Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela

Transkriptio

1 Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten alkoholin käyttöä ja kohtuullista juomista. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina.-..0 välisenä aikana. Haastatellut edustavat maamme -vuotiasta väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Haastatteluja tehtiin yhteensä kpl. Tutkimuksen näyte on muodostettu monivaiheisella ositetulla otannalla. Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on tiivistäen verbalisoida ja visualisoida tutkimuksen päätuloksia. Tutkimukseen sisältyy lisäksi erillinen tilasto-osa, jossa esitetään kaikki tutkimustulokset yksityiskohtaisessa taulukkomuodossa. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin, prosenttiyksikköä suuntaansa. TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toimeksiannosta. Käsityksiä alkoholin kohtuukäytöstä Suomalaisten käsityksiä alkoholin kohtuukäytöstä tutkittiin useamman kysymyksen avulla. Ensinnäkin tiedusteltiin, mikä on alkoholimäärä, jonka kohtuukäyttäjä voi nauttia kerralla. Enemmistön mielestä raja menee kolmen neljän alkoholiannoksen kohdalla. Joka kolmannen mielestä kohtuukäyttäjä ei nauti alkoholia kerralla yli kahta annosta, yhtä monen mielestä - annosta on vielä kohtuukäyttöä. Joka viidennen mielestä - annosta on vielä kohtuullisena pidettävä alkoholimäärä. Seitsemän prosenttia lukee tätä suuremmatkin määrät kohtuukäytöksi. Toisessa aihetta kuvanneessa kysymyksessä selvitettiin suomalaisten käsityksiä siitä, kuinka usein kohtuukäyttäjä voi kuluttaa alkoholia. Suurin osa ( %) kertoi, ettei kohtuukäyttäjä nauti alkoholia enempää kuin enintään muutaman kerran kuukaudessa. Vajaa kolmasosa pitää viikoittaista käyttöä sopivana, kun runsas viidesosa määrittelisi kohtuukäyttäjäksi sellaisenkin, joka juo alkoholia useita kertoja viikossa. Eri väestöryhmät määrittelevät asian eri tavoin. Varsinkin ikä vaikuttaa näkemyksiin. Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä harvemmin ja vähemmän alkoholia voi nauttia ollakseen heidän silmissään kohtuukäyttäjä.

2 Myös asuinpaikalla ja koulutuksella on väliä. Pääkaupunkiseudulla asuvat ja korkeammin koulutetut määrittelevät asian keskimääräistä väljemmin. Varsinkin jälkimmäiset ajattelevat käytön olevan kohtuullista, vaikka sitä olisi usein. Tästä voi päätellä, että he kiinnittävät enemmän huomiota kerralla nautittavien annosten lukumäärään. Vähemmän koulutetuille ja maaseutumaisissa oloissa asuville on tyypillistä tarkastella kerralla nautittavien annosten lisäksi käytön useutta. Molemmissa heidän kohtuukäytön määritelmänsä on keskimääräistä tiukempi. Kuinka usein kohtuukäyttäjä saa kärsiä krapulasta? Tätäkin tiedusteltiin ja kansan enemmistön tuomio selvitettiin: muutaman kerran vuodessa. Kuuden prosentin mielestä krapulan kärsiminen kerran viikossa on aivan normaalia, kun 0 prosenttia totesi, että käyttö on kohtuullista, jos tilanne on tällainen enintään kerran kuukaudessa. Noin kolmasosa ( %) pitää normaalina, jos humaltuminen tuottaa krapulan oireet muutaman kerran vuodessa. Runsaan neljäsosan ( %) mielestä niin saisi käydä harvemmin. Tässäkin eri väestöryhmiin kuuluvien käsitykset erosivat toisistaan melko paljon. Alle - vuotiaiden enemmistö pitää kohtuullisena, jos krapulasta kärsii kerran kuukaudessa. Kun asiaa kysyy viisikymppisiltä ja iäkkäämmiltä, näkemykset muuttuvat. Heidän mielestään kohtuukäyttäjälle saa käydä niin enintään muutaman kerran vuodessa, mieluummin hieman harvemmin. t ja työväestöön kuuluvat ovat alkoholille suopeimmat ammattiryhmät. Monet toimihenkilöväestöön (tässä puhutaan sekä ylemmistä että alemmista toimihenkilöistä) kuuluvista ajattelevat, ettei kohtuukäyttäjä tulisi kärsiä krapulasta kovinkaan usein. Asiaa tarkasteltiin myös toisesta näkökulmasta. Haastattelija luetteli haastateltavalle erilaisia alkoholinkäyttötapoja ja pyysi kertomaan, mikä niistä ovat kohtuukäyttöä. Joka toinen ( %) ei pitänyt niistä yhtäkään kohtuullisena tapana kuluttaa alkoholia. Vain kymmenkunta prosenttia hyväksyy sen, että alkoholia nautitaan muutama lasillinen useana iltana viikossa (kotona tai ravintolassa) tai, että sitä juodaan humaltumistarkoituksessa useina viikonloppuina. Vielä harvemman ( %) mielestä on humaltuminen arkisin, kuitenkin niin, että siitä seuraa (ainakaan merkittävästi) haittaa työnteolle, on kohtuullista alkoholin käyttöä. Viini tai olut ruokajuomana (vaikka useampana päivänä viikossa) on hyväksyttävää ja koetaan alkoholin kohtuukäytöksi ainakin, jos uskoo sitä prosenttia, joka valitsi kyseisen vaihtoehdon. Liitteenä olevista graafisista esityksistä näkee eri väestöryhmien suhtautumisen kuhunkin kysymyksessä tarkasteltuun tilanteeseen. ten suhtautuminen on johdonmukaisesti sallivampaa kuin naisten. Nuorista keskimääräistä useampi pitää mitä tahansa kuvatuista tilanteista kohtuullisena tapana käyttää alkoholia. t ja useassa tapauksessa yrittäjät (poikkeuksena usein

3 toistuva humalajuominen, joka rajoittuu viikonloppuihin tämä ei yrittäjien mielestä ole kohtuukäyttöä) voi lukea samaan joukkoon. Kun pohtii tarkemmin iän vaikutusta, havaitsee, että eri tapauksissa näkemykset muuttuvat eri iässä. Ruokajuomien nauttiminen ja muutama lasillinen kotona viikoittain ovat asioita, joissa suhtautuminen muuttuu viidenkymmenen ikävuoden korvilla. Alle -vuotiaat sallisivat muita helpommin arkisin tapahtuvan, työtekoa haittaamattoman humalajuomisen sekä muutaman lasillisen ottamisen ravintolassa useana arki-iltana viikossa. Kun puhutaan usein toistuvasta, viikonloppuihin rajoittuvasta juomisesta, raja asettuu ikävuoteen (nuoremmat ovat tässäkin myötämielisempiä). Yleisempi suhtautuminen paljastuu parhaiten kuviosta, josta näkee väestöryhmäkohtaisesti kaikkiin kysymyksessä kuvattuihin tilanteisiin kielteisesti suhtautuneiden osuudet. Naisista selvästi suurempi osa kuin miehistä lukeutuu tähän joukkoon. 0 vuotta täyttäneiden enemmistö ei pidä yhtäkään kysymyksessä mainittua alkoholin käyttötapaa osoituksena kohtuullisuudesta. Nuoremmista niin tekee selvästi harvempi. Tällä tavalla ajattelevien suhteellinen osuus kasvaa, mitä etäämmäksi Suur-Helsingistä siirrytään kohti pienempiä paikkakuntia. Myös koulutuksella on näkemyksiin suoraviivainen vaikutus: mitä vähemmän muodollista koulutusta, sitä todennäköisemmin kohtuukäyttö määritellään tiukasti. Keskimääräistä selvästi harvempi opiskelija ja yrittäjä totesi, ettei pidä mitään haastattelijan mainitsemista tilanteista kuvauksena alkoholin kohtuukäytöstä. Eläkeläisten lisäksi alemmat toimihenkilöt ovat puolestaan ryhmä, josta keskimääräistä useampi ottaa asiaan tiukan kannan. Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä Lopuksi haastattelija luki neljä alkoholin käyttöön tavalla tai toisella liittyvää väittämää ja pyysi haastateltavaa kertomaan, kuinka samaa tai eri mieltä tämä on kunkin kanssa. Valtaenemmistö on ainakin joskus nolona ajatellessaan, miltä suomalainen alkoholinkäyttö mahtaa näyttää ulkomaalaisten silmin. Joka kolmas ( %) oli väitteen kanssa täysin ja yhtä moni ( %) jokseenkin samaa mieltä. Tosin käytännössä yhtä moni totesi alkoholinkäytön olevan jokaisen yksityisasia. Valtaenemmistö on vakuuttunut siitäkin, ettei alkoholi tosiasiassa ole yhtään terveellisempää kuin yleensä väitetään. Tosin prosenttia suomalaisista uskoo, että näin saattaa olla.

4 Yksi väite jakoi käsitykset kahtia. Kun todettiin, että olen joskus huolissani siitä, millä tavoin alkoholinkäyttö vaikuttaa omaan tai läheiseni terveyteen, prosenttia totesi kantavansa asiasta ainakin jonkin verran huolta. Jonkin verran useampi ( %) oli tästä eri mieltä. Yhteensä prosenttia lienee täysin vailla kyseisenlaista huolta, koska valitsi vaihtoehdon täysin eri mieltä. Ulkomaalaisten saama kuva suomalaisten alkoholinkäytöstä mietityttää etenkin yli 0- vuotiaita ja naisia. Toisaalta, mitä iäkkäämmästä henkilöstä oli kyse, sitä todennäköisemmin tämä totesi alkoholikäytön olevan kunkin oma asia. Tämä näkemys oli tyypillisempi miehille kuin naisille. Huoli alkoholinkäytön vaikutuksesta omaan tai lähimmäisen terveyteen kasvaa hieman iän karttuessa. Maaseudulla asiasta huolehditaan jonkin verran enemmän kuin taajamissa ja työväestöstä suurempi osa kuin muista ammattiryhmistä (pl. eläkeläiset) on ottanut asiasta itselleen huolenaiheen. Väestöryhmäkohtaiset erot eivät kuitenkaan kokonaisuudessaan ole suuret. Voi sanoa, että sosioekonomiset tekijät eivät tässä mielessä varsinaisesti kansaa. Alkoholin käyttämisestä johtuva huoli perustuu muihin asioihin. ALKOHOLIIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ (%), n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Humalahakuinen juominen on mielestäni vähentynyt Suomessa. Suomessa päihdehaitat ovat niin suuret, että valtio voisi säädellä alkoholin kulutusta nykyistä enemmän. Keskioluen voisi siirtää Alkoon, jos sillä voidaan olennaisesti vähentää päihdehaittoja. 0

5 ALKOHOLIIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Humalahakuinen juominen on mielestäni vähentynyt Suomessa. 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 0 Suomessa päihdehaitat ovat niin suuret, että valtio voisi säädellä alkoholin kulutusta nykyistä enemmän. 0 0 Keskioluen voisi siirtää Alkoon, jos sillä voidaan olennaisesti vähentää päihdehaittoja

6 "Humalahakuinen juominen on mielestäni vähentynyt Suomessa" (%), n= Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % KAIKKI

7 "Suomessa päihdehaitat ovat niin suuret, että valtio voisi säädellä alkoholin kulutusta nykyistä enemmän" (%), n= Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % KAIKKI

8 "Keskioluen voisi siirtää Alkoon, jos sillä voidaan vähentää päihdehaittoja" (%), n= Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % KAIKKI

9 ALKOHOLIMÄÄRÄ, JONKA KOHTUUKÄYTTÄJÄ VOI NAUTTIA KERRALLA (%), n= alkoholiannosta - kpl. - kpl. - kpl. Enemmän Ei osaa sanoa

10 ALKOHOLIMÄÄRÄ, JONKA KOHTUUKÄYTTÄJÄ VOI NAUTTIA KERRALLA (%), n= Enemmän Ei osaa sanoa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % KAIKKI

11 KUINKA USEIN KOHTUUKÄYTTÄJÄ VOI KÄYTTÄÄ ALKOHOLIA (%), n= Päivittäin taman kerran viikossa Viikoittain taman kerran kuukaudessa Harvemmin Ei osaa sanoa

12 KUINKA USEIN KOHTUUKÄYTTÄJÄ VOI KÄYTTÄÄ ALKOHOLIA (%), n= Päivittäin Viikoittain Harvemmin taman kerran viikossa taman kerran kuukaudessa Ei osaa sanoa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % KAIKKI

13 KOHTUUKÄYTTÖNÄ PIDETTÄVÄT ALKOHOLINKÄYTTÖTAVAT (%), n= Viini tai olut ruokajuomana useita kertoja viikossa tama lasillinen ravintolassa useana arkiiltana viikossa tama lasillinen kotona useana arki-iltana viikossa Usein toistuva humalajuominen, joka rajoittuu viikonloppuihin Arkena tapahtuva humalajuominen, joka ei merkittävästi haittaa työntekoa Ei mikään edellä mainituista Ei osaa sanoa

14 KOHTUUKÄYTTÖNÄ PIDETTÄVÄT ALKOHOLINKÄYTTÖTAVAT: viini tai olut ruokajuomana useita kertoja viikossa (%), n= KAIKKI

15 KOHTUUKÄYTTÖNÄ PIDETTÄVÄT ALKOHOLINKÄYTTÖTAVAT: muutama lasillinen ravintolassa useana arki-iltana viikossa (%), n= KAIKKI

16 KOHTUUKÄYTTÖNÄ PIDETTÄVÄT ALKOHOLINKÄYTTÖTAVAT: muutama lasillinen kotona useana arki-iltana viikossa (%), n= KAIKKI

17 KOHTUUKÄYTTÖNÄ PIDETTÄVÄT ALKOHOLINKÄYTTÖTAVAT: usein toistuva humalajuominen, joka rajoittuu viikonloppuihin (%), n= KAIKKI

18 KOHTUUKÄYTTÖNÄ PIDETTÄVÄT ALKOHOLINKÄYTTÖTAVAT: arkena tapahtuva humalajuominen, joka ei merkittävästi haittaa työntekoa (%), n= KAIKKI

19 KOHTUUKÄYTTÖNÄ PIDETTÄVÄT ALKOHOLINKÄYTTÖTAVAT: ei mikään edellä mainituista (%), n= KAIKKI

20 KUINKA USEIN KOHTUUKÄYTTÄJÄ VOI OLLA HUMALASSA SITEN, ETTÄ SEURAAVANA PÄIVÄNÄ KÄRSII SELKEISTÄ KRAPULAOIREISTA (%), n= Kerran viikossa Kerran kuukaudessa 0 taman kerran vuodessa Harvemmin Ei osaa sanoa

21 KUINKA USEIN KOHTUUKÄYTTÄJÄ VOI OLLA HUMALASSA SITEN, ETTÄ SEURAAVANA PÄIVÄNÄ KÄRSII SELKEISTÄ KRAPULAOIREISTA (%), n= Kerran viikossa taman kerran vuodessa Ei osaa sanoa Kerran kuukaudessa Harvemmin 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % KAIKKI

22 ALKOHOLINKÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ KÄSITYKSIÄ (%), n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Minua joskus nolottaa, kun ajattelen, miltä suomalainen alkoholinkäyttö näyttää ulkomaalaisten silmin. Alkoholinkäyttö on jokaisen yksityisasia Olen joskus huolissani siitä, millä tavoin alkoholinkäyttö vaikuttaa omaan tai läheiseni terveyteen. Uskon, että alkoholi on tosiasiassa terveellisempää kuin yleensä väitetään.

23 "Minua joskus nolottaa, kun ajattelen, miltä suomalainen alkoholinkäyttö näyttää ulkomaalaisten silmin" (%), n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % KAIKKI

24 "Alkoholinkäyttö on jokaisen yksityisasia" (%), n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % KAIKKI

25 "Olen joskus huolissani siitä, millä tavoin alkoholinkäyttö vaikuttaa omaan tai läheiseni terveyteen" (%), n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % KAIKKI

26 "Uskon, että alkoholi on tosiasiassa terveellisempää kuin yleensä väitetään" (%), n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % KAIKKI