vastaan, kun samaan aikaan epäterveellisempi savuketupakka on laillista. 11 Nuuskan ainoa välitön negatiivinen ulkoisvaikutus on huulessa pullottava, irstaan näköinen ruskea mälli, jonka näkeminen saattaa tuottaa joillekin vastenmielisyyden tuntemuksia. Mutta esteettisiä asioita koskevien tuntemusten perusteella tehdyt pakottamispäätökset ovat liberaalin moraalitajun vastaisia. Logiikka on tässä aukotonta: Suomessa nuuskaa ei sallita, koska se on kiellettyä. Kun holhouskiima iskee päälle, perustelut ovat kuin päiväkodissa. 3. Alkoholi on myrkkyä Edellisessä luvussa mainittu Valvira myöntää myös alkoholijuomien valmistus- ja myyntiluvat sekä valvoo anniskelu- ja vähittäismyyntiluvanhaltijoita että alkoholijuomien mainontaa. Viimeaikaisista tempauksista kannattaa mainita ainakin alkoholimainonnan kieltäminen televisiossa kello 7-21, kauppojen paljousalennusten kieltäminen sekä ravintoloiden tarjoushintaisista tuopeista kertovien kadunvarsikylttien kieltäminen. Alkoholin myynti ennen yhdeksää kiellettiin jo aiemmin, eikä nykyisessä asenneilmapiirissä taida olla juuri muutosta vapaampaan odotettavissa. Tämä on suomalaisen politiikan ongelma laajemminkin tarkastellen. Ilmiö ylittää puoluerajat. Holhouspuolue on yksi eduskunnan suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista. Äkkiseltään ei ole mikään ihme, että Suomessa halutaan vähentää alkoholin haittoja, sillä se on vuosittain osatekijänä tuhansissa kuolemantapauksissa. Lisäksi tulevat pahoinpitelyt, ilkivalta, rattijuopumukset ja muut runsaan käytön lieveilmiöt. Kansantaloudellisesti alkoholismi on luultavasti suurempi ongelma kuin tupakointi. On helppoa ajatella kansanterveystieteilijöiden tapaan ja vaatia asteittaisia veronkorotuksia kulutuksen haittojen vähentämiseksi sekä keskioluen saatavuutta rajoitettavaksi. Elämää hyvinvointivaltiossa 57
Suomalaiset juovat noin 10 litraa puhdasta alkoholia vuodessa henkeä kohden, mikä ei itse asiassa ole eurooppalaisittain mitenkään hälyttävän paljon. Olisi varaa juoda vielä yli puolet enemmän, ennen kuin oltaisiin Euroopan kärjessä. Lisääntynyt kulutus on tilastoissa näkynyt suoraan alkoholin haittojen lisääntymisenä. Yksinkertaisella logiikalla tuntuukin järkevältä tehdä kaikki mahdolliset holhoavat toimenpiteet alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseksi. Usein jää kuitenkin ilmeisen tarkoituksellisesti huomioimatta, että eniten kuluttava kymmenesosa juo runsaat 40 prosenttia kaikesta Suomessa juodusta alkoholista. Keski-ikäiset alkoholistimiehet ja -naiset juovat mielettömät määrät alkoholia vuodessa ja myös kärsivät siitä eniten. Suurkuluttajien keskuudessa esiintyy suurin osa sekä terveydellisistä, henkisistä että sosiaalisista haitoista. Suomalaisesta henkirikollisuudesta leijonanosa on alkoholiongelmaisten keskinäisten riitojen kärjistymistä puukkohippasiksi. Holhous ei kuitenkaan keskity ongelmatapauksiin vaan jakautuu erilaisten kieltojen, pakkojen, rajoitusten ja kontrollin muotojen kautta tasaisesti kaikille. Tässä tarvitaan selvää asennemuutosta. Holhouksen pitää olla progressiivista ja keskittyä voimakkaasti niihin, joilla on ongelmia. Vastuulliseen toimintaan kykenevät sitä vastoin on jätettävä rauhaan. Useimmille meistä alkoholin käyttö liittyy myönteisiin tunnelmiin, ja alkoholi on hyvin hallinnassa. On mukavaa nauttia alkoholia kohtuullisesti hyvässä seurassa, eikä siitä ole merkittävää haittaa terveydelle, mutta sitäkin suurempi hyöty kansantaloudelle. Tilastoimatta jää myös alkoholin piristävä, rentouttava ja ystävyyssuhteita luova vaikutus, eikä sen merkitystä suomalaisten syntyvyydessäkään tule väheksyä. Näitä arvoja ei voi rahassa mitata. Valitettavasti ongelmakäyttäjiin kohdistuvat sääntelytoimet ja holhous eivät osu kohderyhmäänsä niin paljon kuin ne tekevät kiusaa tavallisille kohtuukäyttäjille, joita on Suomessa merkittävä enemmistö. Alkoholismi on sairaus, johon pitää tarjota halukkaille välitöntä apua eikä hankaloittaa sen vuoksi terveiden aikuisten ih- 58 Henri Heikkinen & Antti Vesala
misten elämää. Kieltojen, sääntelyn ja verotuksen rinnalle pitäisi keinoksi ottaa tehokkaampi valistus. Kattava valistus auttaa ihmisiä tiedostamaan alkoholismin riskit ja olemaan juomatta, jos siltä tuntuu. Myönteistä on, että nuorten humalajuominen on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä ei varmasti johdu alkoholipolitiikasta niinkään kuin yleisen asenneilmapiirin muuttumisesta. Mikäli alkoholin myynti edelleen vapautuisi, verotuksella suosittaisiin mietoja alkoholijuomia ja samalla valistettaisiin humalajuomisen haitoista, suunta olisi varmasti positiivinen, eikä tulevilla sukupolvilla olisi enää ongelmaa humalajuomisen suhteen. Valitettavasti samasta asiasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tulee juuri päinvastaiseen johtopäätökseen, heidän mielestään nuorten raittiuden lisääntyminen on peruste entistä rajoittavammalle alkoholipolitiikalle. Poliitikkojen ja viranomaisten holhoustoimenpiteiden perustelut ovat usein jopa aivan keksittyjä. Taannoin sosiaali- ja terveysministeriön silloinen valtiosihteeri Vesa Rantahalvari kommentoi verkkolehti Uudelle Suomelle alkoholimainoksia seuraavasti: Osa nykyisistä alkoholimainoksista on oikeastaan lainvastaisia, sillä ne joko kohdistuvat lapsiin tai nuoriin tai niissä annetaan kuva, että alkoholi lisää sosiaalista ja seksuaalista menestystä tai että alkoholilla on muita totuudenvastaisia seurauksia. Jo väite lapsiin kohdistuvasta alkoholimainonnasta on huvittava. Monessako lastenlehdessä on alkoholimainoksia? Alkoholia saa mainostaa vasta klo 21.00 jälkeen; eikö vanhemmilla ole mitään vastuuta siitä, mitä ja kuinka myöhään heidän lapsensa televisiota katsovat? Kun tiukkapipoisen tulkinnan mukaan oikeastaan yleensäkään mitään ei nykyään saa mainostaa edes seksin avulla, voidaan mikä tahansa mainos tulkita lapsille tai nuorille suunnatuksi, jos välttämättä halutaan, ja näköjään halutaan. Entäpä sitten tämä, että väite alkoholin sosiaalista ja seksuaalista menestystä lisäävästä vaikutuksesta olisi totuudenvastainen? Alkoholi poistaa estoja ja toimii kynnyksiä madaltavana tekijänä sosiaalisissa tilanteissa. Tästä lähes jokaisella on omakohtaisia kokemuksia - jos Elämää hyvinvointivaltiossa 59
ei omia, ainakin isot pojat ovat kertoneet. Kiitos alkoholin moni ujo suomalainen on saanut paljon sellaisia uusia ystäviä ja tuttavuuksia, joita ei olisi mitenkään muuten tavannut tai joihin ei olisi tutustunut. Entä seksi? Ilman alkoholia suurin osa seksisuhteista olisi aivan varmasti jäänyt syntymättä. On täysin kiistaton tosiasia, että viina lisää ihmisen seksuaalista menestystä. Miehen aivojen palkitsemissysteemissä alkoholi itse asiassa aiheuttaa samankaltaista aktivoitumista kuin alastomien, kurvikkaiden naisten näkeminen. Sinebrychoff voisi hyvällä syyllä ottaa sloganikseen sosiaalisesta mediastakin tutun, varsin totuudenmukaisen lausahduksen: Helping ugly people get laid since 1819. Valvira tosin pitäisi huolen siitä, ettei tuollainen mainos kauaa eetterissä vanhenisi. Aiheesta on tehty myös tutkimusta. Australialainen Keogh Institute for Medical Researchin 1580 miestä käsittänyt tutkimus selvitti, että alkoholia käyttävillä oli vähemmän vaikeuksia sängyssä kuin raittiilla miehillä. Jopa rankasti alkoholia kuluttavilla miehillä oli vähemmän erektio-ongelmia kuin raittiina pysyttelevillä. Tietenkin parhaiten pärjäsivät ns. kohtuukäyttäjät, jotka käyttivät neljä alkoholiannosta päivässä enintään viitenä päivänä viikossa, mutta kyse ei olekaan nyt alkoholismista johtuvista ongelmista vaan alkoholin käytöstä yleensäkin. Monet suunnitelmat alkoholimainonnan rajoittamiseksi ovatkin itse asiassa suunnitelmia totuuden kertomisen kieltämiseksi. Mikäli alkoholimainonnasta haluttaisiin puhtaasti totuudenmukaista, tulisi jokaisessa mainoksessa ilmoittaa, että kohtuullinen alkoholinkäyttö lisää sosiaalista ja seksuaalista menestystä. Rantahalvarin täytyy tietää itsekin, ettei alkoholin seksuaalista menestystä lisäävä vaikutus ole totuudenvastainen väittämä. On sietämätöntä, että valtio pyrkii kieltämään sellaisten asioiden julki sanomisen, jotka ovat totta. Mitä pitäisi ajatella siitä, että korkea-arvoiset valtiolliset vaikuttajat väittävät kirkkain silmin tosiasioita valheiksi? Ranskassa, jossa esimerkiksi alkoholin mielikuvamainonnan kielto on voimassa ja alkoholilainsäädäntöä kiristetty, nuorten 60 Henri Heikkinen & Antti Vesala
humalahakuinen juominen on ainoastaan lisääntynyt. Lainsäädännön tiukennuksia on sielläkin arvosteltu vääräksi keinoksi alkoholin haittoja vastaan taisteltaessa. Viestinnän keskusliitonkaan mukaan ei ole tutkimustietoa siitä, että mainonnan kiristäminen vähentäisi nuorten juopottelua. Nimenomaan mietojen alkoholijuomien mainonta nykyisellä tyylillä, jossa ei kannusteta humalahakuiseen juomiseen vaan tuodaan esille kohtuullista juomista, on omiaan järkeistämään ihmisten alkoholinkäyttöä. Kiellot ja rajoitukset luultavasti vain lisäisivät väkevien juomien osuutta juomatilastoista, kun kukaan ei puhuisi mietojen puolesta. Suomessa on tehty verotuksella ja rajoituksilla erittäin kannattavaksi tehdä säännöllisesti viinanhakureissuja Suomenlahden eteläpuolelle, ja näiltä matkoilta on kaikkein kustannustehokkainta tuoda kirkasta viinaa. Tämä tosiasia on herättänyt muutamat poliitikot vaatimaan, että Viron pitäisi nostaa alkoholin hintoja, jotta suomalaiset eivät ostaisi sieltä niin paljon alkoholia. Virossa näihin ehdotuksiin on suhtauduttu kaikella niiden ansaitsemalla vakavuudella. 12 Holhousintoisten poliitikkojen ja virkamiesten suhtautuminen alkoholiin ei poikkea suhtautumisesta moniin muihinkaan tunteita herättäviin asioihin. Jostain kumman syystä Suomessa oletetaan, että ongelmat ratkeavat aina lainsäädännöllä. On helppo päätellä jonkun asian yksinkertaisesti katoavan, kun se kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan, mutta näin yksinkertaista se ei ole. Ihmisluonto ei toimi kuin matemaattinen kone vaan on hyvinkin epärationaalinen ja jopa itsetuhoinen. Sosiaaliantropologi Kate Fox on tutkinut alkoholin vaikutuksia ihmisiin, ja yllättäen iso osa sen aiheuttamista käyttäytymisongelmista on kulttuurillisia. Alkoholilla on toki paljon fyysisiä vaikutuksia. Se vaikuttaa mm. reaktioaikaan, lihasten hallintaan ja puheenmuodostukseen. Niille, joilla on perinnöllinen taipumus alkoholismiin. Suomalainen kyllä tietää, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Ystävämme alkoholi tuo laulun sydämeen, hymyn huulille ja kiil- Elämää hyvinvointivaltiossa 61
toa silmiin. Se auttaa meitä juhlimaan onneamme sekä unohtamaan huolet ja murheet. Itse asiassa humala vaikuttaa henkisesti ihmisiin niin kuin he ajattelevat tai toivovat sen vaikuttavan. Kaikkien kulttuurien edustajat eivät käyttäydy samoin alkoholin vaikutuksen alaisena eivätkä juo kuin suomalaiset. Voit todeta muutoksia kaverisi käyttäytymisessä jopa tarjoamalla hänen tietämättään alkoholitonta juomaa, jota hän luulee alkoholipitoiseksi. Suomessa ihmiset uskovat alkoholilla olevan taikavoimia, joiden varjolla voi tehdä mitä tahansa. Alkoholivalistuksella vieläpä ylläpidetään tätä ajatusta antamalla ymmärtää, että humalassa olet esimerkiksi väkivaltainen. Foxin mukaan mihin tahansa maahan voisi aiheuttaa vaikka vakavan kahviongelman. Ensin kahvin saantia rajoitettaisiin, jolloin siitä tulisi ns. kielletty hedelmä. Tämän jälkeen paikallisen Päihdelinkin sivuilla kerrottaisiin, että pieni määrä kahvia vähentää jännittyneisyyttä ja estoja. Toisaalta muun muassa juuri estojen liiallinen löyhtyminen aiheuttaa sen, että kahvin vaikutuksen alaisena tehdään tekoja, joihin ei selvänä syyllistyttäisi. Pian nähtäisiin, miten nuorisolaiset juovat perjantai-iltana kymmenen kuppia kahvia, minkä jälkeen he tappelisivat, riehuisivat ja paneskelisivat puskissa kofeiinin voimalla. Itse asiassa konkreettinen esimerkki tästä ilmiöstä teini-ikäisten keskuudessa on jo näkyvillä, kiitos energiajuomilla pelottelun. Rajoittamalla saantia ilmiö vain pahenisi. Mitä luulette, lisääkö vai vähentääkö terveysviranomaisten ja sosiaalipoliitikkojen ylireagoiva melskaaminen nuorten mielenkiintoa esimerkiksi energiajuomia, mietoja huumausaineita tai ilokaasua kohtaan? Usein kiellot ja rajoitukset laukaisevat ihmisissä vastareaktion ja vesittävät koko tarkoituksen. Alkoholikulttuuri ei muutu, vaikka kaikki tietävät alkoholin haitoista. Se muuttuu vasta sitten, kun alkoholi on sanalla sanoen tylsää ja arkipäiväistä. 62 Henri Heikkinen & Antti Vesala