henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina
VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla vuoden 215 aikana. Sipoo on kasvava kunta. Vuodesta 195 kunnan väkiluku on kaksinkertaistanut. Vuotuinen väestönkasvu on liikkunut keskimäärin 1 2 prosentin paikkeilla lukuun ottamatta vuotta 29, kun Lounais-Sipoon alue siirtyi Helsinkiin. henkilöä 22 Sipoon väkiluku 195-215 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 195 196 197 198 199 2 21 Tilastoraportti on laadittu Tilastokeskuksen julkaisemien tilastojen perusteella. Lounais-Sipoon alue siirtyi Helsingin kaupunkiin 1.1.29. Useimmissa tilastotaulukoissa alueluovutus on huomioitu jo vuoden 28 luvuissa.
henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5-5 1995 2 25 21 215-1 -1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Väestönkasvu johtuu sekä syntyvyyden enemmyydestä että muuttovoitosta. Vuosittain syntyy keskimäärin 19 lasta ja kuolee 13 henkilöä. Kuntaan muuttaa vuosittain keskimäärin 1 1 henkilöä ja kunnasta muuttaa 1 henkilöä. Vuosi Syntyneet Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Korjaus Väestönlisäys Väkiluku henkilöitä % 31.12. 1995 184 111 73 67 169 1,1 15 497 1996 191 141 973 726 3 3 1,9 15 797 1997 22 135 979 72 4 348 2,2 16 145 1998 198 117 1 156 69 5 542 3,4 16 687 1999 22 124 1 179 81 17 473 2,8 17 16 2 244 153 1 71 838-7 317 1,8 17 477 21 231 121 1 81 898-1 283 1,6 17 76 22 229 135 1 213 888-2 417 2,3 18 177 23 236 141 1 69 942-2 22 1,2 18 397 24 218 141 956 991 5 47,3 18 444 25 192 14 1 248 1 24-1 275 1,5 18 719 26 29 137 1 26 999 8 341 1,8 19 6 27 251 152 1 294 992 9 41 2,2 19 47 28 213 117 1 199 944 65 416 2,1 19 886-9,3 18 36 29 197 123 1 68 941-5 -1 85 21 25 11 1 14 1 24 6 217 1,2 18 253 211 24 148 1 183 973 7 273 1,5 18 526 212 169 146 1 192 1 7 5 213 1,1 18 739 213 222 132 1 118 1 24-9 175,9 18 914 214 176 133 1 13 1 32 6 12,6 19 34 215 152 126 1 383 1 39-5 365 1,9 19 399 2
henkilöä 3 Syntyneet ja kuolleet 195-215 25 2 15 1 5 195 196 197 198 199 2 21 Vuonna 215 syntyi 152 ja kuoli 126 henkilöä Sipoossa. Kuntaan muutti 1 383 ja pois 1 39 henkilöä. Kunnan sisällä muutti 1 55 henkilöä. henkilöä Tulo- ja lähtömuutto 1995-215 16 14 12 1 8 6 4 2 96 466 378 247 277 325 233 183 127-35 224 261 32 255 21 185 127 116 94 71 344-2 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto 3
Sipoon vuotuinen muuttovoitto on vaihdellut voimakkaasti. Tulomuutto Sipooseen on ollut vilkkaimmillaan vuosina 25 27 ja lähtenyt nopeaan kasvuun vuonna 215. Vuotuinen lähtömuutto on vähitellen kasvanut. Pääosa kuntaan muuttavista tulee pääkaupunkiseudulta. Ulkomailta muuttaa vuosittain keskimäärin 5 6 henkilöä ja ulkomaille 3 4 henkilöä. henkilöä 5 Muuttoliike 25-215 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 Helsinki Vantaa Kerava Porvoo Muut kunnat Ulkomaat Lähtömuutto -2 867-1 65-845 -999-3 689-51 Tulomuutto 4 442 1 993 723 683 3 52 75 Nettomuutto 1 575 928-122 -316-187 195 Vuosina 25 215 Sipooseen muutti 12 48 henkilöä ja pois 9 975 henkilöä. Kuntaan muuttaneista 37 % tuli Helsingistä ja 17 % Vantaalta, kun taas 29 % poismuuttaneista muutti Helsinkiin ja 11 % Vantaalle. Maahanmuutto muodosti vain 5 6 % koko muuttoliikkeestä. 4
KIELISUHTEET JA KANSALLISUUDET Vuoden 215 lopussa Sipoossa asui suomenkielisiä 12 69 (62 %), ruotsinkielisiä 6 616 (34 %) ja vieraskielisiä 714 (4 %). Ulkomaan kansalaisia oli 546, joista 348 oli muista EU-maista. henkilöä 14 Kieliryhmien kehitys 198-215 12 1 8 6 4 2 Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet Vuosina 21 215 suomenkielisten määrä kasvoi melkein yhtä nopeasti kuin koko väestö, kun taas ruotsinkielisten määrä oli lievässä laskussa ja vieraskielisten määrä nousussa. henkilöä 1 2 1 8 Kielisuhteet ikäryhmittäin 215 Suomi Ruotsi Muut kielet 6 4 2 5
Suomenkielisten ikärakenne on nuorempi kuin ruotsinkielisten, mikä osittain riippuu vilkkaasta muuttoliikkeestä. Vanhimmissa ikäluokissa ruotsinkielisten määrä on suurempi kuin suomenkielisten, kun taas vieraskielisiä ei juuri ole. IKÄRAKENNE Kunnassa on paljon lapsia ja keski-ikäisiä. Moni sipoolainen muuttaa opiskeluikäisenä pois, mutta vastaavasti kuntaan muuttaa paljon lapsiperheitä. Väestön ikäpyramidi 31.12.215-85 -164-3 9-85-89 8-84 87 154 232 Miehet Naiset -275 75-79 285-377 7-74 43-551 65-69 6-55 6-64 536-641 55-59 664-842 5-54 787-861 45-49 859-77 4-44 741-663 35-39 694-474 3-34 512-332 25-29 299-453 2-24 372-694 15-19 642-713 1-14 664-735 5-9 666-593 -4 57 Miehiä ja naisia on melkein yhtä paljon. Nuorimmissa ikäluokissa miesten osuus on isompi kuin naisten, vanhimmissa päinvastoin. Vuonna 215 miehiä oli 9 695 ja naisia 9 74. 6
Ikäryhmät 213 214 215 % 6-vuotiaat 1 752 1 674 1 647 8 7 18-vuotiaat 3 254 3 273 3 311 17 19 39-vuotiaat 3 919 3 935 4 55 21 4 64-vuotiaat 6 997 7 14 7 143 37 65 74-vuotiaat 1 777 1 888 1 931 1 75 84-vuotiaat 896 98 956 5 85 1-vuotiaat 319 342 356 2 Koko väestö 18 914 19 34 19 399 Väestön ikärakenne on nuorempi kuin koko maassa. Vuonna 215 Sipoossa 14-vuotiaiden osuus oli 2, % (koko maa: 16,3 %), 15 64-vuotiaiden osuus 63,3 % (koko maa: 63,2 %) ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 16,7 % (koko maa: 2,5 %). Vuodesta 2 vuoteen 215 lasten ja työikäisten osuus on pienentynyt ja eläkeläisten osuus vastaavasti kasvanut noin viidellä prosenttiyksiköllä. % 8, Ikärakenne 2-215 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, -14 15-64 65- -14 15-64 65- -14 15-64 65-2 21 215 Suomi 18,1 66,9 15, 16,5 66, 17,5 16,3 63,2 2,5 Sipoo 23,2 64,7 12,1 21,1 64,4 14,5 2, 63,3 16,7 7
OSA-ALUEIDEN VÄKILUKU Vuoden 215 lopussa Nikkilän taajama-alueella asui 4 347 henkilöä ja Söderkullassa 3 77 henkilöä. Vuosina 214 215 kunnan väkiluku kasvoi 485 hengellä. Kasvusta 8 % suuntautui Söderkullaan. Osa-alueiden väkiluku 31.12.215 henkilöitä 1-3. Saaristo 167 4. Västerskog 787 5. Majvik 476 6. Immersby 286 7. Hitå 115 8. Söderkulla 3 77 9. Hangelby 282 1. Massby 439 11. Träskby 574 12. Spjutsund 239 13. Box 828 14. Myyras 629 15. Hindsby 359 16. Kirkonkylä 44 17. Talman keskusta 68 18. Talman seutu 634 19. Martinkylä 643 2. Gesterby 554 21. Savijärvi 238 22. Nikkilä 3 3 23. Itäinen Jokipuisto 739 24. Nikkilän kartano 65 25. Linnanpelto 557 26. Etelä-Paippinen 864 27. Pohjois-Paippinen 725 28. Ollkärr 336 29. Herrala 289 3. Eriksnäs 721 Jakamattomat arvot 185 Sipoo 19 399 8
9
VÄESTÖN TOIMINTA Lapset ja opiskelijat edustavat runsaan neljänneksen ja eläkeläiset viidenneksen kuntalaisista. Puolet sipoolaisista kuuluu työvoimaan. Eläkeläiset 19 % Väestö toiminnan mukaan 214 Muut 3 % -14 -vuotiaat 2 % Työttömät 3 % Yrittäjät 7 % Opiskelijat ja koululaiset 7 % Palkansaajat 41 % Vuonna 214 palkansaajien osuus oli 41 %, yrittäjien osuus 7 % ja työttömien osuus 3 % koko väestöstä. Väestön toiminta 214 % -14 -vuotiaat 3 843 2 Opiskelijat ja koululaiset 1 382 7 Palkansaajat 7 7 41 Yrittäjät 1 269 7 Työttömät 641 3 Eläkeläiset 3 676 19 Muut 523 3 Koko väestö 19 34 1
Uudenmaan ELY-keskuksen tietojen mukaan Sipoon työttömyysaste oli 7,1 % lokakuussa 216. Työttömiä oli 683. Vuosina 1995 214 työvoiman osuus koko väestöstä on vaihdellut 49 ja 51 %:n välillä ja työttömien osuus 2 ja 5 %:n välillä. Työttömien osuus työvoimasta on vaihdellut 3 ja 11 %:n välillä. henkilöä 2 Työlliset, työttömät ja muut 1995-214 18 16 14 12 1 8 6 4 2 7 91 812 6 775 9 359 9 424 9 77 8 558 464 42 473 641 8 455 8 94 8 73 8 969 1995 2 25 21 214 Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat ELINKEINORAKENNE Vuodesta 1995 vuoteen 214 työpaikkojen määrä kasvoi 28 %:lla, alueluovutuksesta huolimatta, 4 41 työpaikasta 5 625 työpaikkaan. Vilkkaan muuttoliikkeen ansiosta työllinen työvoima kasvoi vielä nopeammin, 32 %:lla, 6 775 työssäkävijästä 8 969 työssäkävijään. 11
1995 2 25 21 214 Työpaikat 4 41 4 746 5 57 5 42 5 625 Työlliset 6 775 8 455 8 94 8 73 8 969 Työpaikkaomavaraisuus, % 65, 56,1 56,6 57,9 62,7 Sipoon työpaikkaomavaraisuus, joka laski alle 6 prosentin 199-luvulla, on useimpina vuosina pysynyt 57 58 %:n tasolla. Vuonna 214 työpaikkaomavaraisuus nousi melkein 63 prosenttiin. 1 Työlliset ja työpaikat 1995-214 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Työpaikat Työlliset Vuonna 214 kunnan työpaikoista 3 % oli maa- ja metsätaloudessa, 13 % teollisuudessa ja 82 % palvelualalla. Vuonna 214 sipoolaisista työssäkävijöistä 2 % työskenteli maa- ja metsätaloudessa, 11 % teollisuudessa ja 86 % palvelualalla. 12
Elinkeinorakenne 214 Työpaikat Työssäkävijät % % Maa- ja metsätalous, kalastus 157 2,8 155 1,7 Kaivostoiminta ja louhinta 11,2 5,1 Teollisuus 693 12,3 86 9,6 Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto 15,3 1 1,1 Rakentaminen 527 9,4 788 8,8 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala 632 11,2 1 581 17,6 Kuljetus, varastointi 755 13,4 629 7, Informaatio ja viestintä 45,8 387 4,3 Liike-elämän palvelut 389 6,9 961 1,7 Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 2 261 4,2 3 363 37,5 Toimiala tuntematon 14 2,5 14 1,6 Työpaikat/Työssäkävijät 5 625 8 969 3 5 Työpaikat ja työssäkävijät 214 3 2 5 2 1 5 1 5 Työpaikat Työssäkävijät 13
TYÖMATKALIIKENNE Vuonna 214 kolmasosa sipoolaisista työskenteli asuinkunnassaan, kolmasosa Helsingissä ja loput muualla. Sipoolaisten työpaikkojen sijainti 214 Muut 15 % Helsinki 34 % Sipoo 32 % Porvoo 5 % Vantaa 14 % Noin puolet kunnan työpaikoista on sipoolaisten hallussa, kymmenesosa helsinkiläisten ja kymmenesosa porvoolaisten hallussa. Sipoossa työskentelevien asuinpaikka 214 Muut 21 % Helsinki 1 % Vantaa 8 % Porvoo 1 % Sipoo 51 % 14
Vuonna 2 kunnassa oli 8 455 työssäkävijää, joista 3 151 työskenteli Sipoossa (37 %) ja 5 34 työskenteli muualla (63 %). Vuonna 214 kunnassa oli 8 969 työssäkävijää, joista 2 851 työskenteli Sipoossa (32 %) ja 6 118 muualla (68 %). Vuodesta 2 vuoteen 214 kunnan rajat ylittävä työmatkaliikenne kasvoi melkein kolmanneksella, noin 6 9 henkilöstä 8 9 henkilöön vuodessa. Sipoolaisten työssäkäynti omassa kunnassaan väheni kymmenyksellä. henkilöä 1 5 Työmatkaliikenne 2-214 1 5-5 -1-1 5-2 -2 5-3 Pendelöinti Sipooseen Pendelöinti Sipoosta -3 5 Helsinki Vantaa Porvoo Muut Helsinki Vantaa Porvoo Muut 2 372 17 383 67-2 994-995 -32-1 13 25 52 225 484 895-3 211-1 188-385 -1 223 21 558 287 525 872-2 952-1 26-429 -1 316 214 557 466 573 1 178-3 45-1 263-435 -1 375 15
ASUNTOKUNNAT Vuonna 215 Sipoossa oli 7 829 asuntokuntaa. Asuntokunnista 29 % oli yhden hengen, 33 % kahden hengen, 15 % kolmen, 15 % neljän hengen asuntokuntia ja 8 % vähintään viiden hengen asuntokuntia. Asuntokunnissa asui keskimäärin 2,4 henkilöä. asuntokuntia 3 Asuntokuntien koko 1995-215 2 5 2 1 5 1 5 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä 1995 2 25 21 215 Asuntokunnista 72 % oli erillisissä pientaloissa, 7 % rivi- tai ketjutaloissa ja 2 % asuinkerrostaloissa. Asuntokunnat 215 Kaikki 1 2 3 4 5 6 7+ henkilöä/asuntokunta Kaikki talotyypit 7 829 2 279 2 562 1 19 1 16 468 121 49 Erillinen pientalo 5 619 1 151 1 926 954 1 7 427 16 48 Rivi-ketjutalo 541 199 157 84 73 2 8 Asuinkerrostalo 1 597 899 454 144 75 19 6 Muu tai tuntematon 72 3 25 8 5 2 1 1 16
ASUNNOT Vuodesta 2 vuoteen 215 asuntojen määrä kasvoi melkein viidenneksellä 7 184 asunnosta 8 477 asuntoon. Vuonna 215 Sipoossa oli 1 29 vuokra-asuntoa, 14 % kaikista asunnoista. Asunnoista 8 % ei ole vakinaisessa asuinkäytössä. Asunnon hallintaperusteet 2 25 21 215 % Omistaa talon 4 53 4 679 4 77 5 27 59 Omistaa asunnon osakkeet 1 134 1 13 1 156 1 318 16 Arava- tai korkotukivuokra-asunto 341 359 342 299 3 Muu vuokra-asunto 755 776 693 91 11 Asumisoikeusasunnot 62 72 16 18 1 Muut tai tuntemattomat 839 962 828 815 1 Kaikki asunnot 7 184 7 861 7 895 8 477 Ei vakinaisessa asuinkäytössä 633 745 671 648 Asunnot talotyypin mukaan 215 Asuinkerrostalot 21 % Muu 1 % Rivitalot, ketjutalot 7 % Erilliset pientalot 71 % 17
Pääosa asunnoista on erillisissä pientaloissa. Vuonna 215 asunnoista 71 % sijaitsi erillisissä pientaloissa, 7 % rivi- tai ketjutaloissa ja 21 % asuinkerros-taloissa. Asunnot talotyypin mukaan 2 25 21 215 % Erilliset pientalot 5 43 5 963 5 763 6 44 71 Rivitalot, ketjutalot 456 54 557 572 7 Asuinkerrostalot 1 154 1 258 1 465 1 781 21 Muut tai tuntemattomat 171 136 11 8 1 Kaikki asunnot 7 184 7 861 7 895 8 477 RAKENNUKSET Vuosina 21 215 rakennusten määrä kasvoi viidenneksellä Sipoossa, Lounais- Sipoon alueluovutuksesta huolimatta (kesämökit ja maatalousrakennukset eivät pääsääntöisesti sisälly rakennuskantaan). rakennuksia Rakennuskanta 2-215 8 7 8 7 6 7 4 7 2 7 6 8 6 6 6 4 6 2 6 5 8 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Vuonna 2 rakennuksia oli 6 463, vuonna 215 niitä oli 7 77. Kasvu oli 19 %. Rakennusten kerrosala kasvoi 1, 1 milj. m 2 :sta 1,5 milj.m 2 :iin. Kasvu oli 38 %. 18
7 Asuinrakennukset ja muut rakennukset 2-215 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Asuinrakennuksia Muita rakennuksia Vuonna 215 kaikista rakennuksista 85 % oli asuinrakennuksia ja 15 % muita rakennuksia. Rakennukset 2 25 21 215 Asuinrakennukset 5 627 6 22 6 37 6 528 Erilliset pientalot 5 463 6 22 5 834 6 296 Rivitalot, ketjutalot 93 11 114 124 Asuinkerrostalot 71 79 89 18 Muut kuin asuinrakennukset 836 1 86 1 12 1 179 Liikerakennukset 63 62 67 79 Hoitoalan rakennukset 3 33 28 32 Toimistorakennukset 32 32 32 32 Kokoontumisrakennukset 73 74 7 75 Teollisuusrakennukset 14 115 12 141 Varastorakennukset 13 56 62 71 Liikenteen rakennukset 48 656 683 691 Opetusrakennukset 33 32 33 33 Muut rakennukset 8 26 25 25 Kaikki rakennukset 6 463 7 288 7 157 7 77 19
Asuinrakennukset 2-215 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Vuonna 215 Sipoossa oli 6 528 asuinrakennusta ja 1 179 muuta rakennusta. Asuinrakennusten kerrosala oli 1,1 milj. m 2 ja muiden rakennusten kerrosala,4 milj. m 2. Asuinrakennuksista 6 296 oli erillistä pientaloa, 124 rivi- ja ketjutaloa ja 18 kerrostaloa. Erillisten pientalojen kerrosala oli 59 %, rivi- ja ketjutalojen 4 %, kerrostalojen 9 % ja muiden rakennusten 28 % koko rakennuskannan kerrosalasta. m 2 14 Muut rakennukset, kerrosala 215 12 1 8 6 4 2 2
Vuonna 215 muihin rakennuksiin kuului 79 liikerakennusta, 32 hoitoalan rakennusta, 32 toimistorakennusta, 75 kokoontumisrakennusta, 141 teollisuusrakennusta, 71 varastorakennusta, 691 liikenteen rakennusta, 33 opetusrakennusta ja 25 muuta rakennusta. Rakennukset 2 25 211 215 1 m 2 % Asuinrakennukset, m 2 85 941 996 1 11 72 Teollisuus-, varastorakennukset, m 2 118 143 132 215 14 Muut rakennukset, m 2 185 25 2 217 14 Rakennukset, m 2 1 18 1 289 1 328 1 533 Vuonna 215 asuinrakennusten kerrosala muodosti 72 %, teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala 14 % ja muiden rakennusten kerrosala 14 % kaikkien rakennusten kerrosalasta Sipoossa. KESÄMÖKIT Vuonna 215 kunnassa oli 2 125 kesämökkiä. Näistä 952 sijaitsi saarilla ilman kiinteää tieyhteyttä. Pääosa kesämökeistä sijaitsee Etelä-Sipoossa, vain 14 % Keski- ja Pohjois-Sipoossa. Kesämökin omistajat 215 Sipoo 13 % Pääkaupunkiseutu 55 % Muut kunnat 8 % Yritykset, yhdistykset ym. 24 % 21
Runsaat puolet, 55 %, kesämökeistä on pääkaupunkiseudun asukkaiden, 13 % sipoolaisten ja 8 % muiden kuntien asukkaiden omistuksessa. Yritykset, yhdistykset, perikunnat ja ulkomaalaiset omistavat 24 % kesämökeistä. Vuonna 215 sipoolaiset omistivat 1 355 kesämökkiä ympäri maata. Kesämökeistä 279 sijaitsi Sipoossa ja 1 76 muualla. Suosituimmat mökkikunnat olivat oma kunta ja Porvoo. Sipoon kunta, Kehitys- ja kaavoituskeskus 2.12.216 Lähteet: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö (työllisyystilanne 216) 22