- nen huutokauppaa ja tulokset ajettiin ensimmäistä kertaa ruotsalaisten sonnien rakennetietokantaan. Finnbeef välitti siitoseläimiä myös tilojen välillä. Tulevaisuuteen tähtäävää tuotekehitystyötä tehdään yhteistyössä MTT/Ruukin InnoNauta hankkeen kanssa. InnoNauta hankkeeseen kuuluu kolme eri osahanketta:tiedotus, Koulutus- ja Kehitys-hankkeet.Vuoden 2009 aikana InnoNauta Tiedotus hankkeelta ilmestyi useita naudanlihan tuotantoon liittyviä kirjallisuusselvityksiä. InnoNauta Koulutus hanke järjesti useita tuottajakoulutuksia ja opintomatkan Kanadaan. Lisätietoja hankkeesta: www. mtt.fi/ruukki. Rehutuotekehityksen suurin ponnistus oli uuden puolitiivistetuotteiston lanseeraus syksyllä 2009. Laatutyö AtriaNauta palveluiden laadun tulee vastata niin maatilojen,atrian kuin kuluttajienkin odotuksia. Laadun kehittäminen ja varmistaminen on osa tilojen asiakkuuspäälliköiden toimenkuvaa. Palvelun laatua seurataan ja kehitetään,jotta eläimet voitaisiin noutaa välitykseen tai teuraiksi sekä tilojen tarpeiden että markkinakysynnän mukaisesti. Kuljettajia kouluttamalla ja tiloilla tehtäviä tulotarkastuksia opastamalla vasikoiden laatua on saatu parannettua.vasikkakasvattamoiden hävikkiä onkin saatu vähennettyä parilla prosenttiyksiköllä. Jatkossa hävikkiä pyritään vähentämään kaikilla tiloilla. Tuottajille on tiedotettu todetusta eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon kannattavuuden välisestä positiivisesta suhteesta, ja tuottajia on kannustettu entistä parempaan eläintenhoitoon. Eläintautien leviämistä hillittiin kaikin tavoin. Toimintatapoja kehitettiin tartuntatilojen löytämiseksi ja seuraamiseksi.todetut salmonellatartunnat saneerattiin nopeasti.yhteistyötä Nasevan, ETT:n ja kansallisen eläinterveydenhuollon kanssa tehtiin tiiviisti.tarttuvien sorkkasairauksien ja ripulien vastustamista ohjeistettiin.eläinkaupassa käytettävät todistuspohjat uusittiin ja liitettiin Nasevan sivuille. Kuljetuskaluston kehittämiseksi pidettiin yhteyttä niin saksalaisiin kuin ruotsalaisiinkin toimijoihin. Kuljetusyrittäjät hankkivat käyttöönsä kaksi uusinta ulkomaista tekniikkaa olevaa eläinkuljetusautoa. Kuljettajakansion uusiminen aloitettiin loppuvuodesta. Lakisääteinen ketjuinformaatiojärjestelmä toteutettiin vuoden 2009 loppuun mennessä yhteistyössä NASEVAn kanssa. Tuottaja antaa vaadittavat perustiedot A-Netissä tekemänsä teurasilmoituksen yhteydessä.tarvittavat lisätiedot, kuten teuraille viimeisen kolmen kuukauden sisällä annetut lääkitykset, on katsottavissa tuottajan NASEVA-järjestelmässä ylläpitämästä lääkekirjanpidosta. Ulkoiset paineet eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi ovat lisääntyneet asian saaman julkisuuden takia.tästä syystä Atrialla alettiin kehittää hyvinvoinnin teuras- ja välitystietoihin perustuvia mittaamistapoja sekä sopimuskäytäntöjä. 11 11
AtriaSvin anskaffade ca 85,3 miljoner kilo kött, av vilket Österbottens Kötts andel var ca 12,7 miljoner kilo. Ökningen över föregående år var 1,3 miljoner kilo (1,0 %). Produktionen av svinkött i hela landet sjönk med ca 5 % och stannade på 205,7 miljoner kilo. AtriaSvin förmedlade ca 741 000 smågrisar, av vilka Österbottens Kötts andel var ca 130 000 st. Smågrisförmedlingen minskade jämfört med år 2008 med 2,3 %. Spannmåls- och foderprisen sjönk från år 2008, vilket förbättrade lönsamheten på svingårdarna. Stödformer och möjligheten till strukturomvandlingsersättning fick flera små svingårdar att upphöra med sin produktion. Under början av året gick inte smågrisförmedlingen på önskat sätt, men då Atria började slakta i två skift i juni och nya slaktsvinsplatser blev tillgängliga förbättrades smågrisflytet. År 2009 byggdes många fler nya slaktsvinsplatser än under tidigare år. Också några nya suggstall byggdes. Till den strukturutveckling som vi har som mål behövs dock en mycket snabbare takt, för att vi ska kunna trygga tillgången på svinkött också i framtiden. Vi gick vidare med verksamhetsmodellen A- Kompanjonskap som skapades för att förbättra konkurrenskraften i svinköttsproduktionen. Temat och det uppställda målet, 25 smågrisar/år/sugga och ett kilo tillväxt om dagen, samlade smågrupper regelbundet och de gårdar som deltog har fått produktionsutvecklingsbesök. I synnerhet suggårdarna tog ett språng uppåt beträffande avkastningsnivån år 2009. De bästa gårdarna kunde avvänja 28 smågrisar/år/sugga. Finnpig-aveln producerade renrasiga gyltor av norsk lantras med full effekt. Förmedlingen av gyltor av norsk lantras ökade till 1 300 gyltor. Norsk lantras är nu modersrasen för hybridproduktionen, och nästan alla förmedlade hybrider är halvnorska. Quality Genetics svenska yorkshire används i hybridproduktionen som fadersras. Hybridproduktionen stannade på samma nivå som år 2008, dvs. vi förmedlade ca 10 000 hybridgyltor. Finnpigs galtstation levererade semin från norsk lantras, svensk yorkshire och hampshire till våra avtalsgårdar. Galtstationen producerade så mycket semin som den hade kapacitet till. AtriaSvins hälsovård I början av mars 2009 blev en salmonellaepidemi som fått sin början på Foderraisio aktuell. Den berörde stora delar av de finländska svin- och fjäderfägårdarna och blev en utmaning för hälsovården. I AtriaSvin-kedjan var det omkring 150 gårdar som fått riskfodret. Eftersom man var tvungen att ta salmonellaprov på alla dessa gårdar av foder, djur och närmiljön, blev organisationens resurser bundna i betydande grad och var till men för annan verksamhet. Till all lycka hittade man endast några salmonellapositiva gårdar i AtriaSvin-kedjan. Endast en salmonellapositiv kropp kom ända fram till slaktlinjen, vilket visar hur bra kontroll vi har över sjukdomar i vår kedja. Salmonella Tennessee-bakterien som det handlade om är inte aggressiv som sjukdomsalstrare, men det är alltid arbetsamt att utrota salmonellan. Vid årsskiftet fanns det forfarande några gårdar kvar som stod under restriktioner. För att få bort salmonellan ur produktionskedjan gjorde man ett omfattande samarbete där alla viktiga aktörer var med: Föreningen för bekämpning av djursjukdomar, Evira, jord- och skogsbruksministeriet, Foderraiso och andra aktörer i branschen, vår egen organisation inräknad. Enligt paragrafen strikt ansvar i foderlagstiftningen var det Foderraiso som var ersättningsskyldig. Under slutet av året startade en omfattande och livlig debatt om djurens välmående som fick sin början i och med de videor som visades i ett YLE-TV-program och i synnerhet svinnäringen var i fokus denna gång. I framtiden kommer djurens välmående att bli en viktig faktor som påverkar konsumenternas val. Nationella program för djurens välmående utarbetas som bäst, bl.a. Sikava ska få fler barometrar på välmående. AtriaSvin-kedjan har dessutom startat ett eget system för djurens välmående. Med de kommande åtgärderna säkerställer vi att de producenter i AtriaSvin-kedjan som har yrkesskicklighet och är ansvarsfulla inte anklagas och stämplas utan orsak. Om vi bortser från salmonellaepidemin, var hälsotillståndet hos våra svin mycket gott år 2009. Circovirus kan vara ett kommande problem, som i allt högre grad förorsakade komplikationer både i smågrisproduktionen och i slaktsvinstallen. 12 12
AtriaSika hankki lihaa noin 85,3 miljoonaa kiloa, josta Pohjanmaan Lihan osuus oli noin 12,7 miljoonaa kiloa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,3 miljoonaa kiloa (1,0 %). Koko maassa sianlihan tuotanto laski viime vuonna noin 5 % ja päätyi 205,7 miljoonaan kiloon. AtriaSika välitti noin 741 000 porsasta, joista Pohjanmaan Lihan välityksen kautta kulki noin 130 000 kpl.porsasvälitys väheni vuoteen 2008 verrattuna 2,3 %. Viljan ja rehujen hinnat laskivat vuodesta 2008, mikä paransi sikatilojen kannattavuutta. Tukimuutokset ja rakennemuutoskorvauksen avautuminen saivat usean pienen sikatilan lopettamaan toimintansa. Alkuvuodesta porsaiden välitys ei sujunut toivotulla tavalla, mutta Atrian teurastuksen siirtyminen kesäkuussa kahteen vuoroon sekä uusien lihasikapaikkojen valmistuminen paransivat porsaiden liikkumista. Uusia lihasikapaikkoja tehtiin vuonna 2009 selvästi enemmän kuin viime vuosina. Myös emakkosikaloita rakennettiin jonkin verran.tavoiteltavaan rakennekehitykseen tarvitaan kuitenkin huomattavasti nykyistä kovempaa vauhtia, jotta pystymme turvaamaan sianlihan saannin myös tulevaisuudessa. Sianlihan tuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi luotua A-Kumppanuustoimintamallia jatkettiin. Asetettujen tavoitteiden, 25 sikaa/vuosi/emakko ja kilo kasvua päivässä tiimoilta, pienryhmiä on kokoontunut säännöllisesti ja mukana oleville tiloille on tehty tuotannonkehittämiskäyntejä. Varsinkin emakkosikaloissa tuotostasoissa tapahtui vuonna 2009 selvä hyppäys ylöspäin. Parhaat tilat vieroittivat jo 28 porsasta/vuosi/emakko. Finnpig-jalostajat tuottivat puhdasrotuisia norjanmaatiaisensikoita täydellä teholla. Norjanmaatiaisensikoiden välitys kasvoi jo 1 300 ensikkoon. Norjanmaatiainen on nyt hybridituotannon emärotu, ja lähes kaikki välitetyistä hybrideistä ovat puolinorjalaisia.quality Geneticsin ruotsinyorkia käytetään hybridituotannon isärotuna. Hybridituotanto pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2008, eli välitimme noin 10 000 hybridiensikkoa. Finnpigin karjuasema toimitti norjanmaatiaisen, ruotsinyorkin ja hampshiren siementä sopimustiloillemme. Karjuasema tuotti siementä kapasiteettinsa ylärajoilla. AtriaSika -terveydenhuolto Maaliskuun 2009 alussa julkitullut Rehuraisiolta alkunsa saanut salmonellaepidemia oli suomalaisia sika- ja siipikarjasektorin kotieläintiloja laajalti koskettanut terveydenhuollon haaste. AtriaSika ketjussa riskirehua saaneita tiloja oli noin 150. Kun kaikilta näiltä tiloilta oli otettava salmonellanäytteet rehuista, eläimistä ja ympäristöstä, tämä sitoi organisaation resursseja merkittävästi ja haittasi muuta toimintaa. Onneksi salmonellapositiivisia tiloja Atria-Sika ketjusta löytyi vain muutamia. Teuraslinjalle asti pääsi vain yksi salmonellapositiivinen ruho,mikä kertoo onnistuneesta tautiriskien hallinnasta ketjussamme. Kyseessä ollut Salmonella Tennessee ei ole taudinaiheuttamiskyvyltään ärhäkkä, mutta salmonellan hävittäminen on aina työlästä. Vielä vuoden vaihteessakin muutama tartunnan saanut tila oli rajoittavien määräysten alaisena. Salmonellan hävittämiseksi tuotantoketjusta tehtiin laajaa yhteistyötä, johon osallistuivat kaikki keskeiset tahot: Eläintautien torjuntayhdistys, Evira, maa-ja metsätalousministeriö, Rehuraisio ja muut alan toimijat oma organisaatiomme mukaan lukien. Rehulainsäädännön ankaran vastuun pykälän mukaan korvausvastuu oli Rehuraisiolla. Vuoden lopulla käynnistyi YLE:n televisioohjelmassa esitettyjen videoiden pohjalta laaja ja vilkas keskustelu tuotantoeläinten hyvinvoinnista -ja tällä kerralla kohteena oli erityisesti sikatalous. Tulevaisuudessa eläinten hyvinvointi nousee keskeiseksi kuluttajien valintoja ohjaavaksi tekijäksi. Kansallisia eläinten hyvinvointiohjelmia ollaan parhaillaan rakentamassa;mm.sikavaan on luvassa lisää hyvinvointimittareita. AtriaSika ketju on käynnistänyt lisäksi oman laatu- ja eläinten hyvinvointijärjestelmän.tulevilla toimenpiteillä varmistetaan myös se, ettei AtriaSika ketjun ammattitaitoisia tuottajia syyllistetä ja leimata syyttä. Jos salmonellaepidemia jätetään huomiotta, sikojen terveystilanne oli vuonna 2009 varsin hyvä. Orastaviin ongelmiin voi nostaa sirkoviruksen, joka aiheutti enenevässä määrin komplikaatioita sekä porsastuotantoyksiköissä että lihasikaloissa. 13 13
Atria Chicks mängder producerat broilerkött sjönk en aning från året innan och var 28,7 miljoner kilo. Genom att produktionen sänktes kunde vi tömma fryslagren inför den kommande våren. Den 1 maj 2010 träder en marknadsstandard i kraft som förbjuder försäljning av fruset fjäderfäkött som färskt (upptinat). Tömningen av lagren gjordes enligt planerad tidtabell för Chicks del. Broilrarnas dagstillväxt steg en aning på hösten och trenden höll i sig resten av året. Dagstillväxten steg i medeltal till 44,5 gram/dag och uppfödningstiden var i medeltal 37,3 dagar under slutet av året. Medelvikten på broilrar steg nästan 100 gram och var 1,66 kg/broiler. Broilerkedjan utvidgades med en unghönsgård, en värpningsgård och med sju uppfödningsgårdar. Med den nuvarande medelvikten förädlas ca 2,7 miljoner kilo broilerkött av årsproduktionen från en värpningsgård. Den snabba och långvariga ökningen i konsumtionen av broilerkött i vårt land avtog, men stannade dock på 2 % tillväxt jämfört med året innan. Totala konsumtionen var drygt 83 miljoner kilo. Kalkonkonsumtionen sjönk med 12 % till drygt 9 miljoner kilo. Produktionen av fjäderfäkött sjönk med ca 6 % jämfört med året innan och stannade på ca 95 miljoner kilo. Av den mängden stod broilerkött för drygt 86 miljoner kilo (-5 %) och kalkonkött för knappt 9 miljoner kilo (-13 %). Konsumtionen av importerad broiler var drygt 10 miljoner kilo, dvs. 12 % av totala konsumtionen, och konsumtionen av importkalkon drygt 2 miljoner kilo, vilket innebär att nästan vart fjärde konsumerat kalkonkilo var utländskt kött. Aktieägarna Atria Abp Itikka osuuskunta Lihakunta Andelslaget Österbottens Kött Styrelse, VD, revisorer Styrelsen Styrelsens ordinarie medlemmar Timo Komulainen jordbrukare, agrolog, Nurmes, styrelsens ordförande Ilkka Yliluoma lantbruksråd, Ylistaro, styrelsens vice ordförande (till 25.6.2009) Esa Kaarto jordbrukare, agronom, Lillkyro, styrelsens vice ordförande Pasi Ingalsuo jordbrukare, agrolog, Karleby (från och med 25.6.2009) Veli Koivisto jordbrukare, Övertorneå Runar Lillandt lantbruksråd, Kristinestad Kjell-Göran Paxal jordbrukare, agrolog, Korsholm Matti Perälä direktör, Nurmo Personliga suppleanter Tuomo Heikkilä jordbrukare, Kalajoki Pasi Ingalsuo jordbrukare, agrolog, Karleby (till 25.6.2009) Mika Asunmaa jordbrukare, Alavo Juhani Herrala jordbrukare, Storå (från och med 25.6.2009) Juho Tervonen jordbrukare, Paltamo Henrik Holm jordbrukare, Nykarleby Jan Anderssén jordbrukare, Pedersöre Mika Ala-Fossi direktör, Ilmajoki VD Jouko Lahtinen Revisorer Juha Wahlroos Riitta Ulvinen Janakkala CGR CGR Revisorssuppleanter PricewaterhouseCoopers Oy, CGR-sammanslutning, Helsingfors Organisationen, högsta ledningen AtriaSvin AtriaNöt Direktör Veli-Matti Jäppilä Styrelsen Ordförande Timo Komulainen VD Jouko Lahtinen Ekonomisk förvaltning Ekonomiedirektör Nina Ojaniemi 14 14
Atria Chickin broilerin tuotantomäärä laski hieman edellisvuodesta ja oli 28,7 miljoonaa kiloa. Tuotannon laskulla purettiin pakkasvarastoja tulevaa kevättä varten. Toukokuun1. päivänä 2010 tulee voimaan markkinointistandardi, joka kieltää pakastetun siipikarjanlihan myymisen tuoreena (sulatettuna). Varastojen purku eteni Chickin osalta suunnitellussa aikataulussa. Broilereiden päiväkasvut nousivat syksyllä harppauksella ja pysyivät kohonneina koko loppuvuoden. Päiväkasvut nousivat keskimäärin 44,5 grammaan/pv, ja keskimääräinen kasvatusaika oli loppuvuodesta 37,3 päivää. Broilereiden keskipaino nousi lähes 100 grammaa ja oli 1,66 kg/broileri. Broileriketjua laajennettiin nuorikkokasvattamolla, munittamolla ja seitsemällä kasvattamolla. Nykyisillä keskipainoilla yhden munittamon vuosituotannosta jalostuu noin 2,7 miljoonaa kiloa broilerinlihaa. Broilerinlihan nopea ja pitkään jatkunut kulutuskasvu Suomessa laantui, mutta päätyi silti 2 %:n kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Kokonaiskulutus oli runsaat 83 miljoonaa kiloa. Kalkkunan kulutus laski 12 %, runsaaseen 9 miljoonaan kiloon. Siipikarjanlihan tuotanto laski noin 6 % edellisvuoteen verrattuna ja päätyi noin 95 miljoonaan kiloon.tästä broilerinlihaa oli runsaat 86 miljoonaa kiloa (-5 %) ja kalkkunanlihaa vajaat 9 miljoonaa kiloa (-13 %). Tuontibroileria kulutettiin yli 10 miljoonaa kiloa eli 12 % kokonaiskulutuksesta ja tuontikalkkunaa vastaavasti yli 2 miljoonaa kiloa eli lähes joka neljäs kulutettu kalkkunakilo oli ulkomaista lihaa. Osakkeenomistajat Atria Oyj Itikka osuuskunta Lihakunta Osuuskunta Pohjanmaan Liha Hallitus, toimitusjohtaja, tilintarkastajat Hallitus Hallituksen varsinaiset jäsenet: Timo Komulainen maanviljelijä, agrologi, Nurmes, hallituksen puheenjohtaja Ilkka Yliluoma maanviljelysneuvos, Ylistaro, hallituksen varapuheenjohtaja (25.6.2009 saakka) Esa Kaarto maanviljelijä, agronomi, Vähäkyrö, hallituksen varapuheenjohtaja Pasi Ingalsuo maanviljelijä, agrologi, Kokkola (25.6.2009 alkaen) Veli Koivisto maanviljelijä, Ylitornio Runar Lillandt maanviljelysneuvos, Kristiinankaupunki Kjell-Göran Paxal maanviljelijä, agrologi, Mustasaari Matti Perälä johtaja, Nurmo Henkilökohtaiset varajäsenet: Tuomo Heikkilä maanviljelijä, Kalajoki Pasi Ingalsuo maanviljelijä, agrologi, Kokkola (25.6.2009 saakka) Mika Asunmaa maanviljelijä,alavus Juhani Herrala maanviljelijä, Isojoki (25.6.2009 alkaen) Juho Tervonen maanviljelijä, Paltamo Henrik Holm maanviljelijä, Uusikaarlepyy Jan Anderssén maanviljelijä, Pedersöre Mika Ala-Fossi johtaja, Ilmajoki Toimitusjohtaja Jouko Lahtinen Tilintarkastajat Juha Wahlroos Riitta Ulvinen Janakkala KHT KHT Varatilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, Helsinki Organisaatio, ylin johto AtriaSika AtriaNauta Johtaja Veli-Matti Jäppilä Hallitus Puheenjohtaja Timo Komulainen Toimitusjohtaja Jouko Lahtinen Taloushallinto Talouspäällikkö Nina Ojaniemi 15 15
Finnpig Ab:s verksamhet Husdjursaveln har blivit internationell Finnpig Ab:s uppgift är att anskaffa internationellt konkurrenskraftigt djurmaterial till sina ägares, A-Producenter Ab:s och LSO Foods Oy:s, avtalsproducenter och att implementera det kvalitativt och kostnadseffektivt i svinkedjan. Finnpig ansvarar för aveln och semineringsverksamheten och Finnpigs ägare ansvarar för hybridproduktionen och handeln med avelsdjur. Husdjursaveln blir internationell Husdjursaveln internationaliseras kraftigt också i Finland. Den internationella konkurrensen tvingar husdjursföretagarna att söka bästa möjliga djurmaterial för att trygga lönsamheten i sin egen verksamhet. Internationaliseringen har skett samtidigt för de olika djurarterna, men på mycket olika sätt. Den självständiga nötaveln och insemineringen tog slut i Finland i slutet av 2009. Dessa verksamheter slogs ihop med det dansk-svenska Viking Genetics, av vilket finländarna äger 25 %. Bland de Viking Genetics semintjurar som används i Finland är endast 40 % av Ayshire-tjurarna födda i Finland och av Holstein-tjurarna 10 %. År 2009 gjordes 50 % av insemineringarna på mjölkkor med importsemin. Avelsarbetet med nöt av köttras avslutades i Finland redan tidigare i och med att man inte längre köpte köttrastjurar för seminproduktion. Broilerproduktionen har alltid baserats på importgenetik, och hönsaveln blev internationell genast i och med inträdet i EU 1995. Internationaliseringen av nöt- och fjäderfäaveln skedde spontant utan upprivande diskussioner. Inom svinaveln var situationen en helt annan. Avelsorganisationen, de som sysslade med avel och avelsforskarna motsatte sig kraftigt allt internationellt samarbete inom svinaveln. Men Finnpig menade att Finland är ett så litet svinhållningsland att vi inte har tillräckligt med egna resurser för avelsarbetet utan är beroende av samarbete. Det verkar som om den linje Finnpig valt är den rätta. Avelsarbete Svinavelssamarbetet med Nordic Genetics och Norsvin fortsätter enligt planerna. Finnpig äger 50 % av Nordic Genetics, som förädlar yorkshire- och hampshireraser. Norsvin förädlar lantraser och durocraser. Finnpig implementerar det djurmaterial som dessa båda organisationer avlar fram i Finland. Finnpig använder norsk lantras som hybridmoder och Nordic Genetics yorkshire som hybridfader. Avelspopulationen av norsk lantras uppnådde det planerade målet i Finland under år 2009 och man förmedlade över 2 000 renrasiga gyltor. Finland har fyra förädlare av norsk lantras och dessa kan förse landet med en tillräcklig mängd gyltor för hybridproduktion och egen rekrytering. De effektivaste gårdarna bland Finnpigs kunder avvänjer nu över 28 smågrisar per årssugga. Utvecklingen har gått snabbt med tanke på att vi för några år sedan ansåg det vara omöjligt att få 25 smågrisar per årssugga. För djurmaterialets del är det redan möjligt att höja antalet smågrisar till 30 per årssugga. Inseminering Seminleveranserna från Finnpigs galtstation har fortsatt öka, och i slutet av året var Finnpigs marknadsandel av semindoser från galtstationer över 70 %. Försäljningen av semindoser börjar närma sig den kapacitet som stationen har. Finnpig byggde ursprungligen två avdelningar och den tredje skulle byggas senare. Finnpig har sökt och fick miljötillstånd för att bygga den tredje avdelningen. Planeringsarbetet har kommit i gång och byggandet torde inledas våren 2010. Under slutet av året fick Finnpig kunder bland gårdar som använt sig av gårdssemin. Det verkar som om sänkningen av priset på semin för köttproduktion och kurirleveranserna ända fram till platsen i hela landet har förbättrat galtstationens konkurrenskraft gentemot gårdsseminen. Gårdsemineringarnas andel av alla semineringar är mycket hög i Finland, ca 30 %, medan de i de andra EU-länderna är 10 15 %. Framtidsutsikter Den internationella konkurrensen i svinköttsproduktionen fortsätter och de finländska svinföretagarna borde ha ett minst lika bra djurmaterial som konkurrensländerna. Ett nytt djurmaterial gör det möjligt att knappa in produktivitetsskillnaden i förhållande till konkurrensländerna. Finnpigs test av fadersraserna i trerasprogrammet pågår och resultaten kommer att finnas tillgängliga hösten 2010. Då resultaten är klara kan man dra nödvändiga slutsatser för att finslipa trerasprogrammet. För testet importerades semin från Danmark och Norge och importen från båda länderna lyckades väl. ETT gav anvisningar för importen. Finnpigs kanaliseringsapparat för djurmaterialet är klar. Produktionen av renrasiga gyltor når upp till efterfrågan, och galtstationsverksamheten har etablerats. Det kommande årets utmaning är att finslipa kanaliseringen av djurmaterialet. Den avelsmässiga fördröjningen från avelspopulationens elit till slaktsvin anses vara kort med den stränga styrning man har för djurmaterial som ska användas i avelsdjursproduktioner. Också kanaliseringsapparaten anses vara rätlinjig och har låg bemanning. Heikki Hassinen VD Finnpig Oy 16 16
Finnpig Oy:n toiminnasta Kotieläinjalostus on kansainvälistynyt Finnpig Oy:n tehtävänä on hankkia omistajiensa, A-Tuottajat Oy:n ja LSO Foods Oy:n, sopimustuottajille kansainvälisesti kilpailukykyistä eläinainesta sekä jalkauttaa se laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sikaketjuun.finnpig vastaa jalostuksesta ja keinosiemennystoiminnasta ja Finnpigin omistajat puolestaan vastaavat hybridituotannosta ja siitoseläinkaupasta. Kotieläinjalostus kansainvälistyy Kotieläinjalostus kansainvälistyy voimakkaasti myös Suomessa. Kansainvälinen kilpailu pakottaa kotieläinyrittäjät etsimään parasta mahdollista eläinainesta turvatakseen oman yritystoimintansa kannattavuuden. Eri eläinlajien osalta kansainvälistyminen on tapahtunut samaan aikaan, mutta hyvin eri tavoin. Itsenäinen naudan jalostus ja keinosiemennys loppuivat Suomessa vuoden 2009 lopussa. Nämä toiminnot yhdistettiin vuoden 2010 alussa tanskalais-ruotsalaiseen Viking Geneticsiin, josta suomalaiset omistavat 25 %. Viking Geneticsin keinosiemennyssonnien käyttölistalla Suomessa on Ayrshire-sonneista enää 40 % Suomessa syntyneitä ja Holstein-sonneista 10 %.Vuonna 2009 lypsylehmien siemennyksistä yli 50 % tehtiin tuontisiemenellä. Liharotuisten nautojen jalostus loppui Suomesta jo aiemmin, kun liharotuisten sonnien osto keinosiemennykseen lopetettiin. Broilerituotanto on perustunut aina tuontigenetiikkaan, ja kananjalostus kansainvälistyi heti rajojen avauduttua EU-jäsenyyden alussa 1995. Naudan ja siipikarjan jalostuksen kansainvälistyminen tapahtui luontevasti ilman repiviä keskusteluita.sianjalostuksessa tilanne oli täysin erilainen. Jalostusorganisaatio, sianjalostajat ja jalostustutkijat vastustivat voimakkaasti kaikkea kansainvälistä yhteistyötä sianjalostuksessa. Finnpig katsoi kuitenkin, että Suomi on niin pieni sikatalousmaa, että meillä ei ole riittävästi resursseja tehdä kaikkea sianjalostusta itse, vaan yhteistyö on välttämätöntä. Näyttää siltä, että Finnpigin valitsema linja oli oikea. Jalostus Sianjalostusyhteistyö jatkuu Nordic Geneticsin ja Norsvinin kanssa suunnitelmien mukaisesti. Finnpig omistaa 50 % Nordic Geneticsistä,jokajalostaa yorkshire-jahampshire-rotuja.norsvinjalostaa maatiais- ja duroc-rotuja. Finnpig jalkauttaa Suomeen näiden kahden jalostusorganisaation jalostamaa eläinainesta. Finnpig käyttää hybridin emänä norjanmaatiaista ja isänä Nordic Geneticsin yorkshirea. Norjanmaatiaisen jalostuspopulaatio saavutti vuoden 2009 aikana suunnitellun tason Suomessa ja puhdasrotuisia ensikoita välitettiin yli 2 000 kpl. Suomessa on neljä norjanmaatiaisen jalostajaa ja nämä pystyvät tuottamaan riittävän määrän ensikoita hybridituottajien ja itseuudistajien tarpeisiin. Tehokkaimmat Finnpigin asiakkaista vieroittavat jo yli 28 porsasta emakkoa ja vuotta kohden. Kehitys on ollut nopeaa, kun muistetaan, että muutama vuosi sitten tuotoksen nousua 25 porsaaseen pidettiin mahdottomana. Eläinaineksen puolesta tuottavuuden nosto 30 porsaaseen on jo mahdollista. Keinosiemennys Finnpigin karjuaseman siementoimitukset lisääntyivät edelleen, ja vuoden lopulla Finnpigin markkinaosuus keinosiemennysasemien toimittamista siemenannoksista ylitti 70 %. Siemenannosten myynti alkaa lähestyä karjuaseman tuotantokapasiteetin ylärajaa. Finnpigin karjuasemalle rakennettiin alun perin kaksi osastoa ja kolmannen rakentaminen jätettiin myöhemmäksi. Finnpig haki ja sai ympäristöluvan karjuaseman kolmannen osaston rakentamiseen. Suunnittelutyö on käynnissä ja rakentaminen aloitettaneen kesällä 2010. Loppuvuoden aikana Finnpigille tuli asiakkaaksi myös sellaisia tiloja, jotka ovat ottaneet tilasiementä. Näyttää siltä, että tuotantosiemenen hinnan lasku ja siemenen kuriiritoimitukset koko maassa perille saakka ovat parantaneet karjuaseman kilpailukykyä suhteessa tilasiemenen ottoon. Tilasiemenen osuus kaikista siemennyksistä on Suomessa hyvin korkea, noin 30 %,kun se muissa EU-maissa on keskimäärin 10 15 %. Tulevaisuuden näkymät Kansainvälinen kilpailu sianlihan tuotannossa jatkuu ja suomalaisilla sikatalousyrittäjillä pitää olla käytettävissään vähintään yhtä hyvä eläinaines kuin kilpailijamaissa.uusi eläinaines mahdollistaa tuottavuuseron pienentämisen kovimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Finnpigin kolmirotuohjelman isärotujen testaus on käynnissä ja tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2010.Tulosten valmistuttua tehdään tarvittavat johtopäätökset kolmirotuohjelman terävöittämiseksi. Tutkimukseen tuotiin siementä Tanskasta ja Norjasta,ja tuonti onnistui hyvin molemmista maista. ETT ohjeisti tuonnin. Finnpigin eläinaineksen jalkautuskoneisto on valmis. Puhdasrotuisten ensikoiden tuotanto pystyy vastaamaan kysyntään, ja karjuasematoiminta on vakiinnuttanut paikkansa.tulevan vuoden haasteena on terävöittää edelleen eläinaineksen jalkautusta. Jalostuksellinen viive jalostuspopulaatioiden kärjestä lihasikoihin pidetään lyhyenä siitoseläintuotannossa käytettävän eläinaineksen tiukalla ohjauksella. Myös jalkautuskoneisto pidetään suoraviivaisena ja ohuena. Heikki Hassinen toimitusjohtaja Finnpig Oy 17 17
ÖSTERBOTTENS KÖTT ORGANISATION 2010 POHJANMAAN LIHAN ORGANISAATIO 2010 FULLMÄKTIGE / EDUSTAJISTO FÖRVALTNINGSRÅDET / HALLINTONEUVOSTO Ordf. / Puh.joht. H.Holm STYRELSE / HALLITUS Ordf. / Puh.joht. K-G. Paxal VD / TJ Stefan Saaristo Helén Jåfs Sekreterare / Sihteeri EKONOMIPROCESSEN / TALOUSPROSESSI Bengt Höstman Ekonomichef / Talouspäällikkö ANSKAFFNINGSPROCESSEN / HANKINTAPROSESSI Marcus Skullbacka Anskaffningschef / Hankintapäällikkö UTVECKLING / KEHITYS FODER / REHU Lisbeth Knip Bokföring, fakturering, likvider Kirjanpito, laskutus,eläinvälitystilitys Karita Taxell Slaktlikvider / Eläintilitys Christina Sand Slaktlikvider / Eläintilitys Bo-Göran Dahlgren Anskaffning / Hankinta Tor Antfolk Anskaffning / Hankinta Kaj Molander Anskaffning / Hankinta Peter Backlund Djurförmedling / Eläinvälitys Daniel Klockars Anskaffning, Utveckling & kvalitet Hankinta, Kehitys & laatu Nöt - linjen / Nauta-linja Svin - linjen / Sika-linja 18
FÖRVALTNINGSRÅDET Förvaltningsrådet sammanträdde 4 gånger under året. Förvaltningsrådets sammansättning var vid årets utgång följande; Valda för tiden 2008 2010 jordbrukare Ulf Svartbäck, Närpes jordbrukare Kenneth Lindén, Nykarleby jordbrukare Peter Hellström, Kronoby jordbrukare Hans-Erik Sten, Pedersöre Valda för tiden 2008 2011 jordbrukare Olavi Högnäsbacka, Kristinestad jordbrukare Henrik Holm, Nykarleby jordbrukare Henrik Strandberg, Nykarleby jordbrukare Kenneth Påhls, Vörå-Maxmo Valda för tiden 2009 2012 jordbrukare Johan Snickars, Malax jordbrukare Markus Strömsnäs, Pedersöre jordbrukare Ola Sandberg, Pedersöre jordbrukare Tomas Långgård, Malax* Henrik Holm har fungerat som ordförande för förvaltningsrådets och Peter Hellström som viceordförande. Styrelsen och styrelsesuppleanterna har närvarit vid förvaltningsrådets sammanträden. * Tomas Långgård medlem i styrelsen fr.om. 1.1.2010, ersätts av Mikael Vidlund fr.o.m. 6.4.2010 HALLINTONEUVOSTO Hallintoneuvosto kokoontui 4 kertaa menneen vuoden aikana. Hallintoneuvoston kokoonpano vuoden lopussa oli seuraava; Valitut ajaksi 2008 2010 maanviljelijä Ulf Svartbäck, Närpiö maanviljelijä Kenneth Lindén, Uusikaarlepyy maanviljelijä Peter Hellström, Kronopyy maanviljelijä Hans-Erik Sten, Pedersöre Valitut ajaksi 2008 2011 maanviljelijä Olavi Högnäsbacka, Kristiinankaupunki maanviljelijä Henrik Holm, Uusikaarlepyy maanviljelijä Henrik Strandberg, Uusikaarlepyy maanviljelijä Kenneth Påhls, Vöyri-Maksamaa Valitut ajaksi 2009 2012 maanviljelijä Johan Snickars, Maalahti maanviljelijä Markus Strömsnäs, Pedersöre maanviljelijä Ola Sandberg, Pedersöre maanviljelijä Tomas Långgård, Maalahti* Henrik Holm on toiminut hallintoneuvoston puheenjohtajana ja Peter Hellström varapuheenjohtajana. Hallitus ja hallituksen varajäsenet ovat olleet läsnä hallintoneuvoston kokouksissa. * Tomas Långgård OPL:n hallituksen jäsen 1.1.2010 alkaen, Mikael Vidlund on uusi hallintoneuvoston jäsen 6.4.2010 alkaen. MEDLEMMAR OCH FULLMÄKTIGE Under året har medlemsskapet avslutats för medlemmar, som varit passiva utan leveranser i över två år. JÄSENET JA VALTUUSTO Vuoden aikana jäsenyys on lakkautettu jäseniltä, jotka ovat olleet toimettomina ilman toimituksia yli kaksi vuotta. Medlemmar 31.12.2008 Medlemmar 31.12.2009 535 st 479 st Jäsenet 31.12.2008 535 kpl Jäsenet 31.12.2009 479 kpl 19
REVISION OCH KONTROLL TILINTARKASTUS JA VALVONTA Fullmäktige utsåg på sitt ordinarie sammanträde den 23.4.2009 till revisorer för år 2009 års räkenskaper CGR Kenneth Storm och CGR Benita Öling. Till revisorssuppleant valdes revisionsbyrå Ernst & Young. Den kontroll förvaltningsrådet i enlighet med stadgarna utövar har handhafts av Markus Strömsnäs, Hans-Erik Sten och Kenneth Lindén. Valtuusto valitsi varsinaisessa kokouksessaan 23. huhtikuuta 2009 vuoden 2009 tilintarkastajiksi KHT Kenneth Storm ja KHT Benita Öling. Varatilintarkastajiksi valittiin tilitoimisto Ernst & Young. Hallintoneuvoston harjoittamasta säännösten mukaisesta valvonnasta on huolehtinut Markus Strömsnäs, Hans-Erik Sten ja Kenneth Lindén. FULLMÄKTIGE 2008 2010 EDUSTAJISTO 2008 2010 Genom valkretsvis poströstning har följande medlemmar valts till fullmäktige Karleby, Kronoby, Larsmo, Jakobstad, Pedersöre Gåsström Staffan Karleby Edström Peter Pedersöre Andtbacka Thomas Kronoby Sandström Fredrik Pedersöre Krokfors Mårten Kronoby Snårbacka Tom Pedersöre Storbacka Johan Kronoby Östman Anders Larsmo Rudström Kaj Oskar Kronoby Finne Mats Pedersöre Flöjt Tommy Kronoby Eklund Ralf Pedersöre Dalhem Olav Karleby Lasen Mikael Pedersöre Karijoki, Korsnäs, Kristinestad, Närpes, Malax, Korsholm, Vasa Helenelund Börje Korsholm Vidlund Mikael Närpes* Thölix Peter Korsholm Ingves Mats Kristinestad Storfors Christer Malax Smeds Joakim Malax Ingves Samuel Kristinestad Dahlin Bengt Närpes Storgård Mats Närpes * Mikael Vidlund ersätts av Bo-Harry Dahlgren fr.o.m. 6.4.2010. Kokkola, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre Gåsström Staffan Kokkola Edström Peter Pedersöre Andtbacka Thomas Kruunupyy Sandström Fredrik Pedersöre Krokfors Mårten Kruunupyy Snårbacka Tom Pedersöre Storbacka Johan Kruunupyy Östman Anders Luoto Rudström Kaj Oskar Kruunupyy Finne Mats Pedersöre Flöjt Tommy Kruunupyy Eklund Ralf Pedersöre Dalhem Olav Kruunupyy Lasen Mikael Pedersöre Karijoki, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Närpiö, Maalahti, Mustasaari, Vaasa Helenelund Börje Mustasaari Vidlund Mikael Närpiö* Thölix Peter Mustasaari Ingves Mats Kristiinankaupunki Storfors Christer Maalahti Smeds Joakim Maalahti Ingves Samuel Kristiinankaupunki Dahlin Bengt Närpiö Storgård Mats Närpiö * Bo-Harry Dahlgren on edustajiston uusi jäsen 6.4.2010. Nykarleby, Oravais, Vörå-Maxmo Backlund Johan Oravais Nyholm Steve Nykarleby Dalkarl Kenneth Vörå-Maxmo Ollqvist Christer Vörå-Maxmo Forsgård Kjell Nykarleby Frostdahl Andreas Nykarleby Södergård Stefan Vörå-Maxmo Dahlin Håkan Vörå-Maxmo Uusikarlepyy, Oravainen, Vöyri-Maksamaa Backlund Johan Oravainen Nyholm Steve Uusikarlepyy Dalkarl Kenneth Vöyri-Maksamaa Ollqvist Christer Vöyri-Maksamaa Forsgård Kjell Uusikarlepyy Frostdahl Andreas Uusikarlepyy Södergård Stefan Vöyri-Maksamaa Dahlin Håkan Vöyri-Maksamaa 20