liitto ry:n sosiaalinen uudistuslehti 3/2011 Skootterilla vammaisten asialla Tässä numerossa teemana: Vammaiset ja tietotekniikka Sivut 6-7 ja pääkirjoitus sivu 2 Köyhyystutkimus patistelee kunnallisia päättäjiä toimiin Sivu 3 Yhdistykset juhlivat merkkivuosiaan ja matkailivat kotimaassa Sivut 4-5 Viestintäministeri Krista Kiurun haastattelu tietotekniikan näkymistä Sivu 6 liiton Keravan yhdistyksen sihteeri Tapio Tenhunen surauttaa skootterin käyntiin ja jakaa Uusi Invalidi-lehteä 35 kappaletta joka numeroa Keravan, Tuusulan ja Järvenpään kuntien alueille. - Vien lehteä kirjastoihin, terveysasemille, sairaaloihin ja muihin julkisiin tiloihin. Se on mukava lenkki, ja käyn välillä jossain kahvilla, Tapio Tenhunen kertoo. Kuva: Hannu Oittinen. Vammaisella ja pitkäaikaissairaalla oltava oikeus hyvään hoitoon julkisissa palveluissa liiton XXVII Vammaiskulttuuripäivien 12.6.2011 vetoomus kuuden hallitusneuvotteluissa mukana olleen puolueen (nykyisten hallituspuolueiden) puheenjohtajille: Vammautumisen ja pitkäaikaissairauden takia työelämän ulkopuolelle jääneet ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan hyvin toimivien ja joustavien terveyspalvelujen saajina. Näin on siitä huolimatta, että perustuslakimme takaa kaikille kansalaisille yhdenvertaiset oikeudet julkisiin palveluihin. Monin paikoin terveyspalvelujen saatavuus on heikentynyt palvelujärjestelmän toimintahäiriöiden ja resurssipulan vuoksi. Häiriöitä on synnyttänyt erityisesti lääkäripula ja kuntien tapa yrittää helpottaa lääkäripulaa turvautumalla lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa välittävien yritysten palveluihin. liitto vaatii, että tulevan hallituksen on ratkaistava perusterveydenhuollon palvelujen ongelmat siten, että vammaisten ja pitkäaikaissairaiden pääsy julkisiin terveyspalveluihin helpottuu. Palvelujen laatua on parannettava kehittämällä ennaltaehkäisyä ja muita palveluja vastaamaan paremmin vammaisten tarpeita. Kulttuuripäivien osanottajat ottivat kantaa kunnollisten ja maksuttomien julkisten terveyspalvelujen puolesta. Kuva: Hannu Oittinen. Muutos edellyttää, että terveysbisneksen keinottelu veronmaksajien varoilla ja kansalaisten terveydellä estetään ja että julkisia peruspalveluja vahvistetaan. Terveyskeskukset tulee tehdä jälleen houkutteleviksi työpaikoiksi nuorille lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. liitto vaatii lisäksi, että alkavana hallituskautena vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyspalvelut tehdään maksuttomiksi vastaavalla tavalla kuin työterveyshuollon palvelut jo ovat työelämässä vakituisessa työsuhteessa olevilla. Kuvia ja puheenvuoro Vammaisten XXVII kulttuuripäiviltä Sivut 8-9 (kannanotto sivulla 1) Kokousta, kerhoa, seminaaria ja muuta toimintaa Sivu 10 Tenhusen skootterikierros Keravan-Tuusulan- Järvenpään kulmilla Sivu 12 Se kesä on mennyt Kuva: Hannu Oittinen Vähäjärven lomakodin laiturilta.
2 Pääkirjoitus 3/2011 Informaatioteknologian vallankumous koskettaa kaikkia ihmisiä myös pitkäaikaissairaita, vammaisia ja ikäihmisiä. Paljon se antaa, mutta paljon se aikaansaa ongelmiakin. Murroksen kärkeä johdattelee nuori menestyvien nörttien sukupolvi. Heidän on vaikea samaistua toimintakyvyltään hidastuneiden ja rajoitteita omaavien todellisuuteen. Valtiovallan tulisi perustuslain mukaan turvata kaikille yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet toimeentuloon ja palveluihin. Se koskee erityisesti niitä, joilla sairauden, vian tai vamman vuoksi toimintakyky on rajoittunut. Uuden teknologian sovellutukset lääketieteen alueella ovat antaneet paljon lisämahdollisuuksia aisti- ja liikuntavammaisille. Silti joukossamme on paljon niitä, jotka syrjäytyvät kiihtyvällä vauhdilla etenevässä informaatioteknologisessa murroksessa. Syrjäytyminen alkaa heti syntymän jälkeen erityisesti niillä, joilla lapsuuden kasvu- ja kehitysympäristö on taloudellisesti ja sosiaalisesti vajavainen. Alueelliset erot laajakaistayhteyden saatavuudessa ovat edelleen huomattavat. Julkisten palvelujen sisäinen informaation siirto takkuaa, kun terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja sosiaalipalveluissa on runsaasti keskenään yhteen sopimattomia tietojärjestelmiä. Ongelmana tietosuojaviranomaisten arvion mukaan on myös yksityisyyden suojan turvaaminen nettiaikana, kun tietovuotojen riskit kasvavat. Vaikeuksista huolimatta yksityiset ja julkiset palvelut siirty- Ihminen koneen ja verkon osana vät lisääntyvästi verkkopalveluiksi. Laskujen maksaminen kotoa käsin on arkipäivää suurelle osalle ihmisiä. Lomamatkoja tilataan, juna- ja bussilippuja ostetaan lisääntyvästi netistä. Veroilmoitusten ja Kelan etuushakemuksien täyttäminen netissä on ollut jo jonkin aikaa mahdollista. Kunnissa on hankkeita, joissa yritetään siirtää sosiaalipalvelujen, terveyspalvelujen ja muidenkin asiakaspalvelujen toimintoja verkkoon. Erikoislääkärit antavat konsultaatiopalveluita videoyhteyden välityksellä terveyskeskuslääkäreille ainakin harvaan asutuilla alueilla. Nykytekniikka mahdollistaisi jo pitkäaikaissairauksia kärsivien kommunikoinnin hoidosta vastaavan sairaanhoitajan ja lääkärin kanssa lisääntyvästi netin kautta Call-centereissä tapahtuvan puhelinjonotuksen ja nappien painamisohjeiden sijasta, jos asiakaslähtöisyyteen panostettaisiin enemmän. Monet yksinäisyydestä kärsivät pitkäaikaissairaat ja vammaiset ovat löytäneet netin kontakti-, viihde- ja virtuaali-ihmissuhdepalvelut. Valitettavasti osa näistä palveluista koukuttaa vastaavalla tavalla kuin aivojen mielihyväkeskukseen vaikuttavat päihteet ja riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet. Erityisesti he, jotka syystä tai toisesta joutuvat elämään eristäytynyttä elämää, saattavat kohdata virtuaalimaailman negatiiviset puolet. Kun palvelutkin tulevat lisääntyvästi netin kautta kotiin, vähenee tarve lähteä liikkeelle. liiton paikallisjärjestöt ovat aktiivisia kerho- ja virkistystoiminnan toteuttajia. Olen suorastaan yllättynyt jäsenistön aktiivisesta kulttuuriharrastuksesta. Rohkeus esiintyä, luoda musiikkia ja muuta yhdessäolon mielihyvää on voimavara, joka torjuu parhaiten eristäytymistä. Tulevaisuudessa meidän liittomme ja muiden vammaisjärjestöjen on syytä seurata nettipalvelujen kehitystä. Maksuttoman laajakaistayhteyden saaminen kaikille on tänään yhtä tärkeää kuin postin, puhelinverkon, rautateiden ja autolle kulkukelpoisen tieverkon rakentaminen. Pienituloisille tulee turvata myös välineet ja riittävä neuvonta, joilla julkisiin palveluihin pääsee netin kautta. Tämä on tarpeen viimeistään siinä vaiheessa kun palveluverkko harvenee. Julkisen vallan on pidettävä erityistä huolta siitä, että nettipalvelujen yleistyminen ei johda ikäihmisten, vammaisten, pienituloisten ja monia pitkäaikaissairauksia sairastavien entistä hankalampaan syrjäytymiseen. Ihminen voi jäädä palveluiden ulkopuolelle, kun nettiin ei pääse. Sieltä saatava palvelu saattaa jäädä käyttämättä kun kukaan ei ole kertonut, miten sitä käytetään. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisjärjestöjen on syytä seurata perustuslaillisten oikeuksien toteutumista niin, että meistä ei tulisi nettivallankumouksen uhreja muuttumalla koneen osiksi tai osattomiksi. Antti Holopainen liitto ry:n puheenjohtaja Kansalaisten oma budjettiriihi otti kantaa Kuuden puolueen hallitus pääsi nopeasti sopuun budjettiraameista. Niissä raameissa leikataan kunnilta ensi vuonna 631 miljoonaa euroa, mutta tuetaan suuryrityksiä ja lisätään asevarustelua. Helsingissä mieltään osoittaneet kansalaisjärjestöt eivät hyväksy tätä, vaan vaativat omassa budjettiriihessään työtä, eläkekorjauksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Taistelu budjetista on vasta alussa. Kuva: Toivo Koivisto. Mielenosoituksessa vaadittiin mm. taitetun eläkeindeksin kumoamista. Näkökulma: Anni Tiainen Jo on aikoihin eletty... Olen mietiskellyt, mitä hyötyä on ollut siitä, että Suomi aikanaan liittyi Euroopan Unioniin. Voimme nyt jo kokemusten perusteella sanoa, miten se on vaikuttanut tavallisen kansalaisen elämään. On todettava, että ei ainakaan parantanut sitä. Aluksi jotkut elintarvikkeet hetkellisesti laskivat, mutta nyt ruoka on entistä kalliimpaa. Kaikenkarvaiset direktiivit ovat lisänneet kustannuksia ja kuka muu ne maksaa kuin veronmaksaja. Liittymistä perusteltiin mm. sillä, että maahan saadaan lisää työpaikkoja. Käytäntö on ollut juuri päinvastainen. Työpaikkoja siirretään muihin maihin voittojen maksimoimiseksi. Viimeksi on uutisoitu Myllykosken irtisanomisista, jotka koskevat liki 650 työpaikkaa. Irtisanominen kun on Suomessa huomattavasti halvempaa kuin monessa muussa maassa. Kuinka ollakaan, olemme nyt holtittomasti asioitaan hoitaneiden valtioiden rahoittajia, halusimme sitä tai emme. Tämän vuoksihan EU on alun perin synnytettykin. Itse olen ollut liittymistä vastaan ja äänestänyt sen mukaisesti. Mielestäni se, että kaikilla EU-mailla on sama valuutta, ei ole köyhälle, sairaalle tai vammaiselle tuonut mitään lisäarvoa. Rahan arvo on laskenut jopa siinä määrin, että entinen markka on nykyinen euro. Mitä taas matkustamiseen tulee, uskon, että rahan vaihto ei tavalliselle pienituloiselle ole ollut ongelma. Nyt olemme sellaisessa kurimuksessa, jolle päätä ei ole näkyvissä. Avustettavia maita näyttää riittävän. Vakuuksien saaminen on mahdotonta mailta, jotka ovat konkurssitilassa. Vaalien edellä annettuihin lupauksiin pääseminen on kaikille hallituspuolueille mahdotonta. Muisteltiin menneitä: Minä olin nuorin kahdeksasta lapsesta ja jouduin aina käyttämään sisarusteni vanhoja vaatteita. Mitäs kummallista siinä on. Niinhän perheissä on tapana. Olin perheen ainoa poika! Helppo muistaa: Lastentarhanopettaja neuvoi lapsille oikeaa ja vasenta. - Vasen käsi on se, jossa peukalo on oikealla puolella. Anni Tiainen Vilppulan yhdistyksestä. Kuva: Tarja Västilä. Omassa maassa pienituloiset odottavat korotuksia perusturvaan ja samanaikaisesti syydetään useita miljardeja euroja kotimaan ulkopuolelle. Kuntien rasitteita lisätään ja valtion avustukset pienenevät jopa siinä määrin, että kunnallisveroon kohdistuvat paineet ovat yhden prosenttiyksikön luokkaa. Vanhuspalvelulakia on kauan kaivattu, nyt kiistellään siitä koskeeko laki 75- vai 80-vuotiaita. Ikäänkuin kaikkia ei tarvitsisi hoitaa yhtä hyvin iästä riippumatta. Rahat parannuksiin tuntuvat olevan kiven alla. Valtion ensi vuoden budjetin valmistelu tuntuu olevan hyvin sekavaa, sitä on vaikea kommentoida vielä tässä vaiheessa. Näyttää siltä, että monet hyvät asiat on ammuttu heti alas. Olen tyrmistynyt Vasemmistoliitonkin vakuutteluun siitä, että hallituksessa pysytään loppuun saakka. On muistettava, että Kokoomus johtaa hallitustyöskentelyä ja päätettävistä asioista ei voi etukäteen tietää. Olen kuitenkin optimistinen sen suhteen, että päätöksiin voidaan vaikuttaa. Kansalaisliikkeet ja suorat yhteydenotot päättäjiin ovat hyviä vaikutuskanavia, niitä tulee käyttää. Anni Tiainen Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Tsil ry:n liittohallituksen varajäsen Radalla pääsee: Kaksi hölmöläistä pinkoi pitkin junarataa henkensä edestä, sillä juna oli tulossa takaa kovaa vauhtia. Juostaan metsään! ehdotti toinen puuskuttaen. Hölmö! Emmehän me pääse junaa pakoon edes tässä. Miten se muka onnistuisi tuolla pusikossa? Se on kasvun päivä, jona ensimmäisen kerran naurat itsellesi. (Ethel Barrymore)
3 Köyhyystutkimus haastaa kuntapäättäjät Nyt on tarjolla tutkimus, jossa köyhän ääni kuuluu suoraan päättäjille. Tampereen yliopistossa valmistunut Kunnallisalan kehittämissäätiön pääosin rahoittama tutkimus Köyhä byrokratian rattaissa perustuu köyhien itsensä ja heidän parissaan työtä tekevien haastatteluihin. Myös Tampereen kaupunki on osallistunut tutkimushankkeen rahoitukseen. Tutkimuksen kohteena on ollut kolme köyhien ryhmää. Hankkeen johtaja, sosiaalitutkimuksen professori (ma.) Irene Roivainen on vastannut yksinhuoltajanaisten tutkimuksesta, sosiaalityön professori Jari Heinosen vastuulla ovat olleet yksinäiset miehet ja lehtori Satu Ylinen on tutkinut vanhusten köyhyyttä. Tutkijat muistuttavat, että vuosi 2010 oli Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomen kansallisena toimintasuunnitelmana oli antaa ääni köyhille ja syrjäytyneille ja heidän kanssaan työskenteleville, järjestöihmisille sekä sosiaalityöntekijöille. Tutkijat itse asettivat tavoitteeksi, että tämä ääni tulisi mahdollisimman alkuperäisenä päättäjien ja suuren yleisön tietoisuuteen. Markkinapalvelut eriarvoistavat Vanhusten köyhyyden tutkimuksesta vastannut Satu Ylinen toteaa, että palvelujärjestelmän supistamiset ja keskittämiset näyttäytyvät monin tavoin kielteisesti vanhusten elämässä. - Kotipalvelujen heikentäminen vaikuttaa suoraan vanhusten arkeen. Seurauksena voi olla epäterveellinen ruoka, huono hygienia, lääkkeiden unohtaminen ja hoitojen laiminlyönti. Omiin oloihin jäämisestä Tampereen yliopiston tutkimus perustuu köyhien itsensä sekä heidän kanssaan työskentelevien haastatteluihin. Se on ainoa laatuaan Suomessa ja on heti ilmestyttyään herättänyt suurta huomiota. Tutkimushankkeen johtaja, professori Irene Roivainen tutki yksinhuoltajanaisten köyhyyttä. seuraa myös olemassa olevien palvelujen alikäyttöä, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia, sanoo Ylinen. Kun julkiset palvelut heikkenevät ja niitä karsitaan, tilalle tulee maksullisia markkinapalveluja. Suora seuraus tästä on vanhusten välisten erojen kasvu. - Rahalla saa esimerkiksi laadukkaita asumis- ja hoivapalveluja, mutta valitettavan monen tilanne huononee, koska rahaa ei yksinkertaisesti ole. Silloin korostuu omaisten ja läheisten rooli, mutta kaikilla ei tätäkään tukea ole. Irene Roivainen korostaa tiedon kulkemisen ja selkeyden merkitystä molempiin suuntiin. Samalla hän kritisoi Tampereen Kotitorin tapaisia ratkaisuja. - On tietenkin hyvä, että tietoa erilaisista palveluista tarjotaan. Mutta jos julkisen palveluverkon osuutta heikennetään myös tiedotuksessa, se tuo uusia ongelmia. Tutkimuksessa eräs haastatelluista totesikin, että on korkea kynnys lähteä hakemaan kulttuuria Kotitorilta, sanoo Roivainen. Hän jatkaa, että kaupungin Lehtori Satu Ylinen on vastannut vanhusten kokeman köyhyyden tutkimuksesta. kotipalvelujen työntekijöillä on paljon hiljaista tietoa, joka kuulluksi tullessaan auttaisi niin palvelujen kehittämisessä kuin suoraan vanhusten oloissakin. - Mutta kotipalvelun työntekijöitä jopa kielletään ottamasta yhteyttä päättäjiin. Samoin sosiaalityöntekijät ovat liian tiukalle vedettyjen normien kanssa puun ja kuoren välissä. Julkisissa palveluissa koetut viat ja puutteet eivät ole työntekijöissä, vaan järjestelmässä. Palvelujen keskittäminen on ollut suuri virhe Professori Jari Heinosen tutkimuskohteena ovat olleet yksin asuvat miehet. Roivaisen mukaan nykyisin vallalla oleva uusi julkinen johtaminen-järjestelmä ei lähde ihmisten tarpeista, vaan markkinoiden tuomisesta palvelujärjestelmän sisälle. Pitkän linjan sosiaalipoliitikkona hän toteaa, että vielä 1980- luvulla sosiaalipalveluissa kehitettiin yhteisöllistä työotetta ja toimintamalleja. - Alueellisten sosiaaliasemien lakkauttaminen on yksi aivan järkyttävä virhe, joka tehtiin yhden tuotantopuolen virkamiehen päätöksellä ilman valtuustokäsittelyä. Kaikilla asiakkailla ei ole rahaa edes bussilippuun mennä keskitettyjen palvelujen äärelle. Selkeä perusturva yhdeltä luukulta Samaan aihepiiriin puuttuu sosiaalityön professori Jari Heinonen, jonka vastuualueena tutkimuksessa on ollut yksin asuvien miesten köyhyys. Heidän kohdallaan korostuu tutkimuksesta tehdyn kirjan otsikkona oleva Köyhä byrokratian rattaissa. - Yksin asuvien miesten vastauksissa tuli usein esille työmarkkinatuen, asumistuen ja toimeentulotuen Bermudan kolmio, josta halutaan eroon. Tilalle kaivataan yhdeltä luukulta saatavaa perusturvaa, joka vapauttaisi myös sosiaalialan työntekijöitä byrokratian sijasta auttamisen pariin, sanoo Heinonen. Hän toteaa, että monet köyhien ja yksin asuvien miesten ongelmista juontavat tavallisten jokamiehen työmarkkinoiden katoamisesta, perusturvan heikennyksistä sekä äärimmilleen viedystä kilpailu- ja markkinahenkisyydestä koko yhteiskunnassa. - Nyt tarvitaan jokamiehen työmarkkinoita, toimivia lähipalveluja sekä selkeää perusturvaa, kiteyttää Heinonen. Johtopäätöksiä ja parannusehdotuksia Tutkijat ovat laatineet nelikohtaisen listan terveisinään päättäjille. Ensimmäisenä ovat sosiaaliturvaan liittyvät haasteet, joissa korostuvat sosiaaliturvan yksinkertaistaminen ja kannustavuus eli yhden luukun periaate ja oikeus saada ansiotuloa ilman tukien välitöntä menettämistä. Myös enimmäisasumismenojen ylärajan tarkistaminen, eläkkeiden indeksitarkistukset sekä etuuksien turvaaminen iästä ja elämäntilanteesta riippumatta kuuluvat parannusehdotuksiin. Palvelujärjestelmää esitetään parannettavaksi yksinkertaistamalla sitä, tiedotusta parantamalla ja palvelujen piiriin pääsyä helpottamalla. Lähipalvelujen turvaaminen ja kehittäminen sekä erityispalvelujen piiriin pääsyn helpottaminen ovat myös esityslistalla. Lisäksi tutkijat esittävät ammatillisten työkäytäntöjen kehittämistä siten, että asiakkaiden ja työntekijöiden kasvokkain kohtaamisen tulee enemmän tilaisuuksia. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tutkijat ehdottavat palvelujen käyttäjien osallisuuden vahvistamista sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemista arjen palvelutilanteissa. Hannu Oittinen Tutkimus on luettavissa Internetissä Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla osoitteessa www.kaks.fi Pidä huolta kuulostasi! (Ai mistä?) Suomalaiset pitävät kuuloa toiseksi tärkeimpänä aistinaan näön jälkeen. Kuitenkaan kuulosta ei juuri huolehdita eikä sitä tutkituteta. Tämä käy ilmi Kuulotekniikka Oy:n viime heinäkuussa teettämästä tutkimuksesta. Kuulonsa oli tutkituttanut viimeisen vuoden aikana vain 17 % vastaajista, kun näkö oli tutkittu lähes puolella (44 %) vastaajista. Kuulon heikkenemistä pidetään usein vain ikäihmisten ongelmana, mutta kuulo-ongelmia on kaikenikäisillä. Esimerkiksi 15 24-vuotiaista joka viides kokee vaikeaksi seurata puhetta kunnolla. Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin 760 000 henkilöä, jotka kärsivät kuulon alenemisesta. Kuulosta ei ehkä tiedetä riittävästi, ja tämän vuoksi kuulon tutkimuksiin ja hoitoon hakeudutaan usein liian myöhään. Kuulon huononemista voi hidastaa, ja kuuloa voi tarvittaessa parantaa kuulokojeella. Kuulokoje auttaa hyödyntämään jäljellä olevaa kuuloa ja helpottaa huonokuuloisen arkielämää. Monella on yhä se käsitys, että kuulokojeet olisivat isoja, rumia möhkäleitä. Nykyiset kuulokojeet eivät kuitenkaan juuri eroa musiikinkuunteluun käytettävistä kuulokkeista tai ovat huomaamattomampia kuin monet hands-free-laitteet. Kuulontutkimukset tehdään yleensä sairaalassa, jossa selvitetään kuulon heikkenemisen syy ja apuvälineiden tarve. Kuulokojeen sovittamiseen ja säätöön omien yksilöllisten tarpeiden mukaisesti on syytä paneutua ja varata riittävästi aikaa. Marja-Leena Kalkkinen Vammaistutkimuksen professuuri Helsingin yliopistoon? Joukko vammaisjärjestöjä ja vammaisia lähellä olevia yhtiöitä, rahastoja ja yhdistyksiä lahjoitti kesäkuussa Helsingin yliopistolle 170 000 euroa toiveenaan, että rahalla käynnistetään viisivuotinen vammaistutkimuksen professuuri. Professorin tehtävänä olisi vammaisten ihmisten yhteiskunnallisen aseman tutkiminen. Maassamme on olemassa vammaisten ihmisten arjesta ja elämästä hyvin vähän tutkittua tietoa. Vammaisprofessuurin tarve on kirjattu mm. Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAM- POn toimenpide-ehdotuksiin, ja Sosiaali- ja terveysministeriössä on viime talvena perustettu suunnitteluryhmä viemään asiaa eteenpäin. Vastaavia professuureja on jo mm. Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
4 Vilppulassa lämminhenkinen ja innostava 50-vuotisjuhla Vilppulan Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry juhli 50-vuotistaivaltaan 29.6. aurinkoisessa säässä yhdistyksen puheenjohtajan Anja Ylä-Ajoksen pihapiirissä. Juhlan aloittivat Mänttä-Vilppulan Eläkeläiset ry:n ohjelmaryhmä Helmet ohjelmakoosteellaan Kesäpolveilua, johon kuului runoa, laulua ja huuliharpunsoittoa. Ada Juvosen esittämässä yhdistyksen historiikissa kerrattiin yhdistyksen vaiheet. Kahdeksan miestä perusti 16.4.1961 Työväentalolla Vilppulan Sairaus- ja tapaturmainvalidit liiton jäsenjärjestöksi. Perustajajäsenistä toiminnassa on edelleen mukana Esa Aittonen, jota juhlassa muistettiin liiton pöytästandaarilla. Yhdistyksen tarkoitus, vammaisten edunvalvonta on edelleen keskeinen asia toiminnassa. Vuonna 1980 tapahtui yhdistyksessä vallanvaihto, kun naiset astuivat johtoon: Anja Ylä-Ajos valittiin puheenjohtajaksi ja tätä tehtävää hän edelleen hoitaa. Protestina naisten tulolle mukaan toimintaan erosi kolme miestä yhdistyksestä. Yhdistyksen jäsenmäärä on vaihdellut 30 40 välillä. Kansalaisaktiivisuus korostuu Liiton tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle toi puheenjohtaja Antti Holopainen. Hän korosti puheenvuorossaan kansalaisjärjestöjen merkitystä byrokratisoituvalle julkishallinnolle. Kansalaisten omien kokemusten kautta voidaan vaatia julkista valtaa huolehtimaan kansalaisten perusoikeuksista, koska markkinat eivät sitä vastuuta kanna. Antti Holopainen painotti liittomme aktiivisuutta hallituksen suuntaan, jotta saamme Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit tekivät 29.5. 5.6 jo perinteeksi tulleen Pyhätunturin kevätretken. Aika kului nopeasti ulkoillen, leikkien, monenlaisten ohjelmien parissa, bingoa pelaten, Yhdistyksen perustajajäsen Esa Aittonen palkittiin liiton pöytästandaarilla. Kuva: Pauli Västilä. asiamme kuulluksi ja kansalaisten mielipiteen julkisten terveyspalvelujen puolesta toteutuvan tulevalla hallituskaudella. Ulkoistettua huono-osaisuutta Juhlapuheessaan Ada Juvonen muistutti, miten tämän päivän sosiaalipolitiikka sallii eriarvoistamisen - vastuu huonoosaisuudesta on siirretty ihmiselle itselleen. Tilapäistoimien ja köyhyyspakettien tarve kasvaa, mutta kokonaisvastuun kantaminen puuttuu. Järjestöjen rooli kansalaisten puolestapuhujana kasvaa, mutta kaikista heikoimmassa asemassa olevilla ei ole järjestöä tukenaan kuten on meillä. Vammaisja eläkeläisjärjestöillä on tarjota toimintaa, mutta miten löytää heidät mukaan toimintaan - siinä meillä riittää työsarkaa. Ada Juvonen kehotti meitä kaikkia seuraamaan hallituksen ohjelmaa etenkin vanhuspalvelulain osalta ja rohkeutta sanoa mielipiteemme, jotta laista muodostuisi toimiva. Ohjelman ja puheiden lisäksi oli tarjolla hyvää ruokaa ja kahvit mansikkakakkuineen ja niistä me juhlavieraat nautimme. Tarja Västilä Oululaiset Pyhätunturilla käsitöitä tehden, laulaen ja ennen kaikkea nauraen vatsalihakset kipeiksi. Innokkaimmat kiipesivät jopa Noitatunturin laelle saakka. Terveisin Leena Oolanti hurmasi Turun matkalaiset Mikä on se lumo, joka houkuttelee tuhansia suomalaisia vuosittain Ahvenanmaalle? Lähdimme etsimään pienen saaren taikaa löysimme merellisyyttä, idyllisiä pihoja ja pysähtynyttä aikaa. Matkalle lähtijöitä oli 46 uskalikkoa. Merimatka kesti noin 35 minuuttia. Brändön rantaan saavuttuamme jatkoimme majapaikallemme Hotelli Gullvivanille. Osa seurueesta majoittui hotellille, muut kesämökkeihin. Palvelutaso oli hyvää. Paikallisen oppaan johdolla lähdimme kiertoajelulle Godbyn kylän raitille. Kävimme tutustumassa vanhaan puukirkkoon sekä pieneen kyläkauppaan, joka oli ahdettu täyteen myytävää tavaraa ja tietysti Oolannin limppuja. Nähtiin myös vanha hirsiaitta, joka kieltolain aikana oli ollut pirtukanistereitten piilopaikkana. Valitettavasti tarjoilu ei toiminut. Aamulla lähdimme kohti pääsaarta. Merimatka oli kestoltaan hieman pitempi, runsas kaksi tuntia. Saavuttuamme lauttasatamaan jatkoimme kohti Maarianhaminaa ja teimme kaupunkikierroksen. Saavuimme lopulta hotelli Cikadaan majoittumaan ja illalliselle. Aamuaterian jälkeen saapui uusi opas ja lähdettiin tutustumaan nähtävyyksiin Lemlandissa, kävimme Norrgårdin ihastuttavassa puutarhassa, näimme Kastelholman linnan ja kävimme Bomarsundin linnoituksen raunioilla. Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseon alueella oli myös vankilamuseo. Tjudön viinitilalla oli todelliset viininmaistajaiset, tilalla valmistetaan omenaviinejä Ahvenanmaalla toimiville ravintoloille ja myös Viking Linelle. Vierailimme myös Merikorttelissa sekä SALT-käsityömyymälässä. Kiertoajelun jälkeen palattiin hotellille. Tällä kertaa ruokailimme upeassa kellariravintolassa. Ruoka ja viini oli hyvää. Sitten olikin ilta vapaa. Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry kiittää ja toivottaa kaikille matkalla olleille oikein onnekasta alkanutta syksyä! Lappeenrantalaiset olivat koolla vesiensuojelun merkeissä Lauritsalan Eläkeläiset olivat kutsuneet Lappeenrannan Tapaturma- ja sairausinvalidit vieraakseen kevätkauden päättäjäisiinsä laavulle Ylämaalle. Tapaamisen teema oli Pien- Saimaan veden laatu. Vesi on sameaa ja rehevöitynyttä, siinä on esiintynyt sinilevää jopa talvella jään alla. Pien-Saimaa on tärkeä virkistysalue sekä Lappeenrannan kaupungin juomaveden varasto ja lähde, siksi vesistön suojelulla on kiire. Asiantuntijana tilaisuudessa oli Lappeenrannan ympäristölautakunnan jäsen Markku Aalto. Hän totesi, että yhtä syyllistä vesistön huonoon tilaan ei ole, mutta maataloudella ja Vapon turvetuotannolla on osuutensa, samoin kahden kesän sateisuudella ja ravinteiden huuhtoutumisella hakkuualueilta ja rakennetuilta alueilta. Pien-Saimaan kuormituksen vähentämiseksi on käynnistetty PISA 2013-hanke, tavoitteena veden laadun ja alueen virkistysarvon parantaminen sekä vesihuollon turvaaminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä asukkaiden, maanomistajien ja viljelijöiden kanssa. Alueelle tarvitaan mm. kiinteistökohtaisia puhdistamoja, laskeutusaltaita ja kosteikkoja ravinteiden keräämiseksi. Aktiivinen keskustelu osoitti, että osallistujat olivat huolissaan Pien-Saimaan tilanteesta. Siinä korostui jokaisen vastuu vesistömme tilasta - miten hoidamme kesämökeillä jätevedet, missä pesemme mattomme. Ken Helenius puheenjohtaja Merimatkaa, kylän raittia, puukirkkoa, kyläkauppaa, viinitilaa, linnan raunioita, vankilamuseota ja paljon muuta mahtui turkulaisten Oolannin reissuun. Osanottajat syventyneinä kuuntelemaan Markku Aallon puheenvuoroa Pien-Saimaan vesistön tilasta. Lähivakuutus puh: 010 19 2800 www.lahivakuutus.fi Tilaisuudessa oli tarjolla Matin keittämää soppaa ja Onnin paistamia lettuja. Ruoka maistui ja mukava yhdessäolo todettiin antoisaksi. Elma Mikkonen Kodin vakuuttamisessa kotiseutu on parasta Monille meistä tärkeintä on oma kotiseutu ja sen pärjääminen. Tule Lähivakuutuksen asiakkaaksi! Me olemme paikallinen ja lähellä sinua. Otamme sen henkilökohtaisesti.
Osti ry juhli 50 toimintavuottaan 5 OSTIVALSSI Vuosikymmeniä juhlittiin 2.8.2011 Haukiputaalla yhdistyksen omistamassa Kesäkoti Lammelassa runsaslukuisen jäsen-, vieras- ja ystäväjoukon kanssa. Kuten yhdistyksen tapoihin kuuluu, juhla aloitettiin kakkukahveilla, jonka jälkeen väki kokoontui yhdistyksen tällaisia tai vastaavia tilaisuuksia varten hankkimaan ja piha-alueelle sijoitettuun isoon kesäpaviljonkiin. Monet pitkälti toistasataa henkeä käsittävästä joukosta joutuivat kuitenkin jäämään kauniin kesäpäivän vallitessa pihapöytien äärelle kuuntelemaan oman yhdistyksen aktiiveista ja Haukiputaan Eläkeläisistä kootun Hulvattomat - kuoron alkajaisiksi esittämää kuorolaulua. Yhdessä toimien jaksaa Ohjelma jatkui yhdistyksen johtamisesta nyt jo muutaman vuoden ajan vastuussa olleen puheenjohtajan Tauno Paakkosen esittämällä tervehdyspuheella. Puheen teemana oli, että yhdessä toimimisen kautta saadaan kaikki jäsenet hymynkin helpottamana jatkamaan monesti sairauksien, vammojen ja kipujenkin rasittamaa vaikeaakin elämää. Näin tuli juhlat avatuksi. Haukiputaan seurakunnan kappalainen Martti Heinonen esitti nyt juhlaansa viettävälle joukolle seurakunnan lohduttavan tervehdyksen. Kuten tämäntapaisiin juhliin kuuluu, yhdistyksen varapuheenjohtaja Anneli Kelloniemi esitti Tauno Paakkosen laatiman historiikin yhdistyksen pitkältä taipaleelta. Siitä kävi selville, että yhdessä toimien on saatu paljon aikaan ja monelle talkoisiin osallistuvalle joskus raskaankin työn antamaa yhdessä toimimisen virkistystä. Puheiden välillä Haukiputaan Eläkeläiset esittivät taiteellisen Aurinko paiostoi, laulu raikui ja soitto soi kun Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidien yhdistys vietti 50-vuotisjuhliaan Haukiputaan Lammelassa, mukana oli liiton uusi puheenjohtaja Antti Holopainen. vetäjänsä Taisto Korvalan johdolla ja Reima Ritapuun harmonikkasäestyksellä keveää ja kuulijoihin menevää kuorolaulua. Kunnes taasen oli vuorossa tervehdyspuhe, jonka nyt esitti ansiokkaasti keskusjärjestön liiton puheenjohtaja Antti Holopainen. Hän toi kymmenien vuosien aikaisen lääkäritoimensa tietämyksen pohjalta rohkeuden siemeniä myös heille, jotka ovat vaarassa tuntea itsensä yksinäiseksi ja jopa hylätyksikin. Hän oli poiminut juhlivan yhdistyksen puheenjohtajan avauspuheesta hymyn tärkeyden ja yhdessä tekemisen sekä osallistumisen helpottavan elämän myönteisen vaikutuksen parempaan jaksamiseen. Yhteistä tärkeää toimintaa on vammaisten ja sairaiden sekä ikääntyneiden etujen ajaminen yhdessä yhteiskunnan eri päättäjien suuntaan. Huiluin, harpuin, kitaroin Monipuolinen ohjelma jatkui runoesityksin, sketsein, yhteislauluin sekä välillä musisoiden Leila Soinin huuliharpun ja Kuopion yhdistyksen puheenjohtajan Paavo Antikaisen kitaran antamin sävelin. Juhlivan yhdistyksen monitaituri Leila Soini oli kirjoittanut, ohjannut ja harjoituttanut juhlaan yhdistyksen ohjelman. Väliajalla nautittiin makoinen lohikeitto jälkiruokineen ja muine tykötarpeineen. Ruokailuaika antoikin mahdollisuuden vapaaseen seurusteluun, joka sekin näytti olevan tarpeellista hengen ja ruumiin ravintoa. Uurastajia palkittiin Ruokailun jälkeisenä tapahtumana juhliva yhdistys palkitsi liittonsa myöntämin ansiomerkein yhdistyksensä uurastajia: kultaisella ansiomerkillä palkittiin Kauko Sivusalo, ja hopeisen ansiomerkin olivat ansainneet Taimi Anttila, Raimo Anttila, Saara Greus, Aune Kukkonen, Esko Kukkonen, Saara Lehtomaa ja Eila Moilanen. Ohjelma jatkui monine esityksineen aina pitkälle iltapäivään saakka, kunnes yhdistyksen puheenjohtaja vielä kehotti vieraita päättäjäiskahveille sanoen, että sen jälkeenkään ei kenenkään tarvitse lähteä pois, vaan voidaan jatkaa yhdessäoloa kesäiltapäivästä nauttien. Toimeksi saaneena Heino Luukinen juhlivan yhdistyksen jäsen sanat: Tauno Paakkonen (sävel: Partisaanivalssi) Mänty kasvaa kankahalla ylvähänä paikassaan. Koetellut on sitä halla, helteen tunsi rungossaan. Korkealla taivas kaartaa, sinne latva kurkottaa. Nuori metsä männyn saartaa, vuoroansa odottaa. Siks sai mänty nimen uuden, keloksi nyt kutsutaan. Olla sai myös tilaisuuden ylvähämpi entistään. Arvopuuna kelo seisoo vielä kauan paikallaan. Metsurilla lupa ei oo kaataa sitä sahallaan. OSTI on nyt nimeltänsä, aivan kelon kaltainen. yhdistäjä seuralaisten, tarpeellinen on kai se, että täällä toisistamme edes jotain tiedettäis, yhdistäisi kerhojamme, nurkistamme herättäis. Lammelassa kesät oomme, siellä paljon touhutaan. Kukat siellä istutamme, kaikki tulee ajallaan. Ilan tullen saunaan meemme, siellä löylyt heitetään. Sitten jokeen uimaan meemme, siellä virkistäydytään. Keskikesän juhla saapuu, juhannusta vietämme. Emännätkin leipoo pullaa, lohisopan keitämme. Vieraitakin odotamme, lipun salkoon nostamme. Ohjelmaakin esitämme, että kaikki viihdymme. Kukin täällä työtä tehnyt pitkän päivän alallaan. Monenlaista silloin nähnyt, niin kuin mänty tavallaan. Meilläkin on uusi vaihe, eläkkeellä eletään. Seuratoiminnassa aihe, yhtä köyttä vedetään. Viimein sille aika koittaa, latva hiljaa harventuu. Iltakellot alkaa soittaa, neulasetkin kellastuu. Runko kaiken tämän kestää, vaikka kaarna irtoaa. Muutostahan ei voi estää, tyynenä sen toteaa. Lähiruokaa, olkaa hyvä! Lähiruoka-ajatus on saanut juhlapuheissa yleistä kannatusta osakseen. Käytännön teot asian eteenpäin viemiseksi kuitenkin puuttuvat. Ruuan valmistusta hoitava henkilökunta on kykenemätön vastaamaan ajan haasteeseen. Ei siksi, että puuttuisi halua tarjota terveellistä ja puhdasta lähiruokaa esimerkiksi lapsille. Ostosopimukset tehdään ylemmällä tasolla ja vain raha ratkaisee. Tuotteita välittävät portaat toimivat samalla periaatteella. Elävä esimerkki keittiöstä, jossa valmistettiin hedelmäistä broileripataa lapsille: Riisi Espanjasta. Broileri Brasiliasta. Paprika Puolasta. Ananas Kreikasta. Pippuri, suola ja muut mausteet, nekin maailmalta. Vehnäjauhot kotimaassa pakattuja, mistä mahtoi vilja olla lähtöisin? Sipulin alkuperä ei selvinnyt. Vesi oli Valkeakosken yläpuoliselta juoksulta. Niin että sellaista lähiruokaa tällä kertaa. Vesa Ruskeeniemi Valkeakoski Väkivaltaseminaaria, urkumusiikkia, adresseja ja mielenosoituksia Alkuvuodesta on tapahtunut paljon, erilaisia mielenkiintoisia tilaisuuksia on ollut vaikka kuinka monta. Poimin tähän vain muutaman, koska lehteen ei muuta mahtuisi jos kaikista kertoisi. Huhtikuun alussa oli Helsingissä kulttuurikeskus Caisassa Valtakunnallisen vammaisneuvoston järjestämä Vammainen nainen ja väkivalta -seminaari, jossa pääpuhujana oli silloinen oikeusministeri Tuija Brax. Lainsäädännössä on tullut tämän vuoden puolella muutamia uudistuksia, kuten perheväkivallan ja muunkin väkivaltaisen teon muuttuminen yleisen syyttäjän harkintaan. Enää uhri ei voi vaikuttaa siihen, että juttu jätettäisiin syyttämättä. Myös pitkään jatkunut väkivalta tuomitaan ankarammin, ennen oli lieventävä seikka, jos väkivalta oli jatkunut pitkään, koska katsottiin uhrin hyväksyneen sen. Ihmeelliset ovat ainakin minun mielestäni olleet aikanaan tuossa lainsäätäjien ajatukset. Joitakin muitakin pieniä muutoksia on tullut ja tulossa, mutta paljon on vielä tehtävää. Toukokuun lopulla hallitusneuvottelujen käydessä kuumimmillaan oli Säätytalon edessä mielenosoitus kehitysvammaisten oikeuksien puolesta. Meitä oli paikalla viitisenkymmentä ihmistä. Meidät ajettiin toiselle puolelle katua emmekä saaneet käyttää mikrofoniakaan, etteivät hallitusneuvottelut häiriinny. Henki mielenosoituksessa oli kuitenkin hyvä ja päättäväinen. Kehitysvammaislaissa oleva pakkohoitopykälä estää Suomea ratifioimasta kansainvälistä vammaisoikeuksien sopimusta. Kesän aikana on netissä kerätty kehitysvammaisten olojen parantamiseksi, adressia, joka luovutettiin eduskuntatalolla 9.9. Kehitysvammaisten asia ja törkeä ilmaistyön teettäminen on ollut kesän aikana hyvin esillä myös TV:ssä ja muissa medioissa. Lahdessa järjestetään vuosittain elokuussa Urkuviikot. Tänä vuonna oli Ristinkirkossa Buxtehude-Bach-Kekkonenkonsertissa Hannu Taanila kertojana, uruissa Markku Mäkinen. Tapahtuma oli mielenkiintoinen, vaikka ei saanutkaan niin paljon julkisuutta kuin Taanilan kiroilu Maskun kirkossa. Kiroilua ei tarvittukaan. Taanilan laulu alussa käsitteli Suomen EU- politiikkaa eurokriiseineen, muutenkin melko yhteiskunnallista kannanottoa Taanilan tapaan ja urkumusiikin monipuolista tulkintaa. Ritva A. Korhonen
6 Tietotekniikan hyödyt ovat haittoja suuremmat Talouden ja teknologian kehitys pakottaa lähes kaikki aikuiset kansalaiset tietotekniikan käyttäjiksi. Kaikilla siihen ei kuitenkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia. Tämä koskee vanhuksia, vammaisia, sairaita, muulla tavoin vähäosaisia. Onko valtiovalta tehnyt jotain tämän syrjäytymisen estämiseksi, viestintäministeri Krista Kiuru (sd)? Kansalaisia ja heidän tarpeitaan ei unohdeta vaan tavoitteena on, ettei heille välttämättömien laitteiden ja palveluiden käyttö muodostu kohtuuttomaksi rasitteeksi. Töitä tehdään sen eteen, että vähävaraisille olisi tarjolla vapaasti käytettäviä koneita, sanoo Kiuru. Hän jatkaa, että Suomessa on varsin kattava kirjastoverkko, jota hyödyntämällä koneet saadaan monien ihmisten ulottuville. Voimavarana ovat myös lukuisat vapaaehtoisjärjestöt, jotka tarjoavat koulutusta ja opastusta erilaisten digitaalisten palveluiden käytössä. Henkilökohtainen palvelu on taattava Yksinäisen ja syrjäytyneen on vaikea saada avustajaa itselleen, pankkipalvelut tiskillä maksavat aivan kohtuuttomasti, maksuautomaatit (sikäli kuin niitä on jäljellä) ovat vammaisten ulottumattomissa, lankaverkon purkamisen jälkeen yhteydet eivät pelaa maaseudulla. Millä tavoin pankit, operaattorit, kunnat ja valtio voisivat vaikuttaa kaikinpuolisen tasaarvon toteuttamiseksi? Monet kunnat ovat jo tarttuneet digitalisoitumisen haasteeseen ja järjestävät yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa tuki- ja neuvontapalveluita tietotekniikan käytössä tälläkin hetkellä. -Erityisesti on pyritty löytämään toimivia malleja ikääntyneiden saattamiseksi sähköisten palveluiden piiriin, mutta usein nämä mallit toimivat myös silloin, kun on kyse vammaisista henkilöistä tai vaikkapa maahanmuuttajista. Raha-asioiden lisäksi moni palvelu ja käytännön tieto on yhä useammin netin kautta saavutettavissa, jopa osa sosiaalija terveyspalveluista, samalla kun henkilökohtaista palvelua karistaan. Miten aiotte toimia, että tietotekniikka ei toimisi ainakaan nykyistä enemmän kansalaisten eriarvoisuutta lisäävänä ja täysimääräisistä palveluista syrjäyttävä tekijänä? Miten nykyinen hallitus toimii palvelujen turvaamiseksi? Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) vastaa Uusi Invalidilehden kysymyksiin tietotekniikan mahdollisuuksista ja ongelmista. Kuva: Janne Suhonen/Valtioneuvoston kanslia. Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen palveluun sitä halutessaan. Sähköisessä muodossa olevalla tiedolla on lukuisia hyviä puolia, eivätkä ne rajoitu kustannussyihin vaan aidosti asiakkaan edun kannalta merkityksellisiin asioihin. Hän muistuttaa, että netti mahdollistaa palvelun tarjoamisen ympäri vuorokauden eikä sido kuluttajaa tiettyihin aukioloaikoihin. Kiurun mukaan tasavertainen osallistuminen edellyttää uusia valmiuksia, niiden oppiminen lisää itsenäisyyden tunnetta ja pienentää syrjäytymisriskiä. Yksi merkittävä keino tietotekniikan ja kansalaisten yhteensaattamisessa on opastuksen lisääminen. Vertaisohjaus on osoittautunut helposti lähestyttäväksi toimintamalliksi. Palvelu on saatava ymmärrettävästi Tietotekniikan vaatima pakkoenglanti on yksi este ja syrjäyttävä tekijä. Eikö laite- ja ohjelmistovalmistajilta sekä operaattoreilta voisi edellyttää suomenkieltä esimerkiksi ohjelmien päivityksessä, neuvonnassa ja vikailmoituksissa? Kansalaisten kannalta keskeiset ja tärkeät (perus)palvelut tulee voida hoitaa joko suomeksi tai ruotsiksi. Lainsäädäntömme säätää pitkälti kielellisistä oikeuksistamme, mutta se ei ulotu laite-, ohjelmisto- eikä operaattorien omiin palveluihin. Käsittääkseni suurta ongelmaa ei Suomessa toimivien operaattoreiden osalta kuitenkaan ole, vaan palvelu on asianmukaista. Ministeri Kiuru korostaa sen tärkeyttä, että jokainen kansalainen saa tarvitsemansa tiedon ymmärrettävässä muodossa. Sen vuoksi esimerkiksi selkokielisten sisältöjen ja tiedonvälityksen lisäämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Erityisen tärkeää tämä on viranomaistiedotuksessa ja esimerkiksi kriisiviestinnässä. Tietotekniikka voi myös koukuttaa käyttäjänsä, Vikipediassa ja Facebookissa voi saada mitä tahansa tiedon nimissä. Myös yksityisyydensuoja on helposti mennyttä sosiaalisessa mediassa. Tiettävästi Saksassa julkinen valta on suitsinut Facebookin pahimpia piirteitä. Miten Suomessa? EU:n alueella tarjottavien yhteisömediapalveluiden on noudatettava henkilötietolainsäädäntöä, joka perustuu EU:n henkilötietodirektiiviin. Siksi eri maiden tietosuojaviranomaiset - Suomessa siis Tietosuojavaltuutetun toimisto - seuraavat jatkuvasti tällaisten palveluiden toimintaa. Lisäksi Krista Kiuru sanoo, että pohjoismaiset tietosuojaviranomaiset ovat lähettäneet yhteisen kysymyspatteriston Facebookin vastattavaksi tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyen. Kysymyksissä käsitellään myös tykkää -toimintoa. Kunhan vastaus saadaan, voivat tietosuojaviranomaiset harkita, onko esimerkiksi käytäntöjen kehittämiseen tarvetta, Kiuru toteaa. Haastattelu: Hannu Oittinen Tietokoneen apuvälineet osa vammaisen työelämää Tietokone on monien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työntekijöiden työväline. Työpaikoilla tarvittaisiin kuitenkin nykyistä enemmän tietoa tietokoneen apuvälineistä. Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimuksen mukaan vain kolmannes vammaisista työntekijöistä tunsi hyvin apuvälineitä ja ohjelmia, joilla voidaan helpottaa tietokoneen käyttöä. Tavallisimmin käytettyjä työnteon apuvälineitä olivat mm. tietokoneen erikoishiiri tai -näppäimistö ja sähköisesti säädettävä työpöytä, näkövammaisilla silmälasien tai päätelasien lisäksi lisävalaistus, suu- -rennuslasit, kuuntelulaitteet ja ruudunlukuohjelmat ja kuulovammaisilla esimerkiksi tekstipuhelin, matkapuhelimen induktiosilmukka tai vahvistinpuhelin. Yli puolet vastaajista arvioi, että työterveyshuolto tuntee varsin heikosti heidän vammansa tai sairautensa aiheuttamia erityisvaatimuksia työssä. Työterveyshuollon odotetaankin antavan nykyistä enemmän ergonomiaohjausta, tarkistavan työpisteitä ja osallistuvan työpaikan suunnitteluun. Monenlaista hyödyllistä tietoa mm. sosiaali- ja terveyspalveluista ja -tuista on saatavilla netistä. Jos itsellä tai lähipiirissä ei ole käytettävissä tietokonetta ja nettiyhteyttä, on ainakin isommissa kirjastoissa varattavissa tietokoneen käyttöaikaa ja sieltä voi kysyä myös neuvoa tiedon hakuun. Monet kirjastot, työväenopistot ymv. järjestävät myös atkperuskursseja, joilla tietokone tulee tutuksi ja pääsee käsiksi netinkin saloihin. Ja toki voi yhdistys ottaa oppia Porin yhdistyksestä ja järjestää vaikkapa jonkin toisen paikallisen järjestön kanssa yhdessä tietokonekurssin, kun vain löytyy vetäjä, sopiva koulutustila koneineen ja riittävästi tiedonhaluisia. Tässä muutamia hyödyllisiä nettiosoitteita: www.sosiaaliturvaopas.fi Sosiaaliturvaopas 2011-verkkojulkaisu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oikeuksista ja palveluista. Päävastuu työolosuhteista on kuitenkin aina työnantajalla. Ongelmana on ennen muuta monien työantajien vähäinen tietämys ja valitettavasti - myös ennakkoasenteet. Työolosuhteiden järjestelyistä aiheutuviin kustannuksiin voi työnantaja hakea tukea mm. paikallisesta Työ- ja elinkeinotoimistosta. Järjestelytuella voidaan korvata esimerkiksi työvälineitä, -koneita tai - menetelmiä, jotka ovat tarpeen työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Myös toisen työntekijän antama apu voidaan korvata vammaisen henkilön työssä selviytymisen parantamiseksi. Viime vuonna ilmestynyt opasvihkonen Vammoista viis tärkeintä on osaaminen, Opas työnantajille vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi on nettiversiona Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla (www.tem.fi). Tietoa ergonomisista työ- ja apuvälineistä puolestaan löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta (www.ttl.fi/ ergonomiaratkaisut). Marja-Leena Kalkkinen Hyödyllisiä nettivinkkejä www.suomi.fi: julkishallinnon palveluista tietoa, lakeja ja uutisia, myös lomakkeita ym. sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. www.kela.fi: paljon tietoa Kelan asumis-, hoito- ym. tuista, lääkekorvauksista ym, tukien hakulomakkeita ja muita sähköisiä asiointimahdollisuuksia. www.sosiaaliportti.fi, josta löytyy mm. THL:n ylläpitämä tietopaketti Vammaispalvelujen käsikirja 2011. www.stm.fi : tietoa Sosiaalija terveysministeriön ohjeista ja vireillä olevista hankkeista. Lisäksi ainakin isojen kuntien omilla nettisivuilla on tietoa kunnallisista sosiaali-, terveysja muista palveluista, luottamushenkilöistä, yhteystiedoista ym. Kuntien kotisivut löytyvät kunnan nimen Google- tai muulla haulla kannattaa tutustua, käyttää hyödyksi ja antaa tarvittaessa kunnalle palautetta sivujen toimivuudesta! Marja-Leena Kalkkinen
Kynä käden apuna tietokoneella Tampereen toimistolla työskentelevä Aino Laine aloitti tietokoneeseen tutustumisen 1997. - Kun sormet eivät taivu näppäimille, käytän apuna lyijykynää, Laine kertoo. Tietokoneen käytön aloittaminen ei ole ikääntyneelle ihmiselle välttämättä helppoa, ei varsinkaan vammaiselle tai sairaalle. Mutta ei se välttämättä hirveän vaikeaakaan ole. Omien asenteiden voittaminen on usein se suurin kynnys. Aloittamista on helppo lykätä Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidien toimistonhoitaja Aino Laine teki ensimmäisen kerran tuttavuutta tietokoneeseen 14 vuotta sitten. Olin työssä Kiinteistötyöntekijäin yhdistyksen toimistolla, kun siellä siirryttiin tietokoneaikaan. Suurin pelkoni oli, että en osaa tai rikon koneen. Sisäinen vastustus oli kova ja yritin lykätä aloittamista, mutta sitten minut vaan pakotettiin tarttumaan toimeen. Ensin atkaikaan siirrettiin talousasiat ja kirjeet, vähitellen muutkin toimet, Aino Laine kertoo. Aloitusvaikeuksissa ei ollut kyse vain asenteista, sillä sairauden vuoksi Laineen sormet eivät taivu näppäimille. Niinpä hän puristaa lyijykynän sormiensa ympärille ja naputtelee lyönnit kynän kumipäällä. Sain hyvän opaskirjan ja tyttäreni neuvoi minua henkilökohtaisesti. Niin vain kävi, että kun aloin oppia asiaa, tietokoneen käyttö olikin kivaa. Olen iloinen, että uskalsin. Moni ikäiseni ei silloin eikä vieläkään ole astunut tätä askelta. Suurin helpotus on verkkopankin käyttö 7 Tampereen tapaturma- ja sairausinvalideissa ensimmäinen tietokone hankittiin pari vuotta myöhemmin kuin Kiinteistötyöntekijäin yhdistykselle. Koska Aino Laine hallitsi homman, hänelle lankesi tietokoneen käyttövastuu yhdistyksen silloisen sihteerin lisäksi. Mielestäni suurin helpotus ja apu on verkkopankin käyttö, sillä pankeissa jonottaminen ja kalliit palvelumaksut ovat taakse jäänyttä aikaa. Internetiä ja sähköpostia vierastan edelleen, joten käytän niitä aika vähän. - Pitäisi vaan käyttää enemmän, sillä paljon tietoa on netissä käden ulottuvilla. Sähköisiä lomakkeita olen oppinut hakemaan netistä. Kielimuuri on yksi ongelma Aino Laineen lisäksi vain kaksi yhdistyksen aktiivia käyttää toimistolla tietokonetta, sen lisäksi sitä käyttää yhdistyksen tiloissa päivystävä sosiaalineuvonta. Toivon, että useampi opettelisi käyttämään. Omalla kokemuksellani voin rohkaista muitakin tarttumaan näppäimiin. Kyllä siihen oppii ja apua on saatavissa. Suurin ongelma itselleni on päivitysten paikoin vaatima englannin kieli. Siihen ei kielitaitoni riitä, joten ajoittain minun täytyy turvautua naapuritoimistojen ihmisten apuun, Aino Laine sanoo. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Valkeakosken taksikortti myös Tampere-matkoihin? Valkeakosken sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli keväällä kuluvan vuoden vammaispalvelusuunnitelmaa. Kokouksessa tehtiin esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys koskien vaikeavammaisille myönnettävien taksikorttien käyttöä. Äänin 8-3 käyttöoikeus hyväksyttiin naapurikuntien lisäksi myös Tampereelle suuntautuviin matkoihin. Sosiaali- ja terveysjohtaja jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Myöskään kaupunginjohtaja ei tyytynyt päätökseen, vaan käytti otto-oikeutta ja vei asian kaupunginhallituksen käsittelyyn esityksellä asian palauttamiseksi lautakunnalle. Äänin 6-3 se palautettiin. Sosiaali- ja terveysjohtaja esitti edelleen, ettei taksikortin käyttöaluetta laajenneta ulottumaan Tampereelle, koska nykyinen oikeuskäytäntö ei siihen velvoita. Asiaa valmistelleen sosiaalityöntekijän selvityksessä todettiin kuitenkin rajakuntien lisäksi oikeuskäytännössä hyväksytyn 50 kilometrin yhdensuuntaiset matkat jokapäiväiseen elämään kuuluvina Kiitos kurssista! Kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte Vähäjärven lomakodissa 17. 19.5. pidetetylle järjestötoiminnan kurssille. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Kuva: Tarja Västilä Vesa Ruskeeniemi raportoi Valkeakosken taksimatkaäänestyksistä. kohtuullisina kuljetuksina. Lautakunta äänesti jälleen asiasta. Äänin 8-3 Tampere hyväksyttiin kuljetustuen piiriin. Toukokuussa lautakunta käsitteli lisämäärärahaesitystä vuoden 2011 talousarvioon. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin, mutta lisäyksellä, jälleen äänin 8-3, että talousarviota hyväksyttäessä tiedossa ollut 15 000 euron vajaus kuljetuspalveluihin lisättiin muutosesitykseen. Kaupunginhallitus ja -valtuusto eivät vielä ole määrärahaesitystä käsitelleet. Vesa Ruskeeniemi opettajamme Marja- Leena ja Tarja. Kiitokset myös Pekalle, että pidit meidät kylläisinä. Kiitolliset Oulun tytöt Nykyaikana tietokone on melkein välttämätön joka taloudessa, joskus jopa joka perheenjäsenellä omansa. Asiointi pankeissa, virastoissa ja terveyskeskuksissa on siirtynyt suurelta osin nettiin. Helpottaahan se monissa asioissa ja säästää aikaa ja askelia. Voi maksaa laskut, täyttää hakemukset, kyselyt ym. valmiille lomakkeelle tietokoneella kotona ja lähettää ne saman tien. On tietysti oltava myös skanneri tai monitoimikone, että saa kopiot liitteinä mukaan. Etenkin meille vammaisille, sairaille ja vanhuksille tämä kuulostaa hyvältä. Tämän luulisi nopeuttavan tiedon Netti - välttämätön pahako? kulkua ja helpottavan asioiden hoitoa. Näin ei valitettavasti aina kuitenkaan ole. Tiedot katoavat yllättävän usein johonkin bittiavaruuteen, mitä ihmeellisimmin. Saattavat joutua ihan vääriin paikkoihin, jopa kaikkien luettavaksi. Lääkärit, sairaalat ja kuntoutuslaitokset ovat pitkään lähettäneet eri tukiin ja hoitoihin tarvittavat todistukset suoraan palveluntarjoajille ja Kelaan. Niiden perille tulo tuntuu takkuavan pahasti. Tänä vuonna olen asioinut Kelassa avustajana viidessä hakemusasiassa, kahdessa niistä Kelaan ei ollut tullut tarvittavia papereita. Suosittelen, että pyydätte todistukset tai niiden jäljennökset myös paperiversiona itsellenne, niin säästyy turhilta vaivalta ja voi jättää hakemuksen kun on todistukset mukana. Kuten aiemmin sanoin, ikääntyville ja vammaisille tietokone on hyvä apuväline. Siinä on kuitenkin monia ongelmiakin. Koneet ja nettiyhteydet ovat aivan liian kalliita hankkia ja käyttää. Käyttö vaatii myös monille opiskelua, sillä kaikille eivät tietokoneet ole itsestäänselvyys. Töpseli seinään ja siitä vaan toimimaan, ei aina onnistu. Nettiyhteyden saaminen kattamaan koko Suomen tuntuu olevan melko mahdotonta, aina on ns. katvealueita, millä ei toimi edes kännykät, saatikka - Ikä, terveys ja raha luovat eroja tietotekniikan käyttäjien välille, kirjoittaa Ritva Korhonen. nettiyhteys. Myös alati muuttuvat käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot tuovat hankaluuksia, pitäisi aina olla uusin ohjelma, että saa kaikki liitteet sähköpostissa auki. Nuoriso on kasvanut tietokoneaikaan, kynä ja paperi alkavat kohta olla heille tuntemattomia. Sosiaalinen elämä on siirtynyt facebookin ja twitterin kaltaisiin ns. sosiaalisiin medioihin. Tämä syrjäyttää ja vieraannuttaa ihmisiä normaalista elämästä, jos ystäviä, kavereita ja yleensäkin muita ihmisiä tapaa vain virtuaalisesti. Hyvää vaiko pahaa, päätelkää itse. Ritva A. Korhonen
8 Katajaisen kansan kulttuuria liiton 27. Vammaiskulttuuripäivät vietettiin Vähäjärven lomakodissa kesäkuun toisena viikonloppuna. Jo kypsään ikään ehtinyt tapahtuma kokosi noin 130 osanottajaa 15 yhdistyksestä. Lauantai-iltaa vietettiin eri alueiden maakunnallisen kulttuurin merkeissä. Sunnuntaina käytiin perinteinen kultturikatselmus ja kisattiin boccie-mestaruudesta. Liiton uusi puheenjohtaja Antti Holopainen esittäytyi kulttuuripäivillä. Holopaisen puheenvuoro viereisellä sivulla lyhennettynä. Tapahtumassa otettiin kantaa toimivien julkisten terveyspalvelujen puolesta. Kannanotto on julkaistu etusivulla. Teksti Hannu Oittinen, kuvat Hannu Oittinen ja Pauli Västilä. Paavo ja tytöt eli Aino Grönvall Porista (vas), Ada Juvonen Mänttä-Vilppulasta, Elma Mikkonen Lappeenrannasta ja Hilma Saari Valkeakoskelta säestäjänään Paavo Antikainen Kuopiosta. Terttu Elomaa Porista on kulttuuripäivien uusia esiintyjiä. Hän esitti kappaleet Kiitos ja kunnia sekä Yön laulu. Oulun yhdistyksen sketsissä Lääkärin vastaanotolla esiintyivät Leila Soini (vas.) ja Anneli Kelloniemi. Sketsi oli suosittua, sillä sitä oli kolmella muullakin yhdistyksellä tarjolla. Kulttuuria se on keksintökulttuurikin. Näin lienee ajatellut helsinkiläinen Timo Piippo, joka esitteli keksimäänsä pelikortin nappaajaa. Perinteinen perhekuva kulttuuripäivien päätteeksi, eli kaikki kunniakirjojen saajat potretissa kesäkuisessa auringonpaisteessa. Takana mukava viikonloppu, edessä uudet riennot kulttuurin parissa. Leena Vartti Tampereen yhdistyksestä esitti tänäkin vuonna suomalaisia ja venäläisiä lauluja, tuttuun tapaansa ilman säestystä.
Näissä maisemissa mieli lepää ja kulttuuri kukoistaa. Duo Irja Laitinen (vas.) ja Rauni Olkkonen Lahdesta esittivät Oiva Paloheimon runoon sävelletyn herkän laulun Lähtevien laivojen satama. Helsingin yhdistyksen lauluryhmässä esiintyivät Riitta Mikkonen, Juha Peltomaa ja Maija Laitinen, ohjelmistossa oli mm. Poika varjoisalta kujalta. Boccie-kisaan otti osaa kahdeksan joukkuetta. Voiton ja kiertopalkinnon vei tänä vuonna Lappeenrannan joukkue: Armi Kohonen (vas.), Tyyne Kirvesniemi ja Elma Mikkonen. Terveydenhuolto täysremonttiin valtion, kuntien ja kansanliikkeiden voimin Vammautumisen ja pitkäaikaissairauden takia työelämän ulkopuolelle jääneet ovat jääneet eriarvoiseen asemaan hyvin toimivien ja joustavien terveyspalvelujen saajina. Näin on siitä huolimatta, että perustuslakimme takaa kaikille kansalaisille yhdenvertaiset oikeuden julkisiin palveluihin. Monin paikoin terveyspalvelujen saatavuus on jopa heikentynyt palvelujärjestelmän toimintahäiriöiden vuoksi. Häiriöitä on synnyttänyt erityisesti lääkäripula ja kuntien tapa yrittää helpottaa lääkäripulaa turvautumalla lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa välittävien yritysten palveluihin. Sieltä saadaan ensiavuksi usein pätkätyöläislääkäreitä, joiden mahdollisuudetkin sitoutua pitkäjänteiseen työhön vammaisuuden tai kroonisen sairauden vaatiman avun takaamiseksi ovat rajoittuneita. Nykyinen julkisten terveyspalveluiden kriisitilanne ei ole syntynyt äkkiä, vaan se on suurelta osin seurausta siitä säästöpolitiikasta, jonka sanottiin olevan välttämätöntä 1990-luvun laman voittamiseksi. Silloin leikattiin rajusti terveyspalveluvoimavaroja. Hajotettiin hyvin toimivien palveluiden rakenteita purkamalla mm. omalääkärijärjestelmiä. Seurauksena oli epäluottamuksen syntyminen terveydenhuollon ammattihenkilöiden, erityisesti lääkäreiden ja kunnallispoliitikkojen välillä. Sen seurauksena monet heistä äänestivät jaloillaan. Osa heistä haistoi oivan markkinaraon bisneksen tekemiseen ja ryhtyi tarjoamaan kriisiapua entisille työnantajilleen terveysalan yritysten muodossa. Hankkeelle luotiin julkisuudessa kaupallisen ja uusliberalismin uskossa toimivien toimittajien avulla ideologinen kuorrutus. Sen mukaan yksityistäminen ja ulkoistaminen on ratkaisu huonosti ja byrokraattisesti toimivien terveyspalveluiden toimiviksi saattamisessa. Näin veronmaksajat saivat riesakseen välistä vetäjät, jotka rikastuivat huonosti toimivien palveluiden ja veronmaksajien kustannuksella saamalla samalla julkisuudessa pelastavan enkelin sädekehän, samalla kun toimivat verokalenterissa niin tuottoisen terveysbisneksen edustajina, että vanhat yksityislääkäriasematkin kauhistuivat. - Kuntiin on palautettava oikea demokratia siten, että palvelujen kehittäminen lähtee ihmisten koetuista ja tutkituista tarpeista, sanoi Antti Holopainen terveyspalvelujen tilaa arvioidessaan. Ylikansalliset pääomakeinottelijat haistoivat erikoiset suomalaismarkkinat sijoittamalla tähän julkisia päättäjiä huijaamaan erikoistuneeseen bisnekseen, minkä EU:n vaatimuksesta laaditun markkinalain suomalainen tulkinta mahdollisti kunnallisella sektorilla. Edelliset hallituksemme auttoivat tämän alkupääoman kokoamista myöntämällä toiminnalle verovapauksia siten, että reppufirman osakkaana oleva lääkäri saattoi nostaa osinkotuloa hyvin tuottavasta firmasta verottomana 90 000 euron vuosituloon saakka tekemällä firmassa tavallisen lääkärin tavallista työtä. Syntynyt eriarvoisuus ja julkisten palveluiden huono ja epäyhtenäinen toiminta on niin yleisesti tiedossa, että kaikki puolueet ovat luvanneet korjata laajasti kansan tyytymättömyyttä herättäneen terveyspalvelukaaoksen. Toisaalta pahimmat virheet, kuten perusterveydenhuollon muuttaminen liiketoiminnaksi ulkoistamalla kunnalliset peruspalvelut, on laajasti myönnetty. Peruspalvelujen palauttamista takaisin kunnalliseksi toiminnaksi on jo ryhdytty joissain kunnissa kuten Kouvolassa jo tekemään ja Lahdessakin suunnittelemaan. Yksityisen terveysbisneksen suolakaivos eli päivystystoiminta on suuressa osassa terveyspalvelujärjestelmää välitysfirmojen käsissä. Toimimattomat terveyskeskusten ajanvarausvastaanotot ovat johtaneet siihen, että päivystykset ruuhkautuvat. Liukuhihnamalli on ollut kuitenkin tehokas synnyttämään sen monien pitkäaikaissairaiden kokeman todellisuuden, jossa lääkäriparka yrittää 10-15 minuutissa vastaanoton tietokoneen kanssa taistelemalla Kuva: Hannu Oittinen saada tulostettua reseptikoneesta ne lääkkeet, joita on ennenkin määrätty sen hetkisenä apuna potilaan tarpeisiin. Miten maamme hallitus voisi päästä edes alkuun 20 vuoden kuluessa syntyneen kaoottisen julkisen perusterveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintakuntoon saattamiseksi? Siihen jos mihin tarvitaan monipuolista ja monentasoista viisautta. Toukokuun alusta voimaan astunut terveydenhuoltolaki antaa kyllä periaatteelliset puitteet oikealle kehityssuunnalle. Kuten viime vuosikymmenien lainsäädäntö yleensä, kyseinenkin laki on luonteeltaan puitelaki, jonka todellinen sisältö ja merkitys määrittyvät siinä ohjaako ja millä tavoin maan hallitus kehitystä valtakunnallisesti oikeaan suuntaan. 9 Kuntiin on palautettava oikea demokratia siten, että palvelujen kehittäminen lähtee ihmisten koetuista ja tutkituista tarpeista samalla kun tällä hetkellä sinänsä hyvin työtään tekeville kuntien palkkatyöläisille annetaan työrauha ja tuki heidän vastuullaan olevien palveluiden kehittämiseksi. Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaisi kansanvallan palauttamista suomalaiseen demokratiaan siltä harharetkeltä, joka meillä on vallinnut viimeisen neljännesvuosisadan. Siitä on hyvä ponnistaa, kun nostamme sellaisen vaatimusliikkeen, että ihmisten oikeudet palautetaan käytännön päätöksen teossa rahan vallan oikeuksien edelle niin sosiaalipoliittisessa kuin muussakin päätöksenteossa. Jos pääsemme siihen tulevana kolmivuotiskautena, olemme saavuttaneet paljon liiton edunvalvonnan alueella. Kirjoitus on lyhennelmä Tsil ry:n puheenjohtajan, lääkäri Antti Holopaisen puheenvuorosta Vammaisten kulttuuripäivillä.
10 Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Kerhotoiminnan syyskausi on alkanut: Torstaikerho kokoontuu torstaisin klo 13 15 Kinaporin Palvelukeskuksen väliaikaistiloissa, Käenkuja 1 B, Helsinki, kerhohuoneessa Västäräkki 2, 2. krs. Askartelukerho kokoontuu joka toinen maanantai parittomilla viikoilla alkaen klo 12 yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenk.5. Pikkujoulu Vähäjärven lomakodissa maanantaista keskiviikkoon 12. 14. joulukuuta Hinta 110 euroa/jäsen. Hintaan sisältyy edestakainen bussikuljetus, majoitus 2 hengen huoneissa, kurssiohjelma (yhteistyössä DSL:n kanssa) sekä pikkujoulujuhla. Lomakotiin kutsutaan jalkahoitaja ja hieroja; hoidot maksetaan tekijöille paikanpäällä. Varaa mukaan iloinen mieli ja pikkupaketti pukinkonttiin. Sitovat ilmoittautumiset sekä hoitovaraukset 1.12. mennessä toimistolle tai Timo Piipolle (p. 040 539 0762). Toimisto on suljettu 17. 28.10. Toimiston aukioloajoissa voi muutoinkin olla poikkeuksia; Jotta ei tulisi hukkareissua, kannattaa soittaa ensin ja varmistaa, että toimisto on auki, p. (09) 713 991. Jyväskylän Seudun Sairaus- ja :n toimintaa syksyllä 2011 Saiholla, Saihokatu 4: KERHOT: 13.10, 27.10, 10.11, 24.11 ja 8.12 alkaen klo 13.00. KÄSITYÖKERHO: 28.9, 5.10, 19.10, 2.11, 16.11 ja 14.12. alkaen klo 10.00, tuolijumppaa kerhon päätteeksi. Muut kerhot päättävät itse kokoontumisaikansa. PERINNERUOKAKURSSI kuukauden 4. torstai alkaen klo 10.00. HUOVUTUSKURSSI 17.11. klo 10.00. PIKKUJOULU Vähäjärvellä 30.11. 2.12. Opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintotukikeskuksen kanssa. PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Toimintakalenteri syksylle 2011: Tiistaikerho 4.10, 18.10, 1.11. ja 15.11. klo 10.30 Nuorisotalon huoneessa 3. Joulujuhla 14.12. klo 10.30 Nuorisotalon pikkusalissa. Käsityökerho maanantaisin 26.9, 3.10, 10.10, 17.10, 24.10, 31.10, 7.11, 14.11, 21.11, 28.11. ja 5.12. klo 11.00 14.00 Nuorisotalon huoneessa 4. Joulumyyjäiset 12.12. klo 10.00 14.00. Hallitus kokoontuu 26.9, 31.10. ja 28.11. klo 10.00 Nuorisotalon huoneessa 3. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan työ-lehden järjestöpalstalla. Tervetuloa joukolla mukaan toimimaan! Turun Tapaturma- ja :n tapahtumia Kerhot toimivat: Käsityökerho tiistaisin ja askartelukerho torstaisin klo 10.00. LOKAKUU: 2.10. Tampereen Komediateatteri Kultalampi (päivänäytös), lähtö klo 9.00 MARRASKUU: 19. 20.11. Iloiset pikkujoulupippalot Vähäjärven lomakodissa: Kotitekoista ohjelmaa, hyvää ruokaa ja kivoja kavereita. Arpajaiset! Tervetuloa mukaan! Lähtö klo 9.00 JOULUKUU: 10.12. Perinteiset joulujuhlat Kemiön Putkinotkossa, lähtö klo 10.00. 12.12. Iltaristeily m/s Isabella (A- ja B-hyttejä) Lisätietoja: toimisto p. (02) 232 8526 tai Ritva p. 040 519 8434. LIITTO KOULUTTAA SOSIAALIPOLIITTINEN SEMINAARI la su 1. 2.10. SOSIAALISTEN KANSANLIIKKEIDEN VAATIMUKSET MUUTOSVOIMIKSI! Puheenvuoroja ja keskustelua syrjäytymisvaarassa olevien kansalaisryhmien vanhukset, vammaiset, psykososiaalisesti syrjäytyneet moniongelmaiset, työelämän ulkopuolelle jäävät nuoret näkökulmista, oikeuksista, tuen tarpeista ja vaikutusmahdollisuuksista. Alustaa mm. liiton puheenjohtaja, lääkäri Antti Holopainen. Seminaari alkaa lauantaina klo 13 (lounas klo 12 13) ja päättyy sunnuntai-iltapäivällä. Osallistumismaksu liiton yhdistysten jäseniltä 50 euroa, muilta 70 euroa (sis. täysihoidon seminaarin ajalta). Tilaisuus järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Viime hetken ilmoittautumiset pikaisesti liiton toimistoon. SOSIAALINEUVONTATYÖN KURSSI ti to 8. 10.11. paikallista neuvontatyötä jo tekeville tai toimintaa käynnistäville. Kurssilla päivitetään tietoja keskeisimmistä yhteiskunnan tuista ja palveluista, harjoitellaan neuvontatyön käytäntöä ja vaihdetaan kokemuksia. Ray:n tuella järjestettävän kurssin omavastuuhinta 30 euroa/ osallistuja (sis. kurssimateriaalit ja täysihoidon kurssin ajalta). Matkakulut korvataan julkisen liikenteen halvimman taksan mukaisesti. Ilmoittautumiset 26.10. mennessä liiton toimistoon. Tilaisuudet järjestetään Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19. Ilmoittautumiset oman yhdistyksen kautta tai suoraan liiton toimistoon p. (09) 713 990 tai sähköpostilla tsil@tsil.fi. Muistattehan samalla kertoa mahdollisista erityisruokavalioista tai muista majoitukseen liittyvistä erityistarpeista. Valkeakosken Ammattitauti- ja sairausinvalidit ry. Yhdistyksen 50-vuotisjuhla lauantaina 15.10. klo 13 Vähäjärven lomakodissa. Tervehdysten vastaanotto klo 12 13. Mistä hyvä mieli, mieli iloinen? Elämään sen aukoi sana pienoinen, sana rakkauden, hellän sydämen. Oulun Sairaus- ja. kiittää kaikkia veljesjärjestöjä muistamisesta täyttäessämme 50 vuotta. Hallitus Tampereen Tapaturma- ja. MUISTILISTA: Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo 12 15 Näsilinnank. 22 A 37, 6. krs, p. (03) 2142 678. Kerhot joka torstai alkaen klo 11.00 Uudella Domuksella, Pellervonkatu 9. Yhteislaulua 6.10. ja 3.11, Soppapäivät 20.10. ja 17.11. ja Kaamoksen kaatajaiset torstaina 27.10. klo 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Aloitamme ruokailulla. Hyvää ohjelmaa ja vieraita muista yhdistyksistä. Hinta 10 euroa sis. ruoan, jälkiruoan ja kahvit. Ilmoittautumiset 20.10. mennessä. Tervetuloa! Syksyn viimeisessä kerhossa 24.11. puuroa ja soittajat. Pikkujoulu Vähäjärvellä 30.11. 1.12. yhdessä Jyväskylän yhdistyksen kanssa Vähäjärven matka suunnitteilla lokakuulle. Tallinnan matka 30. 31.10, hinta A2-hytissä 70 euroa, B2- hytissä 57 euroa, passi tai henkilökortti välttämätön mukana. Ilmoittautumiset ja matkan maksut 6.10. mennessä. Kysy matkoista ja retkistä Irmeli Saarijärveltä p. (03) 3180 649 tai 050 5894 644. Toivotamme hyvää syksyä kaikille! Aurinkoista sosiaalilomaa Liiton toisella sosiaalilomaviikolla elokuun alussa oli osallistujia yhdeksästä liiton yhdistyksestä. Aurinkoiset ja lämpimät päivät hellivät lomalaisia, ja Vähäjärvi tarjosi vilvoittavan uintihetken. Virallisen ohjelman - sosiaali- ja vammaispalveluiden tietojen päivittämisen, liikunnan ja erilaisten pelien - lisäksi lomalaisten yhdessäolo ja vertaistuki tekivät lomasta nautittavan ja auttavat jaksamaan arjessa. Yhteislaulua, haitarinsoittoa ja makkaranpaistoa lomaviikon kesäisessä illanvietossa Kiitämme kaikkia ystäviämme muistamisesta juhlapäivänämme ja toivotamme kaikille hyvää syksyä! Vilppulan Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry jäsenineen Onnittelut ilossa ja osanotot surun kohdatessa liiton adressilla. Adresseja myynnissä liiton toimistossa, lomakodissa ja paikallisyhdistyksillä. Hajatelmia: Mikään ei vanheta niin kuin vanhenemisen pohtiminen. (G..C.Lichtenberg) Elä niin kuin voit, ellet voi elää niin kuin tahdot. (Caecilius Statius) Sokrates on kuulu viisaudestaan, koska hän seitsemänkymmenen vuoden iässä tajusi, ettei vieläkään tiennyt mitään. (Robert Lynd) Hankkikaa ystäviä heissä elätte toisen elämän. (Baltasar Grazin) Ystävyys, joka kuolee, ei ole koskaan syntynytkään. (Pubilius Syrus) Avioliitto vaati härkätaistelijan rohkeutta. (espanjalainen sananlasku)
Vähäjärvi kutsuu syksyn viettoon A-osa 52 euroa/vrk/hlö B-osa 50 euroa/vrk/hlö Tervetuloa! Vähäjärven lomakoti tarjoaa edullisen ja mukavan paikan sukujuhliin, lomailuun ja kursseille.tarjolla majoitusta, kotiruokaa ja viihtyisiä tiloja. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan paikan päälle tai käväise kotisivuillamme: www.tsil.fi/lomakoti. Muntsilantie 19, 14680 Alvettula puh. (03) 654 3124 lomakoti@tsil.fi www.tsil.fi UUSI INVALIDI-LEHDEN AIKATAULU 2011 Numero Ilmestyy/viikko Aineisto liiton toimistoon 4/11 49 (joulukuussa) 14.11.11 Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. Lehden irtonumeron lukijoille! Uusi Invalidi-lehden saat luettavaksesi aina tuoreeltaan, kun tilaat sen lähettämällä nimesi ja postiosoitteesi Tapaturma- ja sairausinvalidien liittoon, Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen tsil@tsil.fi. Vuosikertatilauksen (4 numeroa) hinta on vain 10 euroa. Huom. Liiton paikallisyhdistysten jäsenenä saat Uusi invalidilehden jäsenetuna. Samalla pääset mukaan yhdistyksen edunvalvonta-, kerho-, opinto-, retkeily- ym. toimintaan. Yhdistysten yhteystiedot löytyvät viereiseltä palstalta. Tervetuloa mukaan toimintaan! Lehti oikeaan osoitteeseen Liiton paikallisyhdistysten jäsenten osoitteenmuutokset kulkevat Uusi Invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta. Muistakaa siis ilmoittaa osoitteenne muuttumisesta ajoissa oman yhdistyksenne jäsenasioidenhoitajalle! Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan osoitetietojensa muutokset liiton toimistoon osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki, tai sähköpostilla tsil@tsil.fi tai faksilla numeroon (09) 713 787. Liittohallitus kokoontui Vähäjärvellä liiton liittohallitus kokoontui elokuun lopulla koko aurinkoiseksi viikonlopuksi Vähäjärven lomakotiin pohtimaan liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnan kehittämistä. Tauolla otetussa ryhmäkuvassa ovat melkein kaikki, vain Aino Laine ja Kalevi Tuominen puuttuvat. Kuva: Tarja Västilä. 11 Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as 8 30420 Forssa 0400 977 731 Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu 5 00500 Helsinki ark. 12-15 sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09)713787 Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C 27 13130 Hämeenlinna 050 5722627 pasiranki@jippii.fi Jyväskylän seudun Sairausja Tsto: Saihokatu 4 40630 Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen 040 5837991 erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E 63 04200 Kerava (09) 2944770, 040 7571604 Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, 70780 Kuopio 040 7537505 Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B 20 liitto ry:n jäsenyhdistyksiä liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. (09) 713990 faksi (09) 713787 Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHH 15100 Lahti, 044 2610028 ritva.a.korhonen@phnet.fi Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Savonkatu 34 as. 24 53100 Lappeenranta. 050 5425145 Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A 10 37100 Nokia 050 5851735 Oulun Sairaus- ja Pj. Tauno Paakkonen. Kuivastie 12 B 28 90500 Oulu 044 913 6002 Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie 174 77220 Neuvola 040 7570066 Porin Sairaus- ja Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D 14 28200 Pori 050 9180111 Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9 26100 Rauma 044 0228485 taisto.lamminen@gmail.com UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A 37 33210 Tampere (03) 2142678 av. ke klo 12-15 Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu 71 33530 Tampere (03) 2551232, 040 5696022 Turun Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E 79 20100 Turku avoinna ma ja ke klo 10 14 (02) 232 8526 fax (02) 232 8525 tur.tsi@pp.inet.fi Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu 5 37600 Valkeakoski 040 7657414 tuure.hietanen@hotmail.com Varkauden Vammaiset ry Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie 5 78400 Varkaus 0400 185300 Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie 15 35700 Vilppula (03) 4716997 050 3138422 Julkaisija: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. ja fax puh. (09) 713 990, faksi (09) 713 787 S-posti ja Internet: tsil@tsil.fi, www.tsil.fi/uusi-invalidi Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, 15100 Lahti puh. 0400 417 390, sp. antti.holopainen@a-klinikka.fi Toimituskunta Ritva Korhonen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi, Pauli Toikka Toimitus ja taitto Hannu Oittinen, Katajikonkatu 1 D 13, 33820 Tampere puh. 040 5191502, sp.hannu.oittinen@saunalahti.fi Toimisto av. arkisin klo 8.30-16.00, toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) 713 990 Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki ISSN-numero 0787-7021
12 Keravalainen Tapio Tenhunen on ehtivä mies, niin järjestötoimissa kuin skootterin selässäkin. Keravan Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistyksen sihteeri on joka paikan Tenhunen, joka tarttuu kaikkiin vastaantuleviin asioihin. Neljä kertaa vuodessa hän yhdistää järjestötyöt ja skootterilla ajamisen ainakin jos sää sallii. - Olen ottanut tehtäväkseni jakaa oman liiton lehden Keravan, Tuusulan ja Järvenpään julkisiin tiloihin. Vien 35 lehteä Kelan toimistoihin, terveyskeskuksiin, sairaaloihin, kirjastoihin ja toimintakeskuksiin. Autolla lenkki kestää kaksi ja puoli tuntia, skootterilla kaksi tuntia. Kaksipyöräisellä matka on muutenkin mukavampi tehdä, Tenhunen tuumii. Tenhusen moottoriharrastus ei rajoitu vain Uusi Invalidilehden jakoon. Hänellä on kaksi skootteria ja kaksi museoluokan moottoripyörää. Ne tarjoavat vastapainon arkiselle toiminnalle, vievät suorastaan toiseen maailmaan. - Ajokortti minulla on ollut vuodesta 1968 saakka. Pyöriä on tullut laitettua ja harrastettua sen verran, että olen saanut ansiomerkin veteraanipyöräilystä. Nytkin on yksi moottoripyörä työn alla, Tenhunen kertoo. Tietotekniikan kynnys on madaltunut Mutta mitä muuta Tapio Tenhunen on tehnyt kuin moottoripyöriä tuunannut?. Ja miten hän tuli mukaan Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton toimintaan? - Terveyden kanssa on ollut Ikääntyneen liiton on pyrittävä uusiin avauksiin Keravan yhdistys kokoontuu ja toimii paljon Viertolan palvelukeskuksen tiloissa. Kuvassa Tapio Tenhunen muistuttaa tärkeän tapahtuman päivämäärästä. Kuva: Hannu Oittinen. kamppailua nuoresta saakka, sillä lukioikäisenä diabetes kävi tosi pahaksi. Olin kolmatta viikkoa tiputuksessa, mutta niin vain selvisin. Sitten kävin kauppaopiston, jonka jälkeen olin erilaisissa laskentatehtävissä useammassa työpaikassa. Tenhusen työpaikkoja ovat olleet muiden muassa Rahaautomaattiyhdistys, Riihimäen kaupunki ja Halvan makeistehdas, kotipaikka on Keravan ja Riihimäen lisäksi ehtinyt olla esimerkiksi Turku ja Kirkkonummi. Eläkkeelle hän jäi toistakymmentä vuotta sitten. Tietotekniikan kanssa Tenhunen on ollut tekemisissä vuodesta 1973 saakka. Niinpä hänen on vaikea ymmärtää, että tietotekniikan oppiminen voi olla työlästä tai mahdotonta. - Silloin 70-luvun alussa se olikin vaikeaa, kun piti osata itse kaikki ohjelmoinnista alkaen. Windows-käyttöjärjestelmän tulo mullisti tietotekniikan, nyt se on kohtuullisella opettelulla kaikkien ulottuvilla. Ja opetusta on tarjolla runsaasti, myös hinnat ovat tulleet selvästi alaspäin. Lisäksi kirjastoissa on tarjolla koneita, yhteyksiä ja opastusta. Uusille avauksille on kysyntää liittoon ja Uusi Invalidi-lehteen Tenhunen tutustui ollessaan Keski-Uudenmaan Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa. - Soitin yhdistyksen puheenjohtajalle, joka ohjasi minut mukaan toimintaan. Siitä asti on toimintaa riittänyt, olen nyt kuudetta vuotta yhdistyksessä mukana. Olen myös liiton valtakunnallisessa toiminnassa, aiemmin liittovaltuustossa, nyt liittohallituksessa. Sihteerin tehtävien lisäksi Tenhunen tekee mitä käsketään, hän pitää noin 30 jäsenen yhdistystä helppona hoitaa. Asiassa on kuitenkin - Ajokortti minulla on ollut vuodesta 1968 saakka., kertoo Tapio Tenhunen harrastuksestaan, joka on helppo yhdistää toimintaan. toinenkin puoli. - Yhdistyksen ikärakenne on päässyt vääristymään, sillä uusia jäseniä ei tule riittävästi. Sama ongelma on muillakin yhdistyksillä ja siten koko liitolla. Järjestö on taitekohdassa, eli uusia avauksia täytyy saada. Mitä ne uudet avaukset voisivat olla, siihen ei Tenhusellakaan ole yksiselitteistä vastausta. Järjestöpuurtaminen tuntuu olevan nykyajan ihmisille vaikeampaa kuin takavuosikymmenien sukupolville. Sosiaalineuvonta on virinnyt joissakin yhdistyksissä ja muutamissa sen käynnistämistä suunnitellaan. Keravalla tällaista ei ole, mutta Tenhunen on omissa nimissään tehnyt vapaaehtoista asiamiestoimintaa. - Edunvalvonta-asiat ovat kovia hoidettavia, mutta liitosta olen saanut paljon apua. Olen huomannut, että julkisuudessa asenteet vammaisia kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Vaikka vammaispalvelulaki ja viranomaisten toimintaa säätelevät lait antavat taustatukea oikeuksiaan ajavalle, aina kannattaa ottaa avustaja mukaan. - Liiton ja Vähäjärven toiminnasta minulla onkin pelkkää hyvää sanottavaa, pienillä voimavaroilla saadaan paljon aikaan. Mutta talouden vahvistaminen on yksi uusien aluevaltausten edellytys. Lehteä jakoon uusin keinoin Syys-lokakuun vaihteessa Tenhunen skoottereineen on taas tuttu näky Kerava-Tuusula-Järvenpää. kolmiossa, kun Uusi Invalidi ilmestyy ja tulee jakoon. Toivotaan, että Tenhusen esimerkki saa seuraajia muilla paikkakunnilla ja yhdistyksissä. Kaikkea ei tarvitse jättää Itellan varaan, vaan lehden jakoa voi voimavarojen puitteissa harrastaa myös itse. Hannu Oittinen Työväenmuseo Werstaalla Tampereella avattiin syyskuun puolivälissä Ihan epänormaalia-niminen näyttely, joka kertoo eri muodoissaan vammaisuuden historiasta ja nykypäivästä Suomessa. Ensi vuoden toukokuun loppuun saakka avoinna oleva näyttely on ainutlaatuinen Suomessa, jopa koko maailmassa. Näyttelyn taustalla on laaja tekijäkunta, sillä sen ovat Werstaan ohella toteuttaneet Kuurojen museo, Näkövammaismuseo, Kynnys ry, Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikillepalvelu sekä Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry. Tämä on näyttely avoimuuden, suvaitsevaisuuden, tasa-arvon ja itsemääräämisoikeuden puolesta, sanoi Werstaan vs. museonjohtaja Teemu Ahola näyttelyn avajaisissa. Näyttely on herättänyt suurta mielenkiintoa alusta saakka, normaalisti epänormaalia Kuva tanssiteoksesta Olotila. Kuva: Sakari Viika. sillä esimerkiksi useat koululaisryhmät ovat jo ilmoittautuneet tutustumaan näyttelyyn. Werstaan Kisälli-salissa esillä olevassa näyttelyssä vammaisten historia näyttäytyy valokuvien, tekstien, apuvälineiden ja muiden esineiden kautta. Myös apuvälineisiin ja palveluihin liittyvät kaupalliset mainokset valaisevat historiallista kehitystä. 1800-luvun huutolaismarkkinoilla ja tämän päivän palvelurakenteen muutoksilla on yhteys, kuten avajaisissa puhunut Kynnys ry:n puheenjohtaja Kalle Könkkölä totesi. 1800-luvulla kunnat huutokauppasivat vammaisia taloihin, joille tarvitsi vähiten maksaa ylläpidosta. Nyt on palvelumarkkinoilla sama ilmiö, eli kunnat valitsevat palvelun usein halvimman tarjouksen mukaan. Laadun osuus kilpailutuksessa on vain 20 prosenttia, aina ei sitäkään, totesi Könkkölä. Tekijät määrittelevät näyttelyn vuorovaikutteiseksi ja moniaistiseksi. Tästä osoituksena on, että näyttelyssä voi kokea pimeän tilan, opetella viittomakieltä ja kokeilla pistekirjoitusta. Näyttelyssä on mahdollisuus ottaa sormituntumaa Eurooppaan näkövammaisten pistekirjoituksessa käytetyn kohokartan avulla. Mukana on myös kulttuuria ja huumoria. Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka on piirtänyt näyttelyyn sarjakuvia kuurojen koulussa tapahtuneista hauskoista sattumuksista, esillä on myös Karjalohjan kehitysvammaisten toimintakeskuksessa tehty kuvakollaasi Valitusseinä. Näyttely tekstit ovat selkokielellä, pistekirjoituksella, suomalaisella viittomakielellä sekä ääneen luettuna. Näyttelytilassa on tekstiilinauha ja kosketeltava pohjakartta helpottamassa kulkua. Näyttelyn erikoisuutena on 29. 30.10. pidettävä AistiMUStapahtuma, jossa tutkitaan ja tunnetaan eri aistien toimintaa. Hannu Oittinen