Visuaalisen viestinnän tutkimuksen menetelmiä Johanna Sumiala 9.12.2010
Miten tutkia visuaalista viestintää? Tuotanto Representaatio Vastaanotto Seppänen, Janne: kuvatutkimuksessa ei tarvita omia menetelmiä, voidaan soveltaa viestinnän tutkimuksen yleisiä menetelmiä Voidaan siis tutkia: kuvan tuotantoa, kuvia mediarepresentaatioina, kuvien vastaanottoa
Representaatiotutkimus Kaikki tutkimus representaatiotutkimusta Representaation käsitteen avulla voidaan pohtia sitä, millä tavoin erilaiset mediat esittävät ja tuottavat todellisuutta, kenen näkökulmasta ja millaisin välinein (Seppänen) Raymond Williams: representaatioiden tehtävänä on: 1) tehdä jokin läsnä olevaksi silmälle ja mielelle, 2) edustaa jotakin, joka ei ole läsnä (representaatio voi myös eristää vuorovaikutuksesta, spektaakkeli)
Representaation politiikka Kenen lähtökohdista representaatio rakennetaan? Kenen hallussa ovat esittämisen välineet? Millaiset seikat määrittelevät, mitä ylimalkaan esitetään? Miten kuvauksen kohteet voivat vaikuttaa omaan näkyvyyteensä? Hall, Stuart 1997. Representation Cultural Representations and Signifying Practices. London: Sage & Open University.
Erilaisia menetelmiä representaatiotutkimuksessa Määrällinen sisällönerittely Semiotiikka Narratiivinen analyysi Visuaalinen kielioppi/visuaalinen järjestys Retorinen analyysi Dramaturginen analyysi Kehysanalyysi Rituaalianalyysi Psykoanalyysi (katse-teoriat)
Rituaalianalyysi Tutkimuskysymys: Miten visuaalinen media rakentaa käsitystä sosiaalisesta eli yhteisestä jaetusta todellisuudesta? Miten kuva liittää yksilöjä yhteisöön? Teoreettisia lähtökohtia: Media-antropologia (Rothenbuhler & Coman 2005; Sumiala 2010) Rituaalinen kommunikaatioteoria (Carey)
Media yhteisöllisen elämän keskuksena Neo-durkheimiläinen tulkinta (Daniel Dayan & Elihu Katz: media events) Post-durkheimiläinen tulkinta (Couldry) The myth of the centre (Nick Couldry) Kysymys symbolisesta vallasta (Bourdieu) Valta ilmenee erilaisissa median rituaaleissa
Tutkimusaineisto Mediakuvat sosiaalisena suhteena Taustalla ajatus kulttuurin kuvallistumisesta Kuoleman kuvat mediassa TV, sanomalehdet, verkko (google archives, YouTube) Tapauksia mm. Anna Lindh, Yasser Arafat, Abu Ghraib, Michael Jackson, Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat.
Miksi kuoleman kuvat? Kuoleman kuvat tunteita herättävinä kuvina - tunteet yhteisöllisyyden liimana (Michel Maffesoli ja affektiiviset tartunnat sekä Georges Bataille ja kuoleman kauhun herättämä tunne yhteenkuulumisesta Ihmisiä ei yhdistä mikään positiivinen projekti, vaan Rene Girard: pyhä ja väkivalta. Uhrin tehtävänä on kontrolloida yhteisön väkivaltaa kanavoida se rituaalisesti uhraukseen.)
Miten tutkia kuoleman kuvia? Katse mediaan ja sen tuottamaan rituaaliseen tilaan. Mitä ovat mediarituaalit? Media rituals are (repetitive) ACTIONS that are capable of standing for wider values and frameworks of understanding connected with media (Couldry 2005, 64).
Katse käytäntöihin 1) Kategoriset erottelut: Kenen kuolema päätyy mediakuvaksi? julkisuuden henkilö, kulttuurisen, poliittisen, tai taloudellisen eliitin edustaja, lapset, poikkeuksellisella tavalla kuolleet.
Michael Jackson
Madeleine
2) Tapahtumallistaminen (Aika) Miten henkilön kuolemasta tulee mediatapahtuma? Medioitu sururituaali Media tuottaa henkilön menneisyyden ja nykyisyyden (surun kohteen pyhittäminen ).
Princess Diana
3) Paikallistaminen (Paikka) Medioidut pyhiinvaelluspaikat Kukat, kynttilät, pehmoeläimet, kuolleen henkilön kuvat.
Anna Lindh
4) Merkityksellistäminen Assosiaatiot Kerronta Symbolit Toisto Konventiot Muisti
Visualisoitunut suru? Samaistuminen ja eläytyminen suruun (Olemme menettäneet isän, äidin, esikuvan.) Pelko, ahdistus, inho saa kasvot (negatiivisten tunteiden heijastaminen kohteeseen) Häpäiseminen ja halveksinta vallan osoittajana Kyse on ritualisaatioprosessista, jossa henkilö tai ilmiö, jota hänen kuolemansa edustaa sakralisoidaan suoraan tai negaation kautta
Saddam Hussein
Tutkimustulokset Mediarituaalit luonnollistavat sosiaalista järjestystä toistamalla tiettyjä kategorioita Median suhde keskukseen Emansipatorinen tiedonintressi eli Habermasia mukaillen tutkimus paljastaa mediavallan käytäntöjä symbolisen vallan epätasainen jakautuminen! Osoittaa, millaiset arvot mediayhteiskunnassa tärkeitä ja keskeisiä pyhiä?! (mediaeettinen ulottuvuus)
http://www.youtube.com/watch?v=gt7qw whopnw
Visuaalinen viestintä/kirjalista Arnheim, Rudolf 1997[1969]. Visual thinking. Berkeley, Los Angeles, London: University of California Press. Elkins, James 2003. Visual Studies. A Skeptical Introduction. New York & London: Routledge. Hall, Stuart & Evans, Jessica 1999. Visual Culture. The Reader. London: Sage. Jenks, Chris 1995. Visual Culture. London & New York: Routledge. Mirzoeff, Nicholas 1999. An Introduction to Visual Culture. London & New York: Routledge. Mitchell, J. W. T. 2005. What do pictures want? The lives and lives of images. Chiacago and London: The University of Chicago Press. Rossi, Leena-Maija 2003. Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona. Helsinki: Gaudeamus. Rossi, Leena-Maija & Seppä, Anita 2007. Tarkemmin katsoen: visuaalisen kulttuurin lukukirja: Helsinki: Gaudeamus. Seppänen, Janne 2005. Visuaalinen kulttuuri teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle. Tampere: Vastapaino. Stocchetti, Matteo & Sumiala-Seppänen, Johanna. 2007. Images and communities: the visual construction of the social. Helsinki: Gaudeamus. Sumiala, Johanna 2010. Median rituaalit. Johdatus media-antropologiaan. Tampere: Vastapaino.