Koillis-Suomen strateginen yleiskaava

Koillis-Suomen strateginen yleiskaava Kuusamo, Posio, Salla, Taivalkoski Yhteenveto visio, tavoitteet ja strategiset painopisteet 28.9.2004 Tekijä: Tilaaja: Kimmo Vähäjylkkä, Nesenta Oy Koillis-Suomen aluekeskusohjelma/salla, Posio, Taivalkoski ja Kuusamo.

2 TAUSTA JA PROSESSI Koillis-Suomen aluekeskusohjelmakunnat: Kuusamo, Posio, Salla ja Taivalkoski laativat yhteisen, alueyhteistyötä vahvistavan ns. strategisen yleiskaavan, jossa määritellään kuntien yhteinen visio, tavoitteet ja strategiset painopistealueet ja otetaan nämä huomioon alueen maankäytön suunnittelussa. Tämä raportti on suunnittelun ensimmäisen vaiheen yhteenveto, jossa määritellään alueen kehittämisen visio, tavoitteet ja strategiset painopistealueet, joiden toteutumiselle yritetään luoda maankäytöllisiä edellytyksiä strategisen yleiskaavatyön edetessä. Alueen yhteistä visiota ja tavoitteiden muodostamista varten on haettu erilaisia näkö- ja lähestymiskulmia. Erilaiset toisiaan täydentävät näkökulmat voidaan tiivistää seuraavasti: - Kaavoituksellinen näkökulma (Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Lapin maakuntakaavat) - Alueen strategioiden näkökulma (mm. kansainvälinen matkailustrategia, hyvinvointistrategia, lähialueyhteistyö) - Kuntien päättäjien ja muiden kuntalaisten näkökulma (kunnittaiset suunnitelmat) - Alueen nuorten näkökulma - Alueen ulkopuolisten havainnoitsijoiden näkökulma Tähän analyysiin on sisällytetty keskeisten, alueen toimijoiden haastatteluja. Lisäksi yhteensä 27:lle Koillis-Suomen toimijalle lähetettiin sähköpostikysely, jossa tiedusteltiin strategiseen yleiskaavaan, alueen kehittämistavoitteisiin, erilliskysymyksiin ja alueen kuntien väliseen yhteistyöhön liittyviä mielipiteitä. Kyselyyn saatiin yhdeksän vastausta. Vastauslomakkeiden lisäksi kommentteja alueen kehittämisestä kerättiin avaintoimijoiden haastatteluilla, joissa oli mukana yhteensä n. 15 henkilöä. Mikä on strateginen yleiskaava? Strategiselle yleiskaavalle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää eikä vahvistettua juridista asemaa maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne sitä. Siksi strategisen yleiskaavan vaikuttavuudesta ei voida täsmällisesti puhua. Vaikka juridinen asema puuttuu, kannattaa sitä tavoitella alueen toimijoiden sitoutumisen ja prosessin vaikuttavuuden takia. Tällöin puhutaan alueen yhteisestä yleiskaavasta, jollainen on esimerkiksi Oulun seudun yhteinen yleiskaava. Strategisessa yleiskaavassa kuvataan seudullisesti tärkeitä, yhteisiä suunnitelmia ja strategioita. Siinä voidaan myös nostaa esille konkreettisia kehittämiskohteita ja alueita tai sellaisia alueita, joiden kehittäminen edellyttää yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Esitettävät alueet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen ja niiden kehittämisen toteutukselle voidaan asettaa tavoiteltu aika. Strateginen yleiskaava kuvataan karttamuodossa ja siihen liittyy myös selostus. Strategisen yleiskaavan kartta ei saa olla liian yksityiskohtainen, vaan tavoitteena on alueen kehittämisen puitesuunnitelmia ja suuria linjoja. Tämän raportin liitteenä on esitetty ensimmäisen vaiheen synteesikartta, joka tukee toisessa vaiheessa käynnistyvää varsinaista kaavatyötä. Koillis-Suomessa strateginen yleiskaava on ennen muuta pilotti, jolla pyritään vahvistamaan seudullista yhteistyötä. Alueella kannattaa tavoitella lainvoimaista, kuntien yhteistä yleiskaavaa kaavaa, jossa strategiset painotukset näkyvät.

3 Strategiseen yleiskaavaan liittyy useita elementtejä, joista alla on kuvattu muutamia keskeisimpiä. Prosessiin kytkeytyy mm. maankäyttöä säätelevä lainsäädäntö, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, valtion ja kuntien talous, maakuntatason kaavat ja suunnitelmat, alempiasteinen kaavoitus, seudullinen yhteistyö ja kuntien elinkeinotoimet. Nesenta Oy 2003 Sivu 3 Strateginen yleiskaava Esimerkkejä strategiseen yleiskaavaan kytkeytyvistä elementeistä Maakunta -kaavoitus -suunnittelu Lainsäädäntö mm. MRL Seutuyhteistyö Aluekeskusohjelma Teemakohtainen yhteistyö Valtio -hallinto, talous -valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Strateginen yleiskaava Elinkeinoelämä yritykset elinkeinotoimi Kuntatason kaavat (yleiskaavat) toimialakohtainen suunnittelu Kansalaisyhteiskunta Nuoret Kuntataloudet Lähialueet Luoteis-Venäjä Kuva 1. Strategiseen yleiskaavaan kytkeytyviä elementtejä Tavoitteet Strategisen yleiskaavan tavoitteena on lisätä seudullista yhteistyötä ja vahvistaa Koillis-Suomea alueellisena kokonaisuutena. Kaavaprosessissa pyritään myös luomaan suuntaviivoja alueen maankäytön suunnitteluun ja yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen. Suunnittelun ensimmäisen vaiheen tavoitteena on muodostaa alueen toimijoiden kanssa yhteinen tulevaisuuden visio ja tavoitteet sekä koota alueella toteutettujen suunnitelmien ja prosessien tavoitteet yhteen. Yhdessä valitut strategiset painopisteet kuvataan synteesikartalla sekä lopullisesti kuntien yhteisessä yleiskaavassa. Keskeisenä tavoitteena voidaan pitää alueen toimijoiden: päättäjien, viranomaisten, yrittäjien, kuntalaisten, nuorten ja muiden tahojen sitoutumista kaavaprosessiin. Strateginen yleiskaava on alueen kehittämisen työkalu, jolla voidaan lisätä kuntien välistä yhteistyötä ja madaltaa lääni- ja kuntarajoja. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää tiivistää yhteistyötä niin maankäytön suunnittelussa kuin muussa toiminnassakin. Sopivia yhteistyöalueita ovat esimerkiksi matkailuyhteistyö ja reitistöjen kehittäminen.

4 Toteutuksen tavoitteena on saada aikaan avoin ja vuorovaikutteinen prosessi, johon eri osapuolet pääsevät vaikuttamaan. Kaavatyöstä tiedotetaan mm. Koillis-Suomen aluekeskusohjelman organisaation toimesta. Varsinainen kaavoitusvaihe käynnistetään laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Nesenta Oy 2003 Sivu 4 Strateginen yleiskaava Strategisen yleiskaavan tavoitteet ja konkretia Yleistavoitteet Suuntaviivat maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen yhdyskuntarakenteen kehittäminen ALUEELLISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN Alueen strategioiden ja suunnitelmien kokoaminen yhteen Seminaari visio tavoitteet painopisteet Strategian ja siinä valittujen painopisteiden kuvaaminen kartalla SITOUTUMINEN Strateginen yleiskaavakartta ja siihen liittyvä selostus Kuva 2. Strategisen yleiskaavan tavoitteet. Toteutus Strateginen yleiskaava toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa on muodostettu Koillis-Suomen yhteinen visio, alueen kehittämistavoitteet sekä strategiset painopisteet. Strategiavaiheen tausta-aineistona ovat olleet alueen kehittämissuunnitelmat, strategiat ja kaavat. Alueen toimijoiden kommentteja ja näkemyksiä on kerätty sähköpostikyselyn ja haastattelujen avulla. Strategiset painopistealueet ja konkreettiset kehittämiskohteet (teemakartat) on työstetty aluekeskusseminaarissa Kuusamossa 26.5.2004. Nuorten näkemyksiä on kerätty Sallassa järjestetyssä Nuorisofoorumissa 6.5.2004. Foorumissa työstettyä materiaalia esiteltiin myös aluekeskusseminaarissa. Ensimmäisen vaiheen toteutuksesta (vision, tavoitteiden ja strategisten painopistealueiden muodostaminen) on vastannut Nesenta Oy:stä aluekehityspäällikkö Kimmo Vähäjylkkä. Strategisen yleiskaavatyön ensimmäisen vaiheen tulokset ja tuotettu aineisto ovat keskeisenä lähtö- ja taustamateriaalina varsinaiselle kaavoitukselle. Yleiskaavoituksen toteuttamisesta vastaa Ympäristötaito Oy:stä kaavasuunnittelija Anne Leskinen. Strategiavaihe ja kaavoitustyö kytkeytyvät toisiinsa ja suunnittelussa konsultit ovat tehneet yhteistyötä prosessin alusta lähtien.

5 Nesenta Oy 2003 Sivu 6 Strategisen yleiskaavoituksen eteneminen strategian muodostaminen Tavoitteet ja yhteinen visio Kytkeminen muihin alueen prosesseihin Painopistealueiden määrittely Varsinaisen kaavoitusvaiheen käynnistyminen Aluekeskustoimijoiden näkökulma Kuntien näkökulma Menetelmät Alueen nuorten näkökulma kaavoittajat Seudun strategiat Nuorten Foorumi 6.5. kuntakierros haastattelut Seminaari 26.5. Sparrauspuheenvuoro Osallistumisja arviointisuunnitelma Aikataulu 03-04 / 2004 04-05 / 2004 06 / 2004 08 / 2004 06 / 2004 08 / 2004 - Kuva 3. Strategiavaiheen toteutus Nesenta Oy 2003 Sivu 7 Strategisen yleiskaavoituksen eteneminen yleiskaavan muodostaminen Tavoitteiden suhteuttaminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, luonnonympäristöön ja lähialueyhteistyöhön Toimenpideanalyysi -merkittävät kysymykset ja periaatteet Yleiskaavaluonnos -suuntaviivat -vaikutusten arviointi Strategisen yleiskaavan käsittely ja hyväksyminen Kaavan vahvistaminen Nähtävillä olo Osapuolten kuuleminen Menetelmät / tahot Osallistumisja arviointisuunnitelma Strateginen yleiskaavakartta ja kaavaselostus Kuntakohtaiset esittelyt Kunnanvaltuustot / yhteistyöelin Ympäristöministeriö Aikataulu 08-09 / 2004 10-11 / 2004 12/2004 11/2005 12/2005 11/2006 Kuva 4. Yleiskaavan muodostaminen.

6 Varsinainen kaavatyö käynnistyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, jossa varmistetaan eri osapuolten näkemysten avoin ja tasapuolinen kuuleminen. Tässä raportissa esitetyt tavoitteet suhteutetaan mm. olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, luonnonympäristöön ja lähialueyhteistyöhön. Toimenpideanalyysissä otetaan kantaa merkittäviin, kaavoitusta koskeviin kysymyksiin ja periaatteisiin. Alustavan aikataulun mukaisesti vuoden 2005 aikana laaditaan yleiskaavaluonnos, joka muodostuu yleiskaavakartasta tai -kartoista ja kaavaselostuksesta. Luonnos on nähtävillä ja se esitellään kuntakohtaisissa tilaisuuksissa. Luonnoksesta saadun palautteen johdosta yleiskaavaa tarkistetaan yleiskaavaehdotukseksi. Tavoitteena on yleiskaavaehdotuksen valmistuminen vuoden 2006 aikana. Yleiskaavalle pyritään hakemaan lainvoimaisuutta ja sen hyväksyvät alueen kuntien kunnanvaltuustot tai uusi, demokraattisesti valittava toimielin. Kaavan vahvistaa aikanaan Ympäristöministeriö. TAUSTA-AINEISTO Koillis-Suomen alueella on osana aluekeskusohjelmaprosessia sekä erillisinä prosesseina toteutettu useita strategioita, kaavoja ja suunnitelmia. Tausta-aineistona tässä analyysissä ovat mukana olleet: Maakuntatason kaavat ja suunnitelmat: - Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 - Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2003 - Itä-Lapin maakuntakaava 2003 Seudulliset suunnitelmat ja strategiat - Kuntalais-, luottamushenkilö- ja aluekeskusseminaarit 2002 - Koillis-Suomen hyvinvointiohjelma 2003 - Koillis-Suomen nuorten ja lasten tulevaisuusohjelma - Kuusamo Lapland, Koillis-Suomi matkalla kansainvälisyyteen 2010 - Koillis-Suomen työllisyysstrategia - Naturpolis Kuusamo kehittämisohjelma - Naturpolis Koillis-Suomen luonnollinen osaamiskeskusohjelma - Koillis-Suomen aluekeskusohjelman toimintasuunnitelma vuodelle 2004 - Kuusamon kaupungin e-strategiatyö ja toimenpiteet - Rantarakentamisen kehittäminen ja haja-asutuksen edullisuusvertailu selvitys, Suunnittelukeskus 2003 - Esiselvitysraportti Koillis-Suomen aluekeskuksen metsä- ja puutaloussektorilta - Koillismaan raja-alueyhteistyökeskus, aineisto - Northeast Finland, aineisto - Maatalous- ja elintarvikeketjun suunnitelma 2002 2006 - Nuorten tulevaisuusohjelma - Nuorten foorumin 6.5.2004 aineisto - Visiot kartalle unelmista totta aluekeskusseminaarin 26.5.2004 aineisto - ekoillis-suomi hankkeen materiaali - Koillismaan Kehitys Oy:n toimintakertomus - Multipolis verkoston esite

7 Kunnittaiset suunnitelmat ja strategiat - Kuusamon kaupungin palvelustrategia 2004 2015 - Posion kunnan palvelustrategia vuosille 2005 2015 - Taivalkosken palvelustrategia 2004 2015 Lisäksi analyysissä on käytetty muuta, Koillis-Suomea koskevaa tilastollista ja muuta taustaaineistoa. MAAKUNTAKAAVAT JA -SUUNNITELMAT Alueen kunnista Posio ja Salla kuuluvat Lapin maakuntaan ja Kuusamo sekä Taivalkoski Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Molemmissa maakunnissa kaavoitusprosessi on jo edennyt pitkälle ja alueilta oli saatavana sekä maakuntakaavaselostus että kaavakartat. Maakuntakaava on ohjeena ja runkona laadittaessa alemman tasoista kaavoitusta ja näin ollen sillä on ohjaava vaikutus myös suhteessa strategiseen yleiskaavaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Koillis-Suomi on yksi 1 + 3 mallin mukaisesta aluekeskuksesta Oulun kaupunkiseudun, Oulun Eteläisen ja Raahen seudun ohella. Maakuntakaavassa tämä tarkoittaa voimakasta verkostoitumista ja seudun strategisesti tärkeiden asioiden painottumista maankäytössä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa esitetty visio vuodelle 2020 on omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta, jossa erityisesti painottuvat hyvinvointi, laadukas elinympäristö, monimuotoinen luonto ja yrittäjyys. Pohjois-Pohjanmaan aluerakenteen kehittämisessä painotetaan Oulun seutua kansainvälisenä ja valtakunnanosakeskuksena, 1 + 3 mallia, kaupunki-, kunta-, kyläkeskus- ja jokilaaksoverkkoa (yhtenä kehittämisalueena Iijokilaakso), kansainvälisiä kehittämisvyöhykkeitä (mm. Oulu- Arkangel) sekä valtakunnallisia matkailukeskuksia (mm. Ruka-Oulanka ja Syöte). Pohjois- Pohjanmaan maakuntaohjelmassa korostetaan Koillis-Suomen merkitystä puhtaan luonnon kansainvälisenä matkailualueena sekä tietoyhteiskunnan osaamis- ja palvelukeskuksena. Näitä painotuksia on syytä korostaa myös strategisessa yleiskaavassa. Maakuntakaavassa on omana merkintänään Kuusamon matkailukaupunki Kuusamon kaupunkikeskustan ja Rukan matkailukeskuksen muodostama kaksoistaajama. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on otettu kantaa muutamiin erilliskysymyksiin. Näitä ovat mm. kaavaan osoitettu jätteen käsittelypaikka Taivalkoskelle ja Liikasenvaarantie Oulangan kansallispuiston pääsisääntuloväylänä. Matkailun vetovoima-alueina kaavassa mainitaan Ruka-Oulanka-Kitka, Syötteen alue sekä Kylmäluoma-Jokijärvi-Hossa. Koillis-Suomen kautta kulkevista retkeilyreiteistä merkittävimpiä ovat Kuusamon kautta kulkeva eurovaellusreitti E10 sekä moottorikelkkailun pääreitit. Maakuntakaavassa on esitetty Kuusamo-Salla sekä Kuusamo-Kortesalmi (rajanylityspaikka) välisten yhteyksien muutamista kantatietasoisiksi. Piippola-Kestilä-vt 20 Taivalkoski yhteys esitetään seututienä. Kontiomäki-Taivalkoski rata tulee säilyttää liikennöitävässä kunnossa. Kuu-

8 samon lentoasemaa pyritään kehittämään myös suorat kansainväliset yhteydet mahdollistavana kenttänä. Aluevarausta maakaasuputken rakentamista varten Venäjältä Pohjois-Pohjanmaan kautta ei enää maakuntakaavassa ole. Rantojen käyttöä ja rantarakentamista maakuntakaavoissa ohjataan yleisellä tasolla. Yleiseen virkistykseen pyritään varaamaan riittävästi ranta-alueita, mutta samalla varaudutaan lomaasutuksen kasvun jatkumiseen. Rantarakentamisella pyritään myös tukemaan maaseudun asutuksen ja palvelujen säilymistä. Luonnonympäristön kannalta herkille ja asumattomille rannoille ei uutta rakentamista suosita. Loma-asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi tuetaan, mutta niin, että esimerkiksi jätevesikysymykset saadaan hoidettua asianmukaisesti. Maakuntakaavojen rantarakentamista koskevat periaatteet sopivat hyvin myös strategiseen yleiskaavaan. Lapin maakuntasuunnitelmassa vuodelle 2020 korostetaan elämystuotantoa ja matkailua sekä pohjoisten olosuhteiden hallintaa ja luonnonvarojen hallintaa ja hyödyntämistä. Lapin kilpailukyky perustuu vision mukaan yhteistyöhön, luovaan ja kansainväliseen yritystoimintaan sekä uudenaikaiseen perusteollisuuteen. Itä-Lapin kehittämisohjelmassa alueen visiona on kehittyminen Euroopan arktiseksi yhteyskäytäväksi Venäjälle. Itä-Lapin maakuntakaava koskee Posion ja Sallan lisäksi Kemijärveä, Pelkosenniemeä ja Savukoskea. Alueiden kehittämisessä korostetaan kansainvälisiä ja ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä kuten Barentsin käytävää ja Itä-Lappi Koillismaa yhteistyöaluetta. Tavoitteellinen aluerakenne perustuu kuntakeskuspainotteiseen malliin, jossa Sallassa keskustatoimintoihin voidaan yhdistää matkailun ja Venäjän kaupan tuloksena syntyviä kaupan suuryksiköitä. Posion keskustaajama on merkitty kaavaan taajamatoimintojen alueena. Keskuskyliä, joissa pyritään säilyttämään peruspalvelut, ja joihin voidaan osoittaa uutta rakentamista, on kaavassa merkitty Posiolle kuusi ja Sallaan viisi. Kaavassa merkittävimpinä matkailun kehittämisvyöhykkeinä ja matkailukohteina nostetaan esille mm. Kirintövaaran matkailukeskus Posiolla, Sallan matkailukeskus lähialueineen sekä Onkamo, Hautajärvi ja Oulangan kansallispuisto. Matkailun yhteistyöverkkoa ja matkailukeskuksia yhdistäviä reitistöjä pyritään rakentamaan Pyhätunturin Sallatunturin ja Rukan välille. Virkistysalueista merkittävin on Korouoma. Kuntakeskuksia ja tärkeimpiä matkailukeskuksia yhdistämään on kaavassa osoitettu moottorikelkkailun runkoreitistö ja ulkoilun runkoreitistö. Maakuntakaavassa liikenneverkkoa pyritään kehittämään niin, että nykyinen kantatie 82 välillä Vikajärvi Salla Venäjän raja nostetaan valtatietasoiseksi. Nykyistä maantietä Salla - Hautajärvi vt 5 esitetään nostettavaksi kantatieksi. Sallan rajanylityspaikan vaatimia logistisia palveluja kehitetään. Erityisenä kehittämistarpeena on esitetty Kelloselkä Alakurtti ratayhteyden rakentamista. Luonnonsuojelualueista ja -kohteista Itä-Lapissa merkittävimpiä ovat Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistot sekä Korouoma. Maakuntakaavassa painotetaan voimakkaasti myös kulttuuri- ja luonnonmaisemien vaalimista sekä porotalouden turvaamista.

9 ALUEEN STRATEGIOIDEN JA TEEMOJEN NÄKÖKULMA Tässä raportissa on haluttu painottaa Koillis-Suomen kehittymisen kannalta keskeisiä teemoja ja aihepiirejä. Aluekeskusohjelmasta on poimittu tärkeimmät strategiset painopistealueet: kansainvälinen matkailu, tietoteollisuus ja tietoyhteiskunnan palvelurakenteet sekä lähialueyhteistyö. Rantarakentamista on käsitelty erityisenä aihepiirinä, johon haetaan periaatteellisia kannanottoja kaavoitusprosessissa. Sujuva arki ja hyvinvointi ovat seudun kehittämisen kattava teema, jonka sisällä on käsitelty mm. työllisyyttä ja koulutusta. Rantarakentaminen Yksi Koillis-Suomen kannalta merkittävimpiä maankäytöllisiä kysymyksiä on rantarakentaminen ja loma-asuntojen muuttaminen ympärivuotisiksi asunnoiksi. Koillis-Suomi on yksi maan mökkirikkaimmista alueista ja Kuusamossa rakennettiin vuonna 2001 eniten kesämökkejä koko maassa. Strategisessa yleiskaavassa on tarkoitus luoda periaatteet rantarakentamiselle Koillis- Suomen kunnissa. Aiheesta on tehty vuonna 2003 strategisen yleiskaavan esiselvitys rantarakentamisen kehittäminen ja haja-asutuksen edullisuusvertailu kohdekuntina Koillis-Suomen kunnat. Rantarakentamista ohjaavat ja siihen vaikuttavat useat eri viranomais- ja muut tahot. Selvityksen mukaan keskeisimmin rantarakentamista ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ympäristölainsäädäntö, EU:n vesipuitedirektiivi, hajaasutusalueiden vesihuoltoasetus, valtakunnallinen saaristo-ohjelma, maakunta- ja seututason kaavoitus sekä kuntakohtaiset määräykset ja ohjeet. Yleisesti asetuksissa ja ohjeistuksissa pyritään kestävän kehityksen mukaiseen rantarakentamiseen, joka ei uhkaa luontoarvoja ja joka tukee eheää ja taloudellista yhdyskuntarakennetta sekä palvelujen säilymistä. Suurimmat paineet loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi (mökkien muuttaminen ympärivuotisesti asuttaviksi asunnoiksi) on Koillis-Suomessa Kuusamossa. Kunnittain käytännöt ovat Koillis-Suomessa samansuuntaiset eli loma-asutusta pyritään ohjaamaan kylärakenteita tukemaan ja niin että yhdyskuntatekniikka on suhteellisen helposti järjestettävissä. Strategisessa yleiskaavassa on syytä nostaa esille hankkeen esiselvityksessä kuvattuja rantarakentamisen kannalta edullisia vyöhykkeitä, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat kuntatalouden ja yksityisten talouksien kannalta edullisia. Kustannuksiin vaikuttaa mm. sijainti suhteessa lähipalveluihin, liikenteellinen saavutettavuus, etäisyys teknisen huollon verkkoihin sekä kuntakeskustason palvelujen saavutettavuus. Rakentamisessa ja yleiskaavoituksessa tulee lisäksi huomioida mm. luonnonympäristön asettamat vaatimukset ja rantojen yleinen soveltuvuus rakentamiseen. Edullisuusvyöhykkeitä on kuvattu myös tämän raportin liitekartassa. Kansainvälinen matkailu Yksi Koillis-Suomen kehittämisen painopistealueista on matkailu ja sen tarjonnan kansainvälistäminen. Tällä hetkellä matkailijoista selvästi suurin osa, 80 % on kotimaisia matkailijoita, mutta ulkomaisten matkailijoiden osuus on kasvussa. Ongelmina matkailun kehittämisessä ja kan-

10 sainvälistämisessä ovat tällä hetkellä matkailusesongin lyhyys, alueen heikko tunnettuus kansainvälisillä markkinoilla sekä nykyisten liikenneyhteyksien riittämättömyys. Kansainvälisen matkailun kehittämisen solmukohta on Kuusamon lentokenttä, josta alueen merkittävimmät matkailukohteet ja alueet ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa. Tärkeimmät matkailun palvelukeskittymät ovat Ruka ja Sallatunturi. Ulkomaisia matkailijoita kiinnostava, yhtenäinen matkailuvyöhyke ulottuu Taivalkosken retkeilyalueilta Etelä-Kuusamon ja Rukan kautta Sallaan sekä edelleen Pohjois-Sallan erämaa-alueille. Vyöhykkeeltä on yhteys myös Posion luontokohteisiin. Koillis-Suomen matkailun visiona vuodelle 2015 on olla eurooppalaisten matkailijoiden suosima, luontoarvot, luontopalvelut ja paikallisuuden yhdistävä matkailualue, palveluiltaan ylivoimainen ja ympäri vuoden helposti saavutettavissa ja ostettavissa. Koillis-Suomen matkailun strategisina tavoitteina on nousta näkyväksi lomakohteeksi viestinnän keinoin, helpottaa asiakkaan valintoja lisäämällä saavutettavuutta erityisesti lentoliikenteessä, yhdistää alueen matkailun resursseja, keskittyä tavoiteltaville kohdemarkkinoille, liittoutua hyödyllisten kumppaneiden kanssa sekä olla matkailun toimialalla ylivoimainen jalostaa palvelut huippukuntoon kansainvälisille asiakkaille. Tavoitteiden toteutumista mitataan kansainvälisten matkailijoiden yöpymisvuorokausina ja lentoyhteyksien määränä. Strategisessa yleiskaavassa matkailun kansainvälistyminen tulee näkyä mm. yhtenäisen matkailuvyöhykkeen muodossa ja panostuksina liikenneyhteyksiin. Alueen matkailukeskukset eivät saa olla erillisiä saarekkeita vaan niiden väliset yhteydet ja muu palvelurakenne tulee olla kunnossa. Retkeilyn runkoreitistön tulee olla toimiva ja useita kulkumuotoja suosivaa. Kuusamon lentokenttää alueen matkailullisena solmukohtana tulee edelleen vahvistaa mm. ennakoimalla tuleva kasvu ja tarvittava infrastruktuuri sekä vahvistamalla alueen sisäisiä yhteyksiä. Kaavoituksessa tulee huomioida myös kansainvälisten asiakkaiden tarpeita, joita on esitetty mm. Kuusamo Lapland -strategiaraportissa. Matkailun kansainvälistymistä tukee myös Kuusamon rajanylityspaikan avaaminen. Tietoteollisuus ja tietoyhteiskunnan palvelurakenteet Koillis-Suomessa panostetaan tietoteollisuuteen ja sähköisiin asiointimahdollisuuksiin voimakkaasti. Tietoteknologioiden hyödyntämisellä on erityinen painoarvo alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä. Koillis-Suomessa ja erityisesti Kuusamossa on tietoteollisuustyöpaikkoja, alan yrityksiä ja osaamista merkittävästi toimiala työllistää lähes 300 henkilöä. Alueella on panostettu infrastruktuurin (tietoliikenneyhteyksien) kehittämiseen ja korkea-asteen koulutukseen. Naturpolis Kuusamo on myös yksi Pohjois-Suomen osaamiskeskittymistä, osa Multipolisverkostoa. Kuusamon Naturpolis on keskittynyt erityisesti ohjelmistoteollisuuteen ja puhelinpalveluihin. Käytännön arkielämän sujuvuutta pyritään parantamaan ekoillis-suomi hankkeella, jossa pilotoidaan erilaisia sähköisiä palveluja. Toimenpiteillä pyritään vahvistamaan Koillis-Suomen asemaa tietoyhteiskunnan palvelutuotannon osaamiskeskuksena, joka on yksi alueen kehittämisen painopistealueista. Hankkeen strategisia kehittämisnäkökulmia ja mahdollisuuksia ovat eopiskelu, eansainta (elektroninen kaupankäynti), eterveys (terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät sähköiset palvelut) sekä eosallistuminen (verkkodemokratia). Visiona ja tavoitteena Koillis-Suomessa on, että tietoteollisuus on merkittävä ja kasvava toimiala, jonka menestys perustuu osaamistason nousuun, Multipolisverkostoon sekä toimialan veto-

11 voimaisuuteen valtakunnan tasolla. Naturpolis teknologiakeskus on tunnettu osaamisresursseistaan puhelinpalvelutoimialalla ja elektroniikassa. Panostukset osaamistason kasvuun houkuttelevat muille strategisille aloille yrityksiä ja työntekijöitä. Tähän visioon ja tavoitteisiin päästään Multipolis-verkoston vahvistamisen lisäksi luomalla kontakteja yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Strategisessa yleiskaavassa on vaikeaa kuvata tietoteollisuutta muuten kuin sen kehittämisen edellyttämän infran kautta. Kuusamossa erityisesti Torangin alueella on alan merkittävä yrityskeskittymä. Tulevaisuudessa myös muissa kuntakeskuksissa ja alueen matkailukeskuksissa voi olla merkittävästi tietoyhteiskuntapalveluja. Laajakaista- ja muut tietoliikenneyhteydet tulevat ulottumaan kuntakeskusten lisäksi merkittävimpiin matkailu- ja kyläkeskuksiin. Hyvinvointi sujuva arki Sujuva arki on Koillis-Suomessa kattoteema, jolla tarkoitetaan arjessa toteutuvaa hyvinvointia. Kaikki aluekeskusohjelman teemat tähtäävät elinvoimaiseen aluekeskukseen, joka toteutuu kaikkien alueen ihmisten hyvinvointina. Koillis-Suomen hyvinvointiohjelma onkin laadittu osana seudun aluekeskusohjelmaa. Koillis-Suomen hyvinvointiohjelman visiona on Koillis-Suomi on vuonna 2015 elinvoimainen ja houkutteleva vaihtoehto asumiseen sekä elämiseen antaen asukkailleen mahdollisuuden sujuvaan arkielämään. Vision toteutuminen edellyttää mm. alueen asukkaiden osallisuutta tulevaisuuden tekemiseen, Koillis-Suomen vahvuuksien esiinnostamista, selkeää alueidentiteettiä, muualta muuttavien nopeaa kotiutumista sekä sosiaalisten, kulttuuristen ja ekologisten tekijöiden huomioimista taloudellisten tekijöiden lisäksi. Hyvinvointiohjelman tavoitteena on saada aikaan Koillis-Suomen hyvinvointisopimus, muuttaa väestökehityksen suuntaa ainakin niin, että nykyinen negatiivinen kehitys hidastuu sekä parantaa etenkin nuorten työllisyyttä. Hyvinvointiohjelmaan liittyy olennaisesti Koillis-Suomen työllisyysstrategia, jossa pyritään luomaan uusia työpaikkoja vahvistamalla yrittäjyyttä sekä varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Tavoitteet saavutetaan mm. vahvistamalla aluekeskuspolitiikkaa, nostamalla väestön koulutustasoa ja luomalla malleja nuorison työllistämiseksi. Osa sujuvaa arkea ja koillissuomalaista hyvinvointia ovat alueellinen osaaminen ja laadukkaat koulutuspalvelut. Yksi aluekeskusohjelman painopistealueista on korkean asteen koulutuksen ja tutkimuksen vakiinnuttaminen Koillis-Suomeen. Korkea-asteen koulutuspalvelut pyritään toteuttamaan nojautumalla kumppanuusverkostoihin ja hyödyntämällä tietotekniikkaa. Yhteistyö lähialueiden yliopistojen kanssa pyritään vakiinnuttamaan. Alueen elinkeinoelämää ja julkisen sektorin toimintaa tukemaan tavoitellaan yliopiston verkostomaista tutkimusyksikköä, jolla on myös kansainvälistä toimintaa. Sujuva arki on strategisessa yleiskaavassakin alueen keskeinen tavoite ja taustatekijä, joka näkyy maankäytössä monin tavoin. Mm. kattava peruspalveluverkko, riittävät kouluttautumismahdollisuudet, toimiva liikenneinfra, laadukas elinympäristö ja lähialueen työpaikat ovat hyvinvoinnin perustekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon alueen kehittämisessä. Strategisessa yleiskaavassa tulee esittää mm. palvelukeskusverkko, oppilaitosverkko sekä keskeisimmät työpaikkaalueet.

12 Lähialueyhteistyö Koillis-Suomen sijainti Suomen ja Euroopan Unionin itärajalla asettaa alueelle erityisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Rajan avautuminen vuonna 1991 on lisännyt matkailijavirtoja, kuljetuksia ja muuta liikennettä, jolla voi olla suuri merkitys sekä Koillis-Suomen että Luoteis-Venäjän tulevaisuuden kannalta. Koillis-Suomen lähialueyhteistyön pohjana on hyviin yhteyksiin, rajanylityspaikkoihin ja lentokenttään perustuva potentiaali, jonka merkitys korostuu erityisesti kansainvälisessä matkailussa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa. Koillis-Suomi on myös Valkea tie Itärajan matkailun kehityskäytävä. Venäjältä Koillis-Suomeen suuntautuvaan liikenteeseen vaikuttavat keskeisesti rajanylityspaikat ja niiden sijainti. Tällä hetkellä rajanylityspaikkoja ovat Sallan Kelloselän rajanylityspaikka ja Kortesalmen-Suoperän tilapäinen rajanylityspaikka Kuusamossa. Rajanylityspaikoilla on huomattava merkitys esimerkiksi matkailulle ja muulle kaupallisten palvelujen kysynnälle ja siksi ne tulee huomioida myös strategisessa yleiskaavassa. Lähialueyhteistyötä Koillis-Suomen ja Luoteis-Venäjän (lähinnä Louhen piirin) välillä on edistetty useiden kymmenien hankkeiden avulla. Suomen puolella hankkeista on pääsääntöisesti vastannut Koillismaan Kehitys Oy. Pisimpään yhteistyötä on harjoitettu mekaanisen metsäteollisuuden toimialalla. Matkailullisesti Venäjän puolelta tulevat asiakkaat lisäävät Koillis-Suomen matkailukeskusten liikevaihtoa. Toisaalta rajan avautuminen on tarjonnut mahdollisuuden lähialueilla tapahtuvaan matkailuun ja näin lisännyt entisestään koillissuomalaisten matkailukohteiden vetovoimaisuutta. Strategisessa yleiskaavassa tulee rajanylityspaikkojen lisäksi huomioida kasvava rajaliikenne. Lähialueilta tulevalla ja sinne suuntautuvalla liikenteellä ja muulla lähialueyhteistyöllä on vaikutuksia mm. rakennettavaan infraan, matkailukeskusten ja loma-asutusalueiden kehittämiseen, kaupallisten palveluiden tarjontaan ja sijaintiin sekä ympäristöön. Muut strategiset näkökulmat Koillis-Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita ovat myös maatalouden ja elintarviketuotannon sekä metsätalouden ja puun jatkojalostuksen kehittyminen. Perustuotannossa ja jatkojalostuksessa pyritään olemaan alue, jossa puhtaat, korkealaatuiset, luonnosta saatavat ja muut raaka-aineet jalostetaan omalla osaamisella laadukkaiksi ja monipuolisiksi erikoistuotteiksi. Maatalous- ja elintarvikesektorilla pyritään lisäämään liiketoiminnallista osaamista, hyödyntämään paikallisia luonnontuotteita, tuottamaan laadukasta lähiruokaa, parantamaan maaseutuasumisen edellytyksiä, lisäämään puun käyttöä raaka-aineena ja energialähteenä sekä kehittämään porotaloutta. Metsä- ja puutaloudella on myös merkitystä Koillis-Suomen elinkeinotoiminnalle ja työllisyydelle, sillä ala työllistää kokonaisuudessaan noin seitsemän prosenttia alueen työvoimasta. Puun jalostusastetta pyritään edelleen nostamaan ja tavoitteena on lisätä alan liikevaihtoa ja työpaikkoja puolella nykyisestä vuoteen 2010 mennessä. Myös metsäteollisuustuotteiden vientiä pyritään nostamaan nykyisestä n. 25 %:sta yli 50 %:iin. Strategisessa yleiskaavassa on pyrittävä ottamaan maa- ja metsätalouden, luonnon raakaaineiden tuotannon ja jalostuksen sekä alueen erityispiirteiden, kuten porotalouden vaatimukset

13 huomioon. Kaavassa voidaan esittää mm. alueita, jotka soveltuvat luonnon raaka-aineiden hyödyntämiseen. KUNTIEN NÄKÖKULMA Strategisessa yleiskaavatyössä on haluttu painottaa osallisuutta ja eri alueilla asuvien ihmisten näkökulmia. Vaikka yleiskaavatyön tärkein tavoite on lisätä seudullista yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä, on syytä muistaa että lähtökohdat yhteistyölle ovat eri kunnissa hyvin erilaiset. Alue on myös maantieteellisesti laaja pisimmillään lähes 400 kilometriä pitkä. Kuntien näkökulmia on haettu kunnittaisista palvelustrategioista ja muista suunnitelmista, kuntatilaisuuksista ja haastatteluista sekä kuntalais-, aluekeskus- ja luottamushenkilöseminaareista, jotka järjestettiin vuonna 2002. Kuusamo on Koillis-Suomen keskuskunta ja seudun voimakkain toimija. Kuusamo on kunnista ainoa, jossa ei ole järjestetty erillistä kuntatilaisuutta, koska suurin osa haastatelluista henkilöistä on kuusamolaisia. Kuusamossa palvelustrategia on Koillis-Suomen kunnista pisimmällä ja siinä on alustavasti esitetty suurimpia muutoksia nykyiseen organisaatioon ja toimintatapoihin. Kuusamo on myös ollut aktiivisesti ajamassa sosiaali- ja terveyssektorilla alueellista yhteistyötä ns. yhden toimijan mallin pohjalta, johon muut kunnat eivät ole vielä olleet valmiita sitoutumaan. Haastatteluissa ja seminaareissa kuusamolaiset ovat korostaneet erityisesti kansainvälisen matkailun, lähialueyhteistyön, tietoyhteiskunnan kehittämisen, sujuvan arjen ja alueyhteistyön merkitystä. Kuusamolaisten tulevaisuudenkuva on melko valoisa ja väestökadon uskotaan hiljenevän mm. matkailurakentamisen ja tietoyhteiskunnan tarjoamien uusien työpaikkojen kautta. Erityisesti Kuusamossa pyritään panostamaan seudun nuoriin, joita Kuusamossa onkin suhteellisesti eniten. Maankäyttöä koskevista asioista haastatteluissa korostuivat järkevä rantarakentaminen uuden loma-asutuksen suuntaaminen kestäville alueille ja niin, että uudisrakentaminen tukee peruspalvelujen säilymistä kylissä. Posiolaisia kuultiin erillisessä kuntatilaisuudessa, jossa kerättiin näkemyksiä ja painotuksia strategiseen yleiskaavaan. Lisäksi muutamia johtavia virkamiehiä on haastateltu. Posiolla järjestettiin myös seminaarisarjaan kuuluva tilaisuus vuonna 2002. Posiolaisten haastattelussa ja kuntatilaisuudessa korostettiin kaavoittamisen ja rantarakentamisen pelisääntöjä, jotka tulisi kaikissa alueen kunnissa yhdenmukaistaa. Myös strategisessa kaavatyössä tulisi löytää yhteinen linja, johon kaikki seudun kunnat voisivat sitoutua. Strategisesti tärkeinä asioina Posiolla nähtiin matkailun kehittäminen, keskuskylien elinvoimaisuuden turvaaminen, pääliikenneyhteyksien kehittäminen (Rovaniemi Kuusamo, Taivalkoski Posio), ympärivuotisen loma-asumisen edistäminen sekä maatalouden, kalastuksen ja poronhoidon turvaaminen. Posion elinkeinoelämän kivijalkoja ovat mekaaninen puunjalostus, keramiikkateollisuus, matkailu ja maatalous. Panostaminen näihin elinkeinoihin tulisi näkyä seudun strategioissa ja maankäytössä. Posiolaisilla on kiinnostusta seutuyhteistyöhön erityisesti niillä, osaalueilla, joissa yhteinen palvelutuotanto voidaan helposti järjestää. Sallassa kuultiin kunnan kaavatyöryhmää sekä yksittäisiä kunnan viranhaltijoita ja muita toimijoita. Kuulemistilaisuudessa painotettiin jo Itä-Lapin maakuntakaavassa esitettyjä asiakokonaisuuksia kuten Barentsin käytävää, vetovoimaista matkailuvyöhykettä Kuusamosta Sallaan, maa-

14 seudun kehittämisvyöhykkeitä (mm. Tenniöjokivarsi), virkistys- ja retkeilyvyöhykkeitä, joilla voi olla myös loma-asutusta (mm. Naruska- ja Oulankajokivarret). Erilliskysymyksistä nousivat esille erityisesti jätehuollon järjestäminen, ratayhteyden turvaaminen ja tärkeimpien maantieyhteyksien kehittäminen. Sallalaiset kokevat kuuluvansa Itä-Lappiin ja yhteistä koillissuomalaista identiteettiä on vaikea nähdä. Toisaalta läänin rajan ja muiden hallinnollisten rajojen toivotaan madaltuvan, jopa häviävän kokonaan. Sallalaisia kiinnostaa erityisesti matkailu- ja lähialueiden kehittämiseen kohdistuva yhteistyö. Kelloselän rajanylityspaikan avautumisen myötä lähialueyhteistyöltä ja rajakaupalta odotetaan vetoapua elinkeinoelämän kehittymiselle. Matkailuyhteistyötä akselilla Ruka-Sallatunturi halutaan edelleen kehittää ja vahvistaa. Sallan tilaisuudessa korostui erityisesti se, että strategisen yleiskaavan tulee olla väline nostaa esille alueita ja kohteita, joita tulisi kehittää erillisillä toimenpiteillä ja yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella. Loma- ja vakituista asutusta tulisi suunnata alueille, joilla on olemassa oleva kunnallistekniikka ja muu infrastruktuuri. Sallassa tällaisina kehitettävinä alueina nähdään kirkonkylän ohella Rukan ja Sallatunturin väliset kylät ja Tenniöjokivarren kylät. Taivalkoskella halutaan tehdä tiivistä yhteistyötä Koillis-Suomen kuntien kanssa, mutta niin, että kuntayhteistyöhön määritellään selkeät linjaukset. Palvelustrategian laatiminen on kunnassa vielä kesken, mutta seudullisia yhteistyömahdollisuuksia nähdään esimerkiksi koulutuksessa, ympäristöterveydenhuollossa ja tietohallinnossa. Taivalkoski ja Kuusamo ovat mukana yhteisessä seutupilotissa, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä alueellista päätösvaltaa mm. maankäyttöä koskevissa asioissa. Strategisen yleiskaavaprosessissa tulisi kuntalaisten mielestä ottaa kantaa mm. siihen, miten tuleva matkailuvirta vaikuttaa Taivalkoskeen ja miten koulutus tulisi tulevaisuudessa järjestää. Strategisesti tärkeitä asioita Taivalkoskella ovat mm. matkailun kehittäminen (matkailukohteista Taivalvaara osana matkailuvyöhykettä Syöte Kostonjärvi Taivalvaara Kylmäluoman retkeilyalue), tärkeimpien liikenneyhteyksien turvaaminen, kouluverkon ja opiskelumahdollisuuksien turvaaminen ja tärkeimmät luonnonvara-alueet. Luonnon ja kulttuurin merkitys tulisi strategisessa yleiskaavassa näkyä erityisesti Taivalkoskella. Taivalkosken kuntatilaisuudessa ja haastatteluissa korostettiin, että strategisen yleiskaavan tulisi osoittaa alueita, jotka vaativat tarkempaa suunnittelua. Seudun ja kunnan reuna-alueet tulisi huomioida ja linkittää ympäröiviin alueisiin ja kuntiin esimerkiksi retkeilyreittien osalta. Strategisen yleiskaavan tulisi tukea maakuntakaavoissa ja aluekeskusohjelmassa esiin nostettuja tavoitteita. NUORTEN NÄKÖKULMA Koillissuomalaisten nuorten näkökulmaa ja nuorten osallisuutta päätöksenteko- ja alueen kehittämisprosesseihin on haluttu aivan erityisesti korostaa. Nuoret ovat alueen tulevaisuuden tekijöitä ja seudulla yksi tulevaisuuden kriittisistä menestystekijöistä onkin nuorten jääminen kotiseudulleen. Koillis-Suomen aluekeskusohjelmassa nuorten mielipiteiden kuuluminen on haluttu varmistaa alueen nuorten ja lasten tulevaisuusohjelman kautta. Kulmakunnan huominen Koillis-Suomen lasten ja nuorten tulevaisuusohjelma pohjautuu nuorten vahvaan itsetuntoon ja tulevaisuuden uskoon viihtyisässä, hyvien palveluiden Koillis-

15 Suomessa, jossa nuoret ovat vaikuttajina ja toimijoina. Tavoitteena on luoda edellytykset alueelliselle yhteistoiminnalle, palveluille, rakenteille ja resursseille. Käytännössä nuorten yhteistoimintaa ja osallisuutta on lisätty mm. yhteisten tapaamisten Nuorisofoorumien, tapahtumien, matkojen sekä Nedu eli nuorten ja lasten edustajistojen toiminnan kautta. Strategisessa yleiskaavaprosessissa alueen nuoret ovat pohtineet Koillis-Suomen kehittämistä ja maankäyttöä muodostamalla Nuorisofoorumissa 6.5.2004 Sallassa Koillis-Suomen nuorten tulevaisuuskuvan vuodelle 2015. Nuoria pyydettiin pohtimaan ryhmätyössä nuorten vapaaaikaan liittyviä toimintoja ja kohteita, opiskeluun ja työelämään liittyviä asioita, alueen matkailun kehittämistä, nuorten liikkumismahdollisuuksia sekä ympäristöasioita. Nuoret kokosivat aihepiireihin liittyviä ideoita kartalle ja ne esiteltiin aluekeskusseminaarin osanottajille Kuusamossa 26.5. Nuorten kannanotot liittyivät lähinnä matkailuun, ympäristöön ja opiskelumahdollisuuksiin. Koillis-Suomen matkailua toivottiin kehitettävän luontomatkailupainotteisesti, mutta myös niin, että alueelle kehittyisi muutama suurehko, ympärivuotinen matkailukeskus (Rukan lisäksi esim. Taivalvaara). Liikuntaan ja nuorten keskinäiseen yhteydenpitoon liittyviä tapahtumia toivottiin lisää. Kansainvälistymistä nuoret pitävät hyvänä ja tarpeellisena asiana, mutta myös perinteisiä arvoja tulisi pitää esillä ja koillismaalaisuutta tulisi korostaa jopa matkailussa. Matkailukohteiden opastusta tulisi nykyisestä parantaa huomattavasti. Ympäristön puhtaudesta nuoret olivat huolissaan ja korostivat erityisesti jätevesiongelmaa. Toisaalta työllisyys koettiin luonnonsuojelua tärkeämmäksi asiaksi ja esimerkiksi puunkorjuuta tulisi nuorten mielestä saada harjoittaa nykyisellä tavalla myös tulevaisuudessa. Nuoret toivoivat, että oppilaitosverkko olisi Koillis-Suomessa riittävänä tiheä myös vuonna 2015 jokaisessa alueen kunnassa tulisi säilyä lukio, yläaste ja ala-aste. Nuorten näkemykset ovat hyvin yhdensuuntaisia alueen strategioissa esitettyjen visioiden ja tavoitteiden kanssa. Tärkeinä asioina alueen nuoret pitävät peruspalvelujen turvaamista, kansainvälistymistä ja uusien työllistymismahdollisuuksien kehittämistä. Kaiken tämän tulisi tapahtua ainutlaatuisen luonnon ja alueen muiden erityispiirteiden ehdoilla. VISIOT KARTALLE ALUEKESKUSSEMINAARI Koillis-Suomen toimijoiden yhteisiä näkemyksiä pyrittiin kokoamaan aluekeskusseminaarissa Kuusamossa 26.5. Seminaarin tavoitteena oli muodostaa Koillis-Suomen (kehittämisen) visio vuodelle 2015 puhtaalta pöydältä, muodostaa kehittämisen tavoitteet sekä nostaa esille strategisesti tärkeitä painopistealueita. Konkreettisia kehittämisalueita ja kohteita nostettiin kartalle. Seminaarin osanottajat käsittelivät ryhmätöissään viittä alueen kehittämiseen liittyvää teemaa: 1. Asuminen ja yhdyskuntarakenne (mm. vakituinen ja osa-aikainen asuminen, rantarakentaminen, tekninen huolto, jätehuolto) 2. Luonnonvarat, virkistys ja suojelu (mm. luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta merkittävät alueet, reitistöt ja virkistysalueet, suojeltavat luontoalueet) 3. Elinkeinoelämä, yrittäjyys ja osaaminen (mm. matkailukohteet ja niiden kehittäminen, jalostustoiminnot, avaintoimialat ja osaamiskeskittymät) 4. Yhteydet (mm. seudun sisäiset liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet, kansalliset ja kansainväliset yhteydet, lähialueyhteydet)

16 5. Yhteisöllisyys (mm. nuorten aktivoiminen ja osallisuus, kylien toimintaedellytykset ja kyläverkko, peruspalveluverkko) Seminaarilaisia pyydettiin muodostamaan omaa aihepiiriään koskeva tavoitetila, mihin pyritään vuoteen 2015 mennessä? Aluekartalle pyydettiin merkitsemään keskeisimmät aihepiiriin liittyvät, kehitettävät asiat tai alueet, jotka tarvitsevat jatkosuunnittelua tai yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Asuminen ja yhdyskuntarakenne ryhmän tavoitteena on nivoa Koillis-Suomen vakituinen ja osa-aikainen asuminen yhteen vuoteen 2015 mennessä. Elinvoimaisia kyläalueita ja niiden kehittämistä tulee tukea mm. etätyön keinoin. Rantarakentamisen Koillis-Suomessa on ryhmän mielestä ehdottomasti helpotettava. Maankäytössä ja teknisissä kysymyksissä kuten jätehuollossa tulisi edetä kohti toiminnallisia kokonaisuuksia ja kuntarajat ylittäviä malleja. Ryhmä esitti aluekartalla kehitettäviksi taajamiksi ja seuraavia alueita: o Kuusamo: keskustaajama, keskusta-vuotunki alue, Rukatunturi-Käylä-Juuma-Ala- Kitka, Oivanki-Vasaraperä, Kuolio o Posio: keskusta-yli-kitka, Tolva, Sirniö-Kuloharju o Salla: keskusta-salmivaara, Kelloselkä-Naruska-Saija, Onkamo-Kallunki, Hautajärvi o Taivalkoski: keskusta-kurtti, Loukusa-(Syöte), Jokijärvi-Tyrävaara-Irni, Jurmu, Metsäkylä Luonnonvarat, virkistys- ja suojelu ryhmä jakoi alueet suojelutarpeen mukaisesti kolmeen luokkaan: 1. Nykyiset luonnonpuistot ja kansallispuistot, joissa on säilytettävä nykyinen suojelutaso. Alueille on suunniteltava uusia reitistöjä niin, että luonnon kuluminen estetään 2. Nykyiset vanhojen metsien suojelualueet ja aarnialueet, joiden tulisi olla nykyistä enemmän eri toimijoiden hyödynnettävissä. Käytön tulisi kuitenkin olla ympäristön kannalta kestävää. 3. Muut alueet, joilla sallittaisiin normaali luonnon talouskäyttö Ryhmän mielestä reitistöihin tulisi panostaa nykyistä huomattavasti enemmän. Matkailukeskusten ja loma-asutusalueiden välille tulisi rakentaa liittymäreittejä ja vesistöreittien ylläpitoa tulisi parantaa. Liikkumista Idänreiteillä tulisi kehittää niin, että retkeily Venäjän puolelle olisi mahdollista ilmoitusmenettelyllä. Retkeily- ja virkistysinformaatiota tulisi parantaa luomalla kattava infopisteiden verkosto. Liikunta-, luonto- ja kulttuuri-infraa varten pitäisi ryhmän mielestä luoda aluetta koskeva laatuluokitus. Ryhmä otti kantaa myös alueelliseen jätteiden käsittelyyn; jäsenten mielestä tulisi olla yksi jätteidenkäsittelypaikka, jonka sijainti tulisi tutkia erillisenä selvitystyönä. Elinkeinoelämä, yrittäjyys ja osaaminen ryhmä muodosti matkailua ja muuta kehittämistä varten aluekartalle kehittämisvyöhykkeitä ja alueellisia kokonaisuuksia teemojen pohjalta. Ryhmä esitti seuraavia teemoja: 1. Sotahistoria-vyöhyke, joka kattaa rajan läheisyydessä olevan alueen Taivalkoskelta Sallaan. 2. Vesistöteema, johon kuuluvat suurimmat järvi- ja jokialueet: Oulangan ja Kitkan reitit, Ala- ja Yli-Kitka, Posion yläpuoliset vesistöalueet sekä Etelä-Kuusamon järvialueet. 3. Keskukset, joita ovat kuntakeskusten lisäksi Ruka ja Sallatunturi 4. Luontokohteet, joita ovat mm. Iivaaran alue, Korouoma ja Ruka sekä Riisitunturin ja Oulangan kansallispuistot

17 5. Kulttuurialueet, joihin kuuluvat mm. Päätalon maisemat (Jokijärvi-Tyrävaara) ja Sirniön seppäkylä Posiolla lähialueineen Elinkeinoryhmän mielestä puunjalostuksen raaka-aineen hankinta on turvattava, eikä alueelle tulisi asettaa uusia suojeluvarauksia. Tietoyhteiskuntakehitystä turvaamaan tulisi taajamien ja suurimpien kylien välille rakentaa laajakaistayhteydet. Alkutuotannon osalta strategisessa yleiskaavassa tulisi ryhmän mielestä esittää keskeisimmät viljelykylät ja porotalouden kannalta merkittävimmät alueet. Hyvinvointipalvelut tulisi keskittää kunta- ja matkailukeskuksiin. Koillis-Suomessa tuli ryhmän mielestä turvata alueellisesti kattava kouluverkko, jossa kuntarajat eivät saa olla esteenä. Perusopetusta tulisi olla keskeisimmissä kylissä. Yhteyksiä pohtinut työryhmä esitti maantie-, lento- ja rautatieliikenteeseen sekä rajanylityspaikkoihin, joukko- ja kevytliikenteeseen ja rajanylityspaikkoihin liittyviä kehittämisehdotuksia: o Tieverkko: valtatien 20 Pintamo-Taivalkoski perusparantaminen, Kuusamo-Salla tieyhteyden parantaminen (tieluokituksen nostaminen kantatieksi), Liikasentien parantaminen, Koillistien Pulkkila-Taivalkoski kehittäminen matkailureittinä o Lentoliikenne: suorat lennot ulkomailta (kaksi lentoa vuorokaudessa vuoteen 2015 mennessä), kotimaan lentoihin säännölliset aamu- ja ilta vuorot o Rautatieliikenne: ratayhteyden rakentaminen välille Taivalkoski-Kuusamo-Salla palvelemaan lähinnä matkailijaliikennettä ja kuljetuksia (jätekuljetukset myös rautateitse) o Tietoliikenne: riittävän nopeat yhteydet alueen asukkaille o Joukko- ja kevytliikenne: kuntakeskusten välisen liikenteen kehittäminen, suorat yhteydet Kuusamon lentokentän ja matkailukeskusten välille sekä tilaustaksijärjestelmän kehittäminen Yhteisöllisyyttä ja kylien kehittämistä pohtinut työryhmä totesi, että väestön väheneminen ja ikääntyminen on otettava alueen kehittämisessä huomioon. Koko aluetta ei voi kehittää samalla intensiteetillä, vaan kyläasutus säilyy lähinnä pääväylien varsilla. (Ympärivuotinen) loma-asutus tukee kylien rakennetta ja haja-asutusalueiden palvelujen säilymistä. Kouluverkko tulee supistumaan, mutta perusopetus säilyy suurimmilla kylillä. Peruspalvelut tulevat muuttumaan yhä enemmän liikkuviksi ja etäpalveluiksi. Ryhmä pohti myös, mikä on riittävä yhteisön koko kylän elinvoimaisuuden säilymiseksi. Riittävä väestöpohja tarjoaa puitteet kanssakäymiselle ja tarvittavalle sosiaaliselle elämälle, joka näkyy käytännössä esim. lähiapuna. Elinvoimaisilla kylillä tulee olla myös perusinfran ja kunnallisteknisten palvelujen kunnossa. Seminaarin aineistoa on käytetty keskeisenä lähtöaineistona muodostettaessa raportin liitteenä olevaa synteesikarttaa. YHTEENVETO Strategisen yleiskaavan ensimmäisessä vaiheessa on pyritty muodostamaan Koillis-Suomen yhteinen visio vuodelle 2015, keskeisimmät alueen kehittämistä koskevat tavoitteet sekä strategiset painopistealueet. Konkreettiset kehittämiskohteet ja alueet on merkitty tämän raportin liitteenä olevalle synteesikartalle.

18 Visio vuodelle 2015 Strategiaprosessissa on toistuvasti noussut esiin muutamia Koillis-Suomelle tärkeitä asioita, joita voidaan käyttää rakennusaineina seudun visiota muodostettaessa. Yksi tärkeimmistä elementeistä on ainutlaatuinen, rikas ja puhdas luonto, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin matkailulle, luonnon raaka-aineiden jalostamiselle kuin virkistäytymisellekin. Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen on seikka, jota on korostettu puhuttaessa lähialueyhteistyöstä, kulttuurien kohtaamisesta, matkailun kehittämisestä ja ylipäätään alueen elinkeinoelämän tulevaisuudesta. Kansainväliset suhteet ja verkostoituminen erilaisten kumppanien kanssa on välttämätöntä globalisoituvassa maailmassa. Osaaminen on strategisesta tärkeä elementti, sillä ilman osaavaa työvoimaa, kilpailukykyisiä yrityksiä ja korkeatasoista koulutusta alue ei voi pärjätä kilpailutilanteessa. Osaamiseen sisältyy myös seudun panostus tietotyöhön ja sähköiseen palvelutuotantoon. Nuoret ovat Koillis-Suomen tulevaisuuden tekijöitä ja heidän jäämisensä kotiseudulleen ja toimimisensa alueen parhaaksi on ehkä kaikkein keskeisin tulevaisuuden menestystekijä. Koillissuomalaista identiteettiä on alueen laajuudesta ja vaihtelevuudesta johtuen vaikea löytää. Enemmänkin olisi syytä puhua Koillismaan ja Itä-Lapin liittoutumisesta, sillä esimerkiksi Salla on suuntautunut selkeästi Itä-Lappi yhteistyöhön. Toisaalta Posiota voidaan pitää selkeästi osana Koillismaata. Maakunta- ja kuntarajojen merkitys tulee tulevaisuudessa vähenemään ja hallinnollisen yhteistyön ohella tulisi toiminnallista yhteistyötä lisätä. Toisaalta seutuyhteistyö on politisoitava, jos aitoon ja syvään yhteistyöhön halutaan (Haveri 2004). Matkailu on Koillis-Suomessa kantava ja kaikki toiminnot läpäisevä teema, jonka merkitys tulee entisestään kasvamaan. Matkailu on läntisissä teollisuusmaissa nopeimman kasvava teollisuudenala ja erityisen voimakkaasti kasvaa kansainvälinen matkailu. Koillis- Suomella on kaikki edellytykset tarjota ainutlaatuisia matkailukokemuksia ja rakentaa muuta elinkeinotoimintaa matkailun yhteyteen. Matkailun kasvava merkitys tulee huomioida keskeisesti maankäytössä. Koillis-Suomen visio voitaisiin kirjoittaa muotoon: Koillis-Suomi on osaava, kansainvälinen ja tulevaisuuteen panostava alue, jossa puhdas luonto on matkailun ja paikallisidentiteetin perusta. Tämä puhtaalta pöydältä muotoiltu visio on hyvin loppujen lopuksi varsin lähellä aluekeskusohjelmassa esitettyä visiota. Tavoitteet Strategisen yleiskaavan alustavat tavoitteet on muotoiltu prosessin alkuvaiheessa seudullisen toimeenpanoryhmän (kunnanjohtajien) ja kaavoittajien yhteisissä palavereissa sekä tehtyjen kyselyiden ja haastattelujen pohjalta. Prosessin kuluessa tavoitteisiin on tullut varsin vähän muutoksia. Koillis-Suomen kehittämistavoitteissa korostuvat visiossa esitetyt teemat: luonto, matkailu ja muu elinkeinotoiminta, kansainväliset suhteet ja verkostoituminen sekä tulevaisuuteen suuntautuminen. Tavoitteena on ollut myös luoda periaatteellisia linjauksia maankäyttöön, erityisesti rantarakentamista, yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja virkistäytymistä koskevia pelisääntöjä. Strategiavaiheessa on myös alustavasti otettu kantaa muutamiin aluetta koskeviin erilliskysymyksiin.

19 Nesenta Oy 2003 Sivu 8 Strateginen yleiskaava Alustavat tavoitteet Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen Vakituinen ja osa-aikainen asuminen Pääliikenneyhteydet / kattava liikenneverkko Yhteistyö erityiskysymyksissä (esim. jätehuolto) Luonnon monimuotoinen hyödyntäminen ja ympäristöarvojen turvaaminen Luonnon raaka-aineet Kattavat virkistäytymismahdollisuudet Arvokkaat luonto- ja ympäristökohteet Tasapainoinen aluetalous Kuntatalouksien tasapaino Yrittäjyyden edistäminen Kansainvälinen ja kansallinen matkailu Sopeutuminen muuttuviin suhdanteisiin Yhteistyöverkostojen luominen Lähialueyhteistyö Palvelustrategiat Seudulliseen yhteistyöhön sitoutuminen Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen Nuoret työllistyminen, osallistuminen Osaaminen avaintoimialoilla Koulutusmahdollisuudet Vanhusväestön laadukas elämä Kuva 5. Strategisen yleiskaavan tavoitteet Painopistealueet Koillis-Suomen kehittämisen strategiset painopistealueet ja kehittämisen teemat on koottu synteesikartalle, joka on yhtenä lähtöaineistona varsinaista kaavoitusta varten. Karttaan on koottu mm. seminaarissa työstettyä aineistoa. Kehittämisalueet ja kohteet on esitetty hyvin yleispiirteisesti strategisella tasolla, eikä yleiskaavavaiheessakaan ole tarkoitus mennä yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Kaavassa voidaan sen sijaan esittää alueita, jotka vaatisivat yksityiskohtaisempaa suunnittelua tai alempiasteista kaavoittamista. Strategisina painopistealueina esitetään seuraavia kokonaisuuksia: 1. Matkailullisesti ja muun elinkeinoelämän kannalta merkittävät alueet i. kansainvälisen matkailun keskukset Ruka (Kuusamo) Pyhätunturi (Salla) ii. kansalliset matkailukeskukset Taivalvaara (Taivalkoski) Kirintövaara (Posio) Himmerki (Posio) iii. matkailun teemavyöhykkeet (esim. sotahistoriavyöhyke) Sotahistoriavyöhyke (Kuusamo-Salla)

20 Kulttuurimatkailuvyöhyke (Tyrävaara-Jokijärvi-Taivalkoski-Sirniö) iv. tärkeimmät työpaikka- ja yrityskeskittymät Kuusamon keskustaajama Ruka (Kuusamo) Kortesalmi (Kuusamo) Posion keskustaajama Sallan keskustaajama Taivalkosken keskustaajama v. matkailua ja lähivirkistystä palvelevat runkoreitit Taajamien väliset reitit Matkailukeskusten väliset reitit o Taivalvaara-Syöte-(Pudasjärvi)-Posio-Kirintövaara o Taivalvaara-Kylmäluoma-Etelä-Kuusamo-Iivaara-Kuusamo o Kuusamo-Ruka-Käylä-(Juuma)-Hautajärvi-Pyhätunturi-Salla o Ruka-Riisitunturi-Kirintövaara-Himmerki-Korouoma o Pyhätunturi-Salla-Saija-(Puhä-Luosto)-Naruska-Tuntsa o Posio-Korouoma-Kemijokivarsi 2. Merkittävät luontoalueet ja kohteet i. kansallis- ja luonnonpuistot Oulangan kansallispuisto Riisitunturin kansallispuisto Syötteen kansallispuisto Korouoman luonnonpuisto Valtavaaran luonnonpuisto Närängän luonnonpuisto Soiperoisen luonnonpuisto Värriön luonnonpuisto ii. muut luonnonarvoiltaan merkittävät alueet soidensuojelualueet harjujensuojelualueet arvokkaat lintuvedet vanhojen metsien alueet muut luonnonarvoiltaan merkittävät alueet iii. alueet, joilla hyödynnetään luonnon raaka-aineita 3. Asutus ja palveluverkko i. keskustaajamat Kuusamo Posio Salla Taivalkoski ii. keskuskylät Irni, Kuolio, Käylä, Nissinvaara, Määttälänvaara, Patoniemi, Rukajärvi, Saapunki, Vasaraperä, Vuotunki (Kuusamo) Kuloharju, Lehtiniemi, Mourujärvi, Tolva (Posio) Kelloselkä, Kotala, Kursu, Saija (Salla) Inkee, Jokijärvi, Jurmu, Kurtti, Loukusa, Metsäkylä, Tyrävaara (Taivalkoski)