Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Kalvosarja 2014
Infraa ovat alkutuotannon rakenteet - metsäautotiet - yksityistiet - salaojat, metsäojat maantieverkko -tiet - sillat - kevyen liikenteen väylät - alikulkukäytävät, maantietunnelit Maa ja vesirakentaminen Kaivos talojen aluetyöt, tuulivoima, maanalainen raideliikenneverkko - radat, ratasillat -metro - ratatunnelit infrarakentaminen lentoliikenne - kiitoradat - rullaustiet - terminaalipihat katuverkot - kadut, katusillat, raitiotiet - kevyen liikenteen väylät - alikulkukäytävät tietoliikenneverkot - maa- ja ilmakaapelit - linkkimastot vesihuoltoverkot - vesijohdot, vedenottamot, puhdistamot - viemärit, jätevedenpuhdistamot - vesitornit energiahuoltoverkot - kaukolämpöverkot - sähköverkot - maakaasuverkko vesiliikenne - merisatamat-, väylät - sisävesisatamat, -väylät - kanavat, padot ympäristörakenteet - meluvallit, läjitys/ maisemointialueet - kaatopaikat - hautausmaat vapaa-ajan rakenteet - urheilukentät, puistot, leikkikentät - laskettelurinteet, tennis, golf, - pururadat, ampumaradat, raviradat kaivosrakenteet - kaivosten aluerakenteet - kaivosten ajotunnelit talojen aluetyöt - paalutus ja muut pohjavahvistukset - pihat, pysäköintialueet - istutukset, viheralueet teollinen tuulivoima - perustukset, harukset, torni - kulkuväylä maanalaiset tilat - pysäköintiluolat, väestösuojat - uimahallit, jääkiekkokentät, urheiluhallit - vedenpuhdistamot, vesijohtotunnelit - ydinjätevarasto
Infrarakentaminen on tonttien talojen alueosien rakentamista maa/metsätilojen sekä kaivosten maarakentamista teollisen tuulivoiman rakentamista ympäristörakentamista kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoa yhdyskuntien yhteyksien katujen rakentamista vesihuollon rakentamista kaukolämmön rakentamista sähkön jakeluverkkojen rakentamista puistojen rakentamista edellisten kunnossapitoa teiden ja ratojen rakentamista sähkön kanta ja kaasun runkoverkon rakentamista tietoliikenneverkkojen rakentamista vesi ja ilmaliikenteen tarpeisiin rakentamista edellisten kunnossapitoa
Infrarakentaminen 2002 2013 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 milj. (käyvin hinnoin) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yhdyskuntien välisten yhteyksien rakentaminen Yhdyskuntien rakentaminen Tonttien ja erikoiskohteiden rakentaminen
Infrarakentaminen vuonna 2013 yhteensä 8,1 mrd Tonttien ja erikoiskohteiden rakentaminen; 32 % Yhdyskuntien väliset yhteydet; 36% Yhdyskuntien rakentaminen; 32%
Infran kunnossapidon määrän kehitys (2002 = 100) Indeksi 2002 = 100
Infrarakentamisen lopputuotteet 2013 Investoinnit Kunnossapito ja hoito Kadut Maantiet Rautatiet ja metro Energiaverkot Tietoliikenne Vesihuolto Satamat, vesi- ja lentoliikenteen infra Ympäristö ja muut Kaivosten maarakennustyöt milj. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito Talonrakentamisen alueosat 0 250 500 750 1 000 1 250
Infrarakentamisen määrä 2010 2020 104 2010=100 102 100 98 96 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Infrarakentamisen alueellinen jakautuminen 2013 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 17% 5% 29% Turku sk Helsinki sk 13% 3% Jyväskylä sk 9% 8% 7% Tampere sk 3% Kuopio sk 5% Pohjois Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi Oulu sk Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi
Infrarakentamisen tilaajat 2013 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 milj. Tontit Yhdyskunnat Yhteydet yhdyskuntien välille Ykstyinen sektori 42% Valtio 24% Kuntakonsernit 34%
Urakoitsijoiden töiden osuus infrarakentamisesta % arvosta 100 80 investoinnit organisaation omat työt 60 40 20 kunnossapito urakoitsjiat 0 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Katutuotannon organisointi suurissa kunnissa 40 30 % / 2009 2014 20 10 0
Maa ja vesirakentamisen työlliset 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Lähde: Tilastokeskus 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Maa ja vesirakentamisen 100 90 työllisten ikärakenne % yli 55 vuotiaat yli 55 vuotiaat 80 70 45 54 vuotiaat 45 54 vuotiaat 60 50 40 35 44 vuotiaat 35 44 vuotiaat 30 20 10 0 26 2534 34 vuotiaat alle 25 vuotiaat 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Tilastokeskus
Rakennusalan opiskelijat ammattiopistoissa 5 000 4 000 Aloituspaikat Valmistuneet 3 000 2 000 Koko rakennusala Infra ala < 10% 1 000 0 2011 2012 2013 2O11 2O12 2O13
Rakennusalalle valmistuneet insinöörit, rakennusarkkitehdit ja 1500 1250 rakennusmestarit 1985 2013 Koko rakennusala Infra ala ~ 12 % 1000 750 500 250 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Rakennusalalle valmistuneet maisterit arkkitehdit ja diplomi insinöörit 500 400 Koko rakennusala Infra ala ~ 18 % 300 200 100 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Uusia osaamistarpeita: talous ja liiketoiminta Omaisuuden hallinta (määrä, kunto, korjaustarve) Infranpidon talousosaaminen tiukassa taloustilanteessa, LCC Kansainvälisen rahoituksen hankintaosaaminen Uusien teknologioiden hyödyntäminen tuottavuuden parantamisessa Toimivuusvaatimukset; hankintamallit Mallinnus, tiedonhallinta ja siirto infran koko elinkaaressa Avoimeen dataan perustuvat palvelut
Uusia osaamistarpeita: työnjohto, työnteko ja vuorovaikutus 360 o yhteistyö hankeosapuolten kesken Työturvallisuus Henkilöstöjohtaminen monikulttuurisilla työmailla Sähköinen asiointi Tietotekniikkaosaaminen Pätevyydet; vuorovaikutustaidot Uudet viestintävälineet tiedotuksessa, kuulemisissa, vuorovaikutuksessa
Uusia osaamistarpeita: energia ja resurssitehokkuus Vanhan yhdyskuntarakenteen parantaminen ja tiivistäminen Resurssitehokkaat rakenteiden parannukset Maa aineshuolto; uusiomateriaalit; kierrätys Hajautetun energiatuotannon rakentaminen; uusiutuvan energian rakentaminen Hulevesien käsittely; tulvasuojelu Ympäristö ja muut luvitukset Uhanalaisten kasvien ja eläinten suojelu; biodiversiteetin suojelu
I II III IV V VI VII VIII Infranpitoon säästöjä arvovalinnoilla ja rakennettua ympäristöä tiivistämällä Kannustusta resurssi ja energiatehokkuuteen Säästöä 360 asteen yhteistyöllä Tuottavuutta uusilla teknologioilla Sähköinen asiointi laajasti käyttöön Osaaminen ajan tasalle Lisää osaajia Nollatoleranssilla hyvä työpaikka
Infranpitoon säästöjä arvovalinnoilla ja rakennettua ympäristöä tiivistämällä Kunnossapidon määrärahat ovat jääneet jälkeen infrarakenteiden ja verkostojen määrän kasvuun ja rakenteiden vaurioitumiseen nähden. Rahoituksen tason nosto on julkisen sektorin rahoitustilanteen takia vaikeaa. Käyttömaksuja käytetään jo nyt kuntien talouden tasapainottamiseen sen sijaan että panostettaisiin verkostojen kunnossapitoon. Väestö ja rakentaminen keskittyvät kaupunkiseuduille. Tiivistäminen nostaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kiinnostavuutta. Täydennysrakentaminen ja alueiden uusiokäyttö auttavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Valinnat elinkaarikustannusten, ei halvimman hankintahinnan perusteella Panostetaan kunnossapitoon ja alkavien vaurioiden korjauksiin, jotta säästytään suurilta rakenteiden vikakorjauksilta. Priorisoidaan elintärkeät ja taloudellisesti merkittävät infrarakenteet Keskistetään kasvu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään Harkitaan, onko palvelutaso kohdallaan ja ovatko kaikki rakenteet säilyttämisen arvoisia
Kannustusta resurssi ja energiatehokkuuteen Kaupunkiseuduilla sekä uusien maa ainesten että ylijäämämaiden kuljetusmatkat pitenevät, koska materiaalien kierrättämiseen liittyy kohtuuttomia vaatimuksia esim. suhteessa hankkeiden läpimenoaikaan. Teollisuus ja rakennusten purkaminen tuottaisivat raaka ainetta infrarakentamisen uusiomateriaaleiksi mutta niiden käyttö kielletään rutiininomaisesti. Luvitus estää Suomea täyttämästä EU:n asettamat tavoitteet uusiutuvan energian osuudesta Säästetään parhaat materiaalit vaativiin kohteisiin Parannetaan maa ainesten käytön resurssitehokkuutta (ylijäämämaiden käyttö, sijoitus) Muutetaan lupaprosessit kannustavaksi, jotta uusiutuvia energioita hyödynnetään, materiaaleja kierrätetään ja uusiomateriaaleja käytetään Sovelletaan pilaantuneiden maihin turvallisia ja ekotehokkaita käsittelymenetelmiä Tahdistetaan ympäristölupaprosessien ja rakennushankkeiden kellotaajuudet
Säästöä 360 o yhteistyöllä Suurten kaupunkien teknisen toimen kehityshankkeet (KEHTO) ja yhteistyö jatkuu ja antaa mallia myös muille kunnille. Yhteistoimintaurakat (allianssi) ja elinkaarivastuu urakat (esim. PPP) kehittävät alaa myös pienempiin hankkeisiin sopiviksi, yleistyvät ja muuttavat roolitusta rakennushankkeissa. Kunnat ja valtio jatkavat hankintaosaamisen kehittämistä yhdessä. Kuntien resurssien yhteiskäytöllä saadaan osaaminen riittämään Parannetaan tuottavuutta yhteisvoimin kehittämällä kuulemismenettelyjä, hankintaprosessia ja rakennusprosesseja Viedään hankkeet läpi sujuvammin yhteistyössä kuntalaisten kanssa Otetaan käyttöön uusia hankintamalleja elinkaarivastuu, allianssi) mutta kehitetään myös perinteisiä hankintamalleja Viedään yhteistyössä T&K&I tulokset ja pilotit tuotantoon
Tuottavuutta uusilla teknologioilla Geneerinen teknologian kehitys on tuonut infratyömaille käyttökelpoista teknologiaa: laserskannaus, robottitakymetrimittaus, satelliittipaikannus, langaton tiedonsiirto, koneohjaus, työmaatabletit,.. Suunnitteluun ja rakentamiseen on kehitetään koko ajan uusia sovelluksia. Digitaalinen kartta aineisto voidaan tarkentaa laserskannatulla maastomallilla lähtötietomalliksi pohjaksi infrarakenteiden ja verkostojen 3D malliksi. Tästä jatketaan rakentamisen koneohjausmalleihin ja edelleen valmiin rakenteen / verkoston toteumamallin lähtötiedoksi ylläpidon virtuaalimalliin. Elinkaarivastuu urakassa tilaajalle luovutettava rakenne kuvataan jäännösarvomallilla. Avoin data tuo lisää sovelluksia ja uudistaa uudistaa palvelujen tuotannon (älyliikenne, robottiautot). Yksittäisen uudiskohteen mallintamisesta alueen mallintamiseen: kaikki rakenteet, rakennukset, verkostot, järjestelmät Mallinnuksesta työkalu, jossa tieto kumuloituu ja siirtyy tarvitsijalta toiselle hankkeen elinkaaren alusta loppuun Avoimeen dataan perustuvat kaupalliset palvelut Koneautomaatio, robotit, ahtaille työmaille sopivat koneet, GPS, UAV,
Sähköinen asiointi laajasti käyttöön Rakennusalalla tieto siirtyy enenevässä määrin digitaalisessa muodossa. Se on yhteinen tekijä työn tekemisen muutoksissa, vuorovaikutuksessa ja kulmakivi tuottavuuden kehittämisessä. Jotta digitalisoinnin hyödyt saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä, on sähköisen asioinnin sovellukset tuotettava käyttäjät huomioiden ja vice versa käyttäjien hankittava tietotekniikan perusosaaminen Lisää avoimeen dataan perustuvia kaupallisia palveluja Otetaan käyttäjän huomioon kehitettäessä infra alan sovelluksia Hyödynnetään esim. sosiaalista mediaa hankkeiden kuulemisessa, tiedottamisessa, palautteen keräämisessä Siirrytään laajasti sähköiseen asiointiin
Osaaminen ajantasalle Alan ammattilaisille osaamishaasteita teknologian ja toimintamallien kehitys, joka muuttaa työnsisältöä infranpidossa ja hankkeiden läpiviennissä. Osa infra alan työntekijöistä on vailla alan ammatillista koulutusta. Koulutetaan alalla vailla koulutusta toimivat työntekijät alan töihin. Täydennetään alan ammattilaisten osaamista myös esimiesten, viranomaisten, opettajien Päivitetään kaikkien koulutustasojen opetussuunnitelmat riittävän taajaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Tehdään tilaajien toimenpiteillä osaamisen kehittäminen haluttavaksi/kannattavaksi
Lisää osaajia Kokonaistasolla rakennusalan koulutusmäärät kohdallaan. Alan sisällä infratyömaille valmistuu liian vähän suhteessa tarpeeseen. Vajetta paikkaavat alalle kouluttamattomat työntekijät ja ulkomaiset keikkatyöntekijät Koulutus ja työmaat eivät kohtaa alueellisesti. Panostetaan infra alan vetovoimaan Tarjotaan ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoille kesätyöpaikkoja Parannetaan oppilaitosten läpäisyastetta Tasapainotetaan alueellista koulutustarjontaa Suunnataan rakennusalan koulutusta infrarakentamiseen.
Nollatoleranssilla halutuksi työpaikaksi Infra ala tarjoaa erittäin monipuolisia, haasteellisia, teknisesti vaativia, sekä koti että kansainvälisiä työtehtäviä. Uusin menetelmin ja teknologioin on mahdollista kehittää työpaikat paremmiksi eli laittaa kuriin tärinät, päästöt, melu, pöly, lämpötila ja valaistus. Samalla saisivat olla työmaan naapuritkin rauhassa. Infra alalla sattuu kuitenkin moniin muihin toimialoihin verrattuna paljon tapaturmia, jopa kuolemaan johtavia tapaturmia sattuu vuosittain. Nollatoleranssi tavoitteeksi työtapaturmissa, työpaikkahäirinnässä, laatuvirheissä eikä enää huonoa johtamista Panostetaan työolosuhteisiin ja työviihtyvyyteen Alan Brändiksi Infra hyvä tehdä töitä
projektin raportit: Osa 1. Infrarakentamisen rakenne ja rooli kansantaloudessa Osa 2. Infrarakentamisen määrän ennakointi Osa 3. Infrarakentamisen osaaminen ja koulutus Osa 4. Infrarakentamisen muutokset ja haasteet Osa 5. Kuntien infrarakentaminen projektin seminaaripaperit: Civil engineering drivers and indicators Leading indicators for civil engineering Leading indicators for forecasting civil engineering market development Infrastructure construction in change what is the sensible path forward? Why do costs of civil engineering grow faster than prices in general? projektin opinnäytetyöt: Talonrakennusten aluerakenteet Vapaa ajan rakenteet; Maanalaiset rakenteet Vesihuoltorakenteet; Vesiliikenteet rakenteet Energiahuollon rakenteet Ekologisesti kestävä infrarakentaminen Suurten kuntien infratuotannon organisoituminen Infrarakentamisen uudet teknologiat Infrasuunnittelun uudet ATK ohjelmat Infra alan koulutus
Yhteistyössä
Lisätietoja www.vtt.fi/sites /infra2030 Ota yhteyttä infra alan liittyvissä tietotarpeissa: budjetointi ja strategiasuunnittelu kotimaiset ja kv inframarkkinaselvitykset infrahankkeiden taloudelliset vaikutukset alan muutokset ja teknologiaennakointi opinnäytetyöt Erikoistutkija Terttu Vainio (terttu.vainio @ vtt.fi) Tutkijaopettaja Eero Nippala (eero.nippala @ tamk.fi)