saatesanat Kädet Ystäväperheen kastejuhlassa ihastuin taas kerran vauvan käsiin. Pieniin, hentoihin sormiin, jotka kuitenkin jo pitävät lujasti kiinni. Elämän edetessä nuo kädet ehtivät moneen: Pieni pullea käsi, joka ojentaa äidille niityltä poimitun kukkakimpun ja uskaltaa pitää kiinni luikertelevasta kastemadosta. Ekaluokkalainen käsi kädessä parhaan kaverin kanssa koulutiellä. Hyväilevä rakastetun käsi. Isän käsi sipaisemassa lapsen poskea hyvää yötä toivottaen. Kotoa matkaan lähtevän lapsen käsi vilkuttamassa auton ikkunasta. Sovintoon ojentuva ystävän käsi. Vanhuksen kurttuinen, paljon elämää kokenut käsi. Die Hand kann schlagen und streicheln, bauen und zerstören, sich entziehen oder sich zur Versöhnung öffnen. Wir vermitteln viel von uns durch unsere Hände. Und wir brauchen die Berührung des anderen. Schon ein Säugling greift nach dem Finger der Mutter und hält ihn fest. Auch im übertragenen Sinne gebrauchen wie unsere Hände, wenn wir Neues in Angriff nehmen und Überflüssiges fallen lassen. Zu einer solchen Bestandsaufnahme sind vielleicht gerade die Sommerpause und der Neustart im Herbst ein guter Zeitpunkt. Was will ich mit meinen Händen erreichen? Wem will ich die Hand reichen? Wer reicht mir die Hand und geht mit mir? Elämään kuuluu alkuja ja loppuja. Käsien on tartuttava ja päästettävä irti. Tässä Renkaan numerossa kerromme myös aluista ja lopuista, mm. lännen alueen uudesta papista, ulkosuomalaistyön uudesta piispasta ja naapuriaputyön uusista urista sekä Hampurin pääkonsulaatin toiminnan loppumisesta. Rakel Liehu kirjoittaa yhdessä runossaan vanhasta miehestä, jonka pihalla joka kesä kukkii kymmeniä gladioluksia. Hitaasti ja kumarassa mies kulkee taimineen polullaan, mutta päivien lopun lähestymisestä huolimatta hänen kasvonsa ovat kirkkaat. Hän rientää kuolemaa vastaan elämän silmut käsissään. Vielä syksylläkin, sadonkorjuun aikaan, voi istuttaa uutta. Ehkä juuri syksyllä on aika tarttua uuteen haasteeseen tai antaa vihdoinkin tilaa apua tarjoavalle kädelle. Kätemme voivat paljon, ja yhdessä voimme vielä enemmän! Das richtige Händchen für die Herausforderungen des Herbstes wünscht Ihnen Ritva Prinz Renkaan toimittaja/rengas-redakteurin SKTK:n toimisto kesätauolla 16.7.-17.8. macht das ZfkA-Büro Pause. 8-9 2012 1
Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe TEEMA: Ulkosuomalaisen testamentti, perintö, verotus ja sosiaaliturva Suomessa Neue Pfarrerin Etwas dauert es noch. Die Zustimmung des Kirchenverbandes Köln und Region vorausgesetzt, wird Anna-Maari Ruotanen ab Anfang Februar 2013 als neue Pfarrerin in der Region West arbeiten. Sie freut sich aber jetzt schon auf ihre Gemeinden in Deutschland. Erste Informationen über die neue Pfarrerin finden Sie auf Seite 6. 6 Luottamuksellisesti Ongelmien kohdatessa ei tarvitse jäädä yksin. Palvelevat puhelimet ja palveleva netti tarjoavat välitöntä keskusteluapua, surun ja elämän solmujen keskellä voit kääntyä Saksan suomalaispappien puoleen. Käytännön apua ja juttelukaverin yksinäisyyden uhatessa tarjoavat puolestaan naapuriavun vapaaehtoiset auttajat. Lue diakoniatyön uusista urista sivulta 8. 8 Testamentti, Rohkaisijoita Näkisin ulkosuomalaiset rohkaisijoina ja kannustajina eläessämme nopeasti muuttuvan maailman keskellä, toteaa kirkon ulkosuomalaistyön toimikunnan uusi puheenjohtaja, Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma. Uusi piispa puolestaan haluaa auttaa tukemaan ulkosuomalaisseurakuntien ja muiden ulkosuomalaistyön kirkollisten toimijoiden kautta ulkomailla asuvien suomalaisten kristillistä ja kirkollista identiteettiä (s. 10-11). perintö, verotus Mitä ulkosuomalaisen testamentissa pitää ottaa huomioon? Mihin maahan saadusta perinnöstä maksetaan veroa? Entä eläkkeen verotus? Miten hoituu paluumuuttajan sairausvakuutus? Suomi-Seuran seniorineuvoja Helena Balash jatkaa hyödyllisten vinkkien jakamista sivulta 12 alkaen. Noch bis zum Sommer 2013 besteht das Generalkonsulat von Finnland in Hamburg. Die Verkleinerung des Vertretungsnetzes sei das einzige Mittel, um den notwendigen Sparmaßnahmen gerecht zu werden, stellt die finnische Botschaft in ihrer Pressemitteilung fest. Der Bürgerservice und die Kontaktpflege sollen trotzdem möglichst gut weiterlaufen. Mehr dazu auf S. 19. 10 12 19 2 8-9 2012
Ajankohtaista / Aktuelles Rannikolla tuulee Koskettimille lentelevät nuotit vaikeuttivat säestäjän työtä, mutta tunnelma Lyypekin kaksoissynttäreillä oli yhtä aurinkoinen kuin ilmakin. Ja jos teltassa laulamisesta huolimatta oli tullut kylmä, lämmitti lohikeitto mukavasti. Lyypekin suomalaisen seurakunnan ja Suomi-Kodin yhteisistä juhlista kertoo Noora Alimattila sivuilla 24-25. 24 Tilaa suomalaisen kirkollisen työn sähköinen uutiskirje! Lehden ja nettisivujen lisäksi haluamme jatkossa välittää ajankohtaisia uutisia 4-6 kertaa vuodessa myös sähköisen uutiskirjeen välityksellä. Voit tilata uutiskirjeen nettisivuillamme www.rengas.de > Mikä on SKTK > tilaa uutiskirje. kuva: stock:broeb Bestellen Sie den Newsletter der finnischen kirchlichen Arbeit! Ergänzend zu unseren bisherigen Medien wollen wir in Zukunft 4-6 Mal im Jahr aktuelle Nachrichten über einen elektronischen Newsletter weitergeben. Diesen können Sie im Internet unter www.rengas.de > ZfkA stellt sich vor bestellen. kuva: Yuri Arcurs - Fotolia Merkitse kalenteriisi jo nyt: Naisten seminaari 50+ 18.-20.1.2013 Ev. Familien- und Bildungsstätte Ebernburgissa, Bad Münster am Stein Lisää tietoa seuraavassa Renkaassa. Rengas 10/2012 ilmestyy KV 39 lokakuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.8. seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.8. Rengas11-12/2012 ilmestyy KV 43 marras- ja joulukuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.9. seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.9. 8-9 2012
kuukauden sana Lauman edellä Elämänsä iltaa lähestyvä ihminen katselee usein taaksepäin ja arvioi omaa elettyä aikaansa. Sitä on enemmän takana kuin edessä. Onko se ollut yltäkylläistä elämää? Siis ei rikasta, vaan elämän täyteistä kaikilla aromeilla. Onko siitä otettu irti vai annettu kaikesta, mitä ikinä voi? Irtiotto voi olla repimistä ja haavoittavaa sekä itselle että muille. Ei ole tarkoitus hajottaa ja sitten katsella sirpalekasaa, vaan antaa kaikki toisille jakoon. Mutta onko meillä uskallusta antaa niin paljon kuin meille on annettu? Ja kenelle sitten pihtaamme, jos emme anna omastamme ja siitä, mikä on tarkoitettu jaettavaksi rikkaudeksi muille? Elämätön elämä haavoittaa ja tuskastuttaa vanhoja ihmisiä enemmän kuin se, että eli täysillä muiden mukana. Omien kykyjen ja mahdollisuuksien vähättely on jotenkin tyypillistä suomalaista. Ei tohdita edes yrittää, kun ei olla ehkä niin hyviä kuin ammattilaiset. Joku on aina parempi, mutta oikeastaan olisin aina halunnut kirjoittaa ja julkaista runoja, lukea niitä muille, mutta eihän ne... tai haaveilin aina ennen laulamisesta, mutta enhän minä nyt niin hyvä ollut enkä oikein osaa nuottejakaan... Ja sitten tulee päivä, jona kynä ei enää tottele kädessä ja äänikin on jo säröinen. Jeesus sanoo: Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. (Joh. 10: 10-11) Yltäkylläinen elämä on kumma juttu. Ainutkertainen ja kokonainen; sellainen on jokaisen ihmisen elämä. Elämän mitta ei ole sen pituus vaan täyteys. Vanha Testamentti mainitsee Daavidista, että hän kuoli korkeassa iässä ja elämästä kyllänsä saaneena. Siis ei kyllästyneenä vaan kylläisenä. Aterialta noustessani olen kylläinen ja minulla on hyvä olo. Näin tulisi olla myös viimeisenä päivänä tai elämän lähestyessä loppuaan. Hyvä olo, ei jäänyt mitään hampaan koloon, sain sen, mitä eniten tarvitsin, annoin, mitä minulla oli annettavaa, jaoin pois hyvällä mielellä ja mielelläni. Elämän täyteys ja sen arkipäiväinen rikkaus unohtuu helposti, kun juoksemme tavaran, rahan ja vallan perässä. Aina puuttuu jotain. Olisi varmaan terveellistä ja avartavaa joskus pysähtyä ja miettiä, mikä elämässä on sitä yltäkylläistä ja kokonaista, jonka Jumala meille lupaa. Riittääkö se, että Jumala pitää huolta ja minä elän? Pitääkö mennä täydentämään rakopaikkoja haaveilla, jotka Jumala on ehkä unohtanut minulle kuuluvan? Emme voi vain yhtäkkiä istahtaa ja alkaa odottaa kuoleman vierailua. Jumalalla saattaa olla vielä tehtäviä meille viimeiseen elinpäivään asti, jotta elämästä tulisi täysi ja yltäkylläinen. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. (Ps. 23: 1) Seurakunnan tehtävä on huolehtia heistä, jotka jäävät syrjään ja unohtuvat elämän tienvarteen. Heiltä on ehkä unohtunut, miten Jumala voi johdattaa ja huolehtia, jos siihen annetaan lupa ja johdatusta kaivataan. Kun omat neuvot loppuvat, vetäydytään syrjään ja halutaan häipyä kuin varjo, vaikka elämä ei olisi edes vielä lopussa. Kaikille voimattomille ja väsyneille, pettyneille ja aroille toivon elämään matkakumppania, joka kulkee, näkee ja kuulee vierellä. Jos toinen ei enää jaksa, voi auttaa häntä näkemään uusia mahdollisuuksia ja kuulemaan Jumalan hiljaisen äänen, joka kutsuu elämään täysillä loppuun asti. Väsyneitten lauman edellä kulkee varma ja hyvä Paimen, joka haluaa, että meillä on kaikkea, mitä tarvitsemme arjen kivikoissa ja rapakoissa. Helena Eckhoff 8-9 2012
Kirkollinen ABC-kiria eli pieni sanasto kristityn arjen ja juhlan järjestelyihin Pastori Miika Rosendahl jatkaa kirkollisen elämänpiirin erityissanastoa esittelevää sarjaa. Vihkiminen. Vihkimisessä on kyse jonkin asian erityisestä siunaamisesta, erottamisesta Jumalan palvelukseen. Avioliittoon vihkimisessä vihkipari ja heidän liittonsa siunataan Jumalan luomisjärjestyksen mukaiseen tehtävään kantamaan vastuuta toinen toisestaan ja perheestä. Papiksi vihkimisessä, diakonian virkaan vihkimisessä ja piispaksi vihkimisessä virkaan vihittävä erotetaan, siunataan ja lähetetään saamansa kutsun (vokaatio) mukaisesti hoitamaan julkisesti Jumalan kansan, seurakunnan palvelijan tehtäviä. Kirkon vihkimisessä kirkkorakennus pyhitetään palvelemaan seurakunnan kokoontumista Jumalan sanan ja sakramenttien äärelle. Virsikirja. Monipuolinen hengellisen elämän harjoittamisen apuväline. Ennen vanhaan jokainen otti jumalanpalvelukseen lähtiessään kotoa mukaan oman virsikirjansa, nykyään ne useimmiten odottavat kirkossa käyttäjäänsä. Kirjaa ei kuitenkaan kannattaisi jättää vain kirkkokäyttöön, vaan se kannattaa hankkia itselleen lukemista ja hengellistä syventymistä varten. Uusimmat painokset ovat näet varsinaisia runouden ja kulttuurin paketteja. Edessäni olevassa suomalaisessa virsikirjassa on 1280 sivua, jotka sisältävät soinnutettujen virsien lisäksi monia tekstejä ja rukouksia, jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten kaavat sekä kirkkovuosikalenterin raamatunkohtineen. Lisäksi kansilehdiltä löytyvät kristillisen yleissivistyksen perustekstit Herran siunaus, Isä meidän ja Uskontunnustus. Joissain saksalaisissa maakirkoissa ei ole myöskään Mikä on dimissoriale? unohdettu kuvaamataiteen lapselleni saksalais- Mitä teen, kun toivoisin m e r k i t y s t ä suomalaisen kastejuhlan? vaan painettu Mistä saan virkatodistuksen? virsien lomaan myös niitten sanomaa esiin tuovia, puhuttelevia kuvia. Hyvät Renkaan lukijat! Jo kahdeksan lehden verran olemme yhdessä paneutuneet kirkolliseen sanastoon lähinnä kirkollisten toimitusten ja niihin valmistautumisen näkökulmasta. Toivon tämän herättäneen kiinnostusta ja olleen iloksi sekä opiksi. Monet kysymykset lienevät saaneet vastauksen, ehkäpä uusiakin on syntynyt. Käytännöllisen näkökulman ja palstatilan rajallisuuden vuoksi moni kiinnostavakin teologinen seikka jäi varsin niukalle käsittelylle. Rohkaisisinkin teitä, lukijani, kysymään näistä vastausta vaille jääneistä asioista lisää meiltä suomalaispapeiltanne. Ja jotta sanasto jäisi käytettäväksi tulevaisuudessakin, se saatettaneen tavalla tai toisella rengas.de-nettisivulta löydettäväksi. Mielenkiinnosta ja saamastani palautteesta kiittäen, Miika Rosendahl 8-9 2012
Uusi lännen pappi on Oulusta Anna-Maari Ruotanen ist die neue Pfarrerin für Westdeutschland Suomen kirkon ulkoasiain neuvosto on päättänyt ehdottaa Anna-Maari Ruotasen palkkaamista Saksan läntisen alueen suomalaispapiksi 01.02.2013 alkaen. Valinnasta päättää lopullisesti vastaanottavan maakirkon edustajana toimiva Kölnin seurakuntayhtymä. Anna-Maari Ruotanen (27) on valmistunut teologian maisteriksi 2008 ja vihitty papiksi 2009. Tällä hetkellä hän toimii Limingan seurakunnan seurakuntapastorina ja asuu Oulussa. Seurakuntatyössä minulle tärkeintä on kirkon läsnäolon vieminen ihmisten arkeen niin, että he saisivat konkreettisen kokemuksen siitä, että heidän rinnallaan kuljetaan kaikissa elämäntilanteissa., kertoo Anna-Maari. Sanoma armollisesta ja rakastavasta Jumalasta on nykyajan elämän vaatimuksissa ja paineissa korvaamattoman arvokas, ja minulle on tärkeää välittää sitä eteenpäin. Tahdon tulla seurakuntalaisilleni tutuksi avoimena ja positiivisena persoonana. Pappina haluan olla helposti lähestyttävä ja panostaa aitoon ja kiireettömään läsnäoloon kohtaamisissa. Toivon, että saisin innostettua kaikenikäisiä seurakuntalaisia evankeliumin äärelle ja mukaan seurakunnan toimintaan. Ajatuksiaan ulkosuomalaistyöstä ja Saksaan muutosta Anna-Maari kuvaa näin: Ulkosuomalaispapin työssä minua kiinnostaa erityisesti työn monikulttuurinen luonne. Uskon, että kulttuurirajat ylittävä toimintaympäristö tuo papin työhön omat haasteensa mutta toisaalta myös ainutlaatuiset mahdollisuudet avartaa näkemystä maailmanlaajuisesta kirkosta ja seurakunnasta. Olen tulossa Saksaan hyvin innostuneella ja iloisella mielellä. Toki pieni jännityskin kuuluu asiaan, mutta olen avoin uudelle ja odotan jo pääseväni tutustumaan seurakuntaan ja elämään läntisessä Saksassa! Lännen nykyinen pappi Helena Eckhoff jää pois tehtävästään Saksassa työskentelevän suomalaispapin työkauden maksimiajan (12 vuotta) täytyttyä. Anna-Maari Ruotanen esittäytyy tarkemmin Rengas-lehdessä talvella. Toivotamme Anna-Maarin kuitenkin tervetulleeksi jo nyt! Der Rat für Auswärtige Angelegenheiten der Ev.- Luth. Kirche Finnlands hat beschlossen, Anna- Maari Ruotanen (27) als die finnische Pfarrerin für Westdeutschland ab dem 01.02.2013 vorzuschlagen. Die endgültige Entscheidung liegt bei der zuständigen Landeskirche bzw. bei dem Kirchenverband Köln und Region. Anna-Maari Ruotanen wurde 2009 ordiniert. Zurzeit arbeitet sie als Gemeindepfarrerin in der Kirchengemeinde von Liminka und wohnt in Oulu. In der Gemeindearbeit ist mir wichtig, die Anwesenheit der Kirche in den Alltag der Menschen so hinein zu transportieren, dass sie konkret erfahren, dass sie in allen Lebenssituationen Weggefährten haben, sagt Anna-Maari. Ich möchte die Botschaft vom gnädigen und liebenden Gott weitergeben. Diese Botschaft ist inmitten der Anforderungen und Herausforderungen unseres Lebens unersetzbar wertvoll. Anna-Maari möchte ihren Gemeindegliedern offen und positiv begegnen und legt Wert auf gemeinsame Zeit ohne Eile. Sie freut sich auf die Arbeit in einer multikulturellen Umgebung und auf ihre zukünftigen Gemeinden. Die jetzige Pfarrerin für Westdeutschland Helena Eckhoff beendet ihre Tätigkeit mit dem Ablauf der für eine finnische Pfarrerin/einen finnischen Pfarrer in Deutschland möglichen maximalen Amtszeit von 12 Jahren. Anna-Maari Ruotanen wird sich in einer der nächsten Rengas-Ausgaben näher vorstellen. Wir heißen sie aber jetzt schon herzlich willkommen! Ritva Prinz 8-9 2012
Sinä 14-vuotias vielä ehdit ilmoittautua vuoden 2013 rippikouluun! Tiesitkö, että suomalaistyylisen rippikoulun käyminen on mahdollista myös Saksassa asuville nuorille vieläpä kaksikielisesti! Sasu-ripari on: opiskelua, yhdessäoloa ja hauskanpitoa; hartauksia, saunaa ja nuotioiltoja; hyttysiä, ruokaa ja punaisia veisuja. Lue lisää: rengas.de -> Nuoret -> Nuorten toimintaa -> Rippikoulu. Vilkaise myös tämän kesän rippikoulun blogia osoitteessa sasublogi.blogspot.com! Vuoden 2013 sasu-rippikouluun kutsumme suomalaiseen tapaan viisitoista vuotta täyttäviä eli vuonna 1998 syntyneitä. Ilmoittautumisaika päättyy 31.10.2012.Ilmoittautumisohjeet löydät nettisivuiltamme www.rengas.de. Rippikoulu alkaa tutustumisviikonloppuna 8.-10.3.2013 Haus Heliandissa Oberurselissa, lähellä Frankfurtia. Kesän leirille voit lähteä joko Turkuun tai Espooseen: ESPOO 25.7.-3.8.2013 Leiri järjestetään yhdessä espoolaisen Olarin seurakunnan kanssa. Leiri pidetään Hvittorpin leirikeskuksessa Kirkkonummella (www.espoonseurakunnat.fi) ja sen konfirmaatiomessu on lauantaina 3.8.2013 Olarin kirkossa. TURKU 4.-11.8.2013 (huom: leirin alkamispäivä saattaa aikaistua. Tiedotamme tästä loka-marraskuussa) Leiri järjestetään yhdessä Turun Martinseurakunnan kanssa. Se pidetään Harvan saaressa Heinänokan leirikeskuksen edustalla Turussa (www.leirikeskus.turunseurakunnat.fi) ja sen konfirmaatiomessu on sunnuntaina 11.8.2013 Turussa, Martinkirkossa. Olet myös tervetullut JuureS-viikonloppuun Oberurseliin syksyllä 2013! Du 1998 oder davor Geborene/r jetzt ist die Zeit, dich zum Konfikurs 2013 anzumelden! Das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit lädt finnisch-deutsche und in Deutschland lebende finnische Jugendliche, die 1998 oder davor geboren sind, zum finnisch-deutschen Konfikurs im Jahr 2013! Der Konfikurs beinhaltet: ein Wochenende zum gegenseitigen Kennenlernen am 8.-10.3.2013 im Haus Heliand (Oberursel) ein Konficamp entweder in ESPOO vom 25.07.-03.08.2013 oder in TURKU vom 04.-11.08.2013 (bitte beachten: das Anfangsdatum kann möglicherweise vorgezogen werden. Wir informieren darüber rechtzeitig im Herbst 2012) sowie ein finnisch-deutsches Jugendtreffen JuureS im Herbst 2013 in Oberursel. Das Leben und Lernen auf den Camps geschieht auf zwei Sprachen, so dass fehlende Finnisch- Kenntnisse kein Hindernis für eine intensive Teilnahme sind! Mehr Info und das Anmeldeformular findet ihr auf der Internetseite: www.rengas.de. Bitte meldet euch bis zum 31.10.2012 an! Rippikoulutiimin puolesta Päivi Lukkari & Päivi Vähäkangas kuva: Tuuli Krappitz 8-9 2012
Luottamuksellista apua Tämän lehden takaosan diakoniasivun avatessaan ei voi olla huomaamatta yhteystiedoissa tapahtunutta muutosta naapuriavun vastuunkantajien yhteystietojen sijaan on tullut joukko naapuriavun tavoitettavuusnumeroita ja sähköpostiosoitteita. Mistä oikein on kysymys? Tavoitettavuusnumeroitten avulla saa entistä yksinkertaisemmin yhteyden naapuriapuauttajiin. Jokaisen numeron ja sähköpostiosoitteen taustalla on naapuriapuryhmä, joukko aktiivisia auttajia. He ovat sopineet keskenään vastaamisvuoroista. Tavoitettavuusnumeron kautta saat yhteyden naapuriapuauttajiin eri puolilla Saksaa. Jotta vastaaja osaisi välittää pyyntösi eteenpäin oman seutusi auttajille, mainitsethan yhteyttä ottaessasi nimesi, yhteystietosi ja asiasi. Totta kai on mahdollisuus myös keskustella anonyymisti, paljastamatta itseään. Naapuriavun tavoitettavuusnumerot tarjoavat mahdollisuuden ensimmäiseen yhteydenottoon. Kun kontakti oman naapuriapuauttajan kanssa on syntynyt, on hänen itse ratkaistavissaan, millä tavoin yhteydenpito jatkuu. Tähän mennessä syntyneet auttamissuhteet jatkuvat entisellään. Naapuriapu on luonteeltaan enemmän käytännön auttamista ja keskustelua kuin äkilliseen hätään reagointia. Niinpä tavoitettavuusnumeroon tai sähköpostiin jättämääsi viestiin saatetaan vastata päivienkin viiveellä. Sen sijaan palvelevat puhelimet ja palveleva netti tarjoavat sekä Saksassa että Suomessa välitöntä keskusteluapua. Niiden yhteystiedot löydät samalta sivulta kuin naapuriavunkin. Varsinaista sielunhoidollista keskusteluapua tarjoavat Saksan suomalaispapit. Vaitiolovelvollisuus on niin naapuriaputyön, palvelevan puhelimen kuin pappienkin työn keskeinen ja ehdoton periaate. Keskusteluissa ilmi tulleita asioita ja henkilöä ei paljasteta kenellekään ulkopuoliselle senkään jälkeen, kun oma pesti on päättynyt. Toisinaan mielekäs auttaminen kuitenkin vaatii yhteydenottoa asiantuntijaan, mistä sovitaan erikseen autettavan kanssa. Perheikaa.fi Diakoniapapit Helena Eckhoff ja Miika Rosendahl Väestöliitto on avannut uuden Perheaikaa.fi palvelun (www.perheaikaa.fi), joka tuo vertaistuen ja asiantuntija-avun kotisohvalle joka puolelle maailmaa. Perheaikaa.fi -palvelu on suunnattu lasta suunnitteleville ja odottaville sekä pikkulapsiperheiden vanhemmille. Palvelun tavoitteena on tukea vanhempia murrosvaiheessa parista perheeksi, auttaa heitä vanhemmuudessa ja vahvistaa parisuhdetta. Palvelussa vanhemmat saavat asiantuntijan neuvoja kysymyksiinsä vauvanhoidosta, parisuhteesta ja perhe-elämän arjesta. Tietoa saa myös artikkeleista ja laajasta videokirjastosta sekä osallistumalla asiantuntijoiden ohjaamiin ryhmiin tai luentoihin. Vertaistukea vanhemmat löytävät erilaisten keskusteluketjujen, chat-ryhmien, nettiluentojen ja suljettujen teemaryhmien välityksellä. Väestöliitto ry. The Family Federation of Finland Kalevankatu 16 A, 00101 Helsinki www.perheaikaa.fi kuva: Dron - Fotolia.com 8 8-9 2012
Kun yksikin lasillinen on liikaa kuva: Rebecca Ellis On tuttua heittää huumoria sen viimeisen lasillisen laadusta, joka alkoholia tuli juoduksi edellisenä iltana. Tavallisesti liian alkoholin juomisesta selvitään päänsäryllä tai väsyneellä ololla seuraavana päivänä. Mutta entäpä, jos et enää särkytabletilla selviäkään? Puolikuntoisten päivien määrä lisääntyy. Viinin kanssa vietetyt illat pitkittyvät. Työntäyteinen päivä palkitaan lasillisella ja toisellakin. Surut tai ilot hukutetaan humaltumisen huumaan. Tipaton tammikuu tai muut raittiit rajalliset ajat auttavat kontrolloimaan juomista. Tai tuovat ainakin maksalle vähäksi aikaa lepotauon. Ja sitten tauon jälkeen voi taas juhlia maksan virkistymistä entistä railakkaammin. Jotkut pystyvät pitämään käyttönsä tuolla tavalla ainakin ulospäin hyvinkin rajoissa. Jatkuvat rajojen ylitykset tuovat negatiivisia seuraamuksia mukanaan. Alkoholi aiheuttaa monenlaisia jälkisairauksia ja vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen pahoinvointiin. Sosiaaliset kontaktit kärsivät. Aineesta, joka ennen kevensi oloa, on tullut ajan myötä tuskan tuottaja. Lähipiiri huomaa vähitellen muutoksia. Esimerkiksi naaman pöhöttymisen tai aamuisen aggressiivisuuden ja käsien vapinan. Lähimmäisten varoitukset alkoholin vaaroista tuntuvat liioittelulta. Alkoholisteja ovat ne muut, jotka puistossa kännisenä rähjäävät. Minähän juon vain näitä mietoja ja pystyn lopettamaan, silloin kun haluan. Tyhjät pullot viedään vielä tunnollisesti roskikseen. Mutta yllätysvieraita ei haluta, kun kotia ei jaksa pitää enää kunnossa. Ehkä ystävät eivät haluakaan huomata alkoholin suurkulutusta. Peläten, että omakin juomisen määrä olisi tarpeellista täsmentää. Onnellisia ne, jotka tiedostavat päihderiippuvaisuutensa, ennen kuin ystäväpiiri on supistunut vain muutamaan kapakkakaveriin. Vaikeinta on niillä, jotka juovat yksin ja eristäytyvät yhä enemmän omaan maailmaansa. Yksinäisyydestä löytyy syy juomiseen ja juominen pönkittää yksinäisyyttä. Ei kehtaa lähteä enää ulos, kun ulkonäkö on muuttunut huolimattomaksi. Ja hävettää pöhnäinen olo. Usein vasta humaltuneessa tilassa halutaan purkaa pahaa oloa soittamalla tuttaville. Puheluista tulee pitkiä ja ajatukset pyörivät samoja ratoja. Kuulija on avuton. On vaikea sanoa suoraan, että soita mieluummin selvin päin. Tarvitsisit apua vertaistukiryhmiltä tai ammattiauttajilta. Moraalipuheet voivat hetken mietityttää. Mutta todellinen halu muutokseen on tultava päihdeongelmaiselta itseltään. Jokaisen on itse huomattava, milloin lasillinen on liikaa. Mutta harva pystyy löytämään oman tiensä raittiuteen yksin. Saksassa ja Suomessa on valtava määrä neuvontajärjestöjä ja vertaistukiryhmiä. Niitä löytyy netistä ja ihan läheisiltä kaduilta. Mutta jos päivittäistä juomista on kestänyt kauan, on parasta mennä lääkäriin tai sairaalahoitoon. Sillä jos keho on tottunut liiaksi alkoholiin, voi yhtäkkinen juomisen lopettaminen johtaa hengenvaaralliseen deliriumiin. Vasta kun keho on vierotettu alkoholista, voidaan ryhtyä miettimään juomisen syvempiä syitä. Onko syy jossain sosiaalisissa, psyykkisissä tai biologisissa häiriöissä? Terapia on aina tarpeellinen. Terapia on myös kovaa työtä. Olla kasvotusten itsensä ja kokemustensa kanssa on kivuliasta, mutta myös puhdistavaa. Kuinka paljon elämässä on vielä arvokasta jäljellä? Mistä kannattaa ja voi pitää kiinni? Mistä voi löytää uuden alun, kun vuosia on kulunut yksinäisyydessä ja suhteet sukulaisiin ja ystäviin ovat kadonneet? Kenelle uskallan puhua todellisista tunteistani? Löydänkö kunnon kuulijaa? Siinäpä haasteita niin uuden elämän etsijälle kuin myös sivusta seuraajalle! Kati Jauhiainen Berliinin naapuriapulainen 8-9 2012 9
Rohkaisijoita muuttuvan maailman keskellä Kuva: KT / Aarne Ormio Kirkon ulkoasiain neuvosto on nimittänyt kirkon ulkosuomalaistyön toimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi Espoon hiippakunnan piispan Tapio Luoman. Piispa Tapio Luoma (50) on kotoisin Kurikasta. Luoma on vihitty papiksi 1987. Hän on väitellyt teologian tohtoriksi teologian ja luonnontieteiden suhteesta ja toiminut viimeksi Seinäjoen kirkkoherrana. Espoon hiippakunnan piispa hän on ollut 1. helmikuuta 2012 alkaen. Miksi sinusta tuli pappi? Jo rippikoulun käytyäni tiesin haluavani papiksi. Halusin palvella siinä yhteisössä, jossa itse olin kokenut ja saanut paljon tärkeää ja kestävää. Elämän syvimmät kysymykset ovat aina uskonnollisia ja siksi Jumalasta puhuminen ja hänen edessään hiljentyminen tuntuivat jo nuorena hyvin luonnollisilta asioilta. Nyt kirkon virassa saan palvella ihmisiä samojen elämän suurten kysymysten valossa. Olet kotoisin Pohjanmaan lakeuksilta ja toiminut siellä pitkään seurakuntatyössä. Miltä on tuntunut siirtyä lakeuksilta ruuhka-suomeen ja keskeltä seurakunnan arkea piispan tehtävään? Muutos ei ole ollut ollenkaan niin suuri kuin alun pitäen kuvittelin. Ihmiset ovat myös täällä Etelä-Suomessa välittömiä. Seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt ovat myös aivan yhtä sitoutuneita kirkkoon kuin mihin Etelä-Pohjanmaalla totuin. Suurin ero on varmaankin esimerkiksi monikulttuurisuuden tuoman värikkyyden ja yhteiskunnan ongelmien selvempi näkyminen arjessa. Mitkä ovat tärkeimmät haasteet Suomen kirkossa tällä hetkellä? Löytää kaikelle sanomiselle ja tekemiselle sellainen uskottavuus, että kirkon viesti ja työ puhuttelevat aikamme ihmistä. Olen vakuuttunut, että tuollainen uskottavuus on löydettävissä. Tähän liittyen haasteena on myös se, miten kristillisen uskomme ydin voisi jatkuvasti pysyä tuoreena ja raikkaana kirkkomme elämässä. Väitöskirjasi käsitteli teologian ja luonnontieteiden suhteita. Voiko ajatteleva nykyajan ihminen uskoa Raamatun luomiskertomukseen? Ilman muuta voi itsekin uskon siihen. Uskoni ei kuitenkaan ota luomiskertomuksia kirjaimellisesti, vaan minulle niissä on tärkeintä se, että Jumala on kaiken olevaisen takana sen Luojana ja Ylläpitäjänä. Joka ajattelee, että kristillinen usko ja luonnontiede sulkevat pois toisensa, ei tunne riittävästi niistä jompaakumpaa tai kumpaakaan. Onko piispalla vapaa-aikaa? Onneksi myös piispana minulla on mahdollisuus vapaa-aikaan. Joka päivä pyrin löytämään jonkun rauhallisen tuokion. Myös vapaa-päivät ja lomat haluan pitää ajallaan. Edessäni on paljon virkavuosia, jos Jumala suo, ja siksi on ajoissa kiinnitettävä huomiota jaksamiseen. Mikä on mielestäsi olennaista kirkon ulkosuomalaistyössä? Minusta kirkon ulkosuomalaistyön tärkeä tehtävä on tukea ulkomailla asuvien suomalaisten kristillistä ja kirkollista identiteettiä oloissa, joissa omaan henkilökohtaiseen identiteettiin kohdistuu tavanomaista enemmän paineita. Tärkeää on myös se toivon ja rakkauden sanoma, jota kirkko ulkosuomalaistenkin parissa on kutsuttu elämään todeksi. Mihin haluat ulkosuomalaistyön toimikunnan puheenjohtajana erityisesti vaikuttaa? Haluaisin korostaa hengellisen elämän merkitystä ihmisenä olemisen ja arjessa jaksamisen perus- 10 8-9 2012
tavana ulottuvuutena. Siksi ulkosuomalaisseurakuntien ja muiden ulkosuomalaistyössä toimivien kirkollisten toimijoiden tukeminen on toimikunnan keskeinen tehtävä. Mikä on ulkosuomalaisten rooli kirkossa? Suomen evankelis-luterilaista kirkkoamme ajatellen katson, että ulkosuomalaisilla on paljon annettavaa pohtiessamme juuri edellä mainitsemaani kristillisen identiteetin kysymystä. Ulkosuomalaisten kokemukset monikulttuurisessa ympäristössä voivat antaa meille Suomessa asuville paljon tärkeitä näkökulmia, kun täällä kohtaamme yhä enemmän moninaisuutta. Siksi näkisin ulkosuomalaiset rohkaisijoina ja kannustajina eläessämme nopeasti muuttuvan maailman keskellä. Mielelläni kuulisin, mitä toiveita ulkosuomalaisilla itsellään on kirkkomme suhteen. Tapio Luoma ist der neue Bischof für die Auslandsfinnen Der Bischof von Espoo, Tapio Luoma, ist der neue Vorsitzende für den Ausschuss für die Arbeit unter den Finnen im Ausland. Der Ausschuss plant und begleitet die Auslandsarbeit der finnischen Kirche. Der bisherige Vorsitzende, Bischof Wille Riekkinen, trat Anfang Mai in den Ruhestand. Tapio Luoma (50) wurde 1987 ordiniert und arbeitete zuletzt als leitender Pfarrer in Seinäjoki. Bischof von Espoo ist er seit 1. Februar 2012. Die tiefsten Fragen des Lebens haben immer mit Religion zu tun, sagt Bischof Luoma, der schon als Jugendlicher wusste, dass er Pfarrer werden wollte. Als eine große Herausforderung sieht er, dass das Reden und Tun glaubwürdig bleiben, so dass die Botschaft der Kirche die Menschen unserer Zeit anspricht. Dazu sei es notwendig, dass der Kern des christlichen Glaubens in der Kirche frisch gelebt wird. Joka ajattelee, että kristillinen usko ja luonnontiede sulkevat pois toisensa, ei tunne riittävästi niistä jompaakumpaa tai kumpaakaan. Dr. theol. Luoma beschäftigte sich in seiner Doktorarbeit mit dem Verhältnis von Theologie und Naturwissenschaften. Er erläutert, dass für ihn die Schöpfungsberichte der Bibel nicht wörtlich zu nehmen sind, jedoch bezeugen, dass Gott der Schöpfer und Erhalter allen Daseins ist. Wer denkt, dass der christliche Glaube und die Naturwissenschaft sich gegenseitig ausschließen, kennt eins oder keins - von beiden nicht gut genug. Als eine wesentliche Aufgabe der kirchlichen Auslandsarbeit sieht der neue Vorsitzende, die christliche und kirchliche Identität der im Ausland lebenden Finninnen und Finnen zu unterstützen. Steht doch gerade im Ausland die eigene Identität in besonderer Weise unter Druck. Die Auslandsfinnen mit ihren Erfahrungen im multikulturellen Kontext könnten auch uns in Finnland viele wertvolle Anregungen geben, stellt Bischof Luoma fest und freut sich, von den Wünschen der im Ausland ansässigen Landsleute zu hören. Haastattelu Ritva Prinz Toivotamme piispa Tapio Luoman lämpimästi tervetulleeksi yhteistyöhön ja toivomme hänelle Jumalan siunausta tehtävässään! Wir freuen uns auf die Zusammenarbeit mit Bischof Tapio Luoma und wünschen ihm für die neue Aufgabe Gottes Segen! i Kirkon ulkosuomalaistyön toimikunnan tehtävänä on suunnitella, ohjata ja seurata ulkomailla asuvien suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten parissa tehtävää kirkollista työtä. Piispa Wille Riekkinen toimi toimikunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ennen eläkkeelle siirtymistään. 8-9 2012 11
Vinkkejä ulkosuomalaisille: Testamentti, perintö, verotus, paluumuuttajan sosiaaliturva 12 8-9 2012 kuva: tiburonstudios - Istockphoto.com
Ulkosuomalaisen testamentti, perintö ja verotus Suomessa Ulkosuomalaisen testamentti Ulkosuomalaisen testamentin on hyvä olla sisällöltään sekä Suomen että asuinmaan oikeusjärjestysten mukainen ja muodoltaan kelvollinen molempien maiden tuomioistuimissa, silloin kun perittävää omaisuutta on molemmissa maissa. Testamentissa on mahdollisuus esimerkiksi määrätä, minkä maan lakia perimyksessä sovelletaan. Testamentin laadinnassa kannattaa käyttää juristia, joka on perehtynyt sekä Suomen että asuinmaan lainsäädäntöön. Euroopan Unionissa on valmisteilla uusi perintö- ja testamenttiasetus, jonka tarkoituksena tulee olemaan menettelytapojen yhtenäistäminen sellaisissa tilanteissa, joissa perittävää omaisuutta on kahdessa tai useammassa EU-maassa. Uuden asetuksen myötä testamentintekijän valinnanmahdollisuudet saattavat kaventua. Testamentilla voi määrätä omaisuutensa jaosta kuoleman jälkeen. Testamentin voi tehdä monella tapaa, esimerkiksi yleistestamenttina, jolla testamentin tekijä luovuttaa saajalle koko omaisuuden tai määräosan siitä. Erityistestamentin voi tehdä siinä tapauksessa, että haluaa määrätä omaisuudestaan hyvin yksityiskohtaisesti, esimerkiksi käyttöoikeudesta. Vallintaoikeustestamentilla omaisuus voidaan antaa perijän omistukseen siten, että se hänen kuoltuaan siirtyy testamentissa mainitulle toissijaiselle saajalle. Hallintaoikeustestamentilla perijä saa ainoastaan oikeuden hallita ja käyttää omaisuutta. Aviopuolisot voivat tehdä keskinäisen testamentin, jolla he testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Lisätietoja testamenteista ja perimisestä löytyy seuraavista Internet-osoitteista: www.perunkirjoitus.fi www.testamentti.fi Ulkosuomalaisen perintöverotus Ulkosuomalaisilla on hyvin usein kiinteää omaisuutta Suomessa (esimerkiksi kesämökki) tai he ovat perineet Suomesta omaisuutta (esimerkiksi vanhempien kodin, maatilan tai metsätilan). Kiinteästä omaisuudesta perintövero maksetaan sen sijaintimaalle. Koska Suomella on perintöverosopimus vain muutaman maan kanssa, voi perijä joutua tilanteeseen, jossa myös asuinmaa verottaa saatua perintöä. Tällaisissa tapauksissa perijän on itse vaadittava Suomeen maksettujen perintöverojen huomioimista asuinmaansa verotuksessa. Suomen ja Saksan välillä ei ole perintöverosopimusta, mutta sopimuksesta on käyty neuvotteluja. Perintönä tai testamentilla saadusta Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta on aina maksettava veroa Suomeen, vaikka perinnönjättäjän tai -saajan asuinvaltio olisi ulkomailla. Perintöveroa maksetaan 20 000 euron tai sitä suuremmasta perintöosuudesta. Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä 60 000 euron puolisovähennyksen ja suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18- vuotias perillinen 40 000 euron alaikäisyysvähennyksen. Myös ulkomailla asuvien on tehtävä Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden osalta perintöveroilmoitus pääkaupunkiseudun verotoimistoon. Lisätietoja: Suomen perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa http://www.vero.fi/fi-fi/ Syventavat_veroohjeet/ Perinto_ja_lahjaverotus Perintölainsäädäntö ja perintöverotus Euroopassa www.successions-europe.eu 8-9 2012 13
Suomesta Saksaan maksettavien eläkkeitten verotus Suomen ja Saksan välinen verosopimus antaa Suomelle oikeuden verottaa sosiaalilainsäädäntöön kuuluvia eläkkeitä, jotka maksetaan Saksassa asuville eläkeläisille. Samoin Saksalle jää verosopimuksen mukaan oikeus verottaa Suomeen maksettavat eläkkeet. Verotusoikeus ei koske yksityisistä eläkevakuutuksista maksettuja eläkkeitä. Vaikka Suomella on oikeus verottaa Saksaan maksettuja eläkkeitä, verotusta ei välttämättä tapahdu verotettavan tulorajan alle jäävien eläkkeiden osalta eli alle 865 euron kuukausieläkkeistä (vuonna 2012). Eläkkeitten verotukseen ei ole vaikutusta sillä, missä maassa avatulle pankkitilille eläke maksetaan. Saksasta Suomeen paluumuuttavan verotus Verosopimuksen mukaan Saksalla on oikeus verottaa Suomeen maksettavat lakisääteiset eläkkeet. Jos Suomessa verotetaan yhteenlaskettujen tulojen perusteella, huomioidaan Saksaan maksetut verot vähentämällä ne maksettavasta verosta. Saksassa lakisääteisistä eläkkeistä osa on verotettavaa tuloa. Vuonna 2012 verotettava osuus on 64 prosenttia ja määrä nousee vuosittain kaksi prosenttia vuoteen 2020 asti ja sen jälkeen yhden prosentin vuoteen 2040 mennessä, jolloin siis koko eläke on verotettavaa tuloa. Saksan sairaus- ja tapaturmaetuudet ovat verovapaita. Paluumuuttajaeläkeläisestä tulee yleisesti verovelvollinen Suomessa puolen vuoden vakituisen asumisen jälkeen. Yleinen verovelvollisuus tarkoittaa verovelvollisuutta maailmanlaajuisista tuloista eli myös Saksasta saadusta tulosta. Ennen paluumuuttoa eläkeläinen on ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomessa eli verovelvollinen vain Suomen tuloista. Kun ulkomailta saadut eläketulot on laskettu yhteen Suomesta saatujen eläketulojen kanssa, kutsutaan summaa veroperusteeksi, jonka pohjalta määräytyy progressiivinen veroprosentti. Suomessa verotus jakautuu valtiontuloveroon, kunnallisveroon ja kirkollisveroon. Eläketulovähennyksen johdosta eläkkeistä peritään valtiontuloveroa vasta 22 841 euron tuloista lähtien. Kunnallisveroprosentti määräytyy asuinkunnan mukaan ja vaihtelee 16,25 21,75 %:iin. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,25 % (vuonna 2012). Verotettava tulo määräytyy niin, että kokonaistuloista tehdään ensin verovelvolliselle kuuluvat vähennykset (perusvähennys, eläketulovähennys, invalidivähennys, kotitalousvähennys, veronmaksukyvyn alentumisvähennys). Eläketulovähennyksestä ja perusvähennyksestä johtuen kunnallisveroa ei peritä alle 10 369 euron vuositulosta eli alle 865 euron kuukausituloista. Kirkollisveroa maksavat vain Suomen evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsenet. Kirkollisvero vaihtelee 1-2 % seurakunnasta riippuen. Suomessa asuvien ei itse tarvitse tehdä varsinaista veroilmoitusta, koska veroviranomaiset lähettävät kaikille esitäytetyn veroilmoituksen huhtikuussa. Veroilmoitukseen on kuitenkin itse lisättävä tiedot ulkomailta saaduista eläketuloista ja ulkomaille maksetuista veroista. Syksyllä verohallinto lähettää verotuspäätöksen lopullisesta verotuksesta, josta kannattaa tarkastaa, että ulkomaille maksetut verot on huomioitu ja vähennykset näkyvät laskelmassa. Helena Balash seniorineuvoja, Suomi-Seura Lisätietoja: www.vero.fi Verosopimustekstit http://www.finlex.fi/fi/sopimukset Pääkaupunkiseudun verotoimisto Rajatorpantie 8 A, Vantaa (Myyrmäki) PL 400, 00052 VERO Kansainvälisen henkilöverotuksen neuvontanumero +358-(0)20-697024 14 8-9 2012
Saksasta Suomeen paluumuuttavan sairausvakuutus Toisista EU:n jäsenvaltioista Suomeen muuttavien eläkeläisten oikeus sosiaaliturvaan siirtyy lomakkeella S1 (entinen E121-lomake). Lomakkeen antaa Saksassa julkinen sairausvakuutuskassa ja se toimitetaan Suomessa Kelaan. Saksan yksityisistä sairausvakuutuskassoista E-lomaketta ei saa ja tällaisissa tapauksissa Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä voi hakea täyttämällä Kelan toimistossa hakemuslomakkeen Y77. Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä ja pääsääntöisesti kaikki Suomessa vakituisesti asuvat ovat oikeutettuja sairausvakuutukseen eli saamaan Kela-kortin. Suomessa sairausvakuutusmaksu peritään verotuksen yhteydessä ja sen määrä on eläkeläisillä 1,39 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta (vuonna 2012). Paluumuuttajaeläkeläinen, joka saa eläkettä myös Suomesta, maksaa sairausvakuutusmaksut Suomeen. Toisista EU-maista Suomeen muuttavilta eläkeläisiltä ei peritä sairausvakuutusmaksua silloin, kun he eivät saa tuloja Suomesta tai kun he voivat todistaa, että sairausvakuutusmaksuja on jo peritty toisessa EU-maassa kyseisen tulon johdosta. Kelan sairausvakuutuskortti myönnetään vakituisen asumisen perusteella eikä sen myöntäminen ole sidoksissa vakuutusmaksuihin. Europäische Krankenversicherungskarte (EKVK) Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) Suomeen muuton jälkeen Kela myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin niille eläkeläisille, jotka saavat eläkettä myös Suomesta. Jos eläketuloa ei ole myös Suomesta, eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntää edelleen Saksa, vaikka sairausvakuutus olisikin siirtynyt Suomeen ja Kela myöntänyt suomalaisen sairausvakuutuskortin. Helena Balash seniorineuvoja, Suomi-Seura i Lisätietoa sosiaaliturvasta Suomeen muutettaessa Kelan palvelunumerosta +358 (0)20-692207 www.kela.fi http://ec.europa.eu/ social-securitycoordination Suomi-Seuran seniorineuvontapalvelu ulkosuomalais- ja paluumuuttajasenioreille: www.suomi-seura.fi Seniorineuvoja Helena Balash helena.balash@suomi-seura.fi Suomi-Seura ry Mariankatu 8, 00170 Helsinki, Finland puhelin: +358 (0)9-6841210 8-9 2012 15
Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, 00170 Helsinki Puh. +358-(0)9-684 1210 Fax +358-(0)9-6841 2140 email: info@suomi-seura.fi www.suomi-seura.fi Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi................................................................................................... Synt. aika................................................... Osoite..................................................................................................................................................................... Sähköposti............................................................................................................................................................... Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille.................................. Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet.............................................................................................................................................................. [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi:..................................... Maksan...................................... euroa kortin nro...................................... voimassaolo................................................................................................................................................................................................................. Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa www.suomi-seura.fi 16 8-9 2012
Saksittuja Äitiyspakkauksen tarina ensimmäistä kertaa näyttelyssä Äitiyspakkauksen tarina 1930-luvulta nykypäivään on esillä Eläköön hyvä alku -näyttelyssä Helsingin Virka Galleriassa 29.6. 2.9.2012. Jokainen suomalainen perhe saa valita äitiysavustukseksi rahasumman tai äitiyspakkauksen. Lähes kaikki ensisynnyttäjät ottavat pakkauksen, joka jaetaan vuosittain yli 40 000 perheelle. Nyt pakkauksen tarinaan voi tutustua näyttelyssä. Äitiyspakkaus on kansainvälisesti ainutlaatuinen tuote, ja siksi on hienoa päästä esittelemään sitä myös ulkomaisille vieraille, kertoo Kelan viestintäpäällikkö Seija Kauppinen. Äitiysavustusta on jaettu vuodesta 1938. Aluksi avustus oli tarkoitettu vain vähävaraisille, ja sen jakoi kotikunta. Avustus saattoi olla taloudellinen tai sisältää tarpeellista tavaraa. Pakkauksen sisältö on muuttunut yhteiskunnan tilanteen ja perheiden tarpeiden mukaan. Vuodesta 1949 äitiysavustus on ollut kaikkien lapsiperheiden etuus. Kelan hoidettavaksi äitiysavustus tuli vuonna 1994. Nykypäivän äitiyspakkaus on myös modernia designia. Kela järjesti syksyllä 2011 äitiyspakkauslaatikon ulkoasulle suunnittelukilpailun, jonka voitti Johanna Öst Häggblom työllään Sukupuu. Sukupuu koristaa seuraavaa äitiyspakkauslaatikkoa, kun sitä aletaan jakaa arviolta syksyllä 2012. Näyttelyn ovat tehneet yhteistyössä Kela ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijat. Maksuttomaan näyttelyyn voi tutustua koko kesän ajan Virka Galleriassa (Helsingin kaupungintalo, Sofiankatu 1, 00100 Helsinki). Näyttely on osa World Design Capital Helsinki 2012 -vuotta. Lähde: Suomi-Seuran tiedote Sutinat 7/2012. Poimi ja lyhensi Ritva Prinz Suomi-Seuran Sutinat -tiedote on luettavissa Suomi-Seura ry:n Internet-sivulla www.suomi-seura.fi kohdassa Ajankohtaista muutama päivä tiedotteen julkaisemisen jälkeen. Ajankohtaista kulttuurikalenterista 24.7.-5.8.2012 Näyttely: Jani Rättyä. Galerie Pleiku, Eugen-Schönhaar-Str. 6A, 10407 Berlin 29.4.-25.8.2012 Näyttely: Sebastian Schrader, Jorma Puranen Telling Time maerzgalerie LEIPZIG, Halle 6, Spinnereistr. 7, 04179 Leipzig 19.7.-2.9.2012 Kiertonäyttely: HOLZ Nachhaltiges Bauen in Finnland Museum Schwarzes Roß, Marktstr. 10, 91161 Hilpoltstein 2.6.-9.9.2012 Näyttely: Überirdisch Nordisch. Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) Finnland im Geist der Moderne. Museum Kunstpalast, Kulturzentrum Ehrenhof, Ehrenhof 4-5, 40479 Düsseldorf 22.6.-21.9.2012 Näyttely: Diary of a Mad Artist Kiba Lumberg. GALERIE KAIDIKHAS, Aufbau Haus am Moritzplatz, Prinzenstr. 85, 10969 Berlin Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin verkkosivuilta www.finnland.de 8-9 2012 17
Henkilöstömuutoksia ja hauskoja sattumuksia Ulkoasiainsihteeri Petri Hakkarainen, ulkoasiainsihteeri Jukka Nikulainen ja lähetystöneuvos Leena Pylvänäinen viettivät läksiäisiään kesäkuussa. kuva: Maria Heiskanen-Schüttler Suurlähetystöjen henkilökunta vaihtuu ulkoministeriön rotaation takia usein. Suomen Saksan-suurlähetystössä Berliinissä tapahtuu kesän aikana useita henkilöstönvaihdoksia. Lähetystöneuvos Leena Pylvänäinen on ollut Berliinissä neljä, ulkoasiainsihteeri Petri Hakkarainen peräti viisi vuotta. Puoleen vuosikymmeneen on mahtunut niin poliittisia muutoksia kuin myös hauskoja sattumuksia. Eurooppa muuttui Saksan poliittiset linjat pysyivät Sitä kiistämätöntä johtoasemaa, joka Saksalla tällä hetkellä Euroopassa on, olisi vielä muutama vuosi sitten ollut vaikea kuvitella, kiteyttää Pylvänäinen. Suomelle Berliini on aina ollut avainpaikka, mutta nyt se on sitä myös koko Euroopan näkökulmasta. Meille lähetystössä se on tarkoittanut osin lisätöitä, mutta tuonut myös lisämotivaatiota. Täällä tietää olevansa tärkeällä näköalapaikalla. Saksan poliittisen elämän suuret linjat eivät Hakkaraisen mukaan paljon ole viidessä vuodessa heilahtaneet. Sisäpolitiikassa toki kuohuu kaiken aikaa. Enemmän on varmasti muuttunut Eurooppa Saksan ympärillä, eurokriisin aikanakin vakaus ja jatkuvuus ovat historiastaan edelleen kovin tietoiselle nyky-saksalle arvo sinänsä. Matkalaukussa hauskoja muistoja vuosien varrelta Diplomaattien Berliinin-vuosiin on mahtunut myös roppakaupalla hauskoja sattumuksia. Hakkarainen suositteleekin Absurdien tilanteiden hallinnan lisäämistä Kavakulle (Suomen ulkoasiainministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssi) omaksi opintokokonaisuudeksi. Aivan normaalista viranhoidostakin on jäänyt monenlaista mieleen, mutta hauskimmat muistot liittyvät lopulta niihin astetta erikoisempiin tehtäviin. Reformaatiopäivä Wittenbergissä muutama vuosi sitten oli yksi sellainen. Tilaisuuden luonne ei ollut ennalta ihan selvä, mutta päädyin lopulta Suomen suurlähetystön edustajana seisomaan samalle lavalle muutaman piispan kanssa. Hyisen kylmällä torilla yleisönä oli valtava määrä rippikoululaisia, joiden edessä innokas juontaja sitten tenttasi meiltä varsin sekalaisia kysymyksiä. Jokaista minulle osoittamaansa Suomi-aiheista kysymystä juontaja säesti soittamalla samaan aikaan sähköpianollaan The Rasmus -yhtyeen In the Shadows -riffiä vähän sinne päin. Pylvänäinen pääsi puolestaan kerran RBB:n radio-ohjelmaan antamaan berliiniläisille ohjeita, miten pärjätä metristen lumikinosten kanssa. Suomalainen snow how oli sen talven vientivalttimme, nauraa Pylvänäinen. Näiden virkamiesten on nyt aika jättää Berliini taakseen. Hakkarainen siirtyi tutkijaksi IASS-tutkimuslaitokseen (Institute for Advanced Sustainability Studies) Potsdamiin. Pylvänäisen matka jatkuu puolestaan Berliinistä Haagiin, Alankomaihin. Tarkemmat tiedot henkilöstömuutoksista löydät Suomen suurlähetystön sivuilta: www.finnland.de 18 8-9 2012
Hampurin pääkonsulaatti jatkaa ensi vuoden kesään 28.6. julkaistiin ulkoasiainministeriön tiedote supistuksista Suomen edustustoverkossa. Valitettavasti niiden joukossa on myös Hampurin pääkonsulaatti, joka suljetaan kesällä 2013. Kuten tiedotteesta käy ilmi, edustustoverkon supistaminen on ainoa keino saavuttaa ulkoasiainministeriölle osoitetut säästövelvoitteet. Hampurin pääkonsulaatti jatkaa toimintaansa ensi vuoden kesään saakka täysipainoisesti. Sen jälkeen Suomen Saksan-suurlähetystö Berliinissä panostaa entistä enemmän suhteiden hoitamiseen Saksan pohjoisten osavaltioiden kanssa, erityisesti talouden ja kulttuurin saralla. Kansalaispalvelut tullaan hoitamaan Berliinin suurlähetystön ja Hampuriin perustettavan kunniakonsulaatin kanssa yhteisvoimin. Olemme päätöksestä erittäin pahoillamme. Teemme parhaamme, että perinteisesti hyvät suhteemme alueen toimijoihin ja yhteistyökumppaneihimme säilyvät jatkossakin tiiviinä. Tulemme edistämään aktiivisesti Suomen etuja ja varmistamaan, että tarvittavat kansalaispalvelut voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin. Päivi Luostarinen, Suurlähettiläs, Berliini Erja Tikka, Pääkonsuli, Hampuri Generalkonsulat von Finnland in Hamburg besteht noch bis Sommer nächsten Jahres 28.6. wurde eine offizielle Mitteilung des Ministeriums für auswärtige Angelegenheiten über eine Verkleinerung des Netzes der finnischen Auslandsvertretungen veröffentlicht. Leider ist davon auch das Generalkonsulat in Hamburg betroffen, das im Sommer 2013 geschlossen wird. Wie aus der Mitteilung hervorgeht, ist die Verkleinerung des Vertretungsnetzes das einzige Mittel, um den dem Ministerium auferlegten Sparmaßnahmen gerecht zu werden. Das Generalkonsulat von Finnland in Hamburg arbeitet bis zum Sommer nächstens Jahres in vollem Umfang weiter. Danach wird die Botschaft von Finnland in Berlin mehr als vorher für die Pflege der Beziehungen zu den deutschen Bundesländern im Norden tun, insbesondere auf dem Gebiet von Wirtschaft und Kultur. Der Bürgerservice wird von der Botschaft in Berlin und dem Honorarkonsulat, das in Hamburg neu eingerichtet werden wird, gemeinsam übernommen. Wir bedauern die Entscheidung sehr. Wir werden unser Bestes tun, damit unsere traditionell guten Beziehungen zu den Akteuren und zu unseren Kooperationspartnern in der Region auch künftig eng sein werden. Wir werden Finnlands Interessen aktiv unterstützen und sichern, dass der erforderliche Bürgerservice möglichst gut durchgeführt werden kann. Päivi Luostarinen, Botschafterin, Berlin Erja Tikka, Generalkonsulin, Hamburg i Lisätietoja/weitere Auskünfte: Suomen suurlähetystö / Botschaft von Finnland in Berlin Suurlähettiläs Päivi Luostarinen puh: +49(0)30-505030 E-Mail: etunimi.sukunimi@formin.fi Hampurin pääkonsulaatti / Generalkonsulat von Finnland in Hamburg Pääkonsuli Erja Tikka puh: +49-(0)40-3508070 E-Mail: etunimi.sukunimi@formin.fi 8-9 2012 19