KORKEIMMASTA HALLINTO-OIKEUDESTA FRÅN HÖGSTA DOMSTOLEN

Transkriptio

1 297 Defensor Legis N:o 2/2008 KORKEIMMASTA HALLINTO-OIKEUDESTA FRÅN HÖGSTA DOMSTOLEN Tulon veronalaisuus Osinkotulo Erilajiset osakesarjat Yhtiöjärjestys Hakijoiden tarkoitus oli perustaa lääkäritoimintaa harjoittava osakeyhtiö. Lääkärit merkitsivät yhtiön osakkeet joko itse tai omistamansa holdingyhtiön kautta. Perustettavan yhtiön osakkeet jakautuivat kantaosakesarjaan ja useisiin vastaanotto-osakesarjoihin. Jokaiselle toimintaan mukaan tulevalle lääkärille oli yhtiössä oma vastaanotto-osakesarja. Yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan kunkin vastaanotto- ja kantaosakesarjan oikeus yhtiön varoihin määräytyi asianomaisen osakesarjan toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan. Kantaosakesarjan toimintatulos laskettiin hallinnointitoiminnosta ja kunkin vastaanotto-osakesarjan toimintatulos laskettiin kyseisestä vastaanottotoiminnosta. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön laskentatoimi oli hoidettava siten, että kutakin osakesarjaa vastaava toimintatulos oli todennettavissa. Kun osingon peruste oli määrätty yhtiöjärjestyksessä eikä osakkailla ollut harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken, yhtiön jakama osinko katsottiin, lainsäädännön nykytila huomioon ottaen, veronalaiseksi osinkotuloksi, joka verotetaan osingonsaajasta riippuen siten kuin tuloverolaissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetään. Ennakkoratkaisu verovuosille Äänestys Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 1 mom. 2 kohta ja 6 a. Tuloverolaki 33 b (D: 1932/2/07, T:161, KHO:2008:6) Asian käsittely keskusverolautakunnassa Ennakkoratkaisuhakemus Hakemuksessaan Keskusverolautakunnalle ennakkoratkaisun hakijat ovat lausuneet muun muassa seuraavaa: Dosentti C, erikoislääkäri D ja erikoislääkäri E suunnittelevat lääkäriliiketoimintaa harjoittavan yhtiön perustamista. Perustettava A Oy tulisi toimimaan terveydenhuoltoalalla tarjoten lääkäri- ja muita terveydenhuoltopalveluita asiakkailleen. Perustettava yhtiö harjoittaisi lääkärien ja hammaslääkärien vastaanottotoimintaa sekä lääkärien, sairaanhoitajien, hammaslääkäreiden ja muiden terveydenhuoltoalan henkilöstöryhmien välitysja vuokraustoimintaa. Lisäksi yhtiö harjoittaisi terveydenhuoltoalan konsultointi- ja koulutustoimintaa sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Yhtiöllä voisi olla myös sijoitustoimintaa. Yhtiön perustamisen taustalla on perustajien näkemyksen mukaan tarve luoda yksityisellä sektorilla toimiville lääkäreille toimintamalli, joka toisi lääkärille työsuhteeseen yleensä liittyvää turvallisuutta, helpottaisi lääkärintoimen harjoittamista vapauttamalla lääkäri hallinnollisten töiden,

2 298 Korkeimmasta hallinto-oikeudesta kuten kirjanpidon suorittamisesta ja mahdollistaisi siten lääkärin resurssien keskittämisen varsinaisen potilastyön hoitamiseen. Toimintamalli myös helpottaisi uusien osakkaiden mukaantuloa liiketoimintaan. Perustettavalla yhtiöllä olisi yhtiöjärjestyksen mukaan kaksi eri osakelajia, kanta- ja vastaanotto-osakkeet, jotka jakautuisivat kumpikin useisiin osakesarjoihin. Toimintamallissa eri osakesarjojen osinko-oikeudet eroavat toisistaan, sillä osakkaat haluavat mahdollistaa pääsäännöstä poikkeavan varojenjaon johtuen siitä, että eri osakkaiden mahdollisuus vaikuttaa tuloksen syntymiseen on erilainen. Käytännössä eri osakesarjojen perusteella yhtiön tulos voitaisiin jakaa sen mukaan, miten kukin osakas on tuottamiensa palveluiden kautta myötävaikuttanut yhtiön tuloksen syntymiseen. Vastaanotto-osakelajin osakesarjoja on tarkoitus perustaa siten, että jokaiselle liiketoimintaan mukaan tulevalle lääkärille olisi oma vastaanotto-osakesarja. Yhtiössä otetaan käyttöön yksityiskohtainen kustannuslaskenta, jonka avulla kunkin lääkärin nettotuotto kohdistetaan kyseisen lääkärin kustannuspaikalle ja vastaanotto-osakesarjalle. Kunkin lääkärin osalta ylläpidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti kustannuslaskentaa ja kunkin lääkärin kustannuspaikalle kirjataan lääkärin vastaanottotoiminnasta saamat tulot sekä tähän toimintaan kohdistuvat kulut, kuten palkkakulut ja luontoiseduista sekä hallintopalveluista syntyneet kustannukset. Mikäli osakesarjalle kustannuspaikkakohtaisesti kohdistettua nettotuottoa ei jaeta osinkona, merkitään jäljelle jäävä osuus osakesarjakohtaisesta tuloksesta kyseisen kustannuspaikan rahastoiduksi toimintatulokseksi, jonka yhtiökokous hallituksen esityksestä voi päättää jakaa tulevina tilikausina osakeyhtiölain varojen jakamista koskevien säännösten mukaisesti. Perustettava A Oy perustaisi täysin omistamiaan holdingyhtiöitä niin sanotuiksi lepääviksi yhtiöiksi. Lepäävän holdingyhtiön osakekanta voidaan myydä lääkärille, joka liittyy mukaan A Oy:n elinkeinotoimintaan. Holdingyhtiöiden olemassaolo mahdollistaa uusien lääkäreiden mukaantulon toimintaan joustavasti ja nopeasti ja luo näin edellytykset liiketoiminnan ripeälle kasvulle. A Oy:n omistus holdingyhtiön kautta on vaihtoehto A Oy:n suoralle osakkeenomistukselle. Perustettava A Oy laskisi liikkeelle eri osakesarjojen (K1, K2, V1, V2 jne.) osakkeita osakeyhtiölain säännösten mukaisesti, ja merkitsisi ne itse vastikkeetta osakeyhtiölain 9 luvun 20 :n mukaisesti. Kun A Oy myisi yksittäisen holdingyhtiön osakekannan toimintaan mukaan tulevalle uudelle lääkäriosakkaalle, tarjoaisi se kyseisen osakesarjan osakkeita myytävän holdingyhtiön merkittäväksi vastikkeetta tai vastikkeellisesti, ja holdingyhtiö puolestaan merkitsisi tarjotut osakkeet välittömästi. A Oy:n perustamille holdingyhtiöille ei voitane antaa oikeutta merkitä A Oy:n osakkeita niin kauan kuin lepäävä holdingyhtiö on A Oy:n omistuksessa, koska osakeyhtiölain mukainen tytäryhtiö ei voine merkitä emoyhtiön osakkeita. Lisäksi holdingyhtiön ja perustettavan A Oy:n välille laaditaan sopimus niistä ehdoista, joilla lääkäri harjoittaa vastaanottotoimintaa. Järjestelyn lopputuloksena syntyy yhtiörakenne, jossa A Oy:lle muodostetaan useita osakesarjoja, jotka merkitsisi kunkin lääkäriosakkaan omistama holdingyhtiö. A Oy jakaa kullekin osakesarjalle yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisella tavalla osingon, joka vastaanotto-osakesarjojen osakkeiden osalta on enintään kustannuspaikan tulos vähennettynä kysymyksessä olevaan kustannuspaikkaan kohdistuvilla hallinnointipalkkioilla ja kanta-osakkeiden osalta enintään hallinto- ja sijoitustoiminnan kustannuspaikan tulos. Lääkäri voi liittyä mukaan toimintaan myös merkitsemällä perustettavan yhtiön tarjoamia osakkeita suoraan ilman holdingyhtiötä. Mikäli lääkäriosakas, joka on suoraan tai ostamansa holdingyhtiön kautta merkinnyt A Oy:n liikkeelle laskeman vastaanotto-osakesarjan, haluaa irtautua yhtiörakenteesta, A Oy lunastaa tai hankkii osakeyhtiölain säännösten mukaisesti vastaanotto-osakesarjan osakkeet takaisin lääkäriltä tai lääkärin omistamalta holdingyhtiöltä. Osakkeiden lunastus- ja hankintahinta on rahastoidun toimintatuloksen määrä. Jos tällaista rahas-

3 299 toitua toimintatulosta ei ole jäljellä, on vastaanotto-osakesarjan osakkeiden hankinta tai lunastus vastikkeeton. A Oy:n yhtiöjärjestykseen otetaan erilajisia osakkeita koskeva määräys. Osakkeet jakautuvat kantaosakesarjoihin (K1, K2 jne.) ja vastaanottoosakesarjoihin (V1, V2 jne.). Vastaanotto-osakesarjoja olisi yhtiössä yhtä monta kuin yhtiössä on toimintaa harjoittavia lääkäreitä. Kunkin osakesarjan oikeus varoihin määräytyy kysymyksessä olevan osakesarjan käyttämän toimintaoikeuden perusteella lasketun toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta laskettujen varoina jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan. Yhtiön laskentatoimi hoidetaan siten, että kunkin kustannuspaikan toiminnan tulos on todennettavissa. Yhtiökokous päättää kullekin osakelajille jaettavan voiton määrän yhtiön vapaan oman pääoman rajoissa jokaisen osakesarjan kohdalta erikseen. Kantaosakelajin osakkeella on 10 ääntä osaketta kohden ja vastaanottolajin osakkeella 1 ääni osaketta kohden. Ennakkoratkaisuhakemukseen liitetyn A Oy:n yhtiöjärjestyksen 8 :n mukaan yhtiössä on kahdenlajisia osakkeita, kantaosakkeet ja vastaanotto-osakkeet. Yhtiössä on 1 10 kantaosakesarjaa (K1, K2, K3 jne.) ja vastaanotto-osakesarjaa (V1, V2, V3 jne.). 1. Kanta-osakelajin ja vastaanotto-osakelajin osakeomistus oikeuttaa harjoittamaan toimintaa yhtiössä yhtiön tarkoituksen ja toimialamääräyksen mukaisesti (toimintaoikeus). 2. Kantaosakelajin osakkeella on 10 ääntä osaketta kohden ja vastaanotto-osakelajin osakkeella 1 ääni. 3. Kukin kantaosakesarja ja vastaanotto-osakesarja eroavat toisistaan oikeudessaan osinkoon ja jaettaessa varoja muutoin osakeyhtiölain mukaisesti. 4. Kunkin osakesarjan oikeus varoihin määräytyy alla olevan osakesarjan käyttämän toimintaoikeuden perusteella lasketun toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta laskettujen varoina jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan. Yhtiön laskentatoimi on hoidettava siten, että kunkin osakesarjan toimintaoikeuden mukaan syntynyt toimintatulos on todennettavissa. Hakijat ovat pyytäneet siltä osin kuin nyt on kysymys ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen: Verotetaanko A Oy:n yhtiökokouksen kunkin osakesarjan osakkeille jakamaksi päättämä osinko saajasta riippuen tuloverolain 33 b :n tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n mukaisesti, mikäli yhtiöllä on erisarjaisia osakkeita hakemuksessa tarkemmin esitetyn yhtiöjärjestysmääräyksen mukaisesti? Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu Keskusverolautakunta on päätöksessään lausunut, siltä osin kuin nyt on kysymys, ennakkoratkaisuna hakijoina olevien henkilöiden C, D ja E vuosilta toimitettavia valtion- ja kunnallisverotuksia varten, että jos A Oy jakaa hakemuksessa tarkoitetulla tavalla osinkoa osakkeenomistuksen perusteella jakokelpoisista voittovaroistaan noudattaen osingonjaosta osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä säädettyä menettelyä, kunkin osakesarjan osakkeelle jaettua osinkoa verotetaan sen saajalla tuloverolain 33 b :n tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n mukaisesti osingonsaajasta riippuen. Perustelut A Oy:n toimialana on terveydenhuolto-, lääkäri- ja sosiaalipalveluiden tuottaminen, tarjoaminen, markkinointi ja myynti. Yhtiö harjoittaa lääkärien ja hammaslääkärien vastaanottotoimintaa sekä lääkärien, sairaanhoitajien, hammaslääkäreiden ja muun terveydenhuolto- ja sosiaalialan henkilöstön välitystä ja vuokraustoimintaa. Yhtiö voi muun muassa omistaa, hallita, vuokrata ja tehdä kauppaa osakkeilla ja kiinteistöillä sekä harjoittaa sijoitustoimintaa.

4 300 Korkeimmasta hallinto-oikeudesta Hakemuksessa esitetyn yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on kahdenlajisia osakkeita eli kantaosakkeet ja vastaanotto-osakkeet. Yhtiössä on 1 10 kantaosakesarjaa (K1, K2, K3 jne.) ja vastaanotto-osakesarjaa (V1, V2, V3 jne.). Yhtiöjärjestyksen määräysten mukaan: 1. Kanta-osakelajin ja vastaanotto-osakelajin omistus oikeuttaa harjoittamaan toimintaa yhtiössä sen tarkoituksen ja toimialamääräyksen mukaisesti (toimintaoikeus). 2. Kantaosakkeilla on 10 ääntä osaketta kohden ja vastaanotto-osakkeilla 1 ääni osaketta kohden. 3. Kukin kantaosakesarja ja vastaanotto-osakesarja eroavat toisistaan oikeudesta osinkoon ja jaettaessa varoja muutoin osakeyhtiölain mukaisesti. 4. Kantaosakesarjan toimintatulos lasketaan hallinnointitoiminnosta ja kunkin vastaanotto-osakesarjan toimintatulos lasketaan vastaanottotoiminnosta. Kunkin osakesarjan oikeus varoihin määräytyy asianosaisen osakesarjan käyttämän toimintaoikeuden perusteella lasketun toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta laskettujen varoina jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan. Yhtiön laskentatoimi järjestetään niin, että kunkin osakesarjan toimintaoikeuden mukaan syntynyt toimintatulos on todennettavissa. A Oy:n yhtiöjärjestyksessä on osingon peruste määrätty siten, ettei osakkailla ole harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken. Hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa A Oy:n jakama osinko on veronalaista tuloa siten kuin tuloverolaissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa osingosta säädetään. Sovelletut oikeusohjeet Tuloverolaki 33 b Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 a Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Veroasiamies on vaatinut Keskusverolautakunnan päätöksen muuttamista. Ennakkoratkaisuna tulisi lausua, että jos A Oy jakaa hakemuksessa tarkoitetulla tavalla osinkoa osakkeen omistuksen perusteella jakokelpoisista voittovaroistaan noudattaen osingonjaosta osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä säädettyä menettelyä, verotetaan kantaosakkeille jaettua osinkoa sen saajalla tuloverolain 33 b :n tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n mukaisesti osingonsaajasta riippuen. Vastaanotto-osakkeille jaettua osinkoa ei veroteta sen saajalla mainittujen säännösten mukaisesti. Vaihtoehtona edelliseen veroasiamies on katsonut, että ennakkoratkaisuna tulisi lausua, että jos A Oy jakaa hakemuksessa tarkoitetulla tavalla osinkoa osakkeen omistuksen perusteella jakokelpoisista voittovaroistaan noudattaen osingonjaosta osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä säädettyä menettelyä, osinkoja ei veroteta sen saajalla tuloverolain 33 b :n tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n säännösten mukaisesti. Lisäksi veroasiamies on vaatinut, mikäli ennakkoratkaisua edellä mainitulta osalta muutetaan, että ennakkoratkaisu kohtien 2), 6) ja 7) osalta poistetaan. Perustettava A Oy perustaisi täysin omistamiaan lepääviä tytäryhtiöitä, joita se myisi lääkäreille, jotka liittyisivät mukaan A Oy:n toimintaan. A Oy päättäisi osakeyhtiölain 9 luvun 20 :n mukaisesta maksuttomasta annista yhtiölle itselleen eri osakesarjojen osakkeilla. Tämän jälkeen A Oy luovuttaisi hallussaan olevia omia osakkeitaan lääkäreille myydyille yhtiöille vastikkeetta tai vastikkeellisesti. Järjestelyjen lopputuloksena syntyisi yhtiörakenne, jossa A Oy:ssä on useita osakesarjoja, jotka ovat kunkin lääkäriosakkaan omistaman holdingyhtiön omistuksessa. Lääkäri voisi liittyä mukaan toimintaan myös merkitsemällä A Oy:n osakkeita suoraan. A Oy:ssä olisi erilajisina kaksi osakesarjaa, kanta- ja vastaanotto-osakkeet. Osakesarjat jakautuisivat useisiin osakesarjoihin. A Oy:n yhtiöjärjestykseen otettaisiin erilajisia osakkeita kos-

5 301 keva yhtiöjärjestyksen määräys, jonka mukaan osakkeet jakautuisivat kantaosakesarjoihin (K1, K2, jne.) ja vastaanotto-osakesarjoihin (V1, V2 jne.). Vastaanotto-osakesarjoja olisi yhtiössä yhtä monta kun yhtiössä on toimintaa harjoittavia lääkäreitä. Yhtiöjärjestyksen mukaan kunkin osakesarjan oikeus varoihin määräytyisi asianomaisen osakesarjan käyttämän toimintaoikeuden perusteella lasketun toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta laskettujen varoina jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan. Yhtiön laskentatoimi hoidettaisiin yhtiöjärjestyksen mukaan siten, että kunkin kustannuspaikan toiminnan tulos on todennettavissa. Vastaanotto-osakelajin osakesarjoja on tarkoitus perustaa siten, että jokaiselle liiketoimintaan mukaan tulevalle lääkärille olisi oma vastaanottoosakesarja. Yhtiössä otettaisiin käyttöön yksityiskohtainen kustannuslaskenta, jonka avulla kunkin lääkärin nettotulo kohdistetaan kyseisen lääkärin kustannuspaikalle ja vastaanotto-osakesarjalle. Kunkin lääkärin osalta ylläpidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti kustannuslaskentaa ja kunkin lääkärin kustannuspaikalle kirjataan lääkärin vastaanottotoiminnasta saamat tulot sekä tähän toimintaan kohdistuvat kulut, kuten palkkakulut ja luontoiseduista sekä hallintopalveluista syntyneet kustannukset. Mikäli osakesarjalle kustannuspaikkakohtaisesti kohdennettua nettotuloa ei jaettaisi osinkona, merkittäisiin jäljellejäävä osuus osakesarjakohtaisesti tuloksesta kyseisen kustannuspaikan rahastoiduksi toimintatulokseksi, jonka yhtiökokous hallituksen esityksestä voisi päättää jakaa tulevina tilikausina osakeyhtiölain varojen jakamista koskevien säännösten mukaisesti. Vastaanotto-osakesarjojen ja kantaosakesarjojen osakkeet eroavat suunnitellun yhtiöjärjestyksen mukaan toisistaan oikeudessa osinkoon ja jaettaessa varoja muutoin osakeyhtiölain mukaisesti. Vastaanotto-osakesarjan osakkeet on määritelty tuotto-osakkeiksi, joiden lunastus- ja hankintahinta on yhtiöjärjestyksessä etukäteen määritelty samoin kuin vuotuinen osinko-oikeus. Kantaosakesarjan osakkeiden lunastus- ja hankintahintaa ei ole yhtiöjärjestyksessä määritelty. Kantaosakesarjan osakkeella on 10 ääntä osaketta kohden ja vastaanotto-osakkeella 1 ääni. Yhtiökokous päättäisi kullekin osakelajille jaettavan voiton määrän yhtiön vapaan oman pääoman rajoissa jokaisen osakesarjan kohdalta erikseen. A Oy jakaa kullekin osakesarjalle yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisen osingon, joka vastaanottoosakesarjojen osalta olisi enintään kustannuspaikan tulos vähennettynä kyseessä olevaan kustannuspaikkaan kohdistuvilla hallinnointipalkkioilla ja kantaosakkeiden osalta enintään hallinto- ja sijoitustoiminnan kustannuspaikan tulos. Mikäli lääkäriosakas haluaisi irrottautua yhtiörakenteesta vastaanotto-osakkeiden osalta, A Oy lunastaisi tai hankkisi osakeyhtiölain säännösten mukaan vastaanotto-osakesarjan osakkeet takaisin lääkäriltä tai lääkärin omistamalta holdingyhtiöltä. Osakkeiden lunastus- ja hankintahinta olisi rahastoidun toimintatuloksen määrä. Jos tällaista rahastoitua toimintatulosta ei olisi jäljellä, olisi vastaanotto-osakesarjan osakkeiden hankinta tai lunastus vastikkeeton. Hakemuksen tilannetta voi luonnehtia seuraavien vaihtoehtojen mukaan: A) A Oy:n vastaanotto-osakesarjoille jakama osinko määräytyy tosiasiassa suoraan kunkin yksittäisen lääkärin osalta tämän oman työpanoksen mukaan eikä hänen sijoittamansa pääoman perusteella. Tulee katsoa, että vastaanotto-osakkeille jaetussa osingon osalta kysymys ei ole tosiasiassa tuloverolain 33 b :n tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n osingosta, vaan palkasta. Näin joko suoraan tulkitsemalla, mitä osingolla ja työstä saadulla korvauksella verotuksessa tarkoitetaan tai huomioon ottaen tulkinnassa myös verotusmenettelystä annetun lain 28. Kun osakeyhtiön sisään on rakennettu kullekin lääkärille tämän omaan, luvanvaraiseen ammattitoimintaan liittyvä osa, jonka tuotto ohjautuu nimenomaan kyseiselle lääkärille, tulee, huomioon ottaen myös verotusmenettelystä annetun lain 28 katsoa, ettei vastaanotto-osakkeille jaetussa osingossa ole kyse tuloverolain 33 b :n tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n tarkoittamasta osingosta, vaan kunkin lääkärin am-

6 302 Korkeimmasta hallinto-oikeudesta mattitoimintaosuus erotetaan yhtiöstä ja näitä osuuksia tarkastellaan lääkärin oman ammattitoiminnan harjoittamisena. B) Jos tarkastellaan yhtiön toiminnan luonnetta yleensä, yritysrakennetta, osakesarjoitusta ja sitä, mitä voitonjaosta on sovittu, käytännössä voitaisiin koko yritysrakenne sivuuttaa ja katsoa koko toiminnassa olevan tosiasiassa kyse vain kunkin yksittäisen lääkärin osalta hänen omaan lukuunsa tapahtuvasta lääkäritoiminnan harjoittamisesta. Jos lääkärien ammattitoiminnat irrotetaan rakennelmasta pois, mitään yhtiörakennetta tarvitsevaa ei jää jäljelle. Ennakkoratkaisun hakijat ovat valituksen johdosta antamassaan vastineessa lausuneet muun muassa seuraavaa: Liiketoimintamalli on valittu liiketaloudellisin perustein. Mikäli osakkeet eivät eroa lajiltaan hallinnointioikeuksiltaan (esimerkiksi äänioikeus), erilajisuus perustuu tuotto-oikeuteen. Useiden tuotto-oikeuksiltaan erilaisten osakesarjojen käyttö perustuu vastaavaan tapaan sisäiseen laskentaan kuin A Oy:ssä on tarkoitus menetellä. Tältä osin vastineessa viitataan eräisiin asianajotoimistojen ja lääkäriasemien yhtiöjärjestyksiin. Tuotto-oikeudeltaan erilaisten osakkeiden käytettävyys ja mahdollisuus jakaa osinkoa vain osalle osakesarjoista on oikeuskäytännössä hyväksytty (KHO 1999:24). Verohallitus on tunnustanut erilajisten osakkeiden mahdollisuuden tiedotteessaan 5/1997 Osakeyhtiölain uudet rahoitusvälineet verotuksessa. Siinä todetaan, että Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on oikeuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. ja että jako-osainen oikeus jaettaessa yhtiön varoja voidaan määritellä suhteessa tilikaudelta jaettavaan voittoon. Yhtiökokouksen päätöksellä jaettava osinko on tällöin jako-osaisen oikeuden perusteella suurempi etuosakkeelle kuin muille osakkeille. Omistusrakennemalli, jossa on useita eri osakesarjoja, on käytössä laajasti eri osakeyhtiössä ja hyväksytty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä taltio 1564, jossa lausutaan nimenomaisesti, että verotusmenettelystä annetun lain 28 ei soveltunut omistusrakenteeseen, jossa osakkaiden tuotto-oikeus perustui erilajisiin osakesarjoihin. Valtiovarainministeriö ja verohallitus ovat vahvistaneet, että A Oy:n liiketoimintamallia vastaava malli on verotuksellisesti moitteeton edellyttäen, että osakasoikeudet hallinnointi- ja tuotto-oikeuksineen ilmenevät yhtiöjärjestyksestä. Tämä todetaan Arvela II työryhmän mietinnössä ja Verohallituksen ohjeessa nro 206/345/2007 Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen. Edellä mainitussa verohallituksen ohjeessa todetaan seuraavaa: Osakeyhtiölain 3 luvun 1 :n mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Tällöin yhtiöjärjestyksestä on käytävä ilmi osakkeiden väliset erot. Mikäli eri osakkeille jaetaan erisuuruinen osinko, yhtiöjärjestyksestä on ilmettävä, mikä on erilaisen osingonjaon peruste. Osakeyhtiön osakkeet ovat erilajisia silloin, jos ne poikkeavat toisistaan osakkeen tuottaman äänimäärän tai yhtiön varoja jaettaessa tuottaman oikeuden suhteen tai ne muuten määrätään yhtiöjärjestyksessä erilajisiksi. Yhtiöjärjestyksen määräyksillä voidaan pyrkiä esimerkiksi lääkärikeskusyhtiöissä luomaan järjestelmä, jossa yhtiön tuotto voidaan jakaa osakkaille heidän käyttämiensä yhtiön palveluksien mukaan. Yhtiöjärjestyksessä osakkeet voidaan esimerkiksi jakaa niin moneen osakesarjaan kuin yhtiössä on toimivia ammattia harjoittavia osakkaita. Kunkin sarjan osakkeet antavat oikeuden harjoittaa ammattitoimintaa yhtiön tiloissa. Kunkin osakesarjan osinko-oikeus määräytyy sen vastaanottokohtaisen tuloksen perusteella, minkä osakesarjan vastaanotto-oikeuden käyttö on yhtiöön tuottanut. Yhtiön laskentatoimi on yhtiöjärjestyksen mukaan hoidettava siten, että kuhunkin osakesarjaan liittyvän vastaanoton käyttöoikeuden tulos on todennettavissa.

7 303 Tällaisessa mallissa osingon peruste on täsmällisesti yhtiöjärjestyksessä määrätty, eikä osakkailla ole harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken. Verotuksellisesti se on sikäli ongelmallinen, että osinko määräytyy pikemminkin työpanoksen kuin sijoitetun pääoman perusteella. Osinko luetaan pääomatuloksi vain yhdeksään prosenttiin asti nettovarallisuudesta, joten näin ollen esimerkissä ei synny veroetua siihen verrattuna, että kukin osakas olisi yksin osakkaana omassa osakeyhtiössä, joka hallitsisi osakkaan vastaanottotilaa. Mikäli osinko perustuu yhtiöjärjestyksen riittävän yksiselitteiseen säännökseen, eikä jätä voiton jakautumista osakkaiden kesken sovittavaksi, menettelyä ei Verohallituksen käsityksen mukaan voida pitää veronkiertona. A Oy:n yhtiöjärjestyksessä on eri osakesarjoille jaettavien varojen määrä yksilöity olennaisesti yksityiskohtaisemmin kuin vastineessa viitatuissa asianajotoimistojen ja lääkäriasemien yhtiöjärjestyksissä. Yhtiön valitsemalle liiketoimintamallille ja omistusrakenteelle on verotuksesta riippumattomat liiketoiminnan kasvuhakuisuuteen, kilpailukykyyn ja lääkäreiden sitouttamiseen liittyvät syyt. Ammattitaitoisista lääkäreistä on työmarkkinoilla pulaa ja useat muutkin lääkäriliiketoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat suunnittelemassa tai ovat toteuttaneet vastaavankaltaisia sitouttamisjärjestelyjä lääkärivoimavarojen pitkäaikaiseksi turvaamiseksi. A Oy:n hallussa ja sen liiketoiminnan käytössä olevat varat eivät ole jaettu osakkeenomistajille ilman osingonjakopäätöstä. Vaatimus, että yhtiössä ilman yhtiöoikeudellista osingonjakopäätöstä olevat varat tulisi verottaa välittömästi osingonjakopäätöksestä riippumatta, merkitsisi, että kaikissa suomalaisissa yhden osakkeenomistajan osakeyhtiössä koko tulos verotettaisiin osakkaan tulona. Hallituksen esityksessä HE 53/1998 laeiksi verotusmenettelystä annetun lain ja ennakkoperintälain 27 :n muuttamisesta kiinnitettiin erityisesti huomiota verovelvollisen oikeusturvaan ja luottamuksen suojaan osakeyhtiön sivuuttamisen yhteydessä. Osakeyhtiön sivuuttamiseen suhtauduttiin esityksessä erityisen kriittisesti. Muun muassa Verotuksen oikeusturvatyöryhmä esitti ensin sivuuttamisesta luopumista kokonaan, mutta päätyi vaihtoehtoisen mallin mukaan siihen, että ainakin elinkeinotoiminnasta saatu tulo verotetaisiin kuitenkin aina yhteisön tulona. Verohallituksen yhtenäistämisohjeessa, kohdassa 3.10 todetaan, että lähtökohtaisesti osakeyhtiön tuloa verotetaan aina osakeyhtiön tulona. Elinkeinotoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä ei pääsääntöisesti sivuuteta. Samassa yhteydessä todetaan, että elinkeinotoimintaa harjoittava yhtiö voi myydä yksinomaan osakkaan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvan suoritteen ostajalle. Vaikka yhtiö hankkii työsuorituksen vastikkeetta tai vähäisellä palkan maksulla osakkaaltaan, osakeyhtiön osakkaan voidaan katsoa toimineen omistamansa osakeyhtiön lukuun. Osakeyhtiön saama tulo verotetaan osakkaalla osingonjaon yhteydessä. Jo verohallituksen yhtenäistämisohje osoittaa, ettei ole edellytyksiä sivuuttaa osakeyhtiötä. Verohallituksen yhtenäistämisohjeesta ilmenee, että sivuuttaminen voi liittyä käytännössä perheenjäseniä suosivaan voitonjakoon yhtiöissä, joissa henkilökohtaiseen toimintaan perustuvaan yhtiöön jätetty tulos siirtyy perheenjäseninä oleville osakkaille voitonjakona. Tällaisesta perheenjäseniä suosivasta omistusrakennejärjestelystä ei ole A Oy:n tai sen osakkeenomistajien osalta edes väitetty olevan kysymys. Verohallituksen julkaisussa Henkilöverotuksen käsikirja, kohdassa 17, Verotuksen toimittaminen, todetaan, ettei osakeyhtiötä voitane sivuuttaa, jos sen katsotaan harjoittavan liiketoimintaa. Asiaan vaikuttavia seikkoja voivat olla myös muun muassa toimeksiantajien lukumäärä, liikevaihdon suuruus, osakeyhtiön käyttöomaisuuden arvo ja harjoitetun toiminnan laatu.

8 304 Korkeimmasta hallinto-oikeudesta Veroasiamies on antanut vastaselityksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Kun otetaan huomioon valituksessa esitetyt vaatimukset, lainsäädännön nykytila sekä Keskusverolautakunnan päätös perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, ei ole syytä muuttaa Keskusverolautakunnan antaman ennakkoratkaisun lopputulosta. Tämän vuoksi korkein hallintooikeus hylkää valituksen. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Ilkka Pere, Ahti Vapaavuori, Matti Pellonpää ja Matti Halén. Asian esittelijä Marina Äimä. Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys. Hallintoneuvosten Matti Halénin ja Ilkka Peren äänestyslausunnot: 1. Eri mieltä olleen hallintoneuvos Matti Halénin lausunto: Hakemuksessa on kysymys yleisesti kaikkien sellaisten suoritusten verottamisesta osinkona, jotka A Oy:lle laaditun yhtiöjärjestyksen luonnoksen perusteella jaettaisiin yhtiöstä osingon nimellä. Yhtiöjärjestys on vasta luonnoksen asteella. Ei ole sen vuoksi vielä selvä, mihin hakemuksessa tarkoitetut osingot voisivat perustua. Esimerkiksi hakemuksen selostuksen mukaan yhtiön kantaosakkeidenkin tulos voitaisiin jakaa osakesarjakohtaisin kustannuspaikkoihin. Hakemuksessa on kysymys järjestelystä, jossa lääkärin työstä saatua tuloa pyritään muuntamaan osakeyhtiölain mukaiseksi osingoksi. Veron kiertämistä koskevien säännösten soveltaminen voi tulla asiassa kysymykseen osakkuutta koskevista lopullisista järjestelyistä riippuen. Näistä syistä katson, ettei asiassa ole perusteita antaa ennakkoratkaisua nyt esillä olevasta kysymyksestä eli osinkojen verotuksesta, eikä siten muistakaan ennakkoratkaisukysymyksistä. Sen vuoksi kumoan ja poistan Keskusverolautakunnan asiassa antaman ennakkoratkaisun. Velvoitettuna lausumaan ennakkoratkaisun sisällöstä totean seuraavaa: Hakemuksen lähtökohtana olevaa järjestelyä, jossa osakeyhtiöllä on eri osakesarjoja ja niiden oikeus osinkoon määräytyy osakkeen perusteella hallitun vastaanoton tai muutoin osakkeen omistajan erillisen tuloksen perusteella, on pidetty liiketaloudellisesti perusteltuina lääkärikeskus- ja asianajotoimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä. Niissä lääkärin tai asianajajan ammattia elinkeinotoimintana harjoittavat henkilöt ovat yhdistäneet toimintansa yhteen yhtiöön toiminnallisista syistä. Osakesarjajärjestelyllä pyritään saattamaan nämä ammatinharjoittajat samaan asemaan, missä he olisivat, jos he harjoittaisivat toimintaa yksin osakeyhtiömuodossa. Menettelyn verokohtelusta ei ole kuitenkaan ollut selkeää oikeuskäytäntöä. Hakemuksen mukainen järjestely koskisi myös muunlaista lääkäreiden työskentelyä kuin vastaanoton pitämistä ammatinharjoittajana. Lääkärit tekisivät työtä, jota tavallisesti tehdään työsuhteessa. Työskentely järjestettäisiin sellaiseen oikeudelliseen muotoon, että yhtiö toimisi työvoiman vuokralleantajana ja työn tekevät lääkärit nostaisivat työstä maksetun määrän osinkona yhtiöstä. Lääkärien asema järjestettäisiin voimaan tulleen uuden osakeyhtiölain (624/2006) aikaisempaa joustavampia säännöksiä hyödyntäen. A Oy:llä olisi itsellään valmiina vastaanottosarjan osakkeita, jotka voitaisiin suunnata yhtiöön työskentelemään tulevalle. Tämä voisi tapahtua maksuttomalla annilla, jolloin osakas ei tekisi sijoitusta yhtiöön. Osakkaalla olisi toimintaansa varten yhtiön kirjanpidossa oma kustannuspaikka, johon kirjattaisiin hänen toiminnastaan saadut tulot ja toimintaan kohdistuvat menot. Osakkaalla olisi oikeus nostaa tämä erillistulos osinkona. Tämän osingon saajaksi hakija perustaisi lääkärille tarvittaessa valmiiksi holdingyhtiön, mikä mahdollistaisi tuon siirtämisen holdingyhtiöön verovapaasti. Nostamattomalta osaltaan määrä merkittäisiin kustannuspaikan rahastoiduksi toimintatulokseksi. Vastaanotto-osakkeet lunastettaisiin yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaalta, kun tämän toimi- tai työsuhde yhtiöön päättyy. Lunastussumma olisi osakkeille laskettu jakamattomien toimintatulosten ylijäämä. Näin osakas

9 305 saisi toimintansa päättyessä yhtiöstä vain omasta työskentelystään kertyneen rahastoidun tulon. Osakas voisi nostaa työstä saamansa osinkotulon jo kesken tilikauden. Hakemuksen mukaisen järjestelyn tarkoituksena on mainitulla tavalla meneteltäessä muuntaa A Oy:n nimissä laskutetusta työstä saatu henkilökohtainen tulo osakeyhtiölain mukaiseksi osingoksi. Uudella osakeyhtiölailla on sopimusvapautta lisäämällä pyritty mahdollistamaan aikaisempaa laajemmin taloudelliset järjestelyt, joista osakkaat ovat yksimielisiä, ja siten myös helpottamaan varojen siirtoja yhtiön ja osakkaiden välillä. Tällöin osinkona jaetun määrän taloudellinen peruste voi olla erilainen kuin mitä osingolla perinteisesti on tarkoitettu. Katson, että järjestelyn siviilioikeudellisesta hyväksyttävyydestä huolimatta osakeyhtiölain mukaan osingoksi luokiteltava suoritus voidaan verotusmenettelystä annetun lain 28 :n säännös huomioon ottaen katsoa verotuksessa muunlaiseksi tuloksi varsinaisen luonteensa mukaisesti. Hakemuksessa esitetyllä tavalla määräytyvään osinkoon ei ainakaan kaikissa tapauksissa liity ottaen huomioon osingon määräytymisperusteen, osakkuuden määräaikaisuuden, osakkeiden luovutuskelvottomuuden ja lunastussumman rajoittumisen jakamattomien toimintatulosten ylijäämään, sekä mahdollisen pääomansijoituksen puuttumisen, osingolle luonteenomaisia tunnusmerkkejä, vaan verotuksellisesti kysymys on henkilökohtaisesta työstä saadusta korvauksesta, johon ei sovelleta osinkoa koskevia säännöksiä. Edellä mainituilla perusteilla kumoan keskusverolautakunnan päätöksen nyt esillä olevan ennakkoratkaisukysymyksen osalta ja lausun uutena ennakkoratkaisuna, että jos A Oy jakaa hakemuksessa tarkoitetulla tavalla varoja osingon nimellä, suorituksiin ei sovelleta tuloverolain 33 b : ää tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :ää. Ennakkoratkaisua on näin muutettuna noudatettava sitovana Keskusverolautakunnan päätöksessä mainituissa verotuksissa, jos hakijat niin vaativat. 2. Eri mieltä olleen hallintoneuvos Ilkka Peren äänestyslausunto: Yhdyn hallintoneuvos Matti Halénin äänestyslausuntoon siltä osin kuin siinä on kysymys ennakkoratkaisun sisällöstä. * * * Oikeustapauskommentti KHO 2008:6 1 Osingoltaan erilaiset osakkeet ja niiden verotus 1.1 Johdanto Osakeyhtiölain (624/2006, OYL) esitöistä 1 ilmenee, että lain sääntelytavoitteena on ollut yritysten toimintamahdollisuuksien lisääminen hallitulla tavalla sekä joustavan ja kilpailukykyisen osakeyhtiölain säätäminen, joka antaa riittävän turvan vähemmistöosakkeenomistajille ja velkojille. Tämä tarkoittaa muun muassa yhtiökohtaisten, tehokkaiden ja joustavien menettelyjen sallimista vuoden 1978 osakeyhtiölakisääntelyä (734/1978, EOYL) useammin. Hallituksen esityksen mukaan osakeyhtiölakiuudistuksen lähtökohdat ja ehdotusten tavoitteet johtavat yhtiöiden toiminnan tehostumiseen ja siten vallalla olevan oikeustaloustieteellisesti värittyneen käsityksen mukaan myös taloudellisiin tehokkuusetuihin. 2 Uudistuksessa merkittävä rooli on lain pääomarakennetta ja rahoitusvälineitä koskevalla sääntelyllä. Lain joustavuutta ja kilpailukykyisyyttä vahvistettiin pää- 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi HE 109/2005 vp (HE 109/2005 vp), s ja Ks. HE 109/2005 vp, s

10 306 Korkeimmasta hallinto-oikeudesta omarakenteen ja siihen liittyvän varallisuusjärjestelmän uudistamisen ohella lisäämällä muun muassa lain tahdonvaltaisuutta, joka näyttäytyy lain sopimuksenvaraisuuden lisääntymisenä. Toisaalta lainvalmistelussa erityistä huomiota kiinnitettiin myös yhtiön sidosryhmien asemaan. Yhtiöiden toimintamahdollisuuksia lisäävät keinot valittiin siten, ettei niillä olisi olennaisia vaikutuksia yhtiön sidosryhmien, erityisesti vähemmistöosakkeenomistajien ja velkojien asemaan Tahdonvaltaisuuden periaate Tahdonvaltaisuuden periaate ilmenee tavallaan kahdella tasolla. Se vaikuttaa yhtäältä lain säännösten sisällöllisenä sopimuksenvaraisuutena ja mallisääntelyn luonteisena sekä toisaalta siten, että osakkeenomistajat voivat määrätä yhtiöjärjestyksessä yhtiön toiminnasta sopimusvapauden, hyvän tavan ja osakeyhtiölain ja muun lain pakottavien säännösten asettamissa rajoissa. 4 OYL 1 luvun 9 :n tahdonvaltaisuuden periaate on vahvasti esillä läpi koko osakeyhtiölain sääntelyn, mutta erityisen suuri rooli sillä on osakeyhtiön varainhankintavälineitä koskevassa sääntelyssä. Korostamalla sääntelyn tahdonvaltaisuutta lainsäätäjän tavoitteena voidaan katsoa olleen antaa yhtiölle ja sijoittajalle mahdollisimman monipuoliset keinot tyydyttää yhtäältä yhtiön rahoitustarpeet sekä toisaalta sijoittajan sijoitustarpeet, mutta myös antaa osakkeenomistajille laajat mahdollisuudet sopia valta- ja varallisuussuhteistaan yhtiössä haluamallaan tavalla. Osaketta koskevalle sääntelylle onkin tunnusomaista, että se on lähtökohtaisesti sopimuksenvaraista. Sopimuksenvaraisten säännösten käyttäminen on mahdollista, koska rahoitusvälineiden sisältöä koskevalla sääntelyllä on vain vähän liityntää sellaisiin yhtiöoikeudellisiin oikeushyviin, jotka edellyttäisivät tuekseen pakottavaa sääntelyä. Osakkeen tuottamia oikeuksia koskevilla säännöksillä ei ratkaista esimerkiksi velkojiensuojan sisältöä, laittoman varojenjaon seuraamuksia taikka yhtiön informaatiovelvoitteen sisältöä ja ulottuvuutta. Kysymys on enemmänkin yhtiöön pääomaa oman pääoman ehdoin sijoittavien toimijoiden välisistä suhteista. Sanotusta seuraa, että osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestykseen otettavilla määräyksillä osakeyhtiölain ja muun lain pakottavan säännöksen sekä hyvän tavan asettamissa rajoissa määrätä keskinäisistä suhteistaan sekä yhtiön osakerahoituksen sisällöstä sekä määrästä. 5 2 Yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen suhde Yhtiöjärjestystä ja osakeyhtiölakia (vakiosopimuksen luonteisesti ymmärrettynä) täydentää osakkaiden välillä solmitut osakassopimukset. 6 Joissakin tapauksissa yhtiötä koskeva osakkeenomistajien välinen sopiminen tapahtuu pääosin osakassopimuksessa jopa siinä laajuudessa, että voidaan kuvainnollisesti puhua yhtiökokouksen päätösvallan sopimusoikeudellisesta sivuuttamisesta. Yhtiökokouksen päätösvallan sopimusoikeudellisella sivuuttamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että osakkeenomistajat ovat sopimusoikeudellisesti ennakolta sitoutuneet tekemään yksimielisesti yhtiökokouksessa tiettyjen asioiden osalta kuten kullekin osakkaalle jaettavan osingon suuruudesta taikka sen määräytymisen perusteesta osakassopimukseen perustuvat päätökset sovitun mukaisesti. Osakeyhtiöoikeudellisesti kukin osakkeenomistaja on kuitenkin oikeutettu käyttämään osakkeen tuottamia hallin- 3 Ks. HE 109/2005 vp, s Ks. Mähönen, Jukka & Villa, Seppo: Osakeyhtiö I. Yleiset opit. Porvoo 2006, (Mähönen Villa 2006 I) s Ks. Mähönen, Jukka & Villa, Seppo: Osakeyhtiö II. Pääomarakenne ja rahoitus. Porvoo 2006, (Mähönen Villa II) 2006 II), s Ks. yhtiöjärjestystä koskevista teorioista sekä erityisesti yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen välisestä suhteesta Helminen, Sakari: Osakeyhtiön yhtiöjärjestys, Helsinki 2006, (Helminen 2006) s. 50 ss. ja 97 ss. Ks. tarkemmin osakassopimuksen sisällöstä, tehtävästä, tulkinnasta, sitovuudesta jne. Ari Saarnilehto (toim.): Osakassopimuksesta. Turku 1995.

11 307 noimisoikeuksia yhtiökokouksessa parhaaksi katsomallaan tavalla riippumatta siitä, miten hän on näiden oikeuksien käyttämiseen sopimuksin sitoutunut, eikä yhtiökokouksen päätöstä rasita tältä osin osakeyhtiöoikeudellinen pätemättömyys- tai mitättömyysperuste. Jos osakkeen tuottamien hallinnoimisoikeuksien käyttäminen yhtiökokouksessa eroaa sovitusta, osakkeenomistaja voi joutua vastaamaan toimistaan sopimusrikkomusta koskevien sääntöjen perusteella. 7 Osakassopimus on osakkeenomistajien välinen vapaaehtoinen sopimus ja yhtiöjärjestys osakeyhtiölaissa säädetty osin pakollinen 8 normisto. Kuten Helminen toteaa, osakassopimuksella ja yhtiöjärjestyksellä tavoitellaan samoja päämääriä, mutta sääntelykompetenssin laajuuden ja sitovuuden osalta eri tavalla. Osakassopimus ja yhtiöjärjestys eroavat toisistaan myös sen suhteen, miten niiden ehdot tai määräykset on otettava huomioon yhtiön päätöksenteossa. 9 Helminen kirjaa osakassopimuksen eduksi suhteessa yhtiöjärjestyksen tiettyjä etuja: 1) osakassopimus on sopimusvälineenä joustavampi kuin yhtiöjärjestys lähinnä sopimusvapauden laajuuden vuoksi ja sen vuoksi, ettei sopimuksen voimaantulo ole sidoksissa rekisteröintiin eikä sitä tarvitse hyväksyä yhtiökokouksessa ja 2) osakassopimus ei ole lähtökohtaisesti julkinen asiakirja, toisin kuin yhtiöjärjestys. 10 Osakassopimukseen liittyy myös heikkouksia. Yksi niistä on se, ettei osakassopimuksella ole osakeyhtiöoikeudellista sitovuutta, vaikkakin osapuolet pyrkivät saamaan osakassopimuksen ehdoille mahdollisemman suuren yhtiöoikeudellisen sitovuuden ja vaikutuksen. Tämä on luonnollista, koska osapuolet haluavat yleensä vaikuttaa osakassopimuksella yhtiön toimintaan Osakkeiden erilajistamisen mahdollisuudet Osakeyhtiölain mukaisen mallisääntelyn lähtökohtana on, että kaikki osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet (OYL 3 luvun 1 :n 1 momentin 1. virke ja 1 luvun 7 ). Toisaalta OYL 1 luvun 9 mahdollistaa sen, että osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta, pääomarakenteesta ja yhtiön varojen jakamisesta siten, että yhtiössä voi olla suuri määrä erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tuottavia osakkeita (OYL 3 luvun 1 :n 1 momentin 2. virke). OYL 1 luvun 9 :n sopimusvapauden laajuus ilmenee erityisen hyvin OYL 13 luvun 6 :n 4 momentin säännöksessä, jonka mukaan yhtiö vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin OYL 13 luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta. Säännös mahdollistaa muun muassa sen, että yhtiön varoja voidaan jakaa vaikkapa osakkeenomistajapiirin ulkopuoliselle noudattamalla muutoin varojen jakamisen menettelyllisiä ja aineellisia säännöksiä. Osakeyhtiölain osaketta koskevasta sääntelystä seuraa, että yhtiöjärjestyksen määräyksellä voidaan perustaa esimerkiksi sellaisia osakelajeja, joiden oikeus osinkoon on määritetty laskettavaksi yhtiön tietyn sisäisen kustannuspaikan tuloksen perusteella ja siis osakelajikohtaisesti. Tällaisen määräyksen mukaan kyseisen osakelajin osakkeelle on maksettava osinkoa yhtiöjärjestyksessä määritetyn laskentakaavan mukaan riippumatta siitä, minkä suuruinen osinko yhtiön muiden osakelajin osakkeille mahdollisesti maksetaan. Osingon jakamisen edellytyksenä kuitenkin on, 7 Osakassopimuksen yhtiöoikeudellista sitovuutta pyritään usein vahvistamaan ottamalla sopimukseen sopimussakko-, vahingonkorvaus- ja muita ehtoja, kuten yleisvelvoitelauseke, joka velvoittaa osapuolta tai tämän edustajaa tai asiamiestä toimimaan ja äänestämään yhtiön yhtiökokouksessa, hallituksessa ja muissa yhtiötä koskevissa yhteyksissä osakassopimuksessa sovitulla ja tarkoitetulla tavalla. Ks. tarkemmin esim. Helminen 2006, s OYL 2 luvun 3 :n 1 momentin mukaan yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön: 1) toiminimi; 2) kotipaikkana oleva Suomen kunta, sekä 3) toimiala. Yhtiöjärjestyksen muut määräykset ovat luonteeltaan sopimuksenvaraisia tai sellaisia, että osakeyhtiölaissa sallittujen toimintojen käyttäminen edellyttää, että niistä määrätään yhtiöjärjestyksessä. 9 Helminen 2006, s Ks. Helminen 2006, s Ks. Helminen 2006, s. 100.

12 308 Korkeimmasta hallinto-oikeudesta että osinkoa jaetaan noudattamalla osakeyhtiölain varojen jakamista koskevia menettelyllisiä ja aineellisia säännöksiä. Kuvatunlaisia osakelajeja (tai -sarjoja) käytetään lääkäri-, insinööri-, arkkitehti- sekä asianajoyhtiöissä tai muissa vastaavissa ammatinharjoittajien osakeyhtiömuotoisissa yhteenliittymissä, joissa tavoitellaan yhtiön varojen jakamista kunkin osakkeenomistajan yhtiöön kerryttämän tuloksen suhteessa. Tällaisia järjestelyjä on pidetty liiketaloudellisesti perusteltuina erityisesti lääkärikeskus- ja asianajotoimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä. Niissä lääkärin tai asianajajan ammattia elinkeinotoimintana harjoittavat henkilöt ovat yhdistäneet toimintansa yhteen yhtiöön liiketoiminnallisista syistä. Osakesarjajärjestelyllä voidaan pyrkiä joko saattamaan ammatinharjoittajat samaan asemaan, missä he olisivat, jos he harjoittaisivat toimintaa yksin osakeyhtiömuodossa tai mahdollistamaan yhteenliittymän tarkoituksenmukainen hallinnointi, mahdollisemman tehokas toiminta, yksilöllinen ja osakaskohtainen osingon laskeminen ja sen jakaminen sekä uusien osakkaiden liittyminen yhtiöön kohtuullisin pääomasijoitusvelvollisuuksin. 4 Osinko-oikeudeltaan erilajisten osakkeiden verotus 4.1 Mistä on kysymys? Osinko-oikeudeltaan erilajisten osakkeiden verokohtelusta on esitetty eri näkemyksiä. Yhtäältä on katsottu, että osakaskohtaisten toimintatulosten perusteella jaettavan tulon käsitteleminen osinkoja koskevien sääntöjen mukaan ei vastaa asian eli osingon varsinaista luonnetta tai taloudellista tarkoitusta ja järjestelyyn tulisi soveltaa verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) 28 :n veronkiertoa koskevaa säännöstä. Toisaalta on katsottu, ettei nykyinen verolainsäädäntö aseta estettä sille, että yhtiöllä on erilaisia osakesarjoja, joille maksettava osinko määräytyy eri perustein, kuten tiettyjen toiminta-aluekohtaisen tuloslaskennan perusteella. Verotuksessa ongelmana on yleisesti pidetty sitä, että osakeyhtiöoikeudellisesti täysin pätevä ja lain mukainen osakelajijärjestely voi mahdollistaa osakkaan osakeyhtiössä tekemän työtulon muuttamisen osinkotulona verotettavaksi. Kritiikin mukaan järjestelyssä ei olisi kysymys tuloverolain (1535/1992, TVL) 33 b :n (716/2004) tai elinkeinoverolain (360/1968, EVL) 6 a :n (717/2004) tarkoittamasta osingosta, koska osakeyhtiön sisään on rakennettu kullekin osakkaalle tämän omaan ammattitoimintaan liittyvä osa, jonka tuotto ohjautuu nimenomaan kyseiselle osakkaalle. Järjestelyn siviilioikeudellisesta hyväksyttävyydestä huolimatta osakeyhtiölain mukaan osingoksi luokiteltava suoritus olisi VML 28 :n säännös huomioon ottaen katsottava verotuksessa muunlaiseksi tuloksi varsinaisen luonteensa mukaisesti. Kritiikin terävimmän kärjen mukaan kunkin osakkaan ammattitoimintaosuus on erotettava yhtiöstä ja näitä osuuksia tarkasteltava osakkaan oman ammattitoiminnan harjoittamisena tai vaihtoehtoisesti, että yritysrakenne on sivuutettava, koska kysymys on tosiasiallisesti yksittäisen osakkaan omaan lukuun tapahtuvasta toimen harjoittamisesta. Kysymys on viime kädessä yhtiö- ja vero-oikeuden välisestä kollisiosta ja siitä, missä määrin verotuksessa tulisi seurata asian siviilioikeudellista tarkoitusta ja luonnetta. Osinko-oikeudeltaan erilajisia osakkeita koskevaa oikeustilaa on sivuttu niin Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005:n päivätyssä muistiossa kuin Verohallituksen antamassa ohjeessa 13 sekä Keskusverolautakunnan 12 VVM 4/2006 / Verotus, tilinpäätös ja yhtiöoikeus. (Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005:n päivätty muistio. 13 Verohallituksen ohje Dnro 206/345/2007 / Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen.

13 309 antamassa ennakkoratkaisussa 14 ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 pohti päivätyssä muistiossaan osakeyhtiölakiehdotuksen ja verotuksen yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. Työryhmä piti osakeyhtiölain esitöissä sidosryhmien asemasta esitettyä: [E]hdotukset on pyritty laatimaan siten, ettei velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien yhtiöön liittyvä riski lisäänny tavalla, joka nostaisi yritysrahoitukseen liittyviä kustannuksia 16 ja että taloudellisen toiminnan sääntelyn tulisi ennen kaikkea edistää taloudellista tehokkuutta, osakeyhtiölain verotukseen kohdistuvien vaikutusten kannalta merkityksellisenä. 17 Työryhmän mukaan osakeyhtiölakisääntelyssä ei huomioida riittävästi muista intresseistä johtuvia näkökulmia varsinkaan, jos ne ovat yhtiön ja osakkeenomistajan taloudellista tehokkuutta vähentäviä, vaan osakeyhtiölakisääntelyn voidaan katsoa toteuttavan sektorikohtaisia tavoitteitaan omista lähtökohdistaan käsin. Työryhmä tulkitsi, että osakeyhtiölakiuudistuksessa on selvästi lähdetty siitä, että lain vaikutukset esimerkiksi verotukseen on ratkaistava muussa lainsäädännössä. Tästä voi seurata, että osakeyhtiölain tavoitteet eivät välttämättä toteudu muussa sääntelyssä ja että asiantila saattaa vaikuttaa yritysten ja osakkaiden kannalta ongelmalliselta. 18 Tästä ongelmasta tietoisena työryhmä tarkasteli osakeyhtiölakiehdotuksen 19 vaikutuksia verolainsäädäntöön pitäen silmällä sitä, että verolainsäädäntö säilyy ehdotetuista osakeyhtiölainsäädännön muutoksista huolimatta mahdollisemman johdonmukaisena ja että osakeyhtiölakiuudistuksessa omaksutut ratkaisut eivät heikennä veropohjaa. Työryhmä totesi ongelmia verotukseen aiheutuvan erityisesti siitä, että uudistus vaikuttaa osakeyhtiön pääomarakenteisiin ja että varojenjakamisen säännöksiä muutetaan tavalla, joka hämärtää voitonjaon ja yhtiöön sijoitettujen varojen palautuksen eroja. 20 Osingon ja muiden sallittujen varojenjakomuotojen välinen raja ei ole perinteisesti ollut verotuksessa epäselvä. Ratkaisevana kriteerinä on pidetty varojen jakamisen siviilioikeudellista menettelyä sekä luonnetta ja osingon verokohtelu on liittynyt suorituksiin, jotka yhtiökokouksen päätöksen mukaan ovat olleet osinkoa ja sellaisena myös veroviranomaiselle ilmoitettu. 21 Työryhmä käsitteli myös kysymystä siitä, miten yhtiöjärjestyksen määräykseen perustuvaa erisuuruista osinkoa tulisi verotuksessa kohdella. Työryhmä hyväksyi sellaisen osakesarjamallin, jossa osingon peruste on täsmällisesti yhtiöjärjestyksessä määrätty, eikä osakkailla ole harkintavaltaa osingonjaon kohdentumisessa osakesarjojen kesken. Työryhmän suhtautuminen oli sitä vastoin negatiivinen tilanteeseen, jossa yhtiöjärjestyksessä vain määrätään, että osinko jaetaan yhtiössä työskentelevien osakkaiden kesken heidän työskentelynsä määrien suhteessa, koska jaetulla määrällä ei olisi yhteyttä osakkeisiin. Työryhmä korosti erityisesti, etteivät osakeyhtiölain säännösten tulkinnat saisi johtaa yhtiöjärjestyksiin, joilla työn arvoa tai muuta kuin osingonluonteista tuloa voidaan muuntaa osinkotuloksi ja että osingonjaon on tapahduttava lain 14 KVL 20/ KHO 1999:24, KHO , Dro. 2502/2/00 taltio:1564 sekä KHO 2008:6. Ks. myös Turun HAO , Dro /06/8110 taltio 07/0718/3. 16 HE 109/2005 vp, s VVM 4/2006, s Ks. VVM 4/2006, s HE 109/2005 vp. 20 Ks VVM , s Ks. VVM 4/2006, s. 152.

14 310 Korkeimmasta hallinto-oikeudesta tai yhtiöjärjestyksen mukaan. 22 Kysymys ei olisi osingonjaosta taloudellisessa mielessä, jos yhtiöjärjestyksessä määrätään osingon jakamisesta tietylle henkilölle tai osingon jakautuminen osakkaiden kesken jätetään yhtiökokouksen harkintaan. 23 Työryhmän kannanotoissa korostui ajatus, jonka mukaan varojen jakamisen on perustuttava osakeomistukseen, eikä johonkin muuhun seikkaan, kuten yhtiön hyväksi tehtyyn työhön, yhtiön palveluksien käyttöön tai tuotteiden ostoon jne. 4.3 Verohallituksen ohje Myös Verohallituksen ohjeessa 24 käsitellään osakkeille jaettavaa erisuuruista osinkoa koskevaa verotusongelmaa. Ohjeessa suhtaudutaan hyväksyvästi erisuuruisen osingon jakamiseen edellyttäen, että yhtiöjärjestyksestä ilmenee, mikä on erilaisen osingonjaon peruste ja että se on yhtiöjärjestyksessä riittävän täsmällisesti määrätty. Ohjeessa kuvatun esimerkin mukaan yhtiöjärjestyksen määräyksillä voidaan pyrkiä esimerkiksi lääkärikeskusyhtiöissä luomaan järjestelmä, jossa yhtiön tuotto voidaan jakaa osakkaille heidän käyttämiensä yhtiön palveluksien mukaan. Kunkin sarjan osakkeet antavat oikeuden harjoittaa ammattitoimintaa yhtiön tiloissa ja kunkin osakesarjan osinko-oikeus määräytyy sen vastaanottokohtaisen tuloksen perusteella, minkä osakesarjan vastaanotto-oikeuden käyttö on yhtiöön tuottanut. Jos yhtiön laskentatoimi on yhtiöjärjestyksen mukaan hoidettava siten, että kuhunkin osakesarjaan liittyvän vastaanoton käyttöoikeuden tulos on todennettavissa, niin kullekin osakesarjalle on kohdistettavissa oma laskennallinen tuloksensa. Tällaisessa mallissa osingon peruste on riittävän täsmällisesti yhtiöjärjestyksessä määrätty, eikä osakkailla ole harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken. Verohallitus on Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005:n tavoin pohtinut myös sitä, että järjestelyssä osinko määräytyy pikemminkin työpanoksen kuin sijoitetun pääoman perusteella. Tässä pohdinnassa Verohallitus päätyi kuitenkin siihen, että esimerkin mukaan järjestelyssä ei synny veroetua siihen verrattuna, että kukin osakas olisi yksin osakkaana omassa osakeyhtiössä, joka hallitsisi osakkaan vastaanottotilaa, koska osinko luetaan pääomatuloksi vain yhdeksään prosenttiin asti nettovarallisuudesta. Verohallitus toteaa johtopäätöksenään: [M]ikäli osinko perustuu yhtiöjärjestyksen riittävän yksiselitteiseen säännökseen, eikä jätä voiton jakautumista osakkaiden kesken sovittavaksi, menettelyä ei Verohallituksen käsityksen mukaan voida pitää veronkiertona. Osingosta ei olisi ohjeen mukaan taloudellisessa mielessä kysymys, jos yhtiöjärjestyksessä määrätään osingon jakamisesta tietyille henkilöille (niin sanottu suosiva jako) tai osingon jakautuminen osakkaiden kesken jätetään yhtiökokouksen harkintaan. Verohallituksen ohjeen mukaan OYL 13 luvun 6 :n 4 momentin mahdollistamaa niin sanottua suosivaa jakoa on verotettava siten, että tulo katsotaan sen osakkeenomistajan tuloksi, jolle se lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan olisi kuulunut. Myös Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 (s. 178) on ehdottanut vastaavaa tulkintaa. 4.4 KHO 1999:24 ja (taltio 1564) Ratkaisusta KHO 1999:24 ilmenee se, että tuotto-oikeudeltaan erilaisten osakkeiden käytettävyys ja mahdollisuus jakaa osinkoa vain osalle osakesarjoista on oikeuskäytännössä jo aikaisemmin hyväksytty. Tapausselosteen mukaan pörssissä noteeraamattoman osakeyhtiön osakas omisti yhtiön 30 osakkeen osakekannasta 27 osaketta, joista kolme kuului A-sarjaan ja 24 B-sarjaan. 22 Ks. VVM 4/2006, s Ks. VVM 4/2006, s Verohallituksen ohje Dnro 206/345/2007 / Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen.