EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.3.2013 C(2013) 1265 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA. 35401 (2013/N) Suomi Bisnesenkeli-järjestelmän pääomatulojen veronhuojennus Arvoisa ulkoasiainministeri 1. MENETTELY (1) Suomen viranomaiset ilmoittivat ennakkoon edellä mainitusta toimenpiteestä komissiolle 12. syyskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi samana päivänä numerolla SA.35041 (2012/PN). Toimenpiteestä neuvoteltiin 18. syyskuuta 2012 pidetyssä komission ja Suomen viranomaisten välisessä kokouksessa. Suomen viranomaiset toimittivat komissiolle lisätietoja 2. lokakuuta 2012 päivätyllä kirjeellä. Komissio pyysi Suomen viranomaisia selkiyttämään tiettyjä toimenpidettä koskevia seikkoja 4., 5., 11. ja 16. lokakuuta 2012 ja 18. tammikuuta 2013 päivätyillä sähköpostiviesteillä. Suomen viranomaiset vastasivat sähköpostiviesteihin 4. ja 10. lokakuuta 2012 ja lähettivät toimenpidettä koskevia lisätietoja 19. joulukuuta 2012 sekä 8., 9. ja 30. tammikuuta 2013. (2) Suomen viranomaiset ilmoittivat toimenpiteestä 1. helmikuuta 2013 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi samana päivänä numerolla SA.35041 (2013/N). Ilmoitus tehtiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 1 (SEUT-sopimus) 108 artiklan 1 EUVL L 115, 9.5.2008, s. 92. Ulkoasiainministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN - 00023 Helsinki Euroopan komissio, B-1049 Bryssel. Puhelin: vaihde (+32-2) 299 11 11.
3 kohdan mukaisesti, jotta toimenpide voidaan arvioida SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annetut yhteisön suuntaviivat 2, jäljempänä riskipääomasuuntaviivat. Suomen viranomaiset toimittivat lisätietoja 4. helmikuuta 2013. 2. TOIMENPITEEN KUVAUS 2.1. Tavoite (3) Suomalaisten pienyritysten pääomakuilun kaventamiseksi tukitoimenpiteellä myönnetään verokannustin luonnollisille henkilöille, jotka sijoittavat suoraan osakepääomaa Suomeen pysyvästi sijoittautuneisiin kohdeyhtiöihin. Toimenpiteellä pyritään tukemaan uusia innovatiivisia yrityksiä. 2.2. Oikeusperusta, tuen myöntävä viranomainen, kesto ja talousarvio (4) Toimenpiteen oikeusperusta on laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013 2015 (993/2012). 3 (5) Tuen myöntävä viranomainen on Suomen valtiovarainministeriö. Tuki myönnetään automaattisesti, kun objektiiviset myöntämisperusteet täyttyvät. Tuen myöntävällä viranomaisella ei ole tässä suhteessa harkintavaltaa. (6) Toimenpiteen kesto on kolme vuotta eli 31. joulukuuta 2015 saakka. Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet soveltamaan tarvittavia aiheellisia toimenpiteitä sen jälkeen, kun nykyisten riskipääomasuuntaviivojen voimassaolo päättyy. Suomen viranomaiset toteuttavat toimenpiteen vasta komission hyväksyttyä sen päätöksellään. (7) Toimenpiteen kokonaistalousarvion, joka muodostuu menetetyistä verotuloista, arvioidaan olevan 12 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2013 2015. Suomen viranomaisten mukaan veronhuojennusten myötä menetetyistä verotuloista palautuu valtiolle verotuloina noin 80 prosenttia tulevien 15 vuoden aikana. 2.3. Tukikelpoiset sijoitukset (8) Tukitoimenpiteeseen kuuluvia tukikelpoisia sijoituksia ovat yksinomaan sijoitukset, jotka tehdään hankkimalla kohdeyhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita (100- prosenttiset osakesijoitukset). Tukikelpoisiin sijoituksiin eivät kuulu jälkirahoitus eivätkä buyout-yritysostot. (9) Sijoittajaa ei vaadita omistamaan kohdeyhtiön osakkeita tiettyä vähimmäisaikaa. Suomen viranomaisten mukaan irtautuminen kuitenkin yleensä tapahtuu 8 10 vuoden kuluttua sijoituksesta. 4 2 EUVL C 194, 18.8.2006, s. 2. 3 Suomen eduskunta hyväksyi lakiesityksen 18. joulukuuta 2012, ja tasavallan presidentti vahvisti lain 28. joulukuuta 2012. Laki tulee voimaan erillisellä valtioneuvoston asetuksella sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt tukitoimenpiteen. 2
(10) Kohdeyhtiö voi vastaanottaa tukikelpoisia sijoituksia enintään 2,5 miljoonaa euroa kalenterivuoden aikana, ja niiden on täytettävä kaikki tässä päätöksessä asetetut vaatimukset. 2.4. Tukimuoto (11) Toimenpiteen mukaan tukikelpoiset sijoittajat saavat veronhuojennuksen, jonka puitteissa he voivat vähentää pääomatuloistaan 50 prosenttia kohdeyhtiöiden uuteen osakepääomaan sijoittamastaan määrästä. Pääomatuloista sijoitushetkellä vähennetty määrä katsotaan kokonaisuudessaan pääomatuloksi, kun osakkeet myydään (vähennyksen lukeminen tuloksi). Tämän vuoksi Suomen viranomaiset pitävät tätä verokannustinta veronmaksun lykkäyksenä. 2.4.1. Suomen nykyinen oikeuskehys (12) Suomen voimassa olevan lainsäädännön mukaan osakkeista saadut luovutusvoitot ovat kaikissa tapauksissa pääomatuloa. Verotettava pääomatulo lasketaan vähentämällä osakkeiden nettomyyntihinnasta hankintameno. 5 Pääomatulojen veroprosentti on 30. Yli 50 000 euron suuruisten pääomatulojen osalta veroprosentti on 32. 2.4.2. Verolykkäys (13) Toimenpiteen seurauksena luonnolliset henkilöt voivat vähentää kohdeyhtiön uuteen osakepääomaan sijoittamastaan määrästä 50 prosenttia muista lähteistä saamastaan nettopääomatulosta (vuokra-, osinko- ja korkotulot, luovutusvoitot jne.). Sijoitus katsotaan tehdyksi sillä hetkellä, kun osakeannissa merkityt uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin. (14) Verovähennyksen määrä on vähintään 5 000 euroa ja enintään 75 000 euroa. 6 Sijoittaja voi sijoittaa varoja useampaan kohdeyhtiöön, mutta vähennysten yhteismäärä saa olla enintään 150 000 euroa 7 verovuoden aikana. (15) Sama kohdeyhtiö voi vastaanottaa sijoituksia useammalta sijoittajalta. Tällöin verovähennys myönnetään yhdessä kohdeyhtiössä enintään 2,5 miljoonan euron sijoituksille kalenterivuoden aikana. (16) Vähennys myönnetään verovuosina 2013 2015. Mikäli sijoittaja ei voi vähentää 50 prosenttia tekemänsä sijoituksen määrästä sinä vuonna, jona sijoitus on tehty, vähentämättä jäävä osuus voidaan vähentää kolmen seuraavan vuoden pääomatuloista. (17) Vähennys luetaan tuloksi, kun osakkeet myydään. Sijoittajalle myönnetty verovähennys (50 prosenttia kohdeyhtiön uuteen osakepääomaan sijoitetusta määrästä) vähennetään 4 Suomen bisnesenkelien verkosto (FiBAN) tekee vuosittain tutkimuksen jäsentensä sijoituskäytänteistä. Viimeisimmän, vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan sijoitusten arvioitu omistusaika on 8 9 vuotta. https://www.fiban.org/ 5 Myyntihinta, josta on vähennetty hankintameno. Jos hankintameno on alle 20 prosenttia luovutushinnasta, todellisen hankintamenon sijaan vähennetään aina vähintään 20 prosenttia luovutushinnasta. 6 Tämä tarkoittaa, että tukitoimenpiteen piiriin kuuluvan sijoituksen on oltava määrältään 10 000 150 000 euroa. 7 Vähennykseen oikeuttavien sijoitusten yhteismäärä saa toisin sanoen olla enintään 300 000 euroa. 3
tuolloin osakkeiden hankintamenosta. Erotus vähennetään osakkeiden nettomyyntihinnasta. 8 (18) Tällä tavalla osakkeiden hankintahetkellä myönnetty verovähennys peruuntuu, koska veroja peritään enemmän osakkeiden myyntihetkellä. Jos osakkeet myydään tappiolla, tappio on pienempi kuin mitä se olisi ilman vähennyksen lukemista tuloksi. (19) Vähennys luetaan tuloksi myös seuraavissa tapauksissa: i) osakkeet lahjoitetaan, peritään tai luovutetaan muuten vastikkeetta; ii) kohdeyhtiö lakkaa harjoittamasta liiketoimintaa tai iii) sijoittaja muuttaa pois Suomesta. Viimeksi mainitussa tapauksessa vähennyksen tuloksi lukemisesta aiheutuvan veron maksamista lykätään, kunnes sijoittaja luovuttaa osakkeet tai muuttaa Euroopan talousalueen ulkopuolelle. 2.5. Tukikelpoiset sijoittajat (20) Tukitoimenpiteen mukainen veronlykkäys voidaan myöntää kaikille Suomessa yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille. Sijoitus on tehtävä suoraan kohdeyhtiöön. (21) Tukikelpoisella sijoittajalla ei saa olla yhteyksiä sijoituksen vastaanottavaan kohdeyhtiöön. 2.6. Kohdeyhtiöt (22) Toimenpide on kohdistettu yksinomaan pieniin yrityksiin 9, jotka kuuluvat unionissa sovellettavan pk-yritysten määritelmän 10 piiriin ja ovat Suomen lain mukaisia osakeyhtiöitä tai niitä oikeudelliselta muodoltaan vastaavia Euroopan talousalueella rekisteröityjä pääomayhtiöitä, jotka ovat velvollisia suorittamaan tuloveroa (jäljempänä kohdeyhtiöt ). Kohdeyhtiön perustamisesta tulee olla sijoituksen tekohetkellä kulunut enintään kuusi vuotta. 8 Esimerkki: Vuonna 2013 sijoitetaan 150 000 euroa liikkeeseen laskettuihin uusiin osakkeisiin. - vähennys pääomatuloista (50 % sijoituksesta) = 75 000 euroa Vuonna 2014 vähennetään 65 000 euroa. Vuonna 2015 vähennetään 10 000 euroa. Vuonna 2018 myydään osakkeet 170 000 euron nettohinnalla. Suomen voimassa olevan lainsäädännön mukaan verotettava luovutusvoitto lasketaan vähentämällä osakkeiden nettomyyntihinnasta hankintameno (170 000 euroa 150 000 euroa = 20 000 euroa). Verotettava luovutusvoitto on 20 000 euroa. Jos sijoittajalle myönnetään verovähennys vuosina 2015 ja 2016, luovutusvoittoa oikaistaan vähennystä vastaavasti eli 75 000 euroa (osakkeiden myyntihinnasta vähennetään hankintameno, josta puolestaan vähennetään toteutunut vähennys: 170 000 euroa [150 000 euroa 75 000 euroa] = 95 000 euroa). Näin ollen osakkeiden myynnistä syntyvä verotettava luovutusvoitto on 95 000 euroa eli 75 000 suurempi kuin vakiosäännösten mukaisesti laskettuna. 9 Pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on enintään 50 henkilöä ja jonka liikevaihto on enintään 10 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 10 miljoonaa euroa. 10 Tukijärjestelmän piiriin kuuluvat yritykset ovat tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti 6 päivänä elokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) (EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3) ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36) tarkoitettuja pk-yrityksiä. 4
(23) Tukikelpoisia ovat myös Suomeen pysyvästi sijoittautuneet ulkomaiset yhtiöt. (24) Kohdeyhtiö ei saa olla julkisesti noteerattu yhtiö. 11 (25) Suomen viranomaisten mukaan toimenpide ei ole toimialakohtainen. Kohdeyhtiö ei saa kuitenkaan harjoittaa luottolaitos- tai vakuutustoimintaa, kiinteistösijoituksia, arvopaperisijoituksia eikä maataloutta. (26) Tuen ulkopuolelle jäävät myös sijoitukset yrityksiin, jotka harjoittavat laivanrakennusta 12 tai hiili 13 - tai teräsliiketoimintaa 14. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että toimenpiteen piiriin kuuluvilla sijoituksilla ei tueta vientiin liittyvää toimintaa, eikä sijoitusten ehtona ole kotimaisten tuotteiden suosiminen tuontituotteisiin verrattuna. (27) Kohdeyhtiö ei saa myöskään olla valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa komission suuntaviivoissa 15 tarkoitettu taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys. (28) Tukitoimenpiteen piirissä oleva yhtiö ei saa olla perustettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 52 52 d :ssä tarkoitettujen sulautumisen, jakautumisen tai liiketoimintasiirron tuloksena. (29) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tukitoimenpidettä sovellettaessa noudatetaan siemenvaiheen ja käynnistysvaiheen rahoituksen sekä laajentamiseen tarvittavan pääoman osalta komission määritelmiä, jotka esitetään riskipääomasuuntaviivojen 2.2 kohdan e, f ja h alakohdassa: siemenvaiheen rahoituksella tarkoitetaan käynnistysvaihetta edeltävää, alustavan liikeidean tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta; käynnistysvaiheen rahoituksella tarkoitetaan rahoitusta tuotekehitykseen ja alkumarkkinointiin yrityksille, jotka eivät ole vielä myyneet tuotteitaan tai palvelujaan kaupallisesti eivätkä vielä tuota voittoa; laajentamiseen tarvittavalla pääomalla tarkoitetaan rahoitusta, joka on suunnattu yrityksen kasvuun ja laajentamiseen riippumatta siitä, onko yritys kannattava tai voittoa tuottava, ja jolla on tarkoitus rahoittaa tuotantokapasiteetin lisäämistä, markkinoiden tai tuotteiden kehittämistä tai lisätä käyttöpääomaa. (30) Suomen viranomaisten mukaan kohdeyhtiöiden on laadittava yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelmassa on annettava tiedot tuotteen, myynnin ja kannattavuuden kehityksestä ja osoitettava ennalta hankkeen elinkelpoisuus 11 Määritellään tuloverolain (30.12.1992/1535) 33 a :ssä. 12 Nämä yritykset määritellään laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevissa puitteissa (EUVL C 317, 30.12.2003, s. 11). 13 YK:n Euroopan talouskomission kansainvälisen hiililuokitusjärjestelmän luokkiin A ja B kuuluva korkean, keskitason ja alhaisen laatuluokan kivihiili. 14 Määritellään vuosien 2007 2013 alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13) liitteessä I. 15 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2. 16 Laki elinkeinotulon verottamisesta (24.6.1968/360). 5
sekä sen perustuminen tuotto-odotuksiin. Kohdeyhtiön ja sijoittajan on yhdessä laadittava irtautumissuunnitelma, josta käyvät ilmi irtautumisen toteutustapa ja ajankohta. 2.7. Kasautuminen muiden tukien kanssa (31) Suomen viranomaiset sitoutuvat supistamaan tuen enimmäistasoja tai tukikelpoisia enimmäismääriä ensimmäisen riskipääomasijoitusjakson kolmen ensimmäisen vuoden aikana 50 prosenttia (20 prosenttia, jos kohdeyhtiöt sijaitsevat tukialueilla) tuen kokonaismäärään saakka, kun kohdeyhtiölle tällä toimenpiteellä myönnettyä pääomaa käytetään alkuinvestointien taikka muiden ryhmäpoikkeusasetusten, suuntaviivojen, puitteiden tai valtiontukiasiakirjojen nojalla tukikelpoisten kustannusten rahoittamiseen. (32) Supistus ei koske tuki-intensiteettejä, jotka on vahvistettu yhteisön puitteissa tutkimusja kehitystyöhön myönnettävälle valtiontuelle 17 tai vastaavissa tulevissa puitteissa taikka alan ryhmäpoikkeusasetuksessa. 2.8. Valvonta ja raportointi (33) Suomen viranomaiset sitoutuvat noudattamaan riskipääomasuuntaviivojen 7.1 kohdassa asetettuja valvonta- ja raportointivaatimuksia. Viranomaiset toimittavat komissiolle vuosittain kertomuksen, johon sisältyy taulukkomuotoinen yhteenveto toimenpiteen nojalla tehdyistä sijoituksista sekä luettelo riskipääomatoimenpiteistä hyötyneistä tuensaajista. (34) Toimenpidettä ei sovelleta ennen kuin sitä käsittelevä teksti on julkaistu kokonaisuudessaan verkkosivustolla. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet internetosoitteen, jossa toimenpide julkaistaan (http://www.finlex.fi ). (35) Suomen viranomaiset sitoutuvat säilyttämään riskipääomatoimenpidettä varten myönnettyä tukea koskevat yksityiskohtaiset tiedot vähintään kymmenen vuoden ajan. Niihin sisältyvät kaikki sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että riskipääomasuuntaviivoissa vahvistetut edellytykset ovat täyttyneet etenkin sijoituserien suuruuden, yrityksen koon, yrityksen kehitysvaiheen (siemenvaihe, käynnistysvaihe tai laajentamisvaihe) sekä yrityksen toimialan (mieluiten NACE-luokituksen nelinumerotasolla) osalta, sekä tiedot muista suuntaviivoissa mainituista kriteereistä. 3. VALTIONTUEN OLEMASSAOLON ARVIOINTI (36) Komissio on arvioinut ilmoitetun toimenpiteen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja ottaen erityisesti huomioon riskipääomasuuntaviivat, joissa asetetaan erityisvaatimuksia pk-yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi myönnettävälle valtiontuelle. (37) Jotta riskipääomatoimenpide kuuluisi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, sen on täytettävä samanaikaisesti seuraavat neljä edellytystä: toimenpide on toteutettava valtion varoilla; 17 EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1. 6
toimenpiteen on tuotettava etua sen kohteena oleville; edun on oltava valikoiva eli kohdistuttava vain tiettyihin yrityksiin; toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua ja vaikutettava todennäköisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (38) Kun komissio arvioi riskipääomasuuntaviivojen 3.2 kohdan nojalla, onko riskipääomatoimenpide valtiontukea, se tutkii asiaa ainakin kolmella tasolla: tuki sijoittajille; tuki sijoitusrahastolle, sijoitusvälineelle ja/tai sen hoitajalle; tuki yrityksille, joihin sijoitetaan. 3.1. Tuki sijoittajille (39) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan silloin, kun yritykselle aiheutuu etua. Tässä asiassa toimenpiteestä voivat tukikelpoisina sijoittajina hyötyä Suomessa yleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilöt (ks. edellä johdanto-osan (20) kappale), mutta eivät yritykset. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ei näin ollen sovelleta riskipääomatoimenpiteen tällä tasolla. (40) Komissio toteaa, että sijoittajien tasolla kyse ei ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. 3.2. Tuki kohdeyhtiöille (41) Kun luonnollisille henkilöille myönnetään veronlykkäys sillä ehdolla, että he sijoittavat varoja suoraan kohdeyhtiöihin, kyseisten yhtiöiden vastaanottamien sijoitusten määrä ja ehdot ovat erilaisia kuin normaalein markkinaehdoin tehdyissä sijoituksissa. Toimenpiteellä lisätään sellaisen riskipääoman tarjontaa kohdeyhtiöille, jota ei muuten olisi saatavilla ainakaan yhtä paljon. 18 Tämän vuoksi toimenpiteestä aiheutuu etua kohdeyhtiöille. (42) Koska toimenpiteeseen sisältyy veronlykkäys, sitä on pidettävä valtion varoista myönnettynä tukena, koska Suomen valtio menettää verotuloja. Toimenpidettä on pidettävä myös valikoivana, koska verovähennys myönnetään ainoastaan tietyntyyppisiin pk-yrityksiin tehdyille sijoituksille (ks. edellä johdanto-osan (22) kappale). Koska on mahdollista, että kohdeyhtiöt harjoittavat EU:n sisäistä kauppaa, on pidettävä todennäköisenä, että toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (43) Koska kaikki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät samanaikaisesti, komissio katsoo kyseisessä säännöksessä tarkoitettua valtiontukea esiintyvän niiden kohdeyhtiöiden tasolla, joihin tukikelpoiset sijoitukset tehdään. 18 Asia C-156/98, Saksa v. komissio, tuomio 19.9.2000, (Kok., s. I-6857). 7
3.3. Tuen sääntöjenmukaisuus (44) Suomen viranomaiset ovat toimineet SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoittamalla toimenpiteestä ennen sen toteuttamista. 4. TUEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 4.1. Toimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet (45) Koska toimenpide on kohdeyhtiöiden tasolla valtiontukea, komissio tutkii, soveltuuko tuki sisämarkkinoille. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Riskipääomasuuntaviivoja olisi sovellettava arvioitaessa tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille, koska toimenpiteeseen sisältyy riskipääoman tarjoamista pk-yrityksille. (46) Riskipääomasuuntaviivojen 4.2 kohdassa luetellaan riskipääomatoimenpiteiden tyypit, joilla voidaan komission mielestä kannustaa markkinaperiaatteella toimivia sijoittajia tarjoamaan riskipääomaa kohdeyhtiöille ja todennäköisesti tekemään sijoituspäätökset liiketoiminnallisin periaattein (eli pyritään tuoton saamiseen). Suuntaviivojen 4.2 kohdan d alakohdassa mainitaan riskipääomasijoitusten tekijöille myönnettävät verokannustimet. Toimenpide kuuluu riskipääomasuuntaviivojen soveltamisalaan, koska sillä tarjotaan verokannustin suoraan kohdeyhtiöihin sijoittaville luonnollisille henkilöille. (47) Riskipääomasuuntaviivojen 2.1 kohdan mukaan tuen ulkopuolelle on jätettävä vaikeuksissa olevat yritykset sekä laivanrakennuksen ja kivihiili- ja terästeollisuuden alalla toimivat yritykset. Riskipääomasuuntaviivoja ei sovelleta vientitoimintaan myönnettävään tukeen eli tukeen, joka välittömästi liittyy vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin, eikä tukeen, jonka myöntämisen ehtona on kotimaisten tuotteiden suosiminen tuontituotteiden kustannuksella. Toimenpide on tältä osin riskipääomasuuntaviivojen 2.1 kohdan mukainen (ks. edellä johdanto-osan (26) ja (27) kappale). (48) Toimenpide on myös riskipääomasuuntaviivojen 2.2 kohdan b alakohdan mukainen. Kyseisessä alakohdassa yksityinen oman pääoman ehtoinen rahoitus määritellään sijoituksiksi yrityksiin, joita ei ole noteerattu pörssissä (ks. edellä johdanto-osan (24) kappale). (49) Toimenpiteen mukaisesti tehtävät sijoitukset koskevat yksinomaan liikkeeseen laskettuja uusia osakkeita, minkä vuoksi tukikelpoisiin sijoituksiin eivät kuulu jälkirahoitus eivätkä buyout-yritysostot (ks. edellä johdanto-osan (8) kappale). Toimenpide on näin ollen myös riskipääomasuuntaviivojen 2.2 kohdan i alakohdassa esitetyn pääomasijoitusten (venture capital) määritelmän ja 2.2 kohdan b alakohdassa esitetyn yksityisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen (private equity) määritelmän mukainen. 8
4.2. Toimenpiteen arviointi riskipääomasuuntaviivojen 4.3 kohdan mukaisesti (50) Komissio toteaa riskipääomatoimenpiteen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi ainoastaan, jos se voi päätellä tukitoimenpiteen lisäävän riskipääoman tarjontaa muuttamatta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tämän toteamiseksi komissio soveltaa riskipääomasuuntaviivojen 1.3 kohdan mukaista tasapainotestiä. Tasapainotestissä verrataan myönteisiä vaikutuksia, joita toimenpiteellä mahdollisesti on yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta, toimenpiteen mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin, jotka näkyvät kilpailun ja kaupan vääristymisenä. Komissio katsoo, että tasapainotestin vaatimusten mukaisesti riskipääomatoimenpiteellä on kannustava vaikutus, tuki on välttämätöntä ja oikeasuhteista ja toimenpiteen kokonaistulos on positiivinen, kun kaikki riskipääomasuuntaviivojen 4.3 kohdassa määrätyt edellytykset täyttyvät. 4.2.1. Sijoituserien enimmäismäärä (51) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.1 kohdassa määrätään, että rahoituserät, jotka myönnetään kullekin kohteena olevalle pk-yritykselle joko kokonaan tai osittain valtion varoista, saavat olla kullakin 12 kuukauden jaksolla enintään 2,5 miljoonaa euroa. Kuten edellä johdanto-osan (10) kappaleessa todetaan, kohdeyhtiöön tehtävä vuotuinen sijoituserä voi olla enintään 2,5 miljoonaa euroa. Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 4.3.1 kohdan mukainen edellytys täyttyy. 4.2.2. Toimenpiteen rajoittaminen siemen-, käynnistys- ja laajentamisvaiheen rahoittamiseen (52) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.2 kohdan mukaisesti riskipääomatoimenpide on rajattava rahoituksen tarjoamiseen pienille yrityksille laajentamisvaiheeseen asti tai tukialueilla sijaitseville keskisuurille yrityksille, taikka tukialueiden ulkopuolella sijaitseville keskisuurille yrityksille käynnistysvaiheeseen asti. (53) Kuten edellä johdanto-osan (22) kappaleessa todetaan, toimenpide on kohdistettu yksinomaan unionissa sovellettavan pk-yritysten määritelmän mukaisiin pieniin yrityksiin niiden laajentamisvaiheeseen saakka. Toimenpidettä ei sovelleta keskisuuriin yrityksiin. Siemenvaiheen ja käynnistysvaiheen rahoituksen ja laajentamiseen tarvittavan pääoman määritelmät ovat toimenpiteen osalta riskipääomasuuntaviivojen 2.2 kohdan mukaisia, kuten johdanto-osan (29) kappaleessa esitetään. Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 4.3.2 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät. 4.2.3. Oman pääoman ehtoisten ja oman pääoman luonteisten sijoitusten osuus (54) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.3 kohdassa edellytetään, että vähintään 70 prosenttia riskipääomatoimenpiteen kokonaismäärärahoista on käytettävä pk-yrityksiin oman pääoman ehtoisen ja oman pääoman luonteisen rahoituksen muodossa tehtäviin sijoituksiin. Kuten johdanto-osan (8) kappaleessa todetaan, toimenpide on riskipääomasuuntaviivojen 4.3.3 kohdan mukainen, koska sijoittajat tekevät kohdeyhtiöihin yksinomaan osakesijoituksia. 9
4.2.4. Yksityisten sijoittajien osallistuminen (55) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.4 kohdan mukaan vähintään 30 prosenttia tukialueilla tehtävien sijoitusten rahoituksesta ja 50 prosenttia muilla alueilla tehtyjen sijoitusten rahoituksesta on tultava yksityisiltä sijoittajilta. Käsiteltävänä olevassa toimenpiteessä kohdeyhtiöihin tehtävien sijoitusten rahoitus tulee kokonaisuudessaan yksityisiltä sijoittajilta. Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 4.3.4 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät. 4.2.5. Tuotto-odotuksiin perustuvat sijoituspäätökset (56) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 kohdassa määrätään kumulatiivisista edellytyksistä, joiden perusteella arvioidaan, perustuvatko sijoituspäätökset tuotto-odotuksiin. (57) Toimenpiteisiin on ensiksikin liityttävä merkittävä yksityisten sijoittajien osallistuminen sijoituksin, jotka tehdään liiketaloudellisin perustein suoraan tai välillisesti kohdeyhtiöiden pääomaan. Käsiteltävänä olevassa toimenpiteessä sijoitettava pääoma muodostuu kokonaisuudessaan yksityisten sijoittajien suoraan kohdeyhtiöihin tekemistä sijoituksista (ks. edellä johdanto-osan (20) kappale). Valtio ei osallistu sijoituspäätösten tekemiseen vaan määrittää ainoastaan säännöt toimenpiteeseen kuuluville verokannustimille (ks. edellä johdanto-osan (5) kappale). Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 kohdan a alakohdan mukainen edellytys täyttyy. (58) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 kohdan b alakohdan mukaan jokaisen sijoituksen on perustuttava yksityiskohtaiseen liiketoimintasuunnitelmaan, jolla osoitetaan ennalta hankkeen elinkelpoisuus. Kuten johdanto-osan (30) kappaleessa todetaan, jokaisella kohdeyhtiöllä on oltava liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää tiedot tuotteen, myynnin ja kannattavuuden kehityksestä ja jossa osoitetaan ennalta hankkeen elinkelpoisuus. Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 kohdan b alakohdan mukainen edellytys täyttyy. (59) Kuten riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 kohdan c alakohdassa todetaan, kunkin sijoituksen osalta on laadittava selkeä ja realistinen irtautumisstrategia. Komissio toteaa, että käsiteltävänä olevassa toimenpiteessä edellytetään selkeän ja realistisen irtautumisstrategian laatimista jokaisesta sijoituksesta (ks. edellä johdanto-osan (30) kappale). Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 kohdan c alakohdan mukainen edellytys täyttyy. (60) Kaikki riskipääomasuuntaviivojen 4.3.5 kohdan mukaiset edellytykset siis täyttyvät. 4.2.6. Sijoituksen hoitaminen liiketaloudellisin periaattein (61) Toimenpiteeseen sisältyy ainoastaan luonnollisten henkilöiden suoria sijoituksia kohdeyhtiöihin. Toimintaan eivät osallistu rahastot eivätkä rahastonhoitajat. Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.6 kohdalla ei tämän vuoksi ole merkitystä käsiteltävänä olevassa toimenpiteessä. 10
4.2.7. Toimialakohtaisuus (62) Riskipääomasuuntaviivojen 4.3.7 kohdan mukaan komissio voi hyväksyä riskipääomatoimenpiteiden toimialakohtaisuuden. Tätä määräystä ei sovelleta, koska toimenpide ei ole toimialakohtainen. 4.2.8. Päätelmä (63) Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että toimenpide täyttää riskipääomasuuntaviivojen 4.3 kohdassa asetetut edellytykset. 4.3. Tuen kasautuminen (64) Toimenpide on myös riskipääomasuuntaviivojen 6 jaksossa määrättyjen kumulaatiosääntöjen mukainen. Kun kohdeyhtiöille toimenpiteellä myönnettyä pääomaa käytetään alkuinvestointien taikka muiden ryhmäpoikkeusasetusten, suuntaviivojen, puitteiden tai valtiontukiasiakirjojen nojalla tukikelpoisten kustannusten rahoittamiseen, tuen enimmäistasoja tai tukikelpoisia enimmäismääriä supistetaan ensimmäisen riskipääomasijoitusjakson kolmen ensimmäisen vuoden aikana 50 prosenttia (20 prosenttia, jos kohdeyhtiöt sijaitsevat tukialueilla) tuen kokonaismäärään saakka. Supistus ei koske tuki-intensiteettejä, jotka on vahvistettu yhteisön puitteissa tutkimusja kehitystyöhön myönnettävälle valtiontuelle tai vastaavissa tulevissa puitteissa taikka alan ryhmäpoikkeusasetuksessa. (65) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet soveltavansa näitä tuen kasautumista koskevia sääntöjä, ks. edellä johdanto-osan (31) kappale. Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 6 jakson mukaiset edellytykset täyttyvät. 4.4. Raportointi ja seuranta (66) Riskipääomasuuntaviivojen 7 jaksossa määritetään ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava riskipääomatoimenpiteistä vuosittain komissiolle kertomukset sekä julkaistava toimenpiteisiin liittyvät tiedot ja pidettävä kirjaa myönnetystä tuesta. (67) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet noudattamaan raportointi- ja valvontavelvoitteita (ks. johdanto-osan (33), (34) ja (35) kappale). Näin ollen riskipääomasuuntaviivojen 7.1 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät. 4.5. Päätelmä (68) Komissio toteaa, että ilmoitettu toimenpide täyttää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi myönnetystä valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa määrätyt edellytykset. (69) Komissio toteaa lisäksi, että Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet soveltamaan tarvittavia aiheellisia toimenpiteitä sen jälkeen, kun nykyisten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi myönnetystä valtiontuesta annettujen yhteisön suuntaviivojen voimassaolo päättyy. 11
(70) Tämän vuoksi komissio katsoo, että toimenpide soveltuu sisämarkkinoille SEUTsopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. 5. PÄÄTELMÄ (71) Komissio on päättänyt, että tuki noudattaa SEUT-sopimuksen määräyksiä. (72) Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia siitä, että komissiolle on ilmoitettava SEUTsopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikista suunnitelmista jälleenrahoittaa tai muuttaa tätä tukiohjelmaa. (73) Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia siitä, että niiden on toimitettava vuosittain kertomus toimenpiteen täytäntöönpanosta. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/index.cfm. Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition Directorate for State Aid State Aid Greffe B 1049 Brussels Faksi: (+32-2) 296 12 42 Kunnioittavasti Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Varapuheenjohtaja 12