L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 2.8.2006 Diaarinumero LSU 2004 Y 1217 (121) ASIA HAKIJA LAITOS Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus koskien luvan määräysten tarkistamista. Seinäjoen seurakunta Ala Kuljunkatu 1 60100 Seinäjoki Seinäjoen seurakunnan Honkiniemen leirikeskuksen jätevedenpuhdistamo. LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Honkiniemen leirikeskus sijaitsee Ähtärinjärven länsirannalla noin 11 km Ähtärin keskustasta pohjoiseen. Keskuksessa harjoitetaan leiri ja kurssitoimintaa. Honkiniemen leirikeskuksen majoituskapasiteetti on talvella 80 henkeä ja kesäaikaan 124. Vuonna 2003 leirikeskuksen palveluja käytti 20 857 henkeä, joista alueella yöpyi 11 331. Honkiniemessä toiminta painottuu kesäaikaan, talvella kävijöitä on vähemmän. Leirikeskuksen alueella muodostuvat jätevedet käsitellään vuonna 2000 valmistuneessa biologis kemiallisessa aktiivilietelaitoksessa (E 2000, SBR puhdistamo). Vesikäymälöiden jätevedet ja pesuvedet kerätään alipaineviemäröinnillä 20 m 3 :n suuruiseen tasaussäiliöön, josta jätevedet edelleen pumpataan paineviemärissä jätevedenpuhdistamolle. Puhdistetut jätevedet johdetaan putkiviemärissä noin 140 metrin etäisyydellä rannasta Ähtärinjärveen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaan, mikäli aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa, ympäristölupa on haettava koko toimintaan.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 12 e ja 5 :n 8 kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus käsittelee ja ratkaisee lupahakemuksen, jos kysymyksessä on puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään sadan mutta enintään 4 000 henkilön jätevesien käsittelemiseen. ASIAN VIREILLETULO Seinäjoen seurakunnan ympäristölupahakemus on saapunut ympäristökeskukseen 22.12.2004. Hakemusta on ympäristökeskuksen pyynnöstä täydennetty 6.6.2005. Seurakunta hakee lupaa puhdistamon toiminnan jatkamiseen ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Ähtärinjärveen nykyisin pitoisuusarvoin ja puhdistustehojen tavoitearvoin. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi Suomen vesioikeus on 29.10.1999 antamallaan päätöksellä nro 77/1999/3 myöntänyt Seinäjoen seurakunnalle luvan leirikeskuksen jätevesien johtamiseen Ähtärinjärveen ja purkuputken rakentamiseen Ähtärin kaupungissa. Päätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo on enintään 20 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,5. Puhdistustehon tavoitearvo molempien kuormitustekijäin osalta on vähintään 90 %. BOD 7ATU kuormitus vuodessa saa olla enintään 55 kg O 2 /a ja kokonaisfosforikuormitus enintään 3 kg/a. Tulokset lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet huomioon ottaen puolivuosikeskiarvoina. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus oli toimitettava vesioikeuteen viimeistään 31.12.2004. Ympäristölainsäädännön muutoksen takia lupahakemus on toimitettu Länsi Suomen ympäristökeskukseen. Alueen kaavoitustilanne Leirikeskuksen alueella on vahvistettu rantakaava. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamoalueen lähiympäristö Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Seinäjoen seurakunnan omistamassa leirikeskuksessa tilalla Honkiniemi 10:57. Osoite: Honkiniementie 150, 63700 Ähtäri. Laitoksen ympäristö on pääasiassa metsämaata. Etäisyys puhdistamosta lähimpään asuinrakennukseen (leirikeskuksen johtajan asunto) on 120 metriä. Laitoksen länsipuolella on kantatie 68 ja itäpuolella Ähtärinjärvi. Jätevedet johdetaan noin 270 metriä pitkässä putkiviemärissä rannasta noin 140 metrin päähän Ähtärinjärveen. Jäteveden purkukohdassa vesisyvyys on noin viisi metriä. Leirikeskuksen jätevedenpuhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon vaikutusalueella ei ole seutukaavaan merkittyjä virkistys tai suojelualueita eikä Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita.
Vesialueen yleiskuvaus 3 Ähtärinjärven vedenpinnan korkeus merenpinnan yläpuolella on 152,45 154,10 m. Järveä säännöstellään voimatalouden tarpeisiin. Säännöstelyväli on 1,65 m. Järven pinta ala on 45,1 km 2, pituus 25 km, leveys 1 3 km, keskisyvyys 6,1 m ja suurin syvyys 28 m. Järven tilavuus on 219 x 10 6 m 3 ja teoreettinen viipymä 1,8 vuotta. Järven valuma alueen pinta ala on 480 km 2. Valuma alueesta pääosa on metsää (71,5 %), peltoa on 10 % ja turvetuotantoa sekä avosuota 4,3 %. Vesialueen kuormitus ja vedenlaatu Ähtärinjärveen tuleva kuormitus on 12 000 14 000 kg fosforia ja noin 200 000 kg typpeä vuodessa. Yli 90 % fosforista ja 70 85 % typestä tulee järveen hajakuormituksena. Laskeuman osuudeksi on arvioitu noin 500 kg fosforia ja 22 000 kg typpeä vuodessa. Vuotuisesta fosforikuormituksesta haja asutuksen osuudeksi on arvioitu 500 kg, turvetuotannon osuudeksi 50 kg ja loma asuntojen osuudeksi 100 kg. Järven typpikuormasta arvioidaan haja asutuksen osuudeksi 1 500 kg/a, turvetuotannon osuudeksi 2 000 kg/a ja loma asuntojen osuudeksi 400 kg/a. (Storberg & Axell, 1998.) Runsaan humuspitoisuuden takia järven vesi on ruskeaa, väriarvon ollessa noin 100 mg Pt/l. Väriarvo vaihtelee sateisuuden mukaan vaihteluvälin ollessa 80 150 mg Pt/l. Pohjanläheisissä vesikerroksissa väriarvo voi nousta kerrostuneisuuskausien aikana hyvinkin korkeaksi, jopa arvoon 600 mg Pt/l, pääasiassa raudan liukenemisen takia. Pääravinteiden, fosfori ja typpi, pitoisuudet järvessä ovat melko korkeita. Fosforipitoisuus pintavedessä on 21 32 µg/l ja typpipitoisuus 540 980 µg/l. Järven ravinnetaso on fosforin osalta noussut kaksinkertaiseksi 1960 luvulta 1990 luvulle. Typpipitoisuus on samanaikaisesti noussut 10 20 %. Klorofyllipitoisuudet ovat niin selvästi kohonneita, että ne ilmentävät rehevyyttä. Ähtärinjärven pintaveden happitilanne on hyvä, mutta pohjanläheisissä kerroksissa happi loppuu kokonaan ja hapettoman kerroksen raja on noussut yhä korkeammalle. Happitilanteen heikentyessä pohjasedimentistä liukenee veteen rautaa ja fosforia. Järvessä on viime vuosina esiintynyt leväkukintoja. Kalasto ja kalastus Ähtärinjärven kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat lajit: ahven, ankerias, hauki, järvilohi, kiiski, kirjolohi, kuha, kuore, kymmenpiikki, lahna, made, muikku, nahkiainen ruutana, salakka, siika, särki, säyne ja taimen. Ähtärinjärven valtalajeina ovat ahven, kiiski ja särki. Viime vuosina järveen on istutettu vuosittain noin 35 000 kpl kuhan ja siian poikasia, minkä ansiosta kuha ja siikakanta on nykyisin melko hyvä. Myös muikkukanta järvessä on voimistunut ja sitä voidaan pitää keskinkertaisena. Järvi tunnettiin aikaisemmin hyvänä rapuvetenä. Rapuruton seurauksena rapukanta tuhoutui lähes täysin vuonna 1976. Populaatio elpyi vähitellen ja vuonna 1996 rapua tavattiin järvessä jälleen hyvin. Rapukanta on kuitenkin taantunut uudelleen 2000 luvun alkupuolella. Vesialueen muu käyttö Ähtärinjärven ympärillä on noin 600 vapaa ajanasuntoa ja runsaasti pysyvää asutusta. Järven arvo virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta on merkittävä. Järven vettä ei käytetä talousvetenä.
LAITOKSEN TOIMINTA 4 Yleiskuvaus toiminnasta Seurakunnan leirikeskuksen jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 2000. Puhdistusprosessi tapahtuu aktiivilietemenetelmällä pitkäilmastusprosessina. Järjestelmässä käytetään samaa reaktioallasta orgaanisen aineen hajotukseen ja jäteveden selkeyttämiseen (ns. panospuhdistamo). Fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksena ferrisulfaatilla (Pix 115). Puhdistamon ilmastus ja selkeytysjaksot sekä selkeytyneen veden poisjohtaminen on automatisoitu. Laitoksen yksiköt ovat: tuloviemäri, jäteveden varasto pumppausallas (10 m 3 ), reaktioallas (34 m 3 ), lähtöpumppaamo (10 m 3 ) ja purkuviemäri järveen. Prosessissa syntyy hyvin vähän lietettä ja se poistetaan reaktioaltaasta kaksi kolme kertaa vuodessa. Lietteen noutaa paikallinen maanviljelijä, joka käyttää sen maanviljelyksessä. Prosessialtaat ovat teräsbetonia; puhdistamorakennus on puurunkoinen ja peltiverhoiltu. Puhdistamon mitoitus Puhdistamo on mitoitettu seuraavanlaiselle kuormitukselle: asukasvastineluku (AVL) 150 keskimääräinen vuorokausivirtaama (Q kesk. ) 19 m 3 /d BOD 7 kuormitus 9 kg O 2 /d Energian ja kemikaalien kulutus Puhdistamorakennus lämmitetään sähköllä, joten polttoainevarastoja ei ole. Sähköenergian kulutus puhdistamolla oli 325 kwh vuonna 2003. Tämä oli noin 0,18 kwh käsiteltyä jätevesikuutiota kohti. Fosforin saostamiseen käytettiin ferrisulfaattia (Pix 115) 721 kg eli 410 g/m 3. Kemikaali tuodaan laitokselle 1 000 dm 3 :n lasikuitukontissa, jossa se myös varastoidaan kuivassa sisätilassa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puhdistamo on uusi ja hyväkuntoinen. Jätevedet käsitellään biologis kemiallisesti. Prosessisovellus varustettuna Sleep Mode toiminnolla soveltuu hyvin leirikeskuksen vaihtelevalle kuormitukselle. Laitoksen voidaan katsoa edustavan leirikeskuksen jätevesien puhdistuksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Puhdistustulos ja päästöt vesiin Puhdistamolle tulevan ja puhdistamolta vesistöön johdetun jätevesikuormituksen, jäteveden pitoisuusarvojen ja puhdistustehojen vuosikeskiarvot vuosina 2001 2004 olivat seuraavat: Parametri Vuosi 2001 2002 2003 2004 Virtaama m 3 /d 4,17 4,50 4,80 5,05 BOD 7ATU 2,70 0,027 647 6,5 3,90 0,032 867 7,2 4,00 0,034 820 6,9 2,60 0,037 515 7,3
Puhd. teho % 99 99 99 99 Fosfori Puhd. teho % 0,14 0,006 33,6 1,40 96 0,11 0,005 24,4 1,20 95 0,12 0,006 24,9 1,30 95 Typpi Puhd.teho Kiintoaine Puhd.teho % % 0,68 0,21 163 51 69 0,88 0,07 211 17 92 5 0,82 0,21 182 47 74 1,80 0,10 400 22 95 0,87 0,21 181 44 76 1,80 0,17 363 36 90 0,10 0,008 19,8 1,60 92 0,72 0,22 143 44 69 1,50 0,30 297 60 80 Honkiniemen jätevedenpuhdistamon aiheuttama vesistökuormitus Ähtärinjärveen on vuosina 2001 2004 ollut keskimäärin seuraava: BOD 7ATU 11,9 kg Fosfori 2,28 kg Typpi 77,6 kg Kiintoaine 58,4 kg Hakijan arvion mukaan seuraavien viiden vuoden aikana leirikeskuksessa käyntien määrä kasvanee vuosittain noin 500 kävijällä. Kävijämäärän mukaan laskettu vuotuinen jätevesimäärä lisääntyisi noin 45 m 3 /a, joka leirikeskuksen vilkkaimman käytön ajalle, huhtikuu elokuu, jaettuna kasvattaisi jätevesimäärää keskimäärin noin 0,3 m 3 /d. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Ähtärinjärven vedenlaatua on ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti seurattu ottamalla vesinäytteitä Karvaniemen edustalta kevättalvella ja loppukesällä. Havainnoinnin tulosten mukaan pintavesi on ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevällä tasolla. Pohjan läheisissä kerroksissa vaihtelu on ollut voimakkaampaa. Veden klorofylli a pitoisuudet ovat 2000 luvulla vaihdelleet lievästi rehevästä tasosta (4,6 µg/l) erittäin rehevään (23 µg/l). Vuonna 2003 todettiin pohjan läheisessä kerroksessa happipitoisuuden alentuneen arvoon 5,7 mg O 2 /l. Verrattaessa järvestä 1990 luvulla tutkittuja vesinäytteitä 2000 luvulla tutkittuihin vesinäytteisiin, ei voida osoittaa, että leirikeskuksen jätevesillä olisi ollut vaikutusta Ähtärinjärven tilaan. Laitoksen toiminta aikana veden ainepitoisuuksien ei ole havaittu kohonneen ennen 2000 lukua vallinneista pitoisuusarvoista. Puhdistamolta Ähtärinjärveen johdettu fosforikuorma on vuosina 2001 2004 ollut keskimäärin alle 0,02 % ja typpikuorma alle 0,04 % järven kokonaiskuormituksesta.
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen 6 Leirikeskuksen jätevesien vaikutukset järvessä ovat niin vähäiset, että niistä ei katsota aiheutuvan haittaa kalastolle eikä kalastukselle. Jätevedet eivät myöskään aiheuta haittaa alueen ravuille. Päästöt ilmaan ja melu Puhdistamolta ei aiheudu päästöjä ilmaan. Reaktioaltaan aktiivilietteen ilmastamiseen käytettävä ilmapuristin on kiertomäntäkompressoria huomattavasti meluttomampi lamellikompressori. Laitokselta ei aiheudu ympäristöön melua eikä tärinää. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Puhdistamolla syntyy lietettä 20 30 m 3 vuodessa. Paikallinen maatalousyrittäjä noutaa lietteen ja käyttää sen maanviljelyksessä. Muita mainittavia jätteitä laitoksella ei synny. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätevesiä ja niiden vaikutuksia vesistössä seurataan Etelä Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n 1.2.2000 laatiman tarkkailusuunnitelman puitteissa. Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman 6.3.2000. Käyttötarkkailu Puhdistamolla tehdään käyttötarkkailua päivittäin puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalien kulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Kuormitus ja päästötarkkailu Kuormitustarkkailussa seurataan puhdistamolle ja puhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden määrää ja laatua. sta ja lähtevästä jätevedestä otetaan neljä kertaa vuodessa kertanäytteet, joista määritetään ph, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. stä jätevedestä määritetään lisäksi liukoinen fosfori, ammoniumtyppi, nitriitti ja nitraattitypen yhteismäärä, saostuskemikaalien jäännöspitoisuus ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit. Tarkkailutulokset lähetetään heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Seinäjoen seurakunnalle, Ähtärin ympäristölautakunnalle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Vesistötarkkailussa seurataan puhdistamon vaikutuksia vesistössä ottamalla näytteitä järvestä leirikeskuksen edustalta. Näytteet otetaan 1 m:n syvyydestä sekä 1 m pohjan yläpuolelta kaksi kertaa vuodessa: maalis huhtikuussa ja elokuussa. Näytteistä määritettävät vedenlaatumuuttujat ovat: ph, johtokyky, väri, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, happi ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit. Elokuun näytteistä määritetään lisäksi: klorofylli a, fosfaattifosfori sekä nitraatti ja ammoniumtyppi.
Vesistötarkkailun tulokset lähetetään heti niiden valmistuttua edellä mainituille tahoille. Kalataloustarkkailu 7 Seinäjoen seurakunnalla ei ole kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta. Hakija esittää, että ympäristöluvassa hakijaa ei edelleenkään velvoitettaisi tarkkailemaan jätevesien vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen koska leirikeskuksen jätevesien vaikutukset järvessä ovat hyvin pienet, eivätkä ne aiheuta haittaa kalastolle eikä kalastukselle. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 6.6.2005. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi pitämällä kuulutus nähtävillä Ähtärin kaupungissa ja Länsi Suomen ympäristökeskuksessa 21.3.2006 19.4.2006. Kuulutus on lisäksi julkaistu Ähtärinjärven Uutisnuotta lehdessä. Länsi Suomen ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Ähtärin kaupunginhallitukselta ja Ähtärin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on erikseen ilmoitettu tiedossa oleville asianosaisille. Lausunnot Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan hankkeelle voidaan myöntää lupa. TE keskus katsoo, että järveen kohdistuvaa jätevesikuormitusta tulee vähentää ja vaatii sen vuoksi, että leirikeskuksen jätevedet on puhdistettava parhaalla mahdollisella tavalla. Työvoima ja elinkeinokeskus esittää, että järveen johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo saa olla enintään 10 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mikäli se teknisesti on mahdollista. Puhdistustehon tulisi sekä BOD 7ATU arvon että kokonaisfosforin suhteen olla vähintään 95 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina. Tiukennetut päästöarvot voidaan, mikäli mahdollista, saattaa voimaan aikarajan jälkeen. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus vaatii hakijaa tekemään kertaluonteisen kalataloustiedustelun lähialueen huvilanomistajille ja asukkaille. Tiedustelussa kyseltäisiin asukkaiden mielipidettä puhdistettujen jätevesien vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen. Työvoima ja elinkeinokeskus vaatii, että kuormitus ja vesistötarkkailujen tulokset toimitetaan myös TE keskukselle. Ähtärin kaupunginhallitus yhtyy kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon. Ähtärin ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausuntonaan, että luvan saajan on hoidettava puhdistamoa niin, että saavutetaan aina lupamääräysten mukainen puhdistustulos. Puhdistamolla syntyvä liete on kuljetettava käsiteltäväksi sellaiseen laitokseen, jolla on asianmukainen ympäristölupa lietteen käsittelyyn. Lisäksi on pidettävä kirjaa jätevesilietteen määrästä, lietteen kuljettajasta ja käsittelijästä sekä puhdistamolla tapahtuvista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito on vuosittain esitettävä valvovalle viranomaiselle.
8 Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksessaan AA ja BB kieltävät jyrkästi puhdistamolta tulevien jätevesien johtamisen Ähtärinjärveen. Kieltoaan AA ja BB perustelevat sillä, että järven tila on ennestäänkin huono ja sinileväkukintoja esiintyy järvessä ilman lisäravinteitakin. AA:n ja BB:n mukaan järven näkösyvyys on heikentynyt vajaaseen metriin, kun se vielä vuonna 1975 oli noin kolme metriä. Seinäjoen seurakunnalle ei tulisi myöntää anottua ympäristölupaa, vaan jätevedet tulisi edelleenkin kuljettaa pois alueelta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut ympäristökeskukseen 18.5.2006 päivätyn vastineen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on todennut, että Honkiniemen puhdistamolta tulevat puhdistetut jätevedet eivät aiheuta vesistön merkittävää pilaantumisen vaaraa, eikä niillä ole ollut vaikutusta Ähtärinjärven kehnoon tilaan. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen esittämät kiristykset jäteveden käsittelyvaatimuksiin eivät toisi mitään käytännön muutosta vesistökuormitukseen. Hakijalla ei ole huomautettavaa Ähtärin kaupunginhallituksen ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoista. AA:n ja BB:n muistutuksesta hakija toteaa, että muistuttajat eivät ole perustelleet kielteistä kantaansa teknisin arvoin tai pätevin todisteluin. Hakija katsoo, että muistutusta ei tule ottaa huomioon lupahakemusta käsiteltäessä. Tarkastus Ympäristökeskus on tehnyt paikalla tarkastuksen 30.8.2005. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Seinäjoen seurakunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jätevedenpuhdistamolle Honkiniemen leirikeskuksessa Ähtärin kaupungissa. Lupa myönnetään hakemussuunnitelmassa esitettyjen Honkiniemen leirikeskuksessa muodostuvien jätevesien käsittelyyn leirikeskuksen jätevedenpuhdistamossa Ähtärin kaupungin Honkiniemessä tilalla Honkiniemi 10:57ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen puhdistamosta Ähtärinjärveen päätöksen liitekartassa esitettyyn paikkaan. Lupa ei koske puhdistamossa syntyvän lietteen käsittelyä, joka tapahtuu muualla. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesien pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia.
9 Lupamääräykset pilaantumisen estämiseksi 1) Jäteveden käsittelytapa Jätevedet on käsiteltävä vähintään hakemussuunnitelman mukaisesti biologis kemiallisesti tai vastaavalla tavalla niin, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä. 2) Jäteveden käsittelyteho ja päästöt vesiin Ähtärinjärveen johdettavan jäteveden pitoisuuden on täytettävä seuraavat vaatimukset: enimmäispitoisuus BOD 7ATU 15 mg O 2 /l Fosfori 1,5 Puhdistustehon tavoitearvo sekä BOD 7ATU arvon että kokonaisfosforin suhteen on vähintään 90 %. Tulokset lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet huomioon ottaen vuosikeskiarvoina. Ähtärinjärveen johdettavan jäteveden pitoisuuden arvojen on 1.7.2007 lukien täytettävä seuraavat vaatimukset: enimmäispitoisuus BOD 7ATU 15 mg O 2 /l Fosfori 1,2 Puhdistustehon tavoitearvo BOD 7ATU arvon ja kokonaisfosforin suhteen on vähintään 90 %. Tulokset lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet huomioon ottaen vuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle taikka ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Melu Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä rajoittamaan sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää klo 07.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä klo 22.00 07.00 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 4) Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia ilmapäästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua hajuhaittoja puhdistamoalueen ympäristössä.
5) Viemäriverkosto 10 Sadevesien ja perustusten kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on estettävä. 6) Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Luvan saajan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen ei joudu viemäristön tai puhdistamon käyttöä tai toimintaa haittaavia aineita. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 7) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jäteveden puhdistuksessa syntyvä liete on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä käyttämään hyödyksi esimerkiksi maanviljelyksessä tai viherrakentamisessa. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, ettei siitä aiheudu vesien pilaantumisvaaraa. Maanviljelykseen käytettävä liete on käsiteltävä siten, että siitä ei aiheudu terveyden vaaraa. Menettelystä on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ja mahdollisen muun lietteen sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Vain hyödyntämiskelvottomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on sallittu. Ongelmajätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu 8) Varastointi Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 9) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset päästöt Jos ympäristöön tai viemäriverkostoon on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Jos kysymys on öljystä, siitä on ilmoitettava myös Ähtärin kaupungin pelastuslaitokselle.
10) Tarkkailumääräykset 11 Luvan saajan on tarkkailtava laitoksen toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston päätöksen 356/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Käyttö ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava Länsi Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Laitoksen toimintaan ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmasta tehdään erillinen päätös, josta on mahdollista valittaa. 11) Kirjanpito Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailujen mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä ja puhdistamon energian ja kemikaalien kulutuksesta sekä huolloista puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta muiden laitokselle tuotavien ja laitokselta poistettavien jätteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä mahdollisista poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestosta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden takia on ryhdytty 12) Raportointi Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Länsi Suomen ympäristökeskukselle käyttö, päästö ja vaikutustarkkailujen tulokset on toimitettava myös sähköisesti ympäristöhallinnossa käytössä olevalla tavalla. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava edellä mainituille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportti seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä ellei viranomaisten kanssa toisin sovita.
ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT 12 Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioiden, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva valtioneuvoston päätös 365/1994, jolla pannaan täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/271/ETY). Lisäksi on otettu huomioon valtioneuvoston 19.3.1998 tekemä periaatepäätös vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005 sekä ympäristöministeriön 30.3.2000 hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005. Lupamääräyksessä 2) asetetut vaatimukset perustuvat nykyisellä puhdistamolla mahdolliseen jäteveden käsittelytulokseen. Honkiniemen leirikeskuksen jätevesien kuormittava vaikutus Ähtärinjärvessä on vähäinen. Käsittelyvaatimusten huomattavalla kiristämisellä ei saavutettaisi näkyviä vaikutuksia Ähtärinjärven tilaan. Näin ollen järveen johdettavan jäteveden pitoisuusarvoja on tarkistettu kuormituksen vähentämisen yleisten tavoitteiden mukaisesti. Ympäristökeskus arvioi, että 1.7.2007 voimaan tulevan jäteveden käsittelyvaatimuksen saavuttamiseksi laitoksella ei tarvita kovin merkittäviä kustannuksia aiheuttavia investointeja, vaan kysymys on pikemminkin laitoksen oikeiden säätöarvojen hakemisesta. Raja arvojen määrääminen vuosikeskiarvoina on vakiintunut käytäntö kun kysymyksessä on pieni jätevedenpuhdistamo. Myös kuormituksen epätasainen jakautuminen puoltaa tuloksen laskemista vuosikeskiarvoina. Melua koskeva lupamääräys 3) perustuu valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Päästöjä ilmaan ja hajua koskeva lupamääräys 4) on tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Sade, kuivatus ja vuotovesien pääsy jätevesiviemäreihin on pyrittävä mahdollisimman tarkoin estämään koska ne laimentavat ja jäähdyttävät jätevettä, kuormittavat laitosta tarpeettomasti ja näin ollen heikentävät puhdistustulosta. (Lupamääräys 5) Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa koskevat lupamääräykset 6) annetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Terveydellisen haitan estämistä koskeva vaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 42 :ään. Puhdistamolietettä ja muita jätteitä koskeva lupamääräys 7) perustuu jätelakiin, jonka mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Maanviljelyksessä käytettävän lietteen käsittelyvaatimus perustuu maa ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohjeeseen.
13 Varastointia koskeva lupamääräys 8) annetaan maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi, sillä öljyn ja kemikaalien varastointiin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 9) annetaan pilaantumisen estämiseksi ja se perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset 10, 11 ja 12) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten, vaikutusten ja haittojen sekä haittojen vähentämistarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi. Ympäristökeskus ei ole katsonut tarpeelliseksi kalataloustiedustelun tekemistä leirikeskuksen jätevesien Ähtärinjärveen kohdistuvien vähäisten vaikutusten takia. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristökeskus on ottanut huomioon hakemuksesta annetut lausunnot lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Muistutuksessa esitettyyn vaatimukseen jätevesien kuljettamiseksi alueelta muualle käsiteltäviksi ympäristökeskus toteaa, että leirikeskuksen jätevesistä järveen kohdistuva kuormitus on jätevesien vähäisen määrän ja tehokkaan käsittelyn ansiosta vähäinen, eikä jätevesien poiskuljettamisella saavutettaisi näkyvää parannusta Ähtärinjärven tilaan. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi enintään kuitenkin siihen saakka, kunnes uudesta lupahakemuksesta on saatu lainvoimainen päätös. Luvan saajan on lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle uusi lupahakemus viimeistään 30.9.2016. Jos hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristökeskus voi omasta aloitteestaan tai kunnan taikka haittaa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa. Hakemukseen on suunnitelman ohella liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista ja niiden tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 11 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä lupa korvaa Länsi Suomen vesioikeuden 29.10.1999 antaman päätöksen nro 77/1999/3. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 31 2 mom, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 72 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin
14 Valtioneuvosto päätös (282/1994) puhdistamolietteiden käytöstä maanviljelyksessä Maa ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohje maataloudessa käytettävälle puhdistamolietteelle Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (365/1994) yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä Valtion maksuperustelaki (150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1400 euroa Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista 17.12.2003 antaman asetuksen nojalla. Kyseisen asetuksen mukaan jätevedenpuhdistamon, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, käsittelymaksu on 1 400 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus Ähtärin kaupunki Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja /tai mielipiteen esittäjät) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Ähtärin kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla sekä Ähtärinjärven Uutisnuotta lehdessä. Päätöksestä annetaan tieto niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin nojalla annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan saaja ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät. Muutosta saavat lisäksi hakea laitoksen sijaintikunta tai muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua.
15 Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö lakimies Päivi Kentala Rakennusmestari Matti Panu LIITTEET Kartta Mk 1:20 000 Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.