III TYÖN ILO, HAASTEET JA MUUTOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN TYÖSSÄ Sirpa Rauas-Huuhtanen

III TYÖN ILO, HAASTEET JA MUUTOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN TYÖSSÄ Sirpa Rauas-Huuhtanen 11.4.2016 Jäsenkyselyn (2015) kolmannessa artikkelissa on analysoitu työfysioterapeutin työtä tekevien työfysioterapeuttien (N 181) avovastauksia, jotka käsittelivät työn iloa ja haasteita sekä työssä tapahtuneita sellaisia keskeisiä muutoksia, jotka olivat vaikuttaneet työn sisältöön viimeisen kolmen vuoden aikana. Avovastaukset on analysoitu laadullisin menetelmin. Avokysymyksiin oli vastattu runsaasti sekä lukumääräisesti että laadullisesti. Useimmat vastaukset toivat esiin monipuolista ja laaja-alaista näkemystä lukuisten muutosten aiheuttamista vaikutuksista työfysioterapeutin omaan työhön. Työn iloa tuotti usealle vastaajalle monipuolinen, vaihteleva ja itsenäinen työ. Muita ilon lähteitä olivat mm. asiakkaiden kanssa työskentely ja heiltä saatu positiivinen asiakaspalaute, erilaiset yhteistyön muodot kuten moniammatillinen toiminta, työterveys- ja yritysyhteistyö sekä toiminta työpaikoilla. Moni työfysioterapeutti koki haasteelliseksi työssään töiden suuren määrän ja sen myötä työajan hallinnan. Asiakkaat koettiin entistä moniongelmaisemmiksi ja vaativammiksi. Yhteistyö eri tahojen kanssa saattoi olla sekä haasteellista että työn iloa tuottavaa, erityisesti silloin kun sen koettiin onnistuneen. Työfysioterapeuttien pääsy aidosti mukaan yritysyhteistyöhön koettiin erityisen haasteelliseksi lähes kaikissa vastaajaryhmissä. Omaan työnkuvaan vaikuttaneita muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana toi esille lähes kaksi kolmasosaa työfysioterapeutin työtä tekevistä työfysioterapeuteista. Muutokset liittyivät mm. asiakasyrityksissä tapahtuneisiin muutoksiin, työantajan vaihtamiseen, siirtymiseen palkkasuhteesta yrittäjäksi tai päinvastoin, oman organisaation muutoksiin kuten johdon vaihtumiseen tai resurssien pienenemiseen, työterveyshuollon käytänteiden ja resurssien muutoksiin tai lisääntyviin ammattitaito vaatimuksiin. Muutokset, jotka liittyivät esimerkiksi työn kuvan laajuuteen, omaan organisaatioon, yhteistyöhön tai kirjaamiskäytäntöihin saatettiin kokea joko positiivisina tai negatiivisina. Myönteisinä muutoksina pidettiin mm. yhteistyön sujumista työterveyshuoltotiimissä, työpaikkatoiminnan lisääntymistä ja useimmiten palkkatyöstä yrittäjäksi siirtymistä. Lähes kaikissa työnantajaryhmissä eniten esille nousivat asiakasyritysten taloudellisen tilanteen heikentymiseen liittyneet toimintatapojen muutokset ja niiden heijastusvaikutukset työfysioterapeutin työhön. Muina kielteisinä muutoksina pidettiin mm. tulostavoitteiden lisääntymistä, työterveyshuoltotiimin jäsenten vaihtumista tai tietoteknisten muutosten aiheuttamaa lisätyötä. 1

Tulokset on käyty läpi artikkelissa yksilöidymmin työnantajaryhmittäin: yksityinen lääkärikeskus, hoito- tai tutkimuslaitos kunnallinen työterveysyksikkö oma yritys tai toiminimi, ammatinharjoittajat terveyskeskus yhdistettynä yritysten yhteinen työterveysasema, työterveys oy ja yrityksen oma työterveysyksikkö kuntoutusorganisaatiot Opetus- tai tutkimustyössä tai sairaalaympäristössä toimivien työfysioterapeuttien avovastauksia ei tässä artikkelissa analysoitu pienen ryhmäkoon vuoksi. Yksityinen lääkärikeskus, hoito- tai tutkimuslaitos (N 48) Työssä kiinnostavaa ja työn iloa tuottavaa vastaushetkellä (N 43) Yksityisissä lääkärikeskuksissa, hoito- tai tutkimuslaitoksissa työskennelleet työfysioterapeutit arvostivat eniten työnsä sisällön monipuolisuutta. Asiakkaiden kanssa työskentely, hyvän asiakaspalautteen saaminen ja toiminnan vaikuttavuus esim. sairauspoissaolojen vähentymisenä, tuottivat vastaajille työniloa. Ilon lähteitä olivat myös moniammatillinen toimintatapa ja sen kehittäminen sekä oman toiminnan kehittämismahdollisuudet, joita kuvaa seuraavat kommentit: Moniammatillinen työskentely. Mahdollisuus kehittää toimintaa laajastikin. Tulokset mm. TULE peräinen sairauspoissaolojen hallinta - poissaolot vähenevät. Tiimityö, moniammatillisuus ja eri asiantuntijoiden tiedon/taidon hyödyntäminen Haasteellisinta työssä vastaushetkellä (N 42) Haasteellisinta vastaajille oli selvästi työajan hallinta - kiire tuotiin esille monessa vastauksessa. Töiden suuri määrä, työtehtävien priorisointi ja niiden rajaaminen oli ongelmallista. Asiakasyritykset olivat vastaajien mukaan vähentäneet työterveyshuoltopalvelujen ostamista. Niinpä työfysioterapiapalvelujen myyminen koettiin entistä haasteellisemmaksi. Joissakin vastauksissa se yhdistettiin yhdeksi työn epävarmuustekijöistä, kuten seuraavasta vastauksesta ilmenee: Firmojen työterveyshuollon kustannusten vähennystarve laskusuhdanteiden aikana heijastuu liian usein juuri asiantuntijapalveluiden vähentämiseen. Osa vastaajista koki yhteistyön, mm. moniammatillisen tiimityön toteuttamisen haasteelliseksi työssä, joissakin tapauksissa jopa työn kehittämistä ja sujuvuutta haittaavaksi tekijäksi. Siihen vaikutti mm. usein tapahtuvat henkilövaihdokset, useimmiten lääkärien osalta. Työfysioterapeuteilla oli lisäksi ongelmallista päästä osallisiksi mm. toimintasuunnitelmien tai työkykyneuvotteluiden tekoon. 2

Työn haasteet olivat useissa vastauksissa työpaikkasidonnaisia ja liittyivät kiinteästi vastaajan työn kontekstiin, kuten esimerkiksi seuraavassa: Vanhat asiakasyritykset ovat vähentäneet työfysioterapeutin käyttöä työpaikkaselvityksissä ja muussa työterveysyhteistyössä Työn sisältöön keskeisesti vaikuttaneet muutokset viimeisen kolmen vuoden aikana (N 30) Yksityisissä lääkärikeskuksissa oli tapahtunut lukuisia muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Muutoskysymykseen tässä ryhmässä oli kuitenkin jättänyt vastaamatta runsas kolmasosa jolloin avoimeksi jää, onko heidän työssään tapahtunut muutoksia vai ei. Positiivisiksi muutoksiksi työssään osa vastaajista oli kokenut työpaikan vaihtamisen yksityiselle sektorille, kouluttautumisen ja sen myötä toimenkuvan laajentumisen sekä ammatillisen statuksen nousun. Suurimmassa osassa vastauksia tuotiin kuitenkin esille negatiivisia muutoksia, joita olivat mm. muutokset omassa organisaatiossa, esim. henkilökuntaresurssien vähentyminen ja asiakasyritysten taloudellisen tilanteen heikentyminen ja sen heijastukset asiakassuhteiden vähentymiseen ja oman työn kuvan kaventumiseen. Työn kaventuminen saattoi näkyä yksilötyön painottumisena ja työpaikkakäyntien vähentymisenä. Työn tuottavuuteen oli kiinnitetty omassa organisaatiossa yhä enemmän huomiota ja kilpailutus yksityisten lääkärikeskusten välillä oli kovaa. Seuraavassa kuvauksia vastaajien työn muutostilanteista. Yritysten yt-neuvottelujen vuoksi asiakkaat tulevat vasta tosi kipeinä hakemaan apua. Asiakasyrityksen haluavat vähentää työfysioterapeutin käyttöä, eikä oman thh:n henkilökunta erityisesti työterveyshoitaja osaa tuoda tärkeyttä riittävästi esille. Käytännössä työpaikkakäynnit ja työpaikkaselvitykset vähentyneet ja työnkuva kaventunut. Uhkana työn riittävyys ja sitä kautta lomautus, irtisanominen, painostus ammatinharjoittajaksi. Palkka osittain tulospalkkaa, joten ansiotaso on jo pienentynyt. Sopimuksen kilpailutus toi haastetta, kelle menee sopimus, ketkä jatkavat, millä tuntimäärillä jne., loppupelissä kokopäivätyö jatkui, rajoja supistettiin, perustft- työ jatkuu. Toisaalta tuotiin esiin myös muutosten myönteisiä puolia: Olen vaihtanut työpaikkaa kunnallisesta liikelaitoksesta yksityiseen yritykseen ja perehtynyt uuteen toimintakulttuuriin. Johtaminen on napakoitunut ja prosesseja kehitetään, ilmapiiri on innostunut. Uutta riittää omaksuttavaksi jatkuvasti mutta oma tiimi tukee hyvin ja arvostaa työfysioterapeutin työtä. Työtä helpottaa kun suuri osa yrityksistä (asiakkaista) on ennalta tuttuja, yhteistyö on sujuvaa. Kunnallinen työterveysyksikkö (N 46) Työssä kiinnostavaa ja työn iloa tuottavaa (N 42) Monille kuntasektorin työterveyshuollossa työskenteleville, kuten edellisessäkin kohderyhmässä, tuotti työniloa asiakastyö ja positiivinen asiakaspalaute kun työtekijä on tullut autetuksi ja hän on tyytyväinen ja palannut työhön tai saatu asioita eteenpäin. 3

Monipuolisuus ja vaihtelevuus työssä sekä itsenäinen työ olivat niin ikään ilon aiheita työssä. Niitä olivat myös tietojen anto, neuvonta ja ohjaustoiminta ergonomiassa, työpaikkakäynneillä ja yksilöohjauksessa. Työnkuvan kiinnostavuuteen vaikuttivat ennaltaehkäisevän työotteen työtavat, mahdollisuus työpaikkakäyntien ja työpaikkaselvitysten tekemiseen työpaikoilla. Yhteistyön eri muodot olivat kannustavia tekijöitä työssä, kuten työterveyshuollon moniammatillinen toiminta, työterveysyhteistyö, yhteistyö omassa tiimissä tai kollegojen kanssa. Näitä tekijöitä kuvaa eräs vastaajista näin: Moniammatillinen yhteistyö, tiimityön kehittyminen ja osatyökykyisten työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työssä selviytymisen mahdollisuus hyvää työterveysyhteistyötä hyödyntäen. Haasteellisinta työssä (N 44) Vastaajien keskeisenä huolenaiheena oli työn suuri määrä. Useilla työfysioterapeuteilla oli asiakkaita paljon käytettävään työaikaresurssiin nähden. Myös omassa organisaatiossa tehdyt, meneillä olevat tai tulevat muutokset huolestuttivat. Kunnallisella sektorilla tapahtuneet työterveyshuoltoyksiköiden yhtiöittämiset tai yksityistämiset olivat aiheuttaneet muutoksia mm. tietojärjestelmissä, joiden hallinta oli haasteellista osalle vastaajista. Organisaation uusi strategia oli aiheuttanut myös uusia osaamishaasteita oman työn toimintaympäristössä. Lisäksi vaativampi ja aikaisempaa moniongelmaisempi asiakasmateriaali oli luonut osaamisen haasteita omassa ammattitaidossa osalle vastaajista. Vastauksissa tuli esille myös epätietoisuuden tunne oman panoksen riittävyydestä. Yhteistyön toteutuminen moniammatillisen tiimin jäsenenä oli vastausten mukaan useilla suurena haasteena. Vastaajat kokivat ongelmia pääsemisessä aitoon yhteistyöhön työterveyshuoltotiimin kanssa tai tiimityön vähäisyys oli keskeisenä pulmana. Joidenkin mielestä tiimityön sujuvuutta vaikeuttivat henkilöstövaihdokset tiimin sisällä. Seuraavassa vastaajien huolenaiheita kunnallisen työterveyshuollon kentässä: Aika ei riitä. Raportit kasaantuvat ja asiakkaita olisi tulossa neuvontakäynnille enemmän kuin on resursseja ottaa. Työtä pitäisi kehittää, mutta siihen ei ole varattu aikaa. Yhteydenpito muihin ammattihenkilöihin tapahtuu pääasiassa tietojärjestelmän kautta Työni painottuminen ja näkökulma on mielestäni liiaksi yksilökeskeistä, vaikka vastuualueellani on yli 8.000 asiakasta. Ennaltaehkäisevän työn osuus on sivuroolissa työkokonaisuudessani /.. Työn muutos yksilöpainotteiseksi. Koen osaamisvajetta yksilövastaanotolla. Asiakkaat entistä moniongelmaisempia, eivät enää "hoidu" itsehoidon keinoilla. Ostopalvelu-fysioterapian hankintaa rajoitettu. Mitä apua voit antaa?../ haastavaa on motivoitua työhön, koska meillä toimii puutteellisesti tth-yhteistyö tiimissä. 4

Työn sisältöön keskeisesti vaikuttaneet muutokset (N 37) Myös kunnallisessa toimintaympäristössä työskennelleiden työfysioterapeuttien työssä oli tapahtunut lukuisia muutoksia. Osassa työterveysyksiköitä henkilökuntaa oli vähennetty, työpaikkatoiminta oli vähentynyt ja työn painopiste siirtynyt ennaltaehkäisevästä työstä sairaanhoitopainotteisemmaksi, esimerkkinä akuuttivastaanottojen perustaminen. Osalla vastaajista työmäärä oli taas kasvanut, mikä koettiin useimmiten työtä kuormittavaksi tekijäksi. Työn kuvan laajeneminen koettiin sen sijaan positiiviseksi muutokseksi ja vastaavasti työn kuvan kaventuminen negatiiviseksi. Monien vastaajien mielestä työ oli byrokraattista ja kankeaa, kirjaaminen eri muotoineen oli lisääntynyt. Toisaalta taas joidenkin mielestä osallistuminen laatukäsikirjan laatimiseen oli laajentanut näkemystä omasta työstä, kuten seuraavassa kommentissa todettiin: / tämä on tuonut työhön mielekkyyttä ja vaihtelua arkityöhön verrattuna. Samalla olen päässyt tarkistamaan työfysioterapiaprosesseja ja pohtimaan yhdessä muiden kanssa ovatko meidän toimintamallit ajan tasalla vai pitääkö niitä muuttaa. Seuraavassa esimerkkikuvauksia työpaikkojen positiivisiksi tai negatiivisiksi koetuista muutoksista: Kelan 30-60-90 pv:n toiminta on tehostanut työterveysyhteistyötä työnantajan kanssa ja myös työterveyshuollossa sisäisen toiminnan osalta, kun työnkuvaan ovat tulleet mukaan aikaisempaa tehokkaammin varhaisen tuen mallin käyttäminen, työterveysneuvottelujen pitäminen sekä osatyökykyisten työhön paluun ja työssä selviytymisen tukeminen. Työfysioterapeutin näkökulmasta se on lisännyt moniammatillista yhteistyötä, lisännyt osatyökykyisten työntekijöiden ergonomisia työpaikkakäyntejä ja yhteistyötä työnantajaan päin. Tämä muuttunut toimintatapa on saanut positiivista palautetta työpaikoilta, mikä tuli toimintasuunnitelmapalavereissa kivasti esille. Ihanat asiakkaat ja työkaverit auttavat jaksamaan. Täysin uutena työmuotona 20 v. jälkeen tuli yksilöiden vastaanottotoiminta, joka samalla kavensi työpaikkatyön luonnetta merkittävästi. Uuden työmuodon haltuunotto on ollut iso haaste ja henkinen kuormitustekijä Ennaltaehkäisevä työ kutistui merkittävästi ja keskusteluyhteyden katkaisu yhteistyötahoihin myös kavensi toimenkuvaamme vähentäen siten työni mielekkyyttä. Yksikkömme johto on vaihtunut useamman kerran viimeisten 5. v. aikana ja toimintamme suunta sen myötä. Työn itsenäisyys ja suuri osa mielekkyydestä on sitä myöden viety. Oma yritys tai toiminimi, ammatinharjoittajat (N 44) Työssä kiinnostavaa ja työn iloa tuottavaa (N 41) Yrittäjinä työskentelevien työn kannusteet muodostuivat useimmiten asiakastyöstä, yhteistyöstä asiakasyritysten kanssa tai positiivisesta asiakaspalautteesta. Toimimista asiakasyrityksen työpaikoilla pidettiin kiinnostavana ja palkitsevana toimintana, Työntekijöiden tapaaminen työnsä ääressä on palkitsevinta. 5

Erilaiset yhteistyön muodot, kuten moniammatillinen toiminta, yritysyhteistyö tai tiimityö omassa tiimissä tuottivat työniloa yrittäjille heidän työssään. Monipuolinen, haasteellinen ja itsenäinen työ olivat työn positiivisia puolia. Myös laaja-alainen toimenkuva koettiin työn hyväksi puoleksi, kuten edellistenkin ryhmien vastauksissa. Vastaajien näkemyksiä työnsä valoisista puolista: Yhteistyö asiakasyritysten kanssa - kun voi tuoda käytännön asioita esille, miten voidaan parantaa työergonomiaa pienillä asioilla ja edesauttaa työntekijöiden jaksamista työssään. Yhteistyö työterveyshoitajien kanssa on aktiivista ja yhdessä suunnittelu ja osittain tekeminenkin on antoisaa. Monipuoliset, mielekkäät ja haastavat työtehtävät sekä vaihtuvat työympäristöt. Haasteellisinta työssä (N 39) Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimivat työfysioterapeutit kokivat eniten haasteita ajan ja osaamisen riittävyydessä, pysymisessä ajan tasalla ammattitaidon näkökulmasta, olla monipuolisesti osaava. Joillekin vastaajista oli haasteellista yrittäjänä toimiminen siihen liittyvine tehtävineen ja velvollisuuksineen, kuten seuraavissa vastauksissa on tuotu esille: Pienen yrityksen johtamisen ja hoitotyön sekä työfysioterapeutin roolin yhdistäminen on haastavaa. Haasteena koen työkenttäni laajuuden, asiakasyritysvastuut, päivittäisen sosiaalisen kuormituksen, itseni itselleni vaatima työni laadukkuus. Toisin sanoen ehkä ajan riittävyys toteuttamaan laadukasta työtä liian monessa paikassa yhtä aikaa. Myös yrittäjinä työskennelleet kokivat haasteita yhteistyössä eri tahojen kanssa, erityisesti yritysyhteistyössä. Useiden vastausten mukaan yrittäjän on vaikea päästä mukaan aitoon yhteistyöhön myös yritystä hoitavan työterveyshuollon kanssa esimerkiksi eri työterveyshuollon prosessien yhteydessä: Työfysioterapeutti pääsee todella harvoin toimintasuunnitelman teko- tai päivitysvaiheeseen mukaan. Kuten edellisissä vastaajaryhmissä moni yrittäjänä työskennellyt toi esille nykyisen yhteiskunnallisen tilanteen yritysten yt-neuvotteluista. Heidän asiakaskunnassaan oli aikaisempaa enemmän yt-neuvottelujen kohteiksi joutuneita työntekijöitä. Tilanne oli heijastunut myös työfysioterapeuttien työhön: Lomautuksella/irtisanotut työntekijät ovat haasteellisia heidän oman tilanteensa vuoksi, henkisen vireystilan ylläpitäminen hankalassa tilanteessa olevilla työntekijöillä, välillä tuntuu, ettei ole enää keinoja ja resursseja auttaa heitä. Jatkuvien yt-neuvottelujen paineessa olevien asiakkaiden tukeminen, aktivoiminen yms. Yritykset säästävät, mikä vähentää tilauksia. 6

Työn sisältöön keskeisesti vaikuttaneet muutokset (N 30) Muutoskysymykseen vastanneista yrittäjinä toimivista työfysioterapeuteista noin neljännes oli siirtynyt palkansaajista yrittäjiksi eri syistä, esim. palkkatyön tai työterveyshuoltoyksikön loppumisen vuoksi. Lähes kaikki vastaajat olivat kokeneet muutoksen positiivisena ja työn kuvaa laajentavana. Asiakasyritysten taloudellisen tilanteen heikentyminen oli heijastunut monin tavoin vastaajien työn sisältöön mm. palvelujen kysynnän ja työmäärän vähentymisenä tai työn kuvan kaventumisena. Esimerkiksi työterveyshuollon toiminnan suunnitteluun osallistuminen oli selvästi vähentynyt. Jokunen vastaajista oli kuitenkin löytänyt tilanteesta positiivisenkin puolen, kuten seuraavassa vastauksessa todettiin: Työn määrän keveneminen on auttanut paremmin keskittymään ja toteuttamaan laadukkaampaa lopputulosta sekä aikaa kehittämään työtä. Haasteena työssä koettiin myös omassa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten jatkuva muutos yritysten sopimuksissa ja muutokset tietojärjestelmissä. Terveyskeskus (N 18) Työssä kiinnostavaa ja työn iloa tuottavaa (N 15) Terveyskeskuksissa työskennelleiden vastauksissa työniloa tuottaneet seikat varioivat eniten. Kuten muissakin ryhmissä asiakastyö oli mieluista, etenkin jos asiakkaan oli saanut motivoitua niin, että toimenpiteet olivat tuottaneet tulosta joko työntekijän hyvinvoinnin kohentumisena tai työpaikalla tapahtuneina muutoksina, kuten onnistuneen ergonomiatoiminnan tuloksena: Pienet onnistumiset potilaan motivoinnissa ohjeisiin tai työpaikalle on hankittu jotain mitä raportissa olen ehdottanut esim. pieni apuväline, uusi työtuoli. Usealle vastaajalle tuotti työniloa myös yhteistyö joko moniammatillisessa tai omassa tiimissä. Haasteellisinta työssä (N 15) Usea terveyskeskuksissa työskennellyt työfysioterapeutti koki työn haasteesi aikaisempaa huonokuntoisemman ja ikääntyneen asiakasmateriaalin ja heidän motivoimisensa ja sitoutumisensa hoitoon. Useassa vastauksessa nostettiin esille kysymys: miten onnistua kuntouttamaan asiakkaita takaisin työelämään? Oheinen vastaus kuvaa ko. tilannetta. Koko ajan lisääntyvät vajaakuntoiset työntekijät, heidän työkykynsä arvioiminen ja keinojen löytäminen että pystyisi olemaan työssään. Esimiesten haluttomuus juuri em. henkilöiden osalta esim. ergonomiaratkaisut, joiden turvin pystyisi olemaan töissä. Monen vastaajan työtä varjosti myös työn suuri määrä, moniongelmaisia asiakkaita oli paljon ja resursseja yhä vähemmän. Useita työfysioterapeutteja askarruttivat tulevaisuuden näkymät ja se, miten sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnalliseen työterveyshuoltoon, kuten seuraavassa: Tulevaisuuden epävarmuus kunnallisten työterveyshuoltojen asemasta ja miten sote vaikuttaa meihin. 7

Työn sisältöön keskeisesti vaikuttaneet muutokset (N 12) Avovastauksista voi tulkita, että työterveyshuollon toiminta terveyskeskuksissa oli ollut viime vuosina monipuolista. Moniammatillista yhteistyötä oli pyritty kehittämään, minkä suurin osa vastaajista koki positiivisena kehityksenä. Työpaikkakäynnit olivat lisääntyneet, työn kuva laajentunut ja joillakin myös työn määrä kasvanut. Työnkuvan laajentumista kuvaa seuraava kommentti: Työt ovat lisääntyneet; terveystarkastukset, tuki- ja liikuntaelin tarkastukset. Työsuojelutarkastajien käynnit työpaikoilla on lisännyt työpaikkaselvityksiä ja yleensä sen jälkeen tarkempaa palautetta. Toisaalta yritysten säästötoimet olivat kapeuttaneet toimenkuvaa osalla vastaajista. Negatiivisena ja yhteistyötä haittaavana tekijänä koettiin lääkäreiden vaihtuvuus myös terveyskeskuksissa. Yritysten yhteinen työterveysasema, työterveys oy ja yrityksen oma työterveysyksikkö (N 17) Työssä kiinnostavaa ja työn iloa tuottavaa (N 15) Sekä yritysten yhteisessä että yrityksen omalla työterveysasemalla työskentelevien työfysioterapeuttien lähes yksimielinen työn kannustin oli monipuolinen ja vaihteleva työnkuva. Myös asiakaskontaktit ja uusien kontaktien solmiminen tuottivat työniloa kuten myös positiivinen asiakaspalaute. Keskeisiä ilonaiheita olivat myös moniammatillisen toimintatavan ja yritysyhteistyön lisääntyminen. Laaja-alaista yritysyhteistyötä kuvataan seuraavassa vastauksessa: Porautuminen yhä selkeämmin useissa jo pidempään huollossa olevissa firmoissa tules-ongelmien ratkaisemiseen sekä ennaltaehkäisemiseen yhdessä työsuojelun ja tehtaiden johtotiimin kanssa. Haasteellisinta työssä (N 15) Useamman työfysioterapeutin, jotka työskentelivät yritysten yhteisillä työterveysasemilla, huolenaiheena oli se, että jotkut asiakasyrityksissä tapahtuneet muutokset olivat heijastuneet työterveyshuollon toimitaan. Kyseiset muutokset saattoivat olla taloudellisista resursseista, henkilömäärän supistumisesta tai palvelujen kilpailuttamisesta johtuvia. Esimerkkinä kilpailuttamistilanteesta: Se kun yritykset kilpailuttavat koko ajan ja tiheästi työterveyshuoltoa tarjoavia tahoja. Myös yrityksen omassa työterveysyksikössä työskenteleviä huoletti työterveyshuollon kilpailuttaminen ja työterveyshuollon ulkoistamisen uhka sekä työnantajayrityksen sisäiset muutokset. Yrityksen muutos- säästöohjelmat ja niiden vaikutus työterveyshuoltoon. Työterveys ry. -tyyppisessä toiminnassa tuotiin esille myös haasteita yhteistyössä yritysten kanssa tai oman työterveyshuoltotiimin sisällä tai ylipäätään työfysioterapeutin mahdollisuudesta osallistua enemmän työterveyshuollon toimintaan. 8

Työn sisältöön keskeisesti vaikuttaneet muutokset (N 12) Työterveyshuollon toiminnan muutoksissa nousi keskeisesti esille yritysten yhteisillä työterveysasemilla asiakasyritysten heikentynyt taloudellinen tilanne. Se heijastui ainakin työfysioterapeuttien palvelujen kysynnän vähentymisenä, joillakin myös yksilöohjauksen lisääntymisenä esim. työkykyarvioita oli tehty aiempaa enemmän. Työterveyshuollon vaikuttavuuden osoittaminen oli noussut aikaisempaa useammin esille yritysten ja työterveyshuollon välisissä keskusteluissa. Työterveyshuoltotiimin jäsenten vaihtuvuutta oli tapahtunut paljon viimeisen kolmen vuoden aikana. Se hankaloitti sujuvaa työntekoa uusien henkilöiden jatkuvien perehdyttämisten vuoksi. Osan mielestä tulostavoitteet olivat nousseet. Seuraavassa vastaus, jossa on kiteytetty muutosta yritysten yhteisellä työterveysasemalla: VAATIVAT työkykyarviot lisääntyneet huomattavasti - vievät aikaa ja pitää osata kirjata asiat asiakasteksteihin ja lausuntoihin hyvin ja täsmällisesti. Työtahti ja tulostavoitteet ovat entisestään kiristyneet - vaatii hyvää työn suunnittelua ja jaksamista itseltä. Työn muutokset yrityksiin integroitujen työterveysyksiköiden osalta erosivat selvästi muista työantajaryhmistä. Yritysten omissa työterveysyksiköissä oli tapahtunut työfysioterapiatoiminnan sisällön laajentumista kaikkien vastanneiden työnkuvassa. Niissä työterveysyksiköissä, joissa oli kehitetty työterveyshuollon laatujärjestelmää, työfysioterapeutit kokivat sen työtään ja rooliaan selkeyttävänä, kuten seuraavasta vastauksesta ilmenee: Mallien ja toimintatapojen rakentaminen on ollut suuri urakka, mutta tuonut selkeän työnjaon ja yhteistyörakenteet yrityksen käyttöön. Vastaajien työn painopiste vastaushetkellä oli työpaikkatoiminnassa. Seuraavassa vastauksessa on arvioitu työn sisällön muuttumista: Pääpaino työssäni on entisen 50-50 % tilanteesta nyt työpaikkatoimintaa /työkyvyn arviointi 80 % ja 20 % terveystarkastukset/ tutkimus, ohjaus toimintaa vastaanotolla. Kuntoutusorganisaatio (N 8) Kuntoutustyössä kiinnostavimmat ja työniloa tuottaneet sekä haasteellisimmat seikat Työn iloa vastaajien mielestä tuottivat mm. työn monipuolisuus ja haasteellisuus, vaikuttamismahdollisuus omaan työhön ja mahdollisuus osallistua oman työn kehittämiseen. Asiakastyö ja onnistumisen kokemukset työssä tuottivat työniloa, samoin hyvä työyhteisö ja oma työtiimi. Sen sijaan haasteelliseksi koettiin se, jos kollegiaalinen tuki puuttui. Seuraavassa lainaus avovastauksesta, jossa työniloa tuotti onnistunut asiakastyö ja toisaalta tuli esille työssä ilmenneet haasteet. Työniloa tuottaa se, kun ihmiselle syntyy ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma, johon hän saa työeläkelaitoksesta/vakuutusyhtiöstä tuen ja asiat lähtevät eteenpäin. Toisaalta haasteellista on kun suunnitelmaa ei synny joko asiakkaan terveydentilan tai muiden elämänhallinnan vaikeuksien takia. Moniammatillinen tiimityö onnistuessaan tuotti työniloa mutta aiheutti haasteita vastaavasti silloin kun se ei toiminut. 9

Kuntoutustoimintaan kohdistui haasteita muuttuvan kuntoutuskentän (esim. Aslak- ja Tykkuntoutuksen epävarma tulevaisuus) ja työelämässä tapahtuvien jatkuvien muutosten myötä, esim. yritysten YT-neuvottelujen tuomat paineet näkyivät kuntoutujien ongelmatiikassa. Vastaajien mielipiteitä kuntoutustyön iloista ja haasteista: Ehdottomasti oma työtiimi, työkaverit, asiakkaat, hyvä yhteistyö yritysten ja työterveyshuoltojen kanssa, vaihtelevat päivät, monipuolinen ja osin haasteellinen työ. Kuntoutujien eteneminen tavoitteissaan ja rinnalla kulkeminen, kuntoutus vuoden aikana tuottaa työn iloa. Jatkuva kiire, työn tehostaminen, kuntoutujien moninaiset ongelmat ja miten kuntoutuslaitosten käy tässä myllerryksessä. Muutokset, jotka olivat keskeisesti vaikuttaneet työn sisältöön viimeisten kolmen vuoden aikana Omaan työhön kohdistuneista muutoksista tuli useissa vastauksissa esille palveluiden vähentyminen kuntoutuslaitoksissa. Tähän vaikuttivat keskeisesti aikaisempien asiakasyritysten toiminnan supistuminen tai niiden lakkauttaminen. Työpaikkakohtaiset Aslak kurssit olivat myös vähentyneet eivätkä täytyneet yhtä helposti kuin ennen. Esille nostettiin myös kuntoutustyön jatkuvat sisällölliset muutokset Kelan standardien muutosten myötä ja koveneva tarjouskilpailu. Omalla työpaikalla tapahtuneet YT-neuvottelut ja sitä seuranneet irtisanomiset koettiin omassa työssä sekä henkisen että fyysinen kuormittavuuden lisääntymisenä. Lisääntyneet haasteet työelämässä olivat vastaajien mielestä aiheuttaneet sen, että kuntoutujilla esiintyi enemmän oireita psykososiaalisella alueella kuin aikaisemmin, kuten väsymystä ja uupumisoireilua. Stressiin, omiin voimavaroihin ja työn imuun liittyviä asioita käsiteltiin paljon enemmän kuin aikaisemmin. Työn painopiste oli myös siirtynyt yksilöpainotteisemmaksi. Työterveyshuollon toiminnan muutokset, mm. varhaisen välittämisen malli oli vaikuttanut työterveysyhteistyön kautta kuntoutuskäytäntöihin. Ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu ja työhönvalmennus (Kela) sekä työeläkevakuutuksen vastaavat osatyökyisille suunnatut palvelut koettiin työssä haastavina alueina, sillä kuntoutujille oli vaikea löytää sopivaa tai korvaavaa työtä nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Tuotiin lisäksi esille, että valtion leikkaukset kolahtavat myös kuntoutuslaitoksiin ja sitä kautta kohdentuvat niissä työskenteleviin työfysioterapeutteihin. 10

Työfysioterapeutin roolin tulevaisuudennäkymät Mielipiteet hajautuivat vastaajien kesken suuresti. Osa ajatteli työfysioterapeutin roolin ennemmin vahvistuvan kuin heikentyvän kuntoutusorganisaatioissa. Joidenkin vastaajien mielestä se tulee pysymään hyvin samankaltaisena kuin tähänkin asti, kun taas joku näki, että työfysioterapeutin rooli kuntoutuskursseilla on tulevaisuudessa täysin epäselvä. Tutkimushetkellä Aslak- ja Tyk kuntoutuksen rahoitustilanne oli auki, samoin Aura kuntoutuksen tulevaisuus oli epäselvä. Nämä kysymykset luonnollisesti pohdituttivat vastaajia. Työfysioterapeutin työn merkityksen työterveyshuollon asiantuntijana arveltiin tulevaisuudessa kasvavan. Myös yhteistyön työpaikkojen, esimiesten ja työterveyshuoltojen kanssa arveltiin lisääntyvän. Työterveyshuollossa toimivien työfysioterapeuttien yhteistyö kuntoutuksen kentässä (N 54) Työterveyshuollossa toimivat työfysioterapeutit, jotka vastasivat tekevänsä työssään myös kuntoutuskurssitoimintaa, olivat kuntoutusprosessin vaiheista määrällisesti eniten (noin 1/3) mukana kuntoutuskurssien seurantakäynneillä työterveyshuollossa sekä niiden organisoinnissa. Lähes yhtä usea vastaajista osallistui kuntoutujien valintaprosessiin ja yhteistoimintapäiviin kuntoutuslaitoksissa. Työfysioterapeutit toteuttivat työpaikoilla työn kuvauksia ja videointia sekä antoivat ergonomian ohjausta. He osallistuivat myös kuntoutuskurssien suunnitteluun, muutama kuului kuntoutustyöryhmään ja osa toimi yhdyshenkilönä työterveyshuollon ja kuntoutuslaitosten tai Kelan välillä. Muutama vastaajista osallistui lähes koko kuntoutusprosessiin, mutta yleisempää oli osallistuminen vain johonkin osaprosessiin tai muutamiin niistä. Seuraavassa kaksi lainausta avovastauksista. Ensimmäisessä kuvataan osallistumista laajaalaisesti lähes koko kuntoutusprosessiin, jälkimmäisessä osallistumista joihinkin osaprosesseista joko säännöllisesti tai tarpeen mukaan. Työnantajan edustajien kanssa yhteistyössä infot, kurssien valmistelu. Työterveyshuoltotiimin kanssa ehdokkaiden seulonta, yhteistoimintapäivät, työnkuvaukset ja videointi, jatkoseuranta tapaamiset ja tarvittaessa testaukset. Info-tilaisuuksien järjestäjänä yhtenä tiimin jäsenenä, työpaikoilla tehdyissä videoinneissa kuntoutusta varten, tarvittaessa yhteistoimintapäivissä mukana. 11