Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä
Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15 000 (30%) ja 35 000 (70%) ansiotuloa Jaettu osinko 200 000 9 % nettovarallisuudesta 150 000 60 000 :sta 18 000 (30%) verovapaata ja 42 000 (70%) pääomatuloa 90 000 euroon asti osinko kokonaan saajalle verovapaata 2
Taustaa muutokselle Vuonna 2006 voimaan tullut uusi osakeyhtiölaki mahdollistaa osingon jakamisen yhtiössä myös muutoin kuin osakeomistuksen suhteessa KHO ratkaisussa 2008:6 tosiasiallisesti työpanokseen perustuva osingonjako hyväksyttiin verotettavaksi osinkotulona, kun jakoperuste oli määritetty yhtiöjärjestyksessä Seurauksena oli julkinen paine estää työpanokseen perustuvan osingon verotus alhaisemmin verotettuna osinkotulona Poliittinen paine järjestelmän muuttamiseksi oli kova 3
Lääkäriyhtiö osinkotulo yhtiöjärjestys KHO:2008:6 (5.2.2008) Perustettavan lääkäriyhtiön osakkeet jakautuivat kantaosakesarjaan ja useisiin vastaanotto-osakesarjoihin. Jokaiselle toimintaan mukaan tulevalle lääkärille oli yhtiössä oma vastaanotto-osakesarja. Yhtiöjärjestyksen mukaan kunkin vastaanotto- ja kantaosakesarjan oikeus yhtiön varoihin määräytyi osakesarjan toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan Kun osingon peruste oli määrätty yhtiöjärjestyksessä eikä osakkailla ollut harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken, yhtiön jakama osinko katsottiin veronalaiseksi tuloksi TVL:n ja EVL:n periaatteiden mukaan Lainsäädännön nykytila huomioon ottaen? 4
HE-luonnos 23.1.2009 Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko katsottaisiin koko määrältään ansiotuloksi, jos osingon jakoperusteena olisi osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos yhtiössä Osingonjakoperuste: yhtiöjärjestyksen määräys, yhtiökokouksen päätös, osakassopimus tai muu sopimus Osinko olisi sen henkilön ansiotuloa, jonka työpanoksesta olisi kyse Mahdollinen holding yhtiö sivuutettaisiin Ennakkoperintälain mukaan tällainen osinko katsottaisiin joko palkaksi tai työkorvaukseksi Osinko olisi yhtiölle vähennyskelpoinen Säännös ei koskisi tilanteita, joissa osingon jakoperusteena on osakeomistuksen määrä 5
Uusi säännös koskisi ainoastaan tapauksia, joissa osingon jakoperusteena on käytetty työpanosten arvoa Se EI koske tilanteita, joissa yksi tai useampi omistajayrittäjä nostaa yhtiöstä osinkoa käyttäen jakoperusteena osakeomistuksen määrää Asiaan ei vaikuta se, että osakeyhtiön tulos saattaa perustua yksittäisen osakkaan työpanokseen Säännöstä sovellettaisiin myös esimies- tai vastuuasemassa olevalle henkilölle maksettuun osinkoon, jos osingon jakoperusteena käytetään esim. bonuspalkkiojärjestelmiin rinnastettavalla tavalla määräytyvää vastuualueen tulokseen perustuvaa tekijää OYL:n mukaan osinkoa voidaan jakaa myös ei-osakkaalle, jos osakkaat päättävät siitä yksimielisesti 6
Uusia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran osinkoon, joka on nostettavissa 1.1.2010 tai sen jälkeen Käyttäytymisvaikutukset Ns. työperäisen osingon osalta veronkiristys on niin merkittävä, että uusien säännösten soveltamiskohteeksi ei haluta 7
EK:n lausunto 2.3.2009 Säännös on tässä vaiheessa tarpeeton Pitää odottaa Hetemäen työryhmän esitystä Uudistus tulee tehdä osana mahdollista ansio- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuudistusta Mikäli esitys kuitenkin päätetään antaa Myös työperäinen osinko tulee käsitellä verolainsäädännössä osinkona arvoa myös osakeyhtiölain sääntelylle Mahdollista toteuttaa säätämällä työperäinen osinko verotettavaksi ansiotulo-osinkona, jako 70 / 30 % kuten muissakin tilanteissa Palkan ja työkorvauksen väliseen rajanvetoon liittyviä ongelmia ei pidä sotkea työperäiseen osinkoon Todettava, että esitys ei ratkaise mahdolliseen eläkevakuuttamiseen liittyviä kysymyksiä 8
VM:n tiedote jatkotoimista 3.2.2009 On aivan selvä, että tämän esityksen tyyppinen pykälämuutos on väliaikainen ratkaisu ja oikea ongelma on korjattavissa ainoastaan verojärjestelmän rakenteisiin puuttumalla. Verojärjestelmän kokonaisuudistuksen suunnittelu onkin ministeri Kataisen antama toimeksianto Hetemäen työryhmälle 9
Verotuksen kehittämistä selvittävä työryhmä Valtiovarainministeri Katainen asetti 18.9.2008. Tehtävänä arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Tavoitteena, että verojärjestelmä tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja samalla kestävää julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta ottaen huomioon ekologisen kestävyyden vaatimukset Tulee pohtia verotuksen rakennemuutoksia suotuisan tuottavuuskasvun, korkean työllisyysasteen ja yrittäjyyden kannalta Pj: Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki VM, määräaika v. 2010 loppuun 10