Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö 53/2015 17.9.2015 Kokkola Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kokkolan kaupunki Kaustisen kunta Kokkolan Vesi Kannuksen Vesiosuuskunta Kälviän Vesiosuuskunta Lohtajan Vesihuolto Oy Uudenkylän Vesiosuuskunta KOKKOLAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ LUONNOS
1 TAUSTA 3 2 POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUS JA LUOKITUS 3 3 YLEISKUVAUS KOKKOLAN POHJAVESIALUEISTA 3 3.1 Karhinkangas 4 3.2 Sivakkokangas 4 3.3 Pesäkangas 4 3.4 Riippa 4 3.5 Hietaseljänharju 5 3.6 Viirrekangas 5 3.7 Herlevinharju A, B ja C 5 3.8 Tiaisenkangas 6 3.9 Tuohikorvenmäki 6 3.10 Rahkosenharju 6 4 RISKITEKIJÄT 6 4.1 Asutus 6 4.2 Hautausmaat 7 4.3 Virkistyskäyttö 7 4.4 Teollisuus- ja yritystoiminta 7 4.5 Happamat sulfaattimaat 7 4.6 Maa-ainesten ottaminen 8 4.7 Liikenne ja tienpito 8 4.8 Rataverkko 8 4.9 Maatalous 9 4.10 Metsätalous 9 4.11 Pintavedet ja ojitukset 9 4.12 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet alueet 10 4.13 Vattajanniemen harjoitusalue 10 4.14 Muuntajat 10 5 MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN 10 6 ENNAKOIVA POHJAVESIEN SUOJELU 10 6.1 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueella 10 6.1.1 Jätevedet 10 6.1.2 Öljysäiliöt 13 6.1.3 Rakentaminen 13 6.1.4 Teollisuus ja yritystoiminta 13 6.1.5 Maa-aineisten ottaminen 14 6.1.6 Tienpito ja liikenne 14 6.1.7 Peltoviljely 15 6.1.8 Kotieläintalous 15 6.1.9 Metsätalous 16 6.1.10 Muuntajat 17 6.2 Pohjaveden seuranta 18 7 SUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 18
3 1 TAUSTA Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on ohjeellinen työkalu pohjavesivarojen suojelun ja pohjavesialueiden maankäytön yhteensovittamisessa. Tämä suojelusuunnitelma on laadittu Kokkolan 12 pohjavesialueelle vuosien 2014 2015 aikana. Vuosien 2014 2015 aikana on laadittu myös erillinen suojelusuunnitelma Kokkolan keskusta-alueen lähettyvillä sijaitseville Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueille. Suunnitelmassa on kartoitettu pohjavesialueilla sijaitsevat riskitekijät ja esitetty tarvittavat toimenpidesuositukset pohjaveden suojelemiseksi ja sen hyvän tilan turvaamiseksi myös jatkossa. Suunnitelman yhteydessä tehdyillä maasto- ja lisätutkimuksilla on saatu tarkennettua tietoa pohjavesialueiden hydrogeologiasta. Vanhojen soranottoalueiden kunnostamismahdollisuuksia on käsitelty alustavassa kunnostussuunnitelmassa. Vedenottamoille ja tutkituille vedenottopaikoille on määritetty ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet. 2 POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUS JA LUOKITUS Pohjavesialueet on rajattu alueen maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin perustuen. Rajauksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti alueen maalajikoostumukseen, hydraulisesti yhtenäisen alueen laajuuteen ja vedenläpäisevyyteen. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalue on puolestaan pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa, jossa maaperän vedenläpäiseväisyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava (Antikainen et al. 2009). Kartoitetut pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintaan soveltuvuutensa ja suojelutarpeensa mukaan kolmeen luokkaan: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka 1) Alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään 20 30 vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 päivässä. Vedenhankintaan soveltua pohjavesialue (luokka 2) Alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus määrittää vuoden 2019 loppuun mennessä lisäksi ne pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Tässä momentissa tarkoitetut pohjavesialueet muodostavat luokan E. Jos nämä pohjavesialueet kuuluvat luokkaan 1 tai 2, ne luokitellaan kuitenkin kyseiseen luokkaan. 3 YLEISKUVAUS KOKKOLAN POHJAVESIALUEISTA Kokkolan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan kuuluu 12 pohjavesialuetta. Pohjavesialueet sijaitsevat harjujaksolla, joka kulkee Lohtajalta Ullavan kautta Kivijärvelle. Suojelusuunnitelman pohjavesialueista pääosa kuuluu luokkaan 1 eli vedenhankintaa varten tärkeisiin pohjavesialueisiin. Ainoastaan Tiaisenkankaan pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (luokka 2). Pohjavesialueilla sijaitsee yhteensä 14 vedenottamoa, joista Hietaseljänharjun ottamo ei ole vielä käytössä (taulukko 3.1.2). Suurimpia vedenottajia ovat Kälviän ja Kannuksen vesiosuuskunnat sekä Lohtajan Vesihuolto Oy ja Kaustisen kunnan vesihuoltolaitos. Pohjavesialueilla on tehty useita koepumppauksia, jotka ovat mahdollisia vedenottopaikkoja.
4 3.1 Karhinkangas Karhinkankaan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee Kokkolan Lohtajalla. Karhinkangas rajoittuu luoteisosassa Pohjanlahteen ja kaakkoisosassa Sivakkokankaan pohjavesialueeseen. Alueella tehdyn geologisen rakenneselvityksen (Paalijärvi & Valjus 2014) sekä koepumppausten ja virtausmallinnuksen (Paalijärvi & Okkonen 2014) mukaan Karhinkankaan ja sen kaakkoispuolisen Sivakkokankaan alueilta on kestävästi hyödynnettävissä pohjavettä enimmillään yhteensä noin 10 000 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen/pohjoiseen. Karhinkankaan pohjavesialueella on Lohtajan Vesihuolto Oy:n Nutturakankaan vedenottamo, josta saa ottaa pohjavettä 1000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Alueella on tehty myös useita koepumppauksia. Alueella on ollut maa-ainestenottoa, joka on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Etenkin Houraatinkankaan alue vaatii vanhojen ottoalueiden kunnostustoimia. Pohjavesialueen poikki kulkee valtatie 8, joka on riski pohjaveden laadulle vaarallisten aineiden kuljetusten vuoksi. Karhinkankaalla on runsaasti maataloutta (peltoalueita, karjatila, hevostalli ja vanhoja turkistarhoja). Houraatin alueella on entinen ja toiminnassa oleva ampumarata. Karhinkankaan pohjoispäässä on Puolustusvoimien Vattajanniemen harjoitus- ja ampuma-alue. Karhinkankaan pohjavesialue on nimetty vesienhoidon pohjavesien toimenpideohjelmassa riskialueeksi pohjaveden koboltti-, nikkeli-, sinkki- ja ammoniumpitoisuuksien vuoksi (Leminen 2014). 3.2 Sivakkokangas Sivakkokankaan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee Karhinkankaan kaakkoispuolella, noin 8 km Lohtajan kirkonkylältä kaakkoon. Sivakkokankaan antoisuudeksi on arvioitu 1 000 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Sivakkokankaan keskiosassa on Uudenkylän vesiosuuskunnan Sivakkokankaan vedenottamo. Ottamolta otetaan vettä hieman alle 70 m 3 /d. Alueella on tehty myös koepumppaus. Sivakkokangas on pääosin luonnontilainen. Alueen keskiosassa on ollut maa-ainestenottoa, joka on ulottunut lähelle pohjavedenpintaa ja paikoitellen sen alapuolellekin. Aluetta ympäröiviä soita on ojitettu. Humuspitoisia vesiä voi imeytyä muodostumaan. Sivakkokankaan pohjavesialue on nimetty vesienhoidon pohjavesien toimenpideohjelmassa selvityskohteeksi maa- ja metsätalouden aiheuttamien riskien vuoksi (Leminen 2014). Pohjavedenpinta on ainakin ajoittain muodostuman reunaosissa korkeammalla kuin muodostuman keskiosassa, minkä vuoksi alueelle voi imeytyä humuspitoisia vesiä. 3.3 Pesäkangas Pesäkankaan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee entisen Lohtajan kunnan alueella, Kälviän ja Kannuksen puolivälissä Luikun kylän lounaispuolella. Pesäkangas rajautuu kaakkoisosassa Riipan pohjavesialueeseen. Alueen antoisuudeksi on arvioitu 1 900 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Pesäkankaalla on Kälviän Vesiosuuskunnan Pesäkankaan vedenottamo, josta saa ottaa pohjavettä enintään 400 m 3 /d. Pesäkankaan pohjavesialue on pääosin lähes luonnontilainen. Alueen luoteisosassa on ollut maaainestenottoa, joka on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Pohjavesialueen pohjoispuolisia suoalueita on ojitettu sekä raivattu pelloiksi. 3.4 Riippa Riipan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee Kannuksen ja Kokkolan kaupunkien rajalla, noin 10 km Kannuksen kaupungista länteen. Riipan pohjavesialueella muodostuu pohjavettä
5 arviolta 2 000 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Riipan pohjavesialueella on Kälviän vesiosuuskunnan Riipan vedenottamo, josta saa ottaa pohjavettä enintään 1000 m 3 /d. Alueella on tehty myös useita koepumppauksia. Riipan pohjavesialueelta on otettu runsaasti maa-ainesta myös pohjavedenpinnan alapuolelta. Alueen poikki kulkevat valtatie 28 ja Kokkola Ylivieska-rautatie, jotka muodostavat riskin pohjavedelle mm. vaarallisten aineiden kuljetusten vuoksi. Vedenottamon läheisyydessä on entinen ampumarata. Aluetta ympäröivien soiden ja peltojen ojitus voi aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista. Alueen eteläpuoliset suot kuuluvat Etelänevan Viitasalonnevan Seljäsennevan Natura 2000 -alueeseen. Riipan pohjavesialue on nimetty vesienhoidon pohjavesien toimenpideohjelmassa riskialueeksi pohjaveden lyijy-, nikkeli-, sinkki-, antimoni- ja arseenipitoisuuksien vuoksi (Leminen 2014). 3.5 Hietaseljänharju Hietaseljänharjun vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee Kannuksen ja Kokkolan kaupunkien alueella, noin 8 km Kannuksen kaupungista lounaaseen. Alueen antoisuus on noin 1200 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Pohjavesialueella on Kannuksen vesiosuuskunnan Hietaseljänharjun vedenottamo, joka ei ole vielä käytössä. Vedenottamolta saa ottaa pohjavettä enintään 400 m 3 /d. Alueella on ollut maa-ainestenottoa, joka on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Alueen pohjoispuolisia suoalueita on ojitettu. Ympäröivät suot kuuluvat Etelänevan Viitasalonnevan- Seljäsennevan Natura-alueeseen. 3.6 Viirrekangas Viirrekankaan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 13 km Kannuksen kaupungista lounaaseen entisen Kälviän kunnan alueella. Pohjavesialueella muodostuu pohjavettä arviolta 2 900 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Viirrekankaalla on Kannuksen ja Kälviän Vesiosuuskuntien vedenottamo, josta saa ottaa pohjavettä 1500 m 3 /d. Alue on pääosin luonnontilainen. Itäosassa on ollut maa-ainestenottoa, joka on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Aluetta ympäröiviä suoalueita on ojitettu ja pintavedet on johdettu Viirrekankaan pohjoisosan poikki kulkevaan puroon. Viirrekankaan pohjoispuoliset suot kuuluvat Etelänevan- Viitasalonnevan Seljäsennevan Natura 2000 -alueeseen ja eteläpuoliset suot Lähdenevan Natura 2000 -alueeseen. 3.7 Herlevinharju A, B ja C Herlevinharjun vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee Ullavan kirkonkylän pohjoispuolella. Pohjavesialue on jaettu kolmeen osa-alueeseen. Eteläosassa Herlevinharju rajautuu Tiaisenkankaan pohjavesialueeseen. Kaikkien osa-alueiden yhteenlaskettu antoisuus on 2000 m 3 /d. Pohjavesialueen koillisosassa sijaitseva osa-alue B on suota, josta pohjavesi virtaa maanpinnan topografian vuoksi kohti osa-alueita A ja C. Osa-alueella A pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen sekä länteen. Osa-alueella C pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään. Osa-alueella A on Kälviän vesiosuuskunnan vedenottamo, josta saa ottaa vettä 800 m 3 /d. Alueen eteläosassa on tutkittu vedenottopaikka. Herlevinharjun pohjavesialue on pääosin lähes luonnontilainen. Alueen eteläosassa on ollut maaainesten kotitarveottoa, joka on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Aluetta ympäröiviä soita on ojitettu. Osa-alueen A luoteispuolella on Lähdeneva, joka on vesipuitedirektiivin mukainen suojelualuerekisterikohde. Alueen suojelulliset arvot liittyvät voimakkaaseen pohjavesivaikutukseen tai pienvesiarvoihin. Lähdeneva on myös Natura 2000 -alue.
6 3.8 Tiaisenkangas Tiaisenkankaan vedenhankintaan soveltuva (2-luokka) pohjavesialue sijaitsee Ullavan kirkonkylän lähettyvillä. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 600 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Alueella ei ole vedenottamoita eikä tutkittuja vedenottopaikkoja. Tiaisenkangas sijaitsee osittain Ullavan kirkonkylän alueella. Pohjavesialueelle sijoittuu asutusta ja mm. hautausmaa ja mahdollisesti pilaantuneita kohteita. Alueella on ollut maa-ainestenottoa, joka on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Aluetta reunustavia suoalueita on ojitettu. Alueella on myös maataloutta (peltoalueita, hevostalleja ja entinen turkistarha). Tiaisenkankaan pohjavesialue on nimetty vesienhoidon pohjavesien toimenpideohjelmassa riskialueeksi pohjaveden ammoniumpitoisuuden vuoksi (Leminen 2014). 3.9 Tuohikorvenmäki Tuohikorvenmäen vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 2 km Ullavan kirkonkylältä etelään. Tuohikorvenmäki rajautuu pohjoisosassa Tiaisenkankaan pohjavesialueeseen. Alueella muodostuu pohjavettä 900 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Tuohikorvenmäen pohjavesialueen luoteisosassa on Ullavan vesiosuuskunnan Tuohikorven vedenottamo, jonka ottomäärä on ollut viime vuosina noin 130 220 m 3 /d. Tuohikorvemäki on melko luonnontilainen alue. Alueen luoteisosassa on entinen maaainestenottoalue, jossa pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Alueen itäosassa kulkee tie 757, jota ei suolata. Ympäröiviltä suoalueilta voi imeytyä pintavesiä muodostumaan. 3.10 Rahkosenharju Rahkosenharjun vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee Rahkosen kylän alueella. Alueen antoisuudeksi on arvioitu 2000 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Pohjavesialueen itäosassa pohjavesi virtaa itään ja osin pohjoiseen. Kallingin alueella virtaussuunta on etelään/kaakkoon ja koulun lähettyvillä osin lounaaseen. Rahkosenharjun alueella on useita vedenottamoita, joiden vedenottomäärä on yhteensä noin 610 650 m 3 /d. Alueen lounaisosassa sijaitsee Neverbackan vesiyhtymän ottamo, jonka ottomäärä on noin 10 15 m 3 /d. Pohjavesialueen länsiosassa on Haapalan-Korven vesihuoltoyhtymän ottamo, jonka ottomäärä on noin 80 100 m 3 /d. Rahkosen vesilaitoksella ja Läntän vesiyhtymällä on pohjavesialueen koillisosassa yhteinen vedenottamo, josta pumpataan vettä kulutukseen noin 100 m 3 /d. Pohjavesialueen eteläosassa on Ylikylän-Hanhisalon vesiyhtymän ottamo, jonka ottomäärä on noin 30 50 m 3 /d. Alueen eteläosassa on Kaustisen kunnan vesilaitoksen Neverbackan vedenottamo,josta saa ottaa vettä enintään 600 m 3 /d. Ottomäärä on ollut viime vuosina noin 400 m 3 /d. Alueella on myös tutkittu vedenottopaikka. Rahkosenharjun pohjavesialue sijaitsee osittain Rahkosen kylän alueella. Alueella on runsaasti maataloutta (peltoalueita, karja- ja hevostiloja ja toimintansa lopettaneita turkistarhoja). Pohjavesialueen länsiosan poikki kulkee valtatie 63, jota suolataan. Rahkosenharjulla on ollut melko paljon maa-ainestenottoa. Alueella on myös muutamia mahdollisesti pilaantuneita kohteita. 4 RISKITEKIJÄT 4.1 Asutus Jätevesien kulkeutuminen pohjaveteen on yleisin asutuksen aiheuttama riski pohjavedelle. Myös asuinkiinteistöjen lämmitysöljysäiliöt voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Erityisen ongelmallisia
7 ovat vanhat maanalaiset öljysäiliöt. Maalämpökaivojen mahdollisesti aiheuttamat ympäristöriskit liittyvät ensisijaisesti pohjavesiin (esim. hulevesien pääsy pohjaveteen puutteellisten tiivisteiden kautta, orsivesikerroksen puhkeaminen ja lämmönsiirtoaineiden vuodot). Kokkolan pohjavesialueilla on vain vähän asutusta lukuun ottamatta Tiaisenkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueita. Tiaisenkankaan pohjavesialue sijaitsee osittain Ullavan kirkonkylän alueella ja Rahkosenharjun pohjavesialue Rahkosen kylän alueella. Muilla pohjavesialueilla on lähinnä yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja. Viemäriverkostoa on Karhinkankaan, Tiaisenkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla. Viemäriverkostosta ja jätevedenpumppaamoista aiheutuva riski on vähäinen Karhinkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialuella. Tiaisenkankaan jätevedenpuhdistamo on suunnitteilla siirtää pois pohjavesialueelta ja viemäriverkoston kuntoa on tutkittu. Viemäröimättömästä asutuksesta aiheutuva riski pohjavedelle on suurin Rahkosenharjun pohjavesialueella, missä suuri osa asuinkiinteistöistä käsittelee jätevetensä kiinteistökohtaisin menetelmin. Muilla pohjavesialueilla jätevesien aiheuttama pohjavesiriski on paikallista ja vähäisempää. Pääosa tiedossa olevista öljysäiliöistä sijaitsee Rahkosenharjun pohjavesialueella. Myös Tiaisenkankaalla on muutamia öljysäiliöitä. Suurin osa säiliöistä on maapäällisiä ja suojattuja ja ne muodostavat vähäisen riskin pohjaveden laadulle. Pohjavesialueilla sijaitsee myös puutteellisesti suojattuja farmarisäiliötä, joiden tankkauspaikkoja ei ole päällystetty. Kokkolan pohjavesialueilla on kuusi maalämpökaivoa, jotka sijaitsevat Tiaisenkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla. Suurin osa maalämpökaivoista muodostaa vain vähäisen riskin. pohjaveden laadulle. 4.2 Hautausmaat Hautausmaiden hoidossa käytettävien keinolannoitteiden ja hautaamisen aiheuttama haitta pohjavedelle ilmenee muun muassa kemiallisen hapenkulutuksen sekä typpi- ja fosforipitoisuuksien nousuna pohjavedessä. Ullavan hautausmaa sijaitsee Tiaisenkankaan ydinosan kohdalla, mutta se aiheuttaa vain vähäisen riskin pohjaveden laadulle, sillä alueella käytettävien ja säilytettävien kemikaalien määrä on hyvin vähäinen. 4.3 Virkistyskäyttö Vapaa-ajanalueista esimerkiksi moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä golf- ja urheilukentät voivat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle, mikäli niiden toimintaan liittyy polttoaineiden, torjuntaaineiden ja lannoitteiden käyttöä ja varastointia. Tiaisenkankaan pohjavesialueella on urheilukenttä, joka aiheuttaa vain vähäisen riskin. 4.4 Teollisuus- ja yritystoiminta Teollisuus- ja yritystoiminta voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle lähinnä kemikaalien kuljetusten, varastoinnin ja käytön vuoksi. Kokkolan pohjavesialueilla yritystoimintaa on Karhinkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla. Yritysten Lisäksi yksityisiä huoltohalleja on Karhinkankaan, Tiaisenkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla. Yritysten pohjavedelle aiheuttama riski on vähäinen. 4.5 Happamat sulfaattimaat Maaperässä esiintyy luontaisia rikkipitoisia sedimenttejä (sulfidisedimenttejä), joista hapettumisen seurauksena vapautuu happamuutta ja metalleja maaperään ja vesistöihin. Happamat sulfaattimaat
8 voivat aiheuttaa mm. maaperän ja vesistöjen happamoitumista, haitallisten metallien liukenemista maaperästä, pohjaveden pilaantumista sekä ongelmia maatalouden tuottavuuteen le. Happamia sulfaattimaita esiintyy ainakin Karhinkankaan pohjavesialueella. Esimerkiksi peltojen kuivatus ja metsien ojitukset voivat alentaa pohjavedenpinnan tasoa ja altistaa pelkistyneet sulfidipitoiset maaperäkerrokset hapettumiselle ja sitä kautta myös happamoitumiselle. 4.6 Maa-ainesten ottaminen Maa-ainesten ottaminen ja etenkin jälkihoitamattomat ottoalueet saattavat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Maaperää ja pohjavettä suojaavan maannoskerroksen poistaminen muuttaa pohjaveden muodostumisolosuhteita ja lisää pohjaveden likaantumisherkkyyttä varsinkin otettaessa maa-aineksia läheltä pohjavedenpintaa tai sen alapuolelta. Myös kotitarveottamisessa pohjavedenpinnan yläpuolelle tulee jättää vähintään 4 metrin suojakerros ja alueet tulee jälkihoitaa. Kokkolan pohjavesialueilla ei ole voimassaolevia maa-ainestenottolupia. Laajaa, pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuvaa maa-ainesten ottotoimintaa on ollut Karhinkankaan, Pesäkankaan, Riipan, Hietaseljänharjun ja Tiaisenkankaan pohjavesialueilla. Pohjavesialueilla on melko runsaasti kotitarveottoa. Useat pohjavesilammikot ovat virkistyskäytössä Vanhoja jälkihoitamattomia maa-ainesten ottoalueita sijaitsee useilla vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottopaikkojen ohjeellisilla lähisuojavyöhykkeillä. Pikaista kunnostusta vaativia soranottoalueita on Karhinkankaan, Riipan, Hietaseljänharjun, Herlevinharjun ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla. Karhinkankaan Houraatin alueella ja Hietaseljänharjun keskiosassa oleville lammikoituneille alueille tulee laatia vaativan tason kunnostussuunnitelmat. 4.7 Liikenne ja tienpito Päätiestön liukkauden torjunnassa käytettävä suola on riski pohjavedelle, sillä se voi aiheuttaa pohjaveden suolaantumisen. Myös pohjavesialueiden kautta tapahtuvat vaarallisten aineiden kuljetukset voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Kokkolan pohjavesialueilla tiestö on pääasiassa seutu- ja yhdysteitä. Suurempia valta- ja kantateitä on Karhinkankaan (Vt8), Riipan (Vt28) ja Rahkosenharjun (Kt63) pohjavesialueilla. Karhinkankaalla suojaamattoman valtatien 8 suolaus ja vaarallisten aineiden kuljetus muodostavat merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Pesäkankaalla tien 7712 muodostama riski on vähäinen suolausta lukuun ottamatta. Riipan pohjavesialueella valtatiellä 28 kuljetetaan paljon vaarallisia aineita ja liikennemäärät ovat suuria. Vedenottamo sijaitsee hyvin lähellä tietä. Tielle rakennetut suojaukset ovat osin puutteelliset. Valtatie 28 muodostaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Tiaisenkankaan pohjavesialueella olevia pääteitä ei suolata, eikä niillä kuljeteta ainakaan suuria määriä vaarallisia aineita. Teiden muodostama riski pohjavedelle on vähäinen. Tuohikorvenmäen pohjavesialueella Ullavan vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee lähellä seututietä 757, jota ei suolata, mutta sillä saattaa olla jonkin verran vaarallisten aineiden kuljetuksia. Tien pohjavedelle muodostama riski on kohtalainen mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Rahkosenharjun Haapala- Korven vedenottamo sijaitsee melko lähellä kantatietä 63, jota suolataan ja jolla kuljetetaan vaarallisia aineita. Tie muodostaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. 4.8 Rataverkko Radanpito tai rautatiekuljetukset eivät normaalisti vaikuta pohjaveden laatuun, mutta onnettomuustapauksissa maaperään ja pohjaveteen voi päästä suuria määriä haitallisia kemikaaleja.
9 Riipan pohjavesialueen poikki kulkee Pohjanmaan rata. Rataliikenne muodostaa pohjavedelle kohtalaisen riskin. Rata-alue voi aiheuttaa riskin pohjavedelle myös radan maarakennustöiden vuoksi, sillä esim. ojitusten vuoksi pohjavettä voi purkautua haitallisen suuria määriä. 4.9 Maatalous Riskejä pohjavedelle voivat aiheuttaa lähinnä maatalouden lietelannan, lannoitteiden ja torjuntaaineiden käyttö. Myös peltoalueiden ojitukset voivat vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun, jos humus- ja ravinnepitoisia pintavesiä pääsee imeytymään pohjavesimuodostumaan ojien kautta. Ojitukset voivat myös paikallisesti alentaa pohjaveden pinnantasoa. Kotieläintalous pohjavesialueilla voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Esimerkiksi lannan mikrobeja voi kulkeutua pohjaveteen runsaiden sateiden aikaan ja sulamisvesien mukana sekä huonokuntoisten lantajärjestelmien ja kaivorakenteiden kautta. Kokkolan pohjavesialueilla peltoviljelyä on etenkin Karhinkankaan, Tiaisenkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla. Lähes kaikki viljelijät ovat sitoutuneet ympäristökorvauksiin. Karhinkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla on raivattu uutta peltoa viime vuosina ilman ELY-keskuksen kannanottoa. Rahkosenharjun pohjavesialueella Rahkosen vesiosuuskunnan kaivot ovat hyvin lähellä peltoalueita. Pohjaveden muodostumisalueilla ja etenkin harjun runko-osien kohdalla sijaitsevat pellot ovat sijaintinsa vuoksi riskialttiita. Eläinsuojia on Karhinkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla. Niiden muodostamat pohjavesiriskit liittyvät pääosin polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin. Karhinkankaan, Tiaisenkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla on hevostalleja, jotka pohjavesiriskit liittyvät pääosin ulkotarhoihin kertyvään lantaan ja lannan varastointiin. Karhinkankaan, Tiaisenkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla on entisiä turkistarhoja, joista osa on asianmukaisesti jälkihoidettu. Etenkin pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevat jälkihoitamattomat turkistilat voivat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. 4.10 Metsätalous Metsätalouden toimenpiteistä ojitus, maanmuokkaus ja hakkuut vaikuttavat selvimmin pohjaveteen. Ne mm. lisäävät valumavesien määrää ja mahdollisesti myös ravinteiden huuhtoutumista pohjaveteen. Ojitukset saattavat laskea pohjavedenpintaa pohjavesimuodostumassa. Etenkin vedenottamoiden lähellä sijaitsevien metsäpalstojen maanmuokkaus voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Lähes kaikki suunnittelualueella sijaitsevat vedenottamot ovat metsävaltaisella alueella. 4.11 Pintavedet ja ojitukset Ojitukset saattavat laskea pohjavedenpintaa pohjavesimuodostumassa. Ojitukset voivat vaikuttaa myös pohjaveden laatuun, mikäli niiden kautta pääsee imeytymään pintavesiä pohjavesimuodostumaan. Ojituksista aiheutuva riski on erityisen suuri Riipan pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsevan Ruunasuon alueella. Myös Karhinkankaan, Sivakkokankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä pohjavettä purkautuu suuria määriä ojiin ja ojien syventäminen tai uusien ojien kaivaminen on merkittävä riski pohjaveden määrälle. Pintavesien suotautuminen pohjavesimuodostumaan on riski etenkin Karhinkankaan ja Sivakkokankaan pohjavesialueilla. Alueilla tehtyjen koepumppausten yhteydessä otetuissa pohjavesinäytteissä on havaittu suovesien ja mahdollisesti Ison Heinisuon järvestä ja
10 Sivakkojärvestä suotautuvien pintavesien vaikutus. Myös Riipan pohjavesialueen kaakkoisosan soilta edelleen harjun poikki kulkevan ojan vesi voi huonontaa pohjaveden laatua. Viirrekankaan pohjavesialueella sijaitsevien soiden pintavedet on johdettu pohjavesialueen poikki kulkevaan ojaan. Mahdolliset kunnostusojitukset voivat aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Tiaisenkankaan pohjavesialueella suolta maa-ainestenottoalueelle johdetut pintavedet aiheuttavat merkittävän riskin pohjaveden laadulle, sillä ottoalueen pohjalla ei ole käytännössä lainkaan suojamaakerroksia ja pintavedet pääsevät suoraan pohjaveteen ja harjun runko-osaan. 4.12 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet alueet Pilaantuneella maa-alueella tarkoitetaan aluetta, joka on selvästi rajattavissa ja jonka pilaantumisen on aiheuttanut alueella aikaisemmin tapahtunut tai nykyisin harjoitettava toiminta. Karhinkankaan, Riipan ja Tiaisenkankaan pohjavesialueilla on entisiä ampumaratoja, joiden alueella maaperässä on havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Entisiä polttoaineiden jakelupisteitä on Tiaisenkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla. Rahkosenharjun pohjavesialuella on myös muita mahdollisesti pilaantuneita kohteita, joiden maaperän tai pohjaveden haitta-ainepitoisuuksista ei ole tietoa. 4.13 Vattajanniemen harjoitusalue Karhinkankaan pohjavesialueella sijaitsee Puolustusvoimien Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue, jonka toiminnoista etenkin polttoaineiden jakelupiste muodostaa riskin pohjaveden laadulle. Myös varasto- ja huoltoalueelta voi kulkeutua haitta-aineita pohjaveteen. 4.14 Muuntajat Muuntajat aiheuttavat riskin pohjavedelle sisältämänsä muuntajaöljyn vuoksi. Vedenottamoiden lähettyvillä ei ole suojaamattomia muuntajia ja muuntajien aiheuttama riski pohjaveden laadulle on melko vähäinen. Riskin pohjavedelle aiheuttavat lähinnä muodostumisalueilla sijaitsevat suojaamattomat muuntajat. 5 MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus ovat tärkeitä keinoja suojella pohjavettä, sillä merkittävimmät riskit pohjavedelle aiheutuvat pohjavesialueille soveltumattomasta maankäytöstä. Kaavoituksen avulla riskitoiminnot voidaan ohjata pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavedet voidaan ottaa huomioon myös kaavamääräyksissä. Maankäyttöä ohjataan lisäksi kunnan rakennusjärjestyksellä. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan pohjavesialueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Yleiskaavoja on Karhinkankaan ja Rahkosenharjun pohjavesialueilla. Osaan kaavoja on merkitty pohjavesialueiden rajat, mutta pääosin niissä ei ole annettu erillisiä määräyksiä pohjavesialueelle. Ainoastaan Tiaisenkankaan pohjavesialueella on vahvistettuja asemakaavoja. Asemakaavoissa ei ole merkintöjä pohjavesialueesta eikä niille ole annettu erillisiä määräyksiä. 6 ENNAKOIVA POHJAVESIEN SUOJELU 6.1 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueella 6.1.1 Jätevedet Kuntien tulee vesihuoltolain 5 :n mukaan kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiiviin asutuksen alueiden viemäröintiä.
11 Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelystä määrää valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011), minkä lisäksi kunnat määräävät usein tarkemmin jätevesien käsittelyvaatimuksista pohjavesialueilla esimerkiksi ympäristönsuojeluja rakentamismääräyksissään. Jätevesien johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota pohjavesialueisiin ja erityisesti ottamoalueisiin ja niiden suojavyöhykkeisiin. Viemäröintirakennushankkeiden suunnittelussa tulee pohjavesialueiden osalta huomioida seuraavaa: Pohjavesialueella toteutettavista hankkeista tulee olla yhteydessä ELY-keskukseen jo ennen hankkeen suunnittelua ja suunnitelmasta tulee pyytää lausunto. Runko- ja siirtoviemärit tulee ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeelle ei tule perustaa uusia runko- eikä siirtoviemäreitä. Pohjavesialueille ei tule ensisijaisesti sijoittaa uusia jätevedenpumppaamoita tai - puhdistamoita eikä pienpuhdistamoita. Jätevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pienpuhdistamojen rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista, jos puhdistamon sijoituspaikalta on riittävä määrä maaperätietoa ja maaperä on riittävän tiivis. Jäteveden käsittelysuunnitelmiin, joissa jätevedet puhdistetaan pienpuhdistamossa pohjavesialueella, tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta. Pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö tulee ensisijaisesti liittää keskitettyyn jätevesijärjestelmään ja vasta toissijaisena vaihtoehtona tulee harkita kiinteistökohtaista jätevesienkäsittelyä. Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 ) on ehdoton, ja pohjavesialueella pohjaveden pilaantumisriski tulee poistaa kaikilta osin. Vedenottamon paikka ja pohjaveden virtaussuunta on tärkeä huomioida jäteveden käsittelyä suunniteltaessa. Lähisuojavyöhykkeelle ei tule suunnitella uutta asutusta, mutta olemassa olevalle vanhalle asutukselle voidaan toteuttaa talokohtainen viemärilinja tai umpisäiliö. Pohjavesialueella jätevesirakenteiden ja pohjavedenpinnan ylimmän tason väliin tulee jättää vähintään 1 metrin paksuinen suojakerros. Jätevesien maaperäkäsittely (esim. maahanimeyttämö tai maasuodattamo) ei ole mahdollista pohjavesialueella. Käsiteltyjäkään jätevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueelle. Rakentamisen laatuun pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pohjavesialueilla jätevesien (ml. harmaat jätevedet) käsittely harkitaan aina tapauskohtaisesti (kuva 6.1.1), ja ELY-keskus antaa mielellään lausuntoja jätevesien käsittelysuunnitelmista. Viemäriverkosto on aina ensisijainen valinta. Vaihtoehdot suositusjärjestyksessä: 1. Kiinteistöjen jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, mikäli sellainen on pohjavesialueella. Jos pohjavesialueelle on viemäriverkosto valmistumassa tai suunnitteilla, siirtymäkauden ajan kiinteistöllä muodostuvat jätevedet johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön kunnes viemäriverkosto on valmis. 2. Mikäli jätevesien johtaminen viemäriverkostoon ei ole mahdollista, johdetaan jätevedet esim. tiiviissä putkessa pohjavesialueen ulkopuolelle puhdistettaviksi. Kaikkien jätevesien, myös puhdistettujen, pääsy pohjavesialueen maaperään ja pohjaveteen tulee estää. Purkupaikalta vesi ei saa laskea takaisin pohjavesialueelle. Myös mahdolliset tulvatilanteet tulee huomioida. 3. Pienpuhdistamoiden rakentaminen pohjavesialueelle voi olla mahdollista tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Rakentamisen mahdollisuuteen vaikuttavat sijoittuminen pohjavesialueella ja maaperän laatu. Jäteveden käsittelysuunnitelmiin, joissa jätevedet puhdistetaan pienpuhdistamossa pohjavesialueella, tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta.
12 Maaperätietojen ja jätevesisuunnitelman perusteella ELY-keskus arvioi, voidaanko pienpuhdistamoa sijoittaa suunniteltuun paikkaan. Pienpuhdistamon sijoittaminen pohjavesialueelle edellyttää usein tiiviin maalajin (esim. savi/siltti) esiintymistä riittävän (yleensä noin 3 metriä) paksuisena kerroksena. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä kartta, josta ilmenee koekuoppien/kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Lisäksi sijoittumiseen vaikuttavat vedenottamot ja kaivot. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesihuoltoryhmään jo suunnitteluvaiheessa. Mikäli pienpuhdistamo on maaperäselvitysten ja sijainnin perusteella mahdollista sijoittaa pohjavesialueelle, tulee järjestelmän olla tiivis, rakenteeltaan riittävän luja ja kestävä. Puhdistamolla tulee olla purku- ja ylivuotoputket pohjavesialueen ulkopuolelle. Rakenteiden kunto ja tiiveys on tarkistettava vähintään 5 vuoden välein. Putkien liitoskohtien tiiviyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Puhdistetut jätevedet (myös pelkät harmaat jätevedet) johdetaan pois pohjavesialueelta tiiviissä putkessa tai tutkitusti tiiviissä ojassa. 4. Umpisäiliö tulee varustaa täyttymisen hälyttimellä, ja kiinteistön haltijalla tulee olla sopimus umpisäiliön tyhjentämisestä. Tiiviiden hälyttimin varustettujen umpisäiliöiden sijoittaminen ja peittäminen maahan pohjavesialueella on mahdollista. Umpisäiliöratkaisun kanssa riski liittyy suurelta osin sen käyttöön, joten kiinteistö pitää velvoittaa pitämään kirjaa umpisäiliön tyhjentämisestä ja jätevesien toimittamisesta asianmukaisesti käsiteltäviksi. Umpisäiliön hälytyslaitteen tarkastus on tehtävä ainakin kerran vuodessa ja säiliön tiiveys tulee tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Kuva 6.1.1 Tapauskohtainen harkinta jätevesien käsittelyvaihtoehdoista pohjavesialueella. Eri vaihtoehdot mietitään viemäriverkostosta (1) umpisäiliöön (4). Koko jätevesijärjestelmän kunto tulee tarkastaa vähintään kymmenen vuoden välein (Asetus 209/2011). Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelijalla tulee olla riittävä pätevyys (esim. Fise). Suunnitelman laatijan pätevyyttä arvioitaessa tulee huomioida maankäyttö- ja rakennuslain 123 :n 1 ja 2 momentin säännökset. Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista ei saa aloittaa, ellei työssä ole hyväksyttyä vastaavaa työnjohtajaa. Käyttöä ja huoltoa varten kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka täyttävät jätevesiasetuksen vaatimukset. Käyttö- ja huolto-ohjeet laatii jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelija, ja ne on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä viranomaisille.
13 Viemäriputken tiivisteenä tulee käyttää öljyjen, rasvojen ja muiden kemikaalien kestäviä kumitiivisteitä. 6.1.2 Öljysäiliöt Pohjavesialueelle ei tule asentaa uusia maanalaisia tai suojaamattomia öljysäiliöitä. Uusien öljylämmitteisten talojen säiliöt tulee sijoittaa maan päälle tai rakennusten sisätiloihin. Säiliön tulee olla kaksoisvaipallinen tai se tulee sijoittaa tilavuudeltaan riittävään, tiiviiseen suoja-altaaseen (vähintään 100 % säiliön tilavuudesta). Öljysäiliö tulee varustaa asianmukaisilla vuodonvalvonta- ja hälytyslaitteilla sekä ylitäytönestolla. Mikäli säiliö sijoitetaan ulos, tulee se suoja-altaineen kattaa siten, etteivät sadevedet pääse täyttämään suoja-allasta. Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastukset tulee suorittaa säännöllisesti KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830344 Uusien säiliöiden suojarakenteet tulee tarkastaa vuosittain. 6.1.3 Rakentaminen Pohjavesialueille ei pääsääntöisesti tule perustaa uusia asuinalueita. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei tule sijoittaa mitään uusia toimintoja tai rakenteita. Rakentamisesta pohjavesialueelle on hyvä pyytää (tulee pyytää mikäli kaavoitusasia ei aikaisemmin ole ollut vireillä) ELY-keskuksen lausunto ja siihen tulee hankkia asianmukainen rakennuslupa. Rakennuspaikkojen pihat tulee suunnitella siten, että estetään likaantuneiden pintavesien haittavaikutukset pohjavesille. Autojen säilytyspaikat, pihan liikennöintialueet ja ajoneuvoväylät tulee päällystää läpäisemättömällä materiaalilla, sekä sade- ja sulamisvedet näiltä alueilta kerätä ja johtaa tiiviisti pohjavesialueen ulkopuolelle. Ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu pohjavesialueella on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta yleiseen jätevesiviemäriin viemärilaitoksen hyväksymällä tavalla tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Maalämpöjärjestelmien suunnitelmista tulee pyytää ELY-keskuksen lausunto. Järjestelmiä ei tule rakentaa harjujen ydinalueille. Yksittäinen maalämpökaivo voi tapauskohtaisesti olla mahdollista sijoittaa harjun reuna-alueelle, mutta tällöin rakentamispaikasta tulee selvittää maaperätiedot etukäteen. 6.1.4 Teollisuus ja yritystoiminta Keinoina teollisuuden ja yritystoiminnan pohjavedensuojelussa ovat maankäytön suunnittelu ja ympäristöluvat, useiden teollisten toimintojen ollessa ympäristölupavelvollisia ainakin sijoittuessaan pohjavesialueelle (YSA 28 ). Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uutta teollisuutta tai varastointia. Mikäli toimintojen sijoittaminen on kuitenkin perustelluista syistä välttämätöntä, niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle minimoida teknisin ja toiminnallisin keinoin. Tarkemmat määräykset toimenpiteistä annetaan tapauskohtaisesti ympäristöluvassa.
14 Ennen toiminnan sijoittamista pohjavesialueelle on selvitettävä yksityiskohtaisesti muun muassa suunnitellun sijoituspaikan maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä arvioitava pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Pohjavesialueelle sijoittuessaan toiminta tulee suojata kaksinkertaisesti ja joskus myös kolminkertaisesti. Joissakin tapauksissa suojattunakaan sijoittuminen ei ole mahdollista. Pohjavesialueilla jo sijaitsevan teollisuus- ja yritystoiminnan osalta on otettava huomioon muun muassa seuraavaa: Haitallisten kemikaalien ja jätteiden varastointi on pääsääntöisesti kielletty. Pohjavedelle pilaantumisen vaaraa aiheuttavien kemikaalien käsittely ja varastointi pohjavesialueella vaatii ympäristölupamenettelyn. Luvan mukainen kemikaalien varastointi ja käyttö tulee saattaa paloviranomaisten tietoon ja asianmukaiseen rekisteriin. Teollisuusrakennuksien kaikkien rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät nestemäisten aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Tähän kuuluvat muun muassa varastot, pihaalueiden ja ajoväylien päällysteet, viemäröinti ja lattiakaivot. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. Teollisuusrakennuksia koskevat kaikki rakentamiseen, jätevesiin ja öljysäiliöihin liittyvät ohjeet. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. 6.1.5 Maa-aineisten ottaminen Vedenottamoiden suojavyöhykkeillä sijaitsevat vanhat ottamisalueet tulee kunnostaa mahdollisuuksien mukaan. Ohjeita maa-ainestenottoalueiden kunnostamiseen ja jälkihoitoon löytyy ympäristöhallinnon ohjeesta; Maa-ainesten kestävä käyttö (1/2009). (Myös www.ymparisto.fi) 6.1.6 Tienpito ja liikenne Uudet liikenneväylät ja -alueet tulee sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueille uusia teitä tulee sijoittaa vain poikkeustapauksessa. Jos pohjavesialueelle rakennetaan teitä, toteutetaan pohjavesisuojaukset tai siirrytään mahdollisesti ympäristölle haitattomampien vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttöön. Pohjavesisuojauksia rakennetaan myös perusparannushankkeiden yhteydessä tai erikseen riskialttiimmille pohjavesialueille. Lisäksi korjataan huonosti toimivia suojauksia. Pohjavesialueella ei tule käyttää kasvinsuojeluaineita vaan esim. vesakoiden torjunta tulee tehdä mekaanisesti. Tiesuolan määrää tulee pyrkiä vähentämään liikenneturvallisuutta vaarantamatta käyttämällä vaihtoehtoisia menetelmiä kuten hiekkaa tai kaliumformiaattia suolauksen sijaan aina kun mahdollista. Natriumkloridi tulee levittää valmiina liuoksena käytettävien määrien minimoimiseksi. Pohjavesialueelle ei tule perustaa uusia pysähdyspaikkoja tai raskaan liikenteen parkkialueita.
15 6.1.7 Peltoviljely Peltoviljelyn lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin EU:n nitraattidirektiiviin (91/676/ ETY), joka on pantu toimeen asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus, 1250/2014). Karjanlannan sijoittamisessa ja levittämisessä noudatetaan annettuja asetuksia ja suosituksia. Pohjavesialueella ei tule käyttää lietelantaa, virtsaa ja puristinnestettä, jätevesilietettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta peltoviljelyssä, ellei esimerkiksi maaperätutkimuksin ole osoitettu, ettei käytöstä aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Riittävien maaperätutkimusten tekeminen on ensisijaisesti toiminnanharjoittajan vastuulla. Nestemäisten orgaanisten lannoitteiden käytöstä tulee pyytää ELY-keskuksen lausunto. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden muodostumisalueella. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ulkopuolella, jos levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Lannoitemäärät tulee mitoittaa nitraattiasetus ja -direktiivi huomioiden. Pohjavesialueella ei tule harjoittaa väkilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden runsasta käyttöä, ts. muuta kuin tavanomaiseen peltoviljelyyn liittyvää käyttöä lannoitussuunnitelman mukaisesti. Tietyille kasvinsuojeluaineille asetettuja pohjavesialueita koskevia käyttökieltoja ja rajoituksia tulee noudattaa. (Listat Tukesin Internet-sivuilla: http://www.tukes.fi/fi/toimialat/kemikaalit-biosidit-jakasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineet/ymparistorajoitukset-/pohjavesirajoitus/) Lannoitemäärissä tulee ottaa huomioon vedenottamolle määritetty lähisuojavyöhyke ja kaivon, ottamon tai lähteen ympärille tulee jättää 30 100 m leveä vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Ojitussuunnitelmista tulee tehdä ilmoitus ELY-keskukselle. Toimenpiteistä vastaavan on ilmoitettava ojituksesta ELY-keskukselle kirjallisesti vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä. Pohjavesialueella ei tule tehdä ojituksia tai mekaanista maanmuokkausta, josta voisi aiheutua pohjaveden purkautumista, likaantumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. Ojitussuunnitelmista ja maanmuokkauksesta tulee pyytää ELYkeskuksen tai ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Pellonraivauksen mahdollisuus ja luvantarve pohjavesialueella tulee varmistaa ELYkeskuksesta. 6.1.8 Kotieläintalous Kotieläintalouteen ja turkiseläintuotantoon liittyvät määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen sekä valtioneuvoston päätökseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Eläinsuojalla tulee olla ympäristölupa, jos se on tarkoitettu esimerkiksi vähintään 210 lihasialle tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavalle muulle eläinmäärälle (YSA 2 ). Myös pienemmälle eläinsuojalle on haettava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL 28 ).
16 Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei pääsääntöisesti saa perustaa vedenhankintaa varten tärkeille tai soveltuville pohjavesialueille. Eläinsuojan sijoittaminen pohjavesialueelle vaatii ympäristölupamenettelyn, jos sen toiminta aiheuttaa pilaantumisriskin pohjaveden laadulle. Pohjavesialueilla lupaharkinta tehdään aina tapauskohtaisesti. Ympäristöministeriön hevostallin (1) ja kotieläintalouden (2) ympäristönsuojeluohjeista löytyvät tarkat ohjeet toiminnan sijoittamiseen ja harjoittamiseen liittyen (1: Ympäristöministeriön moniste 121, 2003; 2: Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). 6.1.8.1 Karjasuojat Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja, lantapattereita eikä torjunta-aine- ja lannoitevarastoja. Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa eläinten jaloittelualueita niin, että niistä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Eläinsuojien rakenteiden ja suojausten tulee perustua parhaaseen olemassa olevaan tekniikkaan. Karjatiloihin ei tule tehdä merkittäviä laajennuksia ilman ympäristölupaa ja ympäristönsuojeluasetuksen mukaista maaperäselvitystä (YSA 13 ). 6.1.8.2 Hevostallit Hevostilan lantalan tulee olla tiivispohjainen. Tallin jätevesien sakokaivokäsittely ei ole riittävän tehokas jätevesien puhdistusmenetelmä. Umpisäiliö tulee kyseeseen yleensä vain väliaikaisratkaisuna. Hevosten ulkotarhat eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tarvittaessa ulkotarhojen pohjat on tiivistettävä ja vesien imeytyminen maaperään estettävä. Tärkeätä on poistaa lanta kasvipeitteettömistä ulkotarhoista riittävän usein. Suosituksen mukaan hevostiloilla ulkotarhat tulee sijoittaa niin, että ne eivät sijaitse 10 50 m lähempänä purosta, ojasta tai muusta vesistöstä tapauksesta riippuen. 6.1.8.3 Turkiseläintuotanto Pohjavesialueille ei perusteta uusia turkistiloja. 6.1.9 Metsätalous Metsälaki (1996/1093) edellyttää kestävää metsien hoitoa ja ympäristöasioiden huomiointia metsätaloudessa. Metsätalouden toimenpiteet eivät yleensä edellytä ympäristölupia. Toimintaa pohjavesialueilla ohjeistetaan muun muassa Metsätalouden ympäristöoppaassa (Metsähallitus 2004) sekä Hyvän metsänhoidon suosituksissa (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2006). Myös Metsätalouden vesiensuojelusuosituksissa käsitellään metsätaloutta pohjavesialueilla (Joensuu et al. 2012). Lainsäädännöstä sovelletaan pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskieltoja. Laki Metsälain muuttamisesta (1085/2013) astui voimaan 1.1.2014. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä eivätkä metsätalouden toimenpiteet saa aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista, likaantumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. Pohjavesialueella tapahtuvasta ojituksesta on aina ilmoitettava ELY-keskukselle. Ojitussuunnitelmista tulee tehdä ilmoitus ELY-keskukselle. Toimenpiteistä vastaavan on
17 ilmoitettava ojituksesta ELY-keskukselle kirjallisesti vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä. Pohjavesialueilla sijaitsevat ojitusalueet jätetään pääsääntöisesti kokonaan kunnostamatta. Lisäksi pohjaveden purkautumisen välttämiseksi pohjavesialueille jätetään 30 60 metriä leveä käsittelemätön (perkaamaton) reunavyöhyke. Pohjavesialueilla ei kuloteta. Myös raskasta maanmuokkausta tulee välttää. Mikäli muokkaus on välttämätöntä, paras menetelmä on vain kivennäismaan pintaa paljastava kevyt laikutus. Pohjavesialueilla ei tehdä puuston kasvun lisäämiseen tähtääviä lannoituksia. Pohjavesialueen läheisyydessä lannoitteiden levityksessä jätetään vähintään 50 metrin lannoittamaton suojavyöhyke lannoitettavan alueen ja pohjavesialueen rajan väliin. Ojitussuunnitelmista ja maanmuokkauksesta tulee pyytää ELY-keskuksen tai ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Suurin osa Suomen yksityismetsistä on ryhmäsertifioitu FFCS-järjestelmällä. Suomalainen sertifikaatti hyväksyttiin vuonna 2000 mukaan kansainväliseen PEFC- järjestelmään (Programme for the Endorsement of Forest Certification). PEFC-sertifioinnissa vaatimukset metsien hoidolle asetetaan kansallisesti. Toinen käytössä oleva sertifiointijärjestelmiä on Hyvän metsänhoidon neuvoston FSC-sertifiointi (Forest Stewardship Council), jonka Suomen kansallinen standardi on akkreditoitu vuonna 2006. Lisätietoa sertifioinnista löytyy muun muassa Suomen metsäsertifiointi ry:n verkkosivuilta www.pefc.fi ja Suomen FSC-yhdistyksen sivuilta www.finland.fsc.org. PEFC-sertifiointiin kuuluvilla alueilla tulee noudattaa kaikkia sertifioinnin asettamia vaatimuksia: Vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka I) ja soveltuvilla (luokka II) pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka I) pohjavesialueilla ei käytetä lannoitteita. Kantoja ei korjata luokan I pohjavesialueilta. ja kansallisen FSC-sertifioinnin (12.5.2011) vaatimuksia: Kantoja ei korjata pohjavesialueilta. Metsänomistaja ei lannoita 1 tai 2-luokan pohjavesialueilla. Metsänomistajan tulee turvata pohjavesien laadun säilyminen pidättäytymällä tärkeillä pohjavesialueilla (I ja II luokka) kunnostus- ja täydennysojituksista, lannoituksista, kemiallisten torjunta-aineiden käytöstä, kantojen korjuusta sekä kulotuksista. (Huom. pohjavesialueilla voidaan toteuttaa kulotuksia, mikäli tähän on olemassa ympäristöviranomaisen lupa.) Metsänomistajan tulee varmistua, ettei polttoaine- ja öljysäiliöitä, muita kemikaaleja ja ongelmajätteitä ole varastoitu edes väliaikaisesti pohjavesialueille tai kohteille, joissa on onnettomuuden sattuessa pintavesien välitön pilaantumisriski. 6.1.10 Muuntajat Pohjavesialueille ei tule rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa muuntamot tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueella sijaitsevat pylväsmuuntamot tulee vaihtaa puistomuuntamoiksi verkostoinvestointien yhteydessä.
18 6.2 Pohjaveden seuranta Kokkolan pohjavesialueilla on vedenottamoita, joiden vedenottoluvissa on annettu määräyksiä vedenoton tarkkailusta. Ohjelmat sisältävät pohjaveden pinnankorkeuden havainnoinnin, otettujen vesimäärien mittaukset sekä vedenlaadun seurantaa. Tarkkailuohjelmat puuttuvat osalta vedenottamoilta, mutta niilläkin on havainnoitu pohjaveden pinnankorkeuksia ja mitattu otettuja vesimääriä. Kokkolan pohjavesialueilla on ympäristölupavelvollisia toimijoita, joiden tulee tarkkailla toiminnan vaikutuksia pohjaveteen. Kaikkia ympäristöluvissa velvoitettuja havaintoputkia ole kuitenkaan asennettu, eikä pohjaveden laatua tarkkailla lupien mukaisesti. 7 SUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista ja päivittämistä valvomaan nimetään seurantaryhmä, jossa tulisi olla edustajat ainakin Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluista, kaavoituspalveluista ja rakennusvalvonnasta, alueella toimivista vesilaitoksista ja vesiosuuskunnista, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksesta sekä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Ensimmäiseen kokoukseen tulisi kutsua myös alueella toimivien yritysten, viljelijöiden, Liikenneviraston ja sähköyhtiöiden edustajat. Seurantaryhmä voi kokoontua esimerkiksi vuosittain. Seurantaryhmän kokoonkutsujana toimii Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut.