Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus / Kotka 160108 0/35
Luennon rakenne Esittely Suomen merenkulku Itämeri Venäjän kuljetukset Kuljetusten kehitysnäkymät 160108 1/35
Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) Perustettu vuonna 1980 Liitetty Turun yliopistoon erillislaitokseksi vuonna 1984 Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) tuottaa yliopistotasoisia koulutus-, tutkimusja konferenssipalveluja. MKK:n asiakkaita ovat julkishallinto sekä teollisuuden, kaupan ja logistiikkaalan yritykset. 45 työntekijää, joista tutkijoita 20 mkk.utu.fi 160108 2/35
Tutkimusalat ja yhteistyökumppanit Merenkulun logistiset järjestelmät Ulla Tapaninen Turun yliopisto Kalastusbiologia Sakari Kuikka Helsingin yliopisto Merenkulun ja satamatoimintojen logistiikka Meriliikenteen Meriliikenteen ympäristövaikutukset turvallisuus ja teknologinen kehitys Satamatoimintojen logistiikka Jorma Rytkönen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Merenkulun turvallisuus ja talvimerenkulku Pentti Kujala Teknillinen korkeakoulu Verkostossa 25 työntekijää, pääasiassa tutkijoita www.merikotka.fi 160108 3/35
Luennon rakenne Esittely Suomen merenkulku Itämeri Venäjän kuljetukset Kuljetusten kehitysnäkymät 160108 4/35
Suomen vienti ja tuonti 2006 Tuonti (1000 t) Vienti (1000 t) Meri Sisävesi Rautatie Maantie Lento Posti Putki 160108 5/35
160108 6/35
160108 7/35
160108 8/35
Suomen merikuljetukset, 1960-2006 Milj. tonnia 120 Yhteensä 100 80 60 40 Tuonti Vienti 20 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2006 160108 9/35
Merenkulkulaitos Finland, 2006 160108 10/35
Luennon rakenne Esittely Suomen merenkulku Itämeri Venäjän kuljetukset Kuljetusten kehitysnäkymät 160108 11/35
ITÄMEREN ALUE Mikäli Norja ja Venäjän läntiset alueet lasketaan mukaan, Itämeren alue muodostaa 46% EU:n pinta-alasta 23% EU:n väestöstä 16% EU:n BKT:sta Kokonaisväestö noin 103 miljoonaa, yhteenlaskettu BKT ilman Venäjää 1609 miljardia euroa Heterogeeninen alue monilla mittareilla Voimakkaan taloudellisen kasvun alue ainakin Euroopan sisällä. Globaalisti? Vuosina 1995-2004 alueen yhteenlaskettu BKT kasvoi 42,4% (noin 4% keskimääräinen vuosikasvu) 9:ssä maassa 10:stä talouskasvu ylittää EU:n keskimääräisen kasvun Haasteelliset mutta positiiviset kehitysnäkymät kokonaisuutena Baltic Maritime Outlook, A. Saurama 160108 12/35
Itämeren sisäiset kuljetukset 2003 tonneissa Baltic Maritime Outlook, A. Saurama 160108 13/35
Merikuljetukset Itämeren merikuljetukset 2003 Tuonti Itämeren alueelta178 078 tuhatta tonnia Tuonti Itämeren ulkopuolelta 156 842 tuhatta tonnia Vienti Itämeren alueella178 078 tuhatta tonnia Vienti Itämeren ulkopuolelle 395 774 tuhatta tonnia Baltic Maritime Outlook, A. Saurama 160108 14/35
Itämeren kuljetukset tuoteryhmittäin 2003 Kokonaan (poislukien sisäinen kauppa) 731 M tonnes Itämeren sisäinen 178 M tonnes Baltic Maritime Outlook, A. Saurama 160108 15/35
Luennon rakenne Esittely Suomen merenkulku Itämeri Venäjän kuljetukset Kuljetusten kehitysnäkymät 160108 16/35
Venäjän ulkomaankauppa 96-06 Russian foreign trade 350 300 250 200 150 100 50 0 Export $ mrd Import $ mrd 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Source: Rosstat, Central Bank of Russia 160108 17/35
160108 18/35
160108 19/35
Venäjän vienti / Suomen vienti + transito (mrd USD) Finnish Board of Customs, www.gks.ru 160108 20/35
Baltian ja Pietarin kontit (TEU) 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 2002 2003 2004 2005 2006 200000 0 St. Pete Tallin Klaipeda Kaliningrad Riga Ventspils Finnish Maritime Administration 160108 21/35
Suomen transitosatamat (tons) Finnish Maritime Administration 160108 22/35
160108 23/35
160108 24/35
Transitoliikenteen tulot 90 80 70 76,2 68,9 60 Million 50 40 30 20 10 0 43,844,1 11,9 5,9 9,2 10,6 11,7 9 31,8 27,8 6,7 6,1 19,6 17,8 11,7 4,3 4,3 5,1 Merikuljetus Satamat Ahtaus Huolinta Varastointi & VAS 1,3 0,2 31,7 26,3 Nestebulkin käsittely 40,441,7 37,1 33,8 4,2 4,2 0,7 0,7 Maan- ja rautatiel liikenne Lentoliikenne Ítään 2005 Itään 2006 Länteen 2005 Länteen 2006 Ministry of Communications and Transtport & SITO consulting, 2007 TRAMA-study 160108 25/35
Venäjä on maailman toiseksi suurin öljynviejä 160108 26/35
Baltian 4 suurinta öljyterminaalia Muuga, Primorsk, Porvoo ja St. Petersburg kasvoivat yli 250% vuodesta 2000 ja yli 400% vuodesta 1997 (miljoonaa tonnia). Source: HelCom, 2006 160108 27/35
Luennon rakenne Esittely Suomen merenkulku Itämeri Venäjän kuljetukset Kuljetusten kehitysnäkymät 160108 28/35
160108 29/35
160108 30/35
MARITIME TRANSPORTS Baltic Maritime Outlook, A. Saurama 160108 31/35
KULJETUSTEN KEHITYSNÄKYMÄT Merikuljetusten kokonaiskuva 2003-2020 Kokonaiskasvu 470 miljoonaa tonnia (+64%) Saurama, 2006 Baltic Maritime Outlook 160108 32/35
KULJETUSTEN KEHITYSNÄKYMÄT Sea Road/Rail +73 % +43 % Baltic Maritime Outlook, A. Saurama 160108 33/35
KEHITYSENNUSTEIDEN TULOKSIA JA TULKINTOJA I Kaupan ja tuotannon kasvu painottuu alueen itäosiin Alueen maiden sisäinen kauppa kasvaa suhteellisesti enemmän kuin kauppa muiden kanssa Merkittävää kaupan kasvua arvotavarassa ja/tai aikasensitiivisissä tuotteissa Kaupassa eniten suhteellista kasvua ennustetaan mm.: ajoneuvoille koneille, elektroniikkatuotteille raakaöljylle ja öljytuotteille kuparirikasteelle kemikaaleille Itä-länsi -suuntaiset kuljetukset kasvavat nopeammin kuin pohjois-etelä -suuntaiset kuljetukset 160108 34/35
KEHITYSENNUSTEIDEN TULOKSIA JA TULKINTOJA II Kuljetusten siirtyminen maalta merelle Siirtymä merelle suurempaa kuin Euroopassa yleensä Suhteellisesti enemmän merikuljetuksia Itämeren maiden välillä verrattuna kuljetuksiin muun maailman kanssa Itämeren merikuljetusten korkeampaa kasvua Eurooppaan verrattuna selittää osaltaan: Suurempi oletettava talouskasvu Bulk-tuotteiden suuri merkitys kaupassa Merikuljetusten vaihtoehdottomuus Suurin haaste: Öljykuljetusten kasvu! 160108 35/35