1 Kainuun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi hakeminen Kainuu hakee tällä hakemuksella äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Hakemuksen perustelut Talvivaaran kaivos Sotkamossa työllisti ilmoituksensa mukaan vuoden 2013 lopussa 549 henkilöä. Urakoitsijoiden henkilökuntaa, jolla oli kulkulupa kaivoksen alueella, oli 435. Työllistävä vaikutus oli 984 henkilöä. Marraskuussa 2014 työllistävä vaikutus on noin 500 henkilöä Talvivaaran palkkalistoilla ja 50-70 henkilöä urakoitsijoiden palveluksessa eli yhteensä noin 550 henkilöä. Vähenemä on ollut noin 450 henkilöä eli 1,7 %-yksikköä suhteutettuna Kajaanin seudun työvoimaan ja koko Kainuun työvoimaan 1,2 %-yksikköä. Kajaanin kaupunkiseutuun kuuluvat Kajaanin lisäksi Sotkamo, Paltamo, Ristijärvi ja Vaala. Talvivaaran kaivosyhtiön epävarma tilanne sekä yleinen talouden tilanne ovat vähentäneet taloudellista toimeliaisuutta koko Kainuussa epävarma vaihe näyttää jatkuvan edelleen. Talvivaaran kriisillä on ollut kerrannaisvaikutuksia: muiden toimialojen työllisyyden heikkeneminen ja jo aiemmin työttöminä olleiden työttömyyden pitkittyminen. Kainuussa työttömyysaste (15,6 %) ja rekrytointiongelmat (tänä vuonna keskimäärin 38 %) ovat jo nyt maan pahimpia. Työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma on merkittävä hidaste etenkin kasvuyrityksille. Kainuun ELY-keskuksen ja TE-toimiston arvioinnin mukaan ensi vuoden vähenevät työvoimapoliittisten toimien määrärahat vaikuttavat siten, että palkkatuella työllistettävien ja koulutettavien määrät supistuisivat yhteensä noin 270:llä. Se nostaisi edelleen työttömyysastetta koko Kainuussa ja vähentäisi mahdollisuuksia kohtaanto-ongelman pienentämiseen. Tapahtunut työttömyyden kasvu ja työttömyysjaksojen jatkuva pidentyminen tulevat lisäämään kuntien työllisyydenhoidon menoja ja vähentämään kykyä panostaa elinkeinoelämän kehittämiseen.
2 Rakennemuutostoimien perusta Kainuussa on valmisteltu vuodelle 2015 useita toimia, joilla taloudellinen kasvu saadaan uudelleen vauhtiin. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taantuman kampittamisen TOPSU nostaa elinkeinoelämän kasvun maakunnan lyhyen aikavälin kaikkein tärkeimmäksi tavoitteeksi. TOPSU, joka on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä syyskuussa 2014, on kattava strateginen kasvusuunnitelma. TOPSU ohjaa koko toimijakenttää ja rahoituksen sekä toimenpiteiden suuntaamista eri toimialoille ja elinkeinoelämän kasvua välittömästi tukeviin toimenpiteisiin. Rakennerahasto-ohjelmaan kohdistuvissa hakemuksissa otetaan valintaperusteena huomioon hankkeen vaikutus Talvivaara-kriisin vaikutusten hoitoon. Ensi vaiheessa Talvivaaran kriisin kielteisten aluevaikutusten torjumiseksi tarvitaan nopeavaikutteisia yritys- ym. investointeja, joiden työllistävät vaikutukset kohdentuvat mahdollisimman hyvin kaivosalan lisäksi muihin kriisistä kärsiviin toimialoihin, yrityksiin ja työntekijöihin. Välittömät toimenpiteet sisältävät vain yritysinvestointeja ja -hankkeita sekä työllisyystoimenpiteitä, joihin voi tehdä rahoituspäätökset välittömästi. Äkillistä rakennemuutosta on hoidettava vahvistamalla Kainuun elinkeinollista uudistumista. TOPSU:ssa todetun mukaisesti laaja-alaisimmat kestävät työllisyysvaikutukset on saavutettavissa kaivannaisalan lisäksi biotaloudessa, matkailussa ja teknologia-aloilla. Näiden alojen kehittäminen on myös linjassa valtakunnallisten suunnitelmien kanssa. Merkittävimmät kasvun mahdollisuudet Kainuussa nähdään biotaloudessa, kaivannaisalalla, matkailussa ja teknologia-alalla. Biotalouden kasvupotentiaali perustuu alueen runsaisiin taloudellisesti hyödyntämättömään metsäraakaaineeseen sekä alan uusiin teollisiin avauksiin ja puurakentamisen nousuun. Kaivannaisalalla Kainuussa on sekä käynnistysvalmis kaivoshanke että useita kivenjalostuksen pienyrityshankkeita. Teknologia-alalla Kainuussa investointipotentiaalia on pelialalla, datapalvelinkeskuksissa, metallituote- ja cleantech-teollisuudessa sekä kulkuneuvojen valmistuksessa. Tavoitteena kaikilla aloilla on kasvun nopeuttaminen mm. liittoutumalla isompien toimijoiden kanssa, jolloin kansainvälistyminen helpottuu, sekä vauhdittamalla investointeja. Matkailussa tämä tarkoittaa keskittymistä ulkomaalaisiin asiakasryhmiin. Kasvua,
3 kansainvälistymistä ja kansainvälisten investointien hakemista teemme jo nyt ja sitä toimintaa aiotaan jatkaa. Käytettävissä olevat määrärahat ELY-keskuksen käytössä on EAKR määrärahoja toimintalinja 1:llä 5 662 000 euroa ja tilanne on yrityshankkeiden arvioinnin jälkeen miinuksella 8 700 000 euroa. Toimintalinja 2:ssa ELY:llä on määrärahoja yrityshankkeisiin 1 411 000 euroa ja tilanne on vielä positiivinen 600 000 euroa, mutta neuvotteluvaiheessa on useita hankkeita. Liitolla on rahoitusta toimintalinja 1:llä 998 000 euroa ja arviointien jälkeen tilanne on miinuksella 526 000 euroa. Toimintalinjalla 2 liitolla on määrärahoja 712 000 euroa ja jo tulossa olevan yhden hankkeen jälkeen tilanne menisi miinuksella 866 000 euroa. Kriisitilanne vaikuttaa käytettävissä olevien määrärahojen suuntaamiseen siten, että priorisoidaan elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviä hankkeita. Ensimmäisen vaiheen kasvusuunnitelma Kasvusuunnitelmamme vauhdittamiseen me tarvitsemme omien toimiemme ohella uutta valtion panostusta. Ensivaiheen toimenpide-ehdotuksemme koostuvat kohtaanto-ongelman ratkaisemisesta sekä nopeasti toteutukseen saatavista yrityshankkeista. Välittömiin toimenpiteisiin haemme ärm-rahoitusta 4 miljoonaa euroa (alla kohta 2). Lisäksi ehdotamme Talvivaaran kriisin vaikutusten hoitoon muita lisätoimenpiteitä suorana lisärahoituksena (kohta 1) tai neuvottelumenettelyjen kautta (kohdat 3-5). Työvoiman kohtaanto-ongelman lieventäminen 1. Ehdotamme työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen ja työllisyystoimenpiteiden tason säilyttämiseksi valtion budjettiin TEM:n työllisyydenhoidon momentille 3 miljoonan euron lisärahoitusta, joka kohdistetaan Kainuuseen käytettäväksi heti vuoden 2015 alusta.
4 Nopeasti käynnistyvät yrityshankkeet 2. Nopeasti liikkeelle lähteviin (tammikuu kesäkuu 2015) investointihankkeisiin haemme varsinaista ärm-rahoitusta 4 miljoonaa euroa ELY-keskuksessa rahoitusvalmiisiin yrityshankkeisiin. Yritysten merkittäviä investointihankkeita on ELY-keskuksessa käsittelyssä enemmän kuin ELY-keskuksella on rahoitusta käytettävissä. Lisäksi eriasteisissa neuvotteluvaiheissa on useita suuria yrityshankkeita, myös kiihdytyskaistan hankkeita, joiden oletettu rahoitustarve tulee myöhemmin nousemaan useisiin kymmeniin miljooniin euroihin. Näistä ELY-keskus tulee toimittamaan suoraan TEM:öön priorisoidun listan. Valtion eri organisaatioiden toimet suurissa yrityshankkeissa 3. Kainuussa on hyvin monenlaisia ja monenkokoisia yrityshankkeita, joiden käynnistymistä voidaan nopeuttaa erilaisin toimenpitein. Kasvusuunnitelman toteuttamista voidaan nopeuttaa varsinaisen ärm-rahoituksen lisäksi merkittävästi eri ministeriöiden, Tekesin ja Finnveran monipuolisten instrumenttien koordinoidulla käytöllä. Näin saadaan paras vaikuttavuus kasvuun ja työllisyyteen. Ehdotamme näiden hankkeiden osalta käynnistettäväksi neuvottelumenettelyn mahdollisten rahoitushankkeiden varmistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Pienehköt infrahankkeet 4. Valtion käytettävissä olevia keinoja Talvivaaran kriisistä aiheutuneiden työllisyysongelmien lievittämiseen ja alihankkijayritysten tukemiseen on löydettävissä eri hallinnonaloilta. Oikein valituilla pienimuotoisilla infrahankkeilla voidaan myös saada pitkäkestoisia vaikutuksia. Esitämme näiden hankeehdotusten osalta käynnistettäväksi erilliset neuvottelut maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Pidemmän ajan toimenpiteet 5. Elinkeinollisen uudistumisen toimenpiteisiin eli pitemmän aikavälin kasvusuunnitelmaan valitaan maakuntaohjelman mukaisia hankkeita. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi tarvitaan investointeja
5 liikenneverkkoon sekä pilottihankkeisiin. Investoinnit synnyttävät työllisyyttä ja vahvistavat kärkialojen toimintaympäristöä. Infrainvestointien ja pilottihankkeiden tarve korostuu, jos Talvivaaran konkurssivaiheen selvittäminen venyy. Kainuun ärm-työryhmä jatkaa Talvivaaran tilanteen seurantaa ja täydentää kasvusuunnitelmaa, laatii lisätoimenpide-esitykset tilanteessa tapahtuvat muutokset huomioon ottaen. Esitämme kasvusuunnitelma-ehdotuksen tammi-helmikuussa aluetalouden kehityksen tilanteen uusien tietojen valossa ja hankkeiden valmistelun edettyä toteutusvarmuuteen. Kainuun ärm-hakemusta valmistelevaan työryhmään ovat Kainuun maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti osallistuneet Kainuun liiton lisäksi Kainuun ELY-keskus ja Kainuun TE -toimisto, Kainuun Etu Oy, Finnvera Oyj, Kajaanin kaupunki, Sotkamon kunta sekä Kehys-Kainuun edustaja. Valmistelu on toteutettu normaalien aluekehitysohjelmien valmistelumenettelyjen mukaisesti. Kajaanissa 21. marraskuuta 2014 Kainuun liitto Kainuun ELY-keskus Pentti Malinen maakuntajohtaja Kari Pääkkönen ylijohtaja Kajaanin kaupunki Sotkamon kunta Jari Tolonen kaupunginjohtaja Petri Kauppinen kunnanjohtaja Risto Hämäläinen hallintopäällikkö