LIEKSAN KAUPUNGIN MAASEUTUSTRATEGIA 2020, nykytilan analyysi 1. Kohdealueen kuvaus Lieksa on väestömäärällä mitattuna Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin kunta ja pinta alaltaan suurin. Palveluvarustukseltaan ja rakenteeltaan Lieksan voidaan sanoa olevan maakunnan toiseksi kehittynein taajama. Lieksalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa yli sata kilometriä. Kaupungin vahvuuksia ovat monipuolinen teollinen rakenne, vahva alkutuotanto, luonnonvarat ja luonnon olosuhteet, hyvä koulutusjärjestelmä ja vilkas kulttuurielämä. Lieksan perusrakenteita kuvaavia tunnuslukuja: kokonaispinta ala 4068 km2, josta maata 3418 km2 vesistöjä 649 km2, 16 % kokonaispinta-alasta väestömäärä 31.12.2013 12.303 taajama aste 70 % asukkaita/km2 3.0 kotitalouksia 3.340 työpaikkoja 2011 - alkutuotannon osuus - jalostuksen osuus - palvelujen osuus 4.015 10 % 24 % 64 % vapaa ajan asuntoja 3.000 työttömyysaste 2014/10 16 % metsätalousmaa 322.673 ha, josta yksityistä noin 30 % maatalousmaa 7.362 ha - maatiloja 179 - peltoala 7.039 ha - keskipinta ala 39 ha - maitotiloja 60 2. Nykytilan analyysi Lieksan kaupungin maaseutustrategian nykytilan analyysin alueellinen tarkastelu tehdään SYKEn uuden, kuntajaotuksesta riippumattoman alueluokituksen mukaisella luokituksella. Sen perusteella Lieksa on pääasiassa harvaan asuttua maaseutua. Luokituksessa Lieksa jaetaan seuraaviin luokkiin. Maaseudun paikalliskeskukset (pinta ala Lieksassa 15 km 2 ) Maaseudun paikalliskeskukset ovat kaupunkien vaikutusalueen ulkopuolelle jääviä pienempiä keskuksia. Ne koostuvat pienemmistä kaupunkimaisista taajamista, joilla on selkeä keskusta sekä isoimmista maaseutumaisemmista kirkonkyläkeskuksista. Paikalliskeskuksille on ominaista rakenteeltaan tiivis keskusta sekä rooli ympäröivän alueen keskuksena.
Ydinmaaseutu (pinta ala Lieksassa 310 km 2 ) Ydinmaaseutu on joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Aluetta luonnehtivat keskikokoiset keskukset, kirkonkylät ja suhteellisen tiheä pienten taajamien verkosto. Alueen maankäyttö on intensiivistä, joten erityisesti maatalousvaltaiset alueet nousevat ydinmaaseuduksi. Harvaan asuttu maaseutu (pinta ala Lieksassa 3098 km2) Harvaan asuttu maaseutu on paikalliselta elinkeinorakenteeltaan yksipuolista ja väestömäärältään harvaan asuttua aluetta, jonka yleisin maankäyttöluokka on metsä tai suo. Lähtökohtaisesti alueet sijaitsevat kaukana isoista keskuksista. Alueen asutusrakenne on hajanaista, taajamia on harvassa ja niiden välillä saattaa olla laajoja asumattomia alueita. Liitteenä kartta alueluokituksesta, liite nro 1. TUNNUSLUKUJA edellä olevan alueluokituksen mukaan Väestömäärä 1990 2000 2010 2012 maaseudun paikalliskeskus 10.159 9.192 7.889 7.827 ydinmaaseutu 3.594 3.178 2.619 2.503 harvaan asuttu maaseutu 3.481 2.765 2.101 2.005 yhteensä 17.234 15.135 2.609 12.335 Pieni väkimäärä, senioriväestön suuri osuus ja pitkään jatkunut väkiluvun lasku luonnehtivat Lieksaa. Tosin kaikkein jyrkin väkiluvun näyttää hidastuneen Lieksan väkimäärä on laskenut vv. 1990 2012 28 %. Väestön väheneminen on ollut nopeinta harvaan asutulla maaseudulla, jossa väkimäärä on laskenut peräti 42 %. Samaan aikaan ydinmaaseudun väkimäärä on laskenut 30 % ja paikalliskeskuksen väkimäärä 23 %. Väestön ikärakenne 2013 Ikäryhmä 0-17 18-64 yli 65 Yhteensä Maaseudun paikalliskeskus 1109 4201 2471 7781 Ydinmaaseutu 375 1488 606 2469 Harvaan asuttu maaseutu 236 1166 578 1980 Yhteensä 1720 6855 3655 12230 Väestön ikärakenne on muuttunut merkittävästi. Vuonna 1990 työikäisen väestön osuus kokonaisväestöstä oli 62 % kun se vuonna 2013 oli 56 %. Yli 65-vuotiaiden osuus oli 1990 15 % kun se vuonna 2013 oli 30 %. Vastaavasti alle 18-vuotiaiden osuus vuonna 1990 oli 22 % ja vuonna 2013 14 %. Väestömäärän ja rakenteen muutoksen vuoksi kyläkouluja on jouduttu lakkauttamaan nopeaan tahtiin. Vuoden 1990 jälkeen on lakkautettu 14 kyläkoulua. Tällä hetkellä kyläkouluja on Kolilla, Vuonisjärvellä ja Jamalissa.
Työpaikkoja 1990 2000 2010 maaseudun paikalliskeskus 3.534 3.247 2.983 ydinmaaseutu 1.048 417 520 harvaan asuttu maaseutu 636 526 288 yhteensä 5.218 4.190 3.791 Työpaikkojen määrä on pienentynyt Lieksassa 1990 2010 1427 työpaikalla eli 27 %. Paikalliskeskuksessa alenema on ollut 16 %, ydinmaaseudulla 50 % ja harvaan asutulla maaseudulla 55 %. Vahvuutena on elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä hyvin toimivat neuvonta ja ohjausjärjestelmät sekä vielä hyvä koulutusjärjestelmä. Työpaikat. Syken uuden aluejaotuksen mukaan alueella työssä käyvien henkilöiden lukumäärän katsotaan kuvaavan työpaikkojen lukumäärää alueella. Luvuissa voi olla pientä epätarkkuutta toimialaluokituksen muuttumisen vuoksi. Työpaikkojen kokonaismäärä Lieksan alueella on laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2010 447 kappaletta. työpaikkoja vuonna 2010 oli 4152. Työpaikkojen määrä on laskenut maaseudun paikalliskeskuksen alueella 303, ydinmaaseudun alueella lisääntynyt 102 ja harvaan asutulla maaseudulla laskenut 246. Työpaikkojen määrä lisääntyminen ydinmaaseudulla selittyy hyvin pitkälti teollisuustyöpaikkojen määrän kasvulla. Maatalouden, metsätalouden ja riista ja kalatalouden työpaikkojen määrä on laskenut 111, teollisuustyöpaikkojen määrä on lisääntynyt 92, julkisen sektorin työpaikkojen määrä, kaupan alan työpaikkojen määrä on laskenut. Majoitus ja ravitsemustoiminnan työpaikat ovat lievästi lisääntyneet Asuinrakennukset 1990 2000 2010 2012 maaseudun paikalliskeskus 2.004 2.065 2.048 2.052 ydinmaaseutu 1.332 1.355 1.343 1.351 harvaan asuttu maaseutu 1.516 1.654 1.528 1.529 yhteensä 4.852 5.074 4.919 4.932 Asuinrakennusten määrä on vuosina 1990 2012 Lieksassa kasvanut 1,6 % eli 83 kappaletta. Kasvua voidaan havaita kaikilla alueilla. Loma-asuntoja 2005 2010 2012 maaseudun paikalliskeskus 47 46 49 ydinmaaseutu 672 670 696 harvaan asuttu maaseutu 2.078 2.140 2.214 yhteensä 2.797 2.856 2.959
Loma asuntojen määrä on kasvanut vuosina 2005 2012 162 kappaletta. Kasvua on ollut erityisesti harvaan asutulla maaseudulla 6,5 % eli 136 kappaletta. Loma asunnot ovat hajautuneet varsin tasaisesti eri puolille Lieksaa, etupäässä Pielisen, Viekijärven, Pankajärven ja Nurmijärven rannoille. Kaupunki on kehittämässä vapaa ajan asujien ja kaupungin yhteistyötä perustamalla vapaa ajan asukastoimikunnan. 1970 luvulla Lieksassa nimettiin kyläkeskuksiksi Vieki, Nurmijärvi, Hattuvaara, Vuonislahti ja Koli. Näiden kylien taantuva kehitys on ollut hitaampaa kuin muissa kylissä. Kylät toimivat myös aktiivisesti kehittäen itse toimintaansa. Lieksan maantieverkko on kattava. Perustienpidon resurssien vähetessä tieverkon kunto on rapistumassa. Puutavaran kuljetukseen liittyen metsäautotieverkosto on myös kattava koko maaseutualueella. Tiet ovat pääosin hyvin liikennöitävissä. Lieksan kautta kulkee Joensuu Lieksa Nurmes Kontiomäki rataosuus. Rataosuudella on varsin vilkasta tavaraliikennettä ja kaksi henkilöliikennevuoroa päivittäin. Henkilöliikenne on mahdollista Lieksan, Kylänlahden ja Vuonislahden asemilta. Lieksan alue on varsin kattavasti vesi ja viemäriverkoston piirissä. Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistaverkkohankkeesta. Päätöksen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritykset ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu tai kaapeliverkosta. Lieksassa runkoverkkoa on rakennettu on saatu rakennettua Kirjastoauto liikennöi säännöllisesti kaupungin haja-asutusalueilla. Uuden kirjastoauton hankinnan yhteydessä toiminnan sisältöä kehitetään. Lieksan kansalaisopisto tarjoaa erilaisia harrastus ja opiskelumahdollisuuksia myös haja asutusalueella. Lieksassa toimii suuri joukko erilaisia yhdistyksiä, joilla on merkittävää vaikutusta maaseudun elinvoimaan ja ihmisten viihtyvyyteen. Kyläyhdistyksiä on kaksikymmentä, liikunta ja urheiluseuroja kaksikymmentäkaksi, metsästysseuroja kaksikymmentäyhdeksän, hirviseurueita viisikymmentä, marttayhdistyksiä kahdeksan, nuoriso ja kulttuuriyhdistyksiä yli kaksikymmentä ja useita erilaisia kansanterveysyhdistyksiä jne. Metsähallitus myy vuosittain pienriistalupia Lieksan alueelle lähes 2500. Myös kalastuslupia myydään runsaasti. Lieksan kaupungin alueella on monipuolinen verkosto erilaisia reitistöjä (patkointi, vaellus, melonta, hiihto, maastopyöräily, moottorikelkkailu jne), liite 2. Maaseutustrategiassa puhutaan maaseutumaisesta elämänmuodosta. Määritelmät maaseudusta toistuvat useissa tutkimuksissa. Toistuvia tekijöitä ovat muun muassa luonnonläheisyys, rauhallisuus, yhteisöllisyys ja turvallisuus sekä puhtaus. Samalla nämä mielikuvat ovat maaseutuun liitettyjä positiivisia arvoja. Yleisesti maalla asumista tai maaseutumaista elämäntapaa kuvaillaan myönteisessä valossa ja pidetään myönteisenä arvona.
3. SWOT-tarkastelu Seuraavaan yhteenvetotaulukkoon on koottu kyläkierroksella ja työryhmissä nousseet heikkoudet, vahvuudet, uhkat ja mahdollisuudet VAHVUUDET HEIKKOUDET S I S Ä I S E T Luonto kaikissa muodoissaan Metsät, metsä raaka-aine Vesistöt (Pielinen ja muut) Erämaat, metsästysmahdollisuudet Hyvät harrastusmahdollisuudet Kattava tieverkko Vapaa-ajan asutus ja asukkaat Valokuitu Vesi- ja viemäriverkosto Sotahistoria Myynnissä olevat kiinteistöt käy hyvin kaupaksi Tilaa olla ja elää Luonnon tuotteet (marjat, sienet, kalat, riista) Autolautta ja jäätie Rauhallisuus, turvallisuus, hiljaisuus Rautatie Kulttuuriperintö Hevos- ja koiraharrastajat Valtion metsät ja maat Paikallisen väestön suhtautuminen maatalouteen ja oman paikkakunnan tuotteisiin positiivista Viljelijöiden maahenki on vahva Inarin rajanylityspaikka Reitistöt (moottorikelkka, patikointi, melonta) Koli ja Ruunaa Monipuolinen yritystoiminta Vahva kolmannen sektorin toimijakenttä (yhdistykset, järjestöt) Aktiiviset ja osaavat ihmiset Kylillä hyvät kokoontumistilat Tiestön huono kunto Julkinen liikenne puuttuu Venepaikat, vesillelaskupaikat, tankkaus puuttuvat Huonot nettiyhteydet (missä ei kuitua) Maisemat kasvavat umpeen Pielisen pinnan vaihtelu Ikärakenne Palvelut hävinneet kyliltä Kaupungin ja teknisen viraston asenne maataloutta kohtaan Maatalouden yritysneuvonta on tiloille maksullista Metsätilojen sukupolvenvaihdokset hankalia Yhdistystoiminnan aktiivien pieni määrä
UHAT MAHDOLLISUUDET U L K O I S E T Tiestön edelleen jatkuva heikkeneminen Byrokratia (liika suojelu ja säätely) Maankäytön ja rakentamisen rajoittaminen Keskittämiskehitys Kimppakyyti heikkenee Väestö ikääntyy Osaavan työvoiman saanti maaja metsätalousalalla Suuret muutokset maatalouden tukirakenteissa Koulutuksen siirtyminen maakuntakeskuksiin tai jopa kauemmaksikin Yhdistysten aktiivit väsyvät Maan tehokas käyttö Lieksa julistautuu fossiilisista polttoaineista vapaaksi Sotahistoria Vesistöjen parempi hyödyntäminen Liikkuvat palvelut Suurpedot, metsäpeurat, linnut, virtakutuiset kalat Pappilanluhta Biotalous, bioenergia (vai onko vahvuus?) On varaa tehostaa tuotantoa (mm. maidon- ja nurmentuotanto) Hanketoiminta, Leader -rahoitus Investoivien tilojen vakuusrahasto/säätiö/ Maatalouden investointien tukeminen Lähiruoka ja oman paikkakunnan tuotteiden käyttö ruokahuollossa Puurakentaminen Venäjän läheisyys, Inarin rajanylityspaikan kehittäminen Yhteismetsä Kolmas sektori palveluiden tuottajana Yhteistyö kylien välillä Lähidemokratia Asuminen ja ympäristö, Elinvoima ja toimeentulo, Yhteisöt ja verkostot Pidetyissä kyläilloissa tehdyt kyläkohtaiset swot analyysit löytyvät (http://www.mslita.fi/vaarojen-kylakierros/lieksa/ 4. Yhteydet muihin strategioihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR hyväksyi 14.2.2014 kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vuosille 2014-2020.
Maaseutupolitiikan tavoitteena on voimavarojaan hyödyntävä ja hyvinvoiva maaseutu. Maaseutupolitiikan vision mukaan - maaseutu on erottamaton osa kansallista menestystä ja yhteiskuntaa - maaseutu on yritteliäisyyteen ja luovuuteen kannustava hyvä elämisen ympäristö - maaseudun aineellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen perusta on tärkeä koko Suomelle Maaseutupolitiikassa korostetaan kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistamista. Tavoitteena on, että maaseutua kehitetään entistä enemmän siellä toimivien ihmisten ja yritysten tietoon, osaamiseen ja aktiivisuuteen perustuen Kärkitoimenpiteiksi on nostettu lähidemokratian vahvistaminen, palvelujen järjestäminen, tieverkon kunnosta huolehtiminen, tietoliikenneyhteyksien rakentaminen, maaseuturakentamisen edistäminen, aluetaloutta tukevat julkiset hankinnat, yrittäjyyden vahvistaminen, osaavan työvoiman saatavuus ja hajautettu energiantuotanto. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa vuosille 2014-2020 määritellään visio seuraavasti: Maaseutu luonnonvaroineen on keskeinen tekijä Pohjois-Karjalan taloudelliselle menestykselle ja hyvinvoinnille. Osaavat ihmiset ja yritykset hyödyntävät kestävästi ja taiten alueen voimavaroja ja ulkopuolista kysyntää. Maaseutumme on innostavan yhteisöllisen toiminnan ja laadukkaan asumisen paikka, jonka kulttuurinen identiteetti ja vetovoima ovat vahvistuneet merkittävästi. Maaseudun tulevaisuutta tehdään hyvässä yhteistyössä sen palvelujen perusrakenteet turvaten sekä uusiutumiseen ja kasvuun rohkaisten. Suunnitelman mukainen Strategia Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Strategiaa toteutetaan kanavoimalla rahoitusta maaseudun yritystoiminnan ja maatalouden monipuolistamiseen, kilpailukyvyn lisäämiseen sekä osaamisen uudistamiseen. Vahvistettavina painopisteinä ovat maidontuotanto, luomutuotanto, uudet lähiruokaratkaisut sekä hajautettu bioenergian tuotanto. Tuotannon monipuolistamista, jalostusasteen kohottamista, asiakaslähtöistä tuotekehitystä sekä yhteistyötä ja innovaatioita edesauttavia ratkaisuja edistetään. Yhtä lailla vahvistetaan luonnonvarojen ja materiaalivirtojen kestävää ja ekotehokasta hyödyntämistä. Rahoitusta ohjataan myös maaseutualueiden yhteisölliseen kehittämistoimintaan yhteistyössä Leadertoimintaryhmien kanssa. Maaseudulle haetaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat asumisen, työn ja vapaa-ajan sujuvan arjen sekä turvaavat palvelujen saatavuuden. Uutta elinvoimaa, moniarvoisuutta ja mahdollisuuksia maaseudulle saadaan aktivoimalla ja osallistamalla tulo- ja maahanmuuttajia, nuoria ja senioreita. Lisäksi edistetään pohjoiskarjalaista maaseutu-brändiä vahvistavia kulttuuri-, tuote- ja markkinointiratkaisuja. Vaara-Karjalan Leader ry:n paikallisen kehittämisstrategian vuosille 2014-2020 tavoitteena on, että Vaara-Karjalan alue säilyy myös tulevaisuudessa elinvoimaisena ja miellyttävänä asuinympäristönä. Kehittämisstrategian tavoitteena on vahvistaa ja hyödyntää alueemme vahvuuksia sekä nostaa esiin uusia avauksia alueemme kehittämiseksi.
Visiomme on, että Vaara-Karjalan alue on aktiivisten kansalaisten alueyhteisö, jossa luonnonvarat sekä kulttuuri antavat voimaa alueen kehittämiselle ja eläköityminen on uusiutumista. Hyödynnämme nopeita tietoliikenneyhteyksiä, jotka mahdollistavat uusien, innovatiivisten ja helppokäyttöisten palvelumallien luomisen. Alueemme toimijoiden yhteistyöverkosto luo positiivista virettä ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä alueemme asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen hyväksi vahvistaen uskoa paremmasta tulevaisuudesta. Kehittämisstrategiassa on neljä painopistealuetta: - Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt - Elinvoimainen yritystoiminta - Luonnonvarat ja kestävä kehitys - Alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö Painopistealueita toteutetaan suhteessa 40% - 30% - 15% - 15%. Edellä oleva tausta aineisto on kasattu maaseutustrategiatyön osana ja sitä on käytetty asetettaessa strategisia painopistealueita
Liite 1
Liite 2 LIEKSAN KAUPUNGIN ALUEELLA OLEVAT REITISTÖT Retkeilyreitit: Karhunpolku, josta 123 km on Lieksan alueella. Reitti alkaa Patvinsuolta Ilomantsin kunnan rajalta ja päättyy Teljoon Kuhmon kaupungin rajalle. Lieksan keskustasta on yhteys Karhunpolulle. Reposuon ympyräreitti on pituudeltaan 12 km. Ruunaan Koskikierroksen pituus on 31 km. Patvinsuolla on yhteensä 80 km merkittyjä polkuja. Suomun järven kierto 15 km. Herajärven kierros on pituudeltaan 61 km, myös lyhyempiä vaihtoehtoja. Kolilla merkittyjä polkuja on yhteensä n. 80 km. Muualla Lieksan alueella runsaasti muita lyhyempiä polkuja ja reittejä. Hiihtoreitit: Kolilla on n. 50 km pitkä hiihtoreitti, josta valaistuna Kopravaara - Loma-Koli osuus 22 km. Timitran hiihtokeskuksessa on n. seitsemän km pitkä latu. Urheilupuisto - Pankakoski - yhdyslatu 12 km. Saava latu on pituudeltaan noin yhdeksän km. Pankakoskella on noin seitsemän km pitkä latu. Muualla Lieksan alueella on runsaasti muita lyhyempiä latuja, mm kylien hoidossa olevat ladut. Vesiretkeilyreitit: Jongunjoen melontareitti on pituudeltaan noin 80 km. Reitti alkaa Jonkerista ja päättyy Nurmijärvelle. Reitti käsittää 38 koskea, kaksi varaustupaa ja 11 levähdyspaikkaa. Ruunaan koskireitti on noin 30 km pitkä ja käsittää kuusi koskea. Kelkkareitit: Kelkkailureittejä Lieksan alueella on runsaasti. Lieksa - Nurmes reitti, jonka pituus on 47 km. Muita kelkkailureittejä ovat Lieksa-Kuhmo, Lieksa-Koli-Joensuu, Lieksa Nurmijärvi Ruunaa PikkuKili Koli ja reitti Ruunaasta Hattuvaaran kautta Ilomantsiin.