Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma 2015-01-05

0 KONTIORANNAN AMPUMAURHEILUKESKUKSEN MELUN HALLINTA JA YLEISSUUNNITELMA 2015-01-05 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Melusuojauksen mitoitus 1 2.1 Ampumaurheilukeskuksen toiminnot ja sijoittuminen alueelle 1 2.2 Laukausäänitasojen mittaukset 2 2.2.1 Mittauslaitteet ja -menetelmät 2 2.2.2 Ammunta- ja mittauspaikat 2 2.2.3 Sääolosuhteet mittausten aikana 4 2.3 Melun laskennallinen arvioiminen 4 2.3.1 Yleistä 4 2.3.2 Laskentamalli 4 2.3.3 Laskennalliset tarkastelut mitoitusvaiheessa 5 2.3.4 Laskennassa käytetyt äänitehotasot 6 2.4 Käytettyjen menetelmien epävarmuudet 6 2.4.1 Ympäristömelumittausten epävarmuus 6 2.4.2 Melun laskentamallin epävarmuus 6 2.5 Ampumaratojen melutasojen ohjearvot 7 2.6 Melumittausten ja laskennallisten tarkastelujen tulokset 7 2.6.1 Laukausäänten mittaukset 2.10.2014 7 2.6.2 Laskennallisesti arvioidut melutasot nykyisessä tilanteessa 9 2.6.3 Mitattujen ja laskettujen melutasojen vertailu 9 2.6.4 Melusuojauksen vaikutukset ympäristön melutasoihin 10 2.7 Melusuojauksen mitoituksen lopputulos 14 3 Ampumarata-alueen yleissuunnitelma 14 3.1 Toimintojen sijoittaminen ja rakennukset 14 3.2 Tasaukset ja maarakenteet 15 3.3 Kustannusarviot 15 4 Kirjallisuusluettelo 16 Liite 1. Suunnitellun ampumaradan sijoittuminen toiminnalliseen Masterplaniin. Liite 2. Säähavainnot 2.10.2014 tehtyjen mittausten aikana. Liite 3. Laukausäänitasot 2.10.2014 tehtyjen mittausten aikana. Liite 4. Laskennalliset meluvyöhykkeet nykyisessä tilanteessa. Liite 5. Laskennalliset meluvyöhykkeet eri suojausratkaisuilla. Liite 6. Ampumahalli- ja ampumakatosrakenteiden rakenteelliset periaateratkaisut. Liite 7. Ampumarata-alueen asemapiirros vaihtoehdolle 1 (ampumasuunta eteläkaakko). Liite 8. Ampumarata-alueen asemapiirros vaihtoehdolle 2 (ampumasuunta itäkaakko). Liite 9. Laukausten aiheuttamat melun hetkelliset maksimitasot (L AImax ) vaihtoehdoille 1 ja 2. Liite 10. Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen kustannusarviot.

1 1 Johdanto Työssä on laadittu yleissuunnitelma Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen (ulkoampumaratojen) sijoittamisesta ja melusuojauksesta. Hanke kytkeytyy Kontiorannan varuskunta-alueen kehittämishankkeeseen ja siinä esitettyihin toimintojen sijoittamiseen. Kontiolahden kunta on käynnistänyt Kontiolahden varuskunta-alueen kehittämishankkeen, jonka keskeisin tavoite on löytää Kontiorannan lakkautetulle varuskunta-alueelle uusia käyttömuotoja, jotka liittyvät esimerkiksi asumiseen, yritystoimintaan ja matkailuun. Kontiorannan masterplanin osalta merkittävin tavoite on alueen vetovoiman varmistaminen sekä toimivan ja innovatiivisen aluekokonaisuuden synnyttäminen. Alueelle on suunniteltu mm. kylpylähotellia, loma-asuntoja ja matkailupalveluja (liite 1). Ampumaurheilukeskuksen suunnittelun pääpaino on ollut mahdollisimman tehokkaalla melusuojauksella, joka perustuu tehokkaasti ääntä vaimentaviin ampumasuojiin sekä meluseinä- ja vallirakenteisiin. Melusuojaukselle asetetut tavoitteet ja mitoitus perustuvat osaltaan ampumarata-alueen lähelle sijoiteltujen toimintojen asettamiin vaatimuksiin. Selvityksen melusuojauksen mitoitus on perustunut laskennallisiin tarkasteluihin ja lokakuussa 2014 koeammunnoissa tehtyihin melumittauksiin. Työn aikana on tarkasteltu useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tässä raportissa esitetään suunnittelutyön tuloksena kaksi vaihtoehtoa: 1) ampumasuunta eteläkaakko 2) ampumasuunta itäkaakko. Ampumaurheilukeskuksen yleissuunnitelman ja melusuojauksen suunnittelun on laatinut WSP:n projektiryhmä: Ilkka Niskanen (projektipäällikkö, melusuojauksen mitoitus), Sirpa Lappalainen (melulaskennat), Minna Turja-Mäkinen (toimintojen sijoittelu ja tasauksen suunnittelu), Tero Niemelä (rakenteiden kustannusarviot). Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet Jere Penttilä, Matti Moisala, Markku Pitkänen, Eero Pölönen ja Mari Tarvainen Kontiolahden kunnasta sekä Kalle Leskinen Kontiolahden Urheilijat ry:stä. Ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa sekä kommentoinut sähköpostilla suunnitelmia työn aikana. 2 Melusuojauksen mitoitus 2.1 Ampumaurheilukeskuksen toiminnot ja sijoittuminen alueelle Suunniteltu ampumarata-alue sijoittuu pääosin Kontiorannan varuskunnan ampumaradalle nro 6. Joitakin toimintoja on sijoitettu myös ampumaradan nro 6 koillispuolella sijaitsevalle toiselle ampumarata-alueelle. Ampumarata-alue sijoittuu Kontiolahden toiminnallisessa Masterplanissa (25.6.2014) alueelle, johon on merkitty harrastusalue pyöräkrossi / hiihtomaa (liite 1). Ampumaratojen meluntorjunnan mitoituksessa on otettu huomioon erityisesti suunnitellun ampumarata-alueen pohjoispuolella sijaitsevat kylpylähotelli- ja loma-asuntoalueet (liite 1). Suunnittelun tavoitteena on ollut, että näillä alueilla laukausten aiheuttamat hetkelliset melutasot (L AImax ) jäävät alle 55 db tason. Ampumarata-alueen suunnittelutyön aikana on tarkasteltu seuraavien ampumaratojen sijoittelua ja meluvaikutuksia: 300 metrin luodikkorata 150 metrin luodikkorata 100 metrin luodikkorata 25 metrin pistoolirata 50 metrin rata (olympiapistooli ja pienoiskivääri) practical-rata (haulikko, pistooli) Suunnittelutyön aikana tarkasteluista on rajattu pois practical-rata, koska sen aiheuttamien melutasojen arvioitiin nousevan liian suuriksi. Yleissuunnitelmassa ampumaurheilukeskuksen toteutukselle on esitetty kahta vaihtoehtoista suunnitelmaa, jotka poikkeavat ampumasuunnaltaan ja ratojen sijoittelulta toisistaan. Vaihtoehdossa 1 ampumasuunta on eteläkaakko (160 astetta) ja vaihtoehdossa 2 itäkaakko (ampumasuunta 115 astetta).

2 2.2 Laukausäänitasojen mittaukset 2.2.1 Mittauslaitteet ja -menetelmät Selvityksen alkuvaiheessa laukausäänten aiheuttamia melutasoja mitattiin nykyisessä tilanteessa. Mittaukset tehtiin 2.10.2014 Ympäristöministeriön ympäristöoppaan 61, Ampumaratamelun mittaaminen mukaisesti: Ampumaratamelun enimmäistaso mitataan aikapainotuksella I (impulssi) ja taajuus painotuksella A. Melu mitataan erikseen eri ampumalajeille. Samoin mitataan enimmäistasot erikseen eri radoilla tapahtuville ammunnoille, koska melun eteneminen voi olla erilaista eri radoilta. Enimmäistaso mitataan usean, vähintään viiden laukauksen keskiarvona Mittaukset tehtiin samanaikaisesti viidellä mittauslaitteistolla: Norsonic 140 (2 kpl), Bruel & Kjaer 2250 (1 kpl), Norsonic 131 (2 kpl). Mittalaitteet kalibroitiin ennen ja jälkeen mittauksia ulkoisella kalibraattorilla. 2.2.2 Ammunta- ja mittauspaikat Ammunnat tehtiin kolmesta paikasta ja ammunnoissa käytettiin kolmea eri asetta (kuvat 3, 4 ja 5). Mittausten aikana ammuttiin kaksi erillistä koeammuntaa: Ampumapaikalta 1 ammuttiin 10 laukausta hirvikiväärillä (kaliiberi.308) Ampumapaikalta 2 ammuttiin 10 laukausta 9 mm pistoolilla Ampumapaikalta 3 ammuttiin 10 laukausta 9 mm pistoolilla ja 5 laukausta haulikolla Laukaukset kullakin paikalla ammuttiin noin 10 sekunnin välein. Kuva 1. Ammuntapaikka 1 sijaitsi ampumaradan nro 6 katoksen länsipäässä. Mittausten aikana paikalta ammuttiin eteläkaakon suuntaan hirvikiväärillä (kaliiberi.308). Ammunta tehtiin katoksen alta pystystä.

3 Kuva 2. Näkymä ampumaradan katoksesta ampumasuuntaan. Ammuntapaikalta 2 ammuttiin 9 mm pistoolilla eteläkaakon suuntaan, ammuntapaikalta (practical) 3 ammuttiin eteläkaakon suuntaan 9 mm pistoolilla ja haulikolla. Kuva 3. Ammunta- ja mittauspaikkojen sijainnit, ampumasuunta (sininen nuoli) ja tuulen suunta mittausten aikana (vihreät nuolet). Sääaseman sijainti on merkitty punaisella kolmiolla, ammuntapaikkojen sijainnit on merkitty pienillä vinoneliöillä, mittauspaikkojen sijainnit ympyröillä.

4 2.2.3 Sääolosuhteet mittausten aikana Mittausten aikana vallitse lähes selkeä syksyinen sää. Ilman lämpötila oli noin +10 o C. Tuulen suunta vaihteli mittausten aikana välillä etelän ja eteläkaakon välillä (kuva 4). Kuva 4. Tuulen suuntajakaumat 2.10.2014 tehtyjen mittausten aikana. Vasemmalla ensimmäisen mittausjakson (klo 14:53 15:04) suuntajakauma ja oikealla toisen mittausjakson (klo 15:35 15:44) suuntajakauma. Minuutin jaksojen säähavainnot on esitetty liitteen 2 taulukossa 1. Mittausohjeen mukaan tuulen suunnan tulisi olla 45 asteen sektorissa ampumapaikalta mittauspaikan suuntaan ja tuulen nopeuden tulisi olla 1 5 m/s. Mittausten aikaiset sääolosuhteet täyttivät mittausohjeen vaatimukset mittauspaikkojen 1, 3, 4 ja 5 osalta. Mittauspaikat 2, 6, 7 ja 8 sijaitsivat tuulen suuntaan nähden epäedullisissa suunnissa, minkä vuoksi näiden paikkojen mittaustulokset ovat ainakin osittain aliarvioita suurimmista esiintyvistä laukausäänitasoista. 2.3 Melun laskennallinen arvioiminen 2.3.1 Yleistä Ampumaradan toimintojen aiheuttaman ympäristömelun kannalta oleellisia melutasoihin vaikuttavia tekijöitä ovat Laukausäänen äänenpainetaso Laukausäänen taajuusjakauma Ampumasuunta ja ampumasektorin laajuus Ammuntapaikan korkeusasema suhteessa ampumapaikan läheiseen ympäristöön Suojarakenteet ampumapaikalla (ampumakatokset, ampumakopit) Suoja- ja meluvallien korkeudet ampumapaikan läheisyydessä Melun laskennallisessa arvioinnissa nämä edellä mainitut tekijät on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Melutarkasteluissa on arvioitu tilanteita, joissa melupäästöt ovat suurimmat mahdolliset ja olosuhteet ovat suotuisat melun leviämiselle. 2.3.2 Laskentamalli Laskennallisessa selvityksessä laukausäänten tunnuslukuna käytetään A-taajuuspainotettua impulssiaikapainotettua maksimiäänenpainetasoa (L AImax ). Ampumaratojen aiheuttaman melun laskennallinen arviointi tehtiin Cadna / A 4.4 ympäristömelumalliin kuuluvalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla (Kragh et al. 1982). Sääolosuhteina laskennassa on käytetty laskentamallin oletusarvoja: ilman lämpötila + 10 C, ilman suhteellinen kosteus 70 %, tuulen nopeus 3 m/s. Laskentamallissa maan pinta on oletettu pehmeäksi lukuun ottamatta vesistöjä, jotka on mallinnettu akustisesti koviksi pinnoiksi. Laskentamalli on ns. myötätuulimalli. Sillä arvioidut laskentatulokset pätevät olosuhteissa, joissa tuulen suunta on melukohteesta arvioitavaan kohteeseen tai inversiotilanteessa, jolloin ääni taipuu maan pintaa kohti.

5 Laskennassa on otettu huomioon äänen geometrinen vaimentuminen, ilman absorption aiheuttama vaimentuminen, maan pinnan aiheuttama vaimentuminen sekä maaston esteiden ja rakennettujen esteiden aiheuttama vaimentuminen. Melulaskennoissa on otettu huomioon aseen suupamauksen aiheuttama ääni. Luotiäänen ja luodin iskemän aiheuttamaa ääntä sen sijaan ei ole otettu huomioon. Laskentamallin maastomalli muodostettiin Kontiolahden kunnan toimittamasta kartta-aineistosta, jota täydennettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vektorimuotoisella kartta-aineistolla. Melulaskenta on tehty noin 3,7 x 6 km laajuiselle alueelle. Laskentapisteet on sijoitettu 2 metrin korkeudelle maan pinnan tasosta 10 m etäisyydelle toisistaan. Laukausäänten lähtötasoina ja suupamauksen suuntaavuuden arvoina käytetään muissa selvityksissä mitattuja äänitehotasoja ja suuntaavuusarvoja eri aselajeille. Laukauksen aiheuttama laukausimpulssi venyy ja loivenee etäisyyden kasvaessa eli impulssimaisuus pienenee. Samassa yhteydessä myös impulssimaisuutta kuvaavien mittalukujen arvot yleensä pienentyvät (Jokitulppo 2007, Ympäristöministeriö 2006). Laskentamalli ei ota huomioon tätä impulssihuipun venymistä ja loivenemista, minkä vuoksi impulssiaikavakioon perustuva laskenta yliarvioi impulssiäänitasoja. Nordtestin ampumaratamelun mallissa NT ACOU 099 (Nordtest 2002) impulssimaisuuden väheneminen on sisällytetty osaksi kasvillisuuskorjausta. Tässä mallinnuksessa impulssimaisuuden väheneminen on huomioitu tekemällä laskentatulokseen -5 db korjaus. 2.3.3 Laskennalliset tarkastelut mitoitusvaiheessa Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa laskentamallilla on tarkasteltu meluntorjuntarakenteilla saavutettavia teoreettisia vaimennuksia laukausäänitasoihin. Laskennalliset tarkastelut on tehty seuraaviin tilanteisiin: 1. Laukausäänitasot ilman melusuojausta, nykyisessä tilanteessa (laskettujen ja mitattujen tulosten vertailu) 2. Laukausäänitasot ampumakatoksella (Z-tyypin katos) 3. Laukausäänitasot Z-tyypin ampumakatoksella ja radoittaisilla sivuseinillä (5 metriä korkeat meluseinät ampumaratojen välillä) 4. Laukausäänet ampumahallilla (NT ACOU 099 mukainen ampumahalli 5 metriä pitkällä etuosalla) Melusuojauksen tarkasteluissa 2 ja 3 ampumakatoksen melun suuntavaimennukset on otettu huomioon pohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin tyypin Z mukaisena (Falch, 1984). Tyyppi Z on sivuilta ja takaa umpinainen ampumasuoja, jonka mahdollisissa ikkunoissa on tiivis lasitus. Vaimennus on ollut sivulle -5 db, takaviistoon -12 ja taakse -18 db. Suoraan eteenpäin ampumakatoksella ei ole vaimentavaa vaikutusta. Melusuojauksen tarkastelussa 4 ampumakatoksena on käytetty Nordtest ACOU 099 menetelmäohjeen mukaista ampumahallia, jossa on ampumapaikan etupuolella on 5 metriä pitkä uloke (kuva 5). Tämän rakenteen vaimennukseksi on mitattu -5 db suuntaan 0 o (=ampumasuunta), -6 db 20 o, -12 db 40 o, -15 db 80 o, -24 db 135 o, -21 db 180 o (Nordtest 2002). Tässä ratkaisussa kaikki ampumapaikat on erikseen osastoitu etuosasta väliseinillä. Kuva 5. Tarkastelussa 4 melusuojauksena käytetty ampumahallirakenne (kuva lähteestä Nordtest 2002).

6 2.3.4 Laskennassa käytetyt äänitehotasot Ampumaradoilla laukausäänten lähtötasoina on käytetty taulukossa 2 esitettyjä äänitehotasoja (L WA ) ja niiden suuntaavuuksia. Taulukko 2. Melulaskennassa ampumaradoille käytetyt aseet ja niiden impulssipainotetut äänitehotasot ampumasuuntaan (L WA ) (Ympäristöministeriö 1986, Niskanen & Pirkola 2003). Impulssipainotetut äänitehotasot [db] eri suunnissa Rata Ase 0 45 90 135 180 Kiväärirata (Hirvi) Hirvikivääri.338 154 150 145 141 135 Pistoolirata, practical Sotilaspistooli 9.00 156 148 143 137 134 Practical Haulikko 155 150 141 136 130 2.4 Käytettyjen menetelmien epävarmuudet 2.4.1 Ympäristömelumittausten epävarmuus Ampumaratamelun mittausohje (Ympäristöministeriö 1986) ei anna arviota ampumaratamelun mittausepävarmuudesta. Ohjeessa todetaan, että mittausepävarmuus on pienimmillään, jos mittausten aikaiset olosuhteet täyttävät ohjeessa esitetyt vaatimukset. Ohjeessa todetaan myös, että ympäristömelun mittausohjeessa (Ympäristöministeriö 1995) annettuja arvioita mittausepävarmuudesta ei voida soveltaa ampumaratamelulle, mikäli mittausetäisyys on yli 500 m. Ympäristömelumittausten epävarmuus lisääntyy etäisyyden kasvaessa. Ympäristöministeriön mittausohjeen mukaan yksittäisen mittauksen tuloksen epävarmuus on 2 db 30 metrin mittausetäisyydellä, 4 db 100 metrin mittausetäisyydellä ja 7 db 500 metrin etäisyydellä. Mikäli mittausohjeen mukaiset olosuhteet eivät toteudu tai mittausetäisyydet ovat suuremmat kuin ohjeessa esitetyt suurimmat mittausetäisyydet katsotaan mittausepävarmuudeksi 10 db (Ympäristöministeriö 1995). Olosuhteiden ja mittausetäisyyksien perusteella arvioimme, että mittausepävarmuus mittauspaikoilla 1 ja 3 on pienin, arviolta noin 5 db. Mittauspaikoilla 4, 5 ja 8 mittausepävarmuus on luokkaa 5 10 db ja mittauspaikoilla 2, 6, 7 mittausepävarmuus on > 10 db. Nämä ovat kokemukseen perustuvia arvioita mittausepävarmuudesta. Mittausepävarmuudet voidaan tarvittaessa määrittää tarkemmin useiden erillisten mittaustulosten perusteella. 2.4.2 Melun laskentamallin epävarmuus Laskentamallissa todellista äänilähdettä kuvataan piste-, viiva- ja aluelähteinä. Mallissa äänilähteen korkeus on yleensä arvio äänikohteen akustisesta keskipisteestä. Tämän arvion epätarkkuus aiheuttaa epävarmuutta myös äänen leviämisen laskennalliseen arvioon. Muita vaihtelua aiheuttavia tekijöitä ovat: äänen taajuus, äänilähteen ja kohteen välinen korkeus ja niiden välinen etäisyys sekä niiden välinen topografia. Laskentamallia kuvaavassa julkaisussa (Kragh et al. 1982) pohjoismaisen mallin laatijat arvioivat, että laskentamallilla arvioitujen keskiäänitasojen keskihajonnat ovat 5-10 db yksittäiselle lähellä maanpintaa sijaitsevalle äänilähteelle, joka emittoi kapeakaistaista (250-500 Hz) ääntä. Arvioiden epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana kohde sijaitsee melun aiheuttajasta ja mitä lähempänä kohde sijaitsee maan pintaa. Edellä esitettyjen kriteerien pohjalta arvioimme, että laskentamallin tarkkuus on alle 1 kilometrin etäisyydellä ammuntapaikasta < 5 db. Yli kilometrin etäisyydellä laskentamallin tarkkuus jää välille 5-10 db. Laskentamallissa laukausäänten leviämistä on tarkasteltu sääolosuhteessa, jossa melun vaimeneminen on mahdollisimman vähäistä. Tämä säätilanne vastaa tilannetta, jossa vallitsee kohtalainen myötätuuli äänilähteestä kohteeseen päin tai lähellä maanpintaa vallitsee lievä inversiotilanne. Todellisessa tilanteessa laukausten aiheuttamat impulssiäänitasot saattavat olosuhteiden vaikutuksesta vaihdella yli 20 db.

7 2.5 Ampumaratojen melutasojen ohjearvot Laukausäänet aiheuttavat hetkellisiä voimakkaita melutasoja. Suomessa ampumaratojen aiheuttaman melun tunnuslukuna käytetään laukausten aiheuttamaa yksittäistä A-taajuuspainotettua, impulssiaikapainotettua suurinta äänenpainetasoa (L AImax ). Valtioneuvoston päätöstä (Vnp 53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista sovelletaan ampumaratojen aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi, maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä (taulukko 3). Taulukko 3. Ohjearvot ampumaratojen aiheuttamalle melulle. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää seuraavia arvoja. Alueen käyttötarkoitus melutaso L AImax (db) Asumiseen käytettävät alueet 65 Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä ja hoitolaitoksia palvelevat alueet 60 Loma-asumiseen käytettävät alueet ja luonnonsuojelualueet 60 2.6 Melumittausten ja laskennallisten tarkastelujen tulokset 2.6.1 Laukausäänten mittaukset 2.10.2014 2.10.2014 tehtyjen mittausten aikana mittauspaikoilla 1 8 laukausäänten hetkelliset maksimitasot vaihtelivat paljon. Mittauspaikoille 4 ja 6 laukausäänet olivat heikosti kuultavissa laukausäänitasojen vaihdellessa välillä 52 58 db (MP4) ja alle 50 54 db (MP6). Myös muilla mittauspaikoilla kaikkia laukausääniä ei voitu tunnistaa laukausäänen peittyessä taustatasoon tai samaan aikaan esiintyneiden häiriöäänien vuoksi. Liitteen 3 kuvissa 1 10 on esitetty laukausäänitasot mittauspaikoittain. Selvimmin laukausäänet erottuivat mittauspaikoilla 3 ja 7. Mittauspaikka 3 sijaitsi ampumasuuntaan nähden vastakkaisessa suunnassa noin 500 metrin etäisyydellä ampumapaikasta 1. Mittauspaikka 7 sijaitsi ampumasuunnassa noin 460 metrin etäisyydellä ampumapaikasta 1. Mittauspaikoilla 1 ja 7 sekä mittauspaikalla 8 mitattiin yli 60 db laukausäänitasoja (taulukot 4 ja 5, liite 3).

8 Taulukko 4. Laukausäänten aiheuttamat hetkelliset melun maksimitasot mittauspaikoilla 1 5 (ensimmäinen ammuntakierros 2.10.2014). Loma-asuinrakentamiselle annetun ohjearvotason ylittävät keskiarvot on esitetty oranssilla värillä. Ampumapaikka Tunnusluku LAImax, db LAImax, db LAImax, db LAImax, db LAImax, db ase mp1 mp2 mp3 mp4 mp5 AP1, kivääri (.308) Havaintoja (kpl) 10 10 10 10 10 Keskiarvo (db) 56 59 61 55 57 Suurin (db) 62 63 63 58 59 Pienin (db) 54 56 60 54 56 AP2, pistooli (9 mm) Havaintoja (kpl) 9 10 10 9 5 Keskiarvo (db) 49 50 58 53 54 Suurin (db) 51 53 65 54 55 Pienin (db) 48 48 54 51 53 AP3, pistooli (9 mm) Havaintoja (kpl) 10 10 10 8 5 Keskiarvo (db) 49 49 58 54 54 Suurin (db) 51 53 67 57 55 Pienin (db) 48 47 54 53 53 AP3, haulikko Havaintoja (kpl) 2 5 5 3 5 Keskiarvo (db) 54 49 56 53 54 Suurin (db) 54 51 57 53 58 Pienin (db) 54 47 53 52 52 Taulukko 5. Laukausäänten aiheuttamat hetkelliset melun maksimitasot mittauspaikoilla 3, 5, 6, 7 ja 8 (toinen ammuntakierros 2.10.2014). Loma-asuinrakentamiselle annetun ohjearvotason ylittävät keskiarvot on esitetty oranssilla värillä. Ampumapaikka Tunnusluku LAImax, db LAImax, db LAImax, db LAImax, db LAImax, db ase mp3 mp5 mp6 mp7 mp8 AP1, kivääri (.308) Havaintoja (kpl) 10 10 10 10 10 Keskiarvo (db) 61 57 52 66 69 Suurin (db) 63 62 54 69 79 Pienin (db) 58 51 49 60 56 AP2, pistooli (9 mm) Havaintoja (kpl) 10 10 10 10 10 Keskiarvo (db) 55 54 47 58 50 Suurin (db) 57 59 49 60 60 Pienin (db) 52 50 46 57 7 AP3, pistooli (9 mm) Havaintoja (kpl) 10 10 9 10 9 Keskiarvo (db) 59 55 48 58 53 Suurin (db) 65 59 49 60 70 Pienin (db) 56 50 47 56 48 AP3, haulikko Havaintoja (kpl) 3 4 0 4 3 Keskiarvo (db) 59 52-60 50 Suurin (db) 63 55 0 61 51 Pienin (db) 56 49 0 57 47

9 2.6.2 Laskennallisesti arvioidut melutasot nykyisessä tilanteessa Laskennallisen tarkastelun perusteella 300 m kivääriradalla ammuttu laukausääni on kuultavissa 60 db (L AImax ) tasoisena ampumasuuntaan noin 2 kilometrin etäisyydelle, noin 1,2 km etäisyydelle sivusuunnassa ja noin 0,8 km etäisyydelle Höytiäisen rannan suuntaan (liite 4, kuva 1). Ampumapaikka 2 sijaitsee oleellisesti lähempänä nykyisen radan taustavalleja, minkä vuoksi meluvyöhykkeet ovat ampumasuuntaan varsin repaleisia. Esteettömästi levitessään 60 db meluvyöhyke ulottuu paikoitellen ampumasuuntaan ja etuviistoon 60 db (L AImax ) tasoisena noin 1,6 km etäisyydelle ja ampumasuuntaan nähden takaviistoon noin 0,8 km etäisyydelle (liite 4, kuva 2). Ampumapaikka 3 sijaitsi kahden vallimaisen rakenteen välissä, minkä vuoksi mehuvyöhykkeet ovat varsin repaleisia. Haulikon ja pistoolin meluvyöhykkeet ovat hyvin samanlaisia. Molemmilla aseilla 60 db (L AImax ) vyöhyke ulottuu ampumasuuntaan ja etuviistoon noin 2 km etäisyydelle. Takaviistoon 60 db meluvyöhyke ulottuu noin 0,6 km etäisyydelle (liite 4, kuvat 3 ja 4). 2.6.3 Mitattujen ja laskettujen melutasojen vertailu Mittaustilanteessa 2.10.2014 sääolosuhteet olivat suosiolliset ampumapaikkojen pohjoispuolella sijainneiden mittauspaikkojen suhteen, koska vallitseva tuulen suunta mittausten aikana oli etelä - eteläkaakko. Mittausten aikaisten sääolosuhteiden perusteella erityisesti mittauspaikkojen 2, 7 ja 6 tulosten voitiin olettaa olevan aliarvioita melun leviämiselle suotuisaan tilanteeseen verrattuna. Mittaustulokset vastasivat suhteellisen hyvin laskennallisesti arvioituja laukausäänitasoja ja tulokset poikkeavat pääsääntöisesti +3 db.-5db mittauspaikoilla 1, 3, 4, 5 ja 8, joissa olosuhteet ovat suotuisat melun leviämiselle. Mittauspaikoilla 2, 6 ja 7 poikkeamat olivat suurempia, koska olosuhteet eivät olleet suotuisat näiden mittauspaikkojen suhteen (taulukko 6). Taulukot 6 ja 7. Mitatut ja lasketut laukausäänitasot mittauspaikoilla 1 8. Laskettuja melutasoja on verrattu 2.10.2014 tehtyjen mittausten tuloksiin. Ampumapaikka Tunnusluku LAImax, db LAImax, db LAImax, db LAImax, db LAImax, db mp1 mp2 mp3 mp3 mp4 ase mitattu laskettu mitattu laskettu mitattu mitattu laskettu mitattu laskettu AP1, kivääri (.308) Havaintoja (kpl) 10 10 10 10 10 Keskiarvo (db) 56 59 59 65 61 61 63 55 56 Suurin (db) 62 63 63 63 58 Pienin (db) 54 56 60 58 54 AP2, pistooli (9 mm) Havaintoja (kpl) 9 10 10 10 9 Keskiarvo (db) 49 46 50 56 58 55 58 53 52 Suurin (db) 51 53 65 57 54 Pienin (db) 48 48 54 52 51 AP3, pistooli (9 mm) Havaintoja (kpl) 10 10 10 10 8 Keskiarvo (db) 49 46 49 59 58 59 56 54 51 Suurin (db) 51 53 67 65 57 Pienin (db) 48 47 54 56 53 AP3, haulikko Havaintoja (kpl) 2 5 5 3 3 Keskiarvo (db) 54 43 49 58 56 59 54 53 48 Suurin (db) 54 51 57 63 53 Pienin (db) 54 47 53 56 52

10 Ampumapaikka Tunnusluku LAImax, db LAImax, db LAImax, db LAImax, db LAImax, db mp5 mp5 mp6 mp7 mp8 ase mitattu mitattu laskettu mitattu laskettu mitattu laskettu mitattu laskettu AP1, kivääri (.308) Havaintoja (kpl) 10 10 10 10 10 Keskiarvo (db) 57 57 58 52 63 66 80 69 65 Suurin (db) 59 62 54 69 79 Pienin (db) 56 51 49 60 56 AP2, pistooli (9 mm) Havaintoja (kpl) 5 10 10 10 10 Keskiarvo (db) 54 54 52 47 64 58 76 50 50 Suurin (db) 55 59 49 60 60 Pienin (db) 53 50 46 57 7 AP3, pistooli (9 mm) Havaintoja (kpl) 5 10 9 10 9 Keskiarvo (db) 54 55 51 48 67 58 82 53 50 Suurin (db) 55 59 49 60 70 Pienin (db) 53 50 47 56 48 AP3, haulikko Havaintoja (kpl) 5 4 0 4 3 Keskiarvo (db) 54 52 51-67 60 82 50 49 Suurin (db) 58 55 0 61 51 Pienin (db) 52 49 0 57 47 2.6.4 Melusuojauksen vaikutukset ympäristön melutasoihin Tarkastelluista meluntorjunta vaihtoehdoista Z-tyypin katoksella saavutettava vaimennus oli heikoin (katso kpl 2.3.3) ja NT ACOU 099 mukaisen ampumahallin vaimennus oli paras. Laskennallisen tarkastelun perusteella ampumakatoksen ja ampumahallin rakenteilla melun kulkeutuminen ampumapaikkojen pohjoispuolelle Höytiäsen ranta-alueelle saadaan varsin tehokkaasti vaimennettua ja laukausäänten tasot ovat kaikissa vaihtoehdoissa Ristilahden ranta-alueilla alle 55 db (L AImax ). Ampumakatoksen sivuille sijoitettavilla meluseinillä (korkeus 5 m) ja ampumahallin rakenteilla saadaan vaimennettua erityisesti ampumaratojen sivuille suuntautuvia laukausääniä. Paras vaimennus saavutetaan ampumahallirakenteella, joka vaimentaa melua myös ampumasuuntaan (kuvat 4, 5 ja 6). Ampumaratakohtaiset laskentatulokset on esitetty liitteessä 5.

11 Kuva 4. Ampumaratojen (kivääriradat 300m, 150 m ja 100 m, pistoolirata 25 m ja 50 m rata) aiheuttamat laukausäänivyöhykkeet tilanteessa, jossa ammunta tapahtuu katoksista (pohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin tyypin Z mukainen katos).

12 Kuva 5. Ampumaratojen (kivääriradat 300m, 150 m ja 100 m, pistoolirata 25 m ja 50 m rata) aiheuttamat laukausäänivyöhykkeet tilanteessa, jossa ammunta tapahtuu katoksista (pohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin tyypin Z mukainen katos) ja ampumaratojen sivuilla välissä on 5 metriä korkeat meluseinät.

13 Kuva 6. Ampumaratojen (kivääriradat 300m, 150 m ja 100 m, pistoolirata 25 m ja 50 m rata) aiheuttamat laukausäänivyöhykkeet tilanteessa, jossa ammunta tapahtuu NT ACOU 099 mukaisesta ampumahallista, jossa on 5 metriä pitkä uloke. Ampumapaikat on osastoitu.

14 2.7 Melusuojauksen mitoituksen lopputulos Mittaustulokset osoittivat, että laukausäänet voivat levitä vastatuuliolosuhteissa suhteellisen voimakkaana Höytiäisen rannan suuntaan. Mittauksissa laukausäänitasot ylittivät mm. loma-asumiseen tarkoitetut ohjearvotasot (60 db L AImax ) alueella, johon on kaavailtu matkailupalveluja Mittaustulokset ja laskennallisesti arvioidut laukausäänitasot vastasivat varsin hyvin toisiaan niiden paikkojen osalta, joille olosuhteet olivat melun leviämiselle suotuisat. Laskentatulokset osoittavat, että laskentamallia voidaan käyttää ampumamelun arvioinnissa. Laskennallisen tarkastelun perusteella ampumakatoksilla, meluseinillä ja ampumahallirakenteella melusuojaus voidaan toteuttaa siten, että luodikkoratojen ja pistooliradan laukausäänet Ristilahden rantaalueilla jäävät alle 55 db tason. Meluvyöhykkeitä saadaan oleellisesti kavennettua sivuttaissuunnassa, mikäli melusuojaus toteutetaan rakentamalla ampumakatoksen etuosaan vähintään 5 metriä pitkä ampumapaikkakohtaisesti osastoitu rakenne. Tämä rakenne vaimentaa melua myös ampumasuuntaan. Myös ampumaurheilukeskuksen ympärille sijoitetut suojavallit vaimentavat laukausäänitasoja ampumaurheilukeskuksen läheisyydessä. Lokakuussa tehdyissä melumittauksissa ja myös alustavissa laskennallisissa tarkasteluissa ampumarataalueen eteläosaan kaavaillun practical-radan arvioitiin aiheuttavan ampumaratojen eteläpuolella yli 55 db (L AImax ) laukausäänitasoja. Practical-ammunta tapahtuu maastoradalla avoimen taivaan alla, minkä vuoksi laukausääniä ei voida vaimentaa rakenteellisilla keinoilla. Tämän vuoksi practical-rata poistettiin ampumaradan jatkosuunnittelusta. Tarkasteltujen vaihtoehtojen 1 ja 2 meluvyöyhykkeillä ei ole suuria eroja (liite 9, kuvat 1 ja 2). Molemmissa vaihtoehdoissa laukausäänten aiheuttamat 55 db (L AImax ) vyöhykkeet ulottuvat ampumasuuntaan noin 2,5 kilometrin etäisyydelle. Laaja-alaiset meluvyöhykkeet syntyvät laskennallisen arvioinnin perusteella lähinnä kivääriradoilla (300 m, 150 m ja 100 m) ammutuista laukauksista. Molemmissa vaihtoehdoissa 300 m radan päähän sijoitettu taustavalli muodostaa kiilamaisen melua vaimentavan vyöhykkeen (liite 9, kuvat 1 ja 2). Vaihtoehdossa 1 (ampumasuunta eteläkaakko) laukausäänten aiheuttama 55 db (L AImax ) vyöhyke ulottuu Hyötiäisen ranta-alueelle ampumaurheilukeskuksen länsipuolella. Ampumahiihtokeskuksen ympäristössä laukauksen aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 65 70 db (L AImax ) melutasoja. Vaihtoehdossa 2 (ampumasuunta itäkaakko) laukausten aiheuttamat melutasot Höytiäisen ranta-alueella jäävät alle 55 db (L AImax ) tason ja ampumahiihtokeskuksen lähiympäristössä laukausäänitasot ovat 59 63 db (L AImax ) (liite 9, kuvat 1 ja 2). Suunniteltujen kivääri- ja pistooliratojen melusuojausta voidaan vielä parantaa edellä esitetystä lisäämällä ampumahallin etuosan pituutta arvioinnissa käytetystä 5 metristä 10, 15, jopa 20 metriin asti. Ampumaratojen yläkulisseilla voidaan mahdollisesti myös vaimentaa ampumasuuntaan kulkeutuvaa melua. Ylikulissien pinnat tulee olla hyvin ääntä absorboivaa materiaalia, jotta niistä heijastuvat äänet eivät lisää melua ampumakatosten tai ampumahallien takana. Melusuojausta voidaan mahdollisesti tehostaa myös ampumakatosten ja -hallien sivuvalleja korottamalla. Meluselvitysten perusteella kivääriratojen ja 25 metrin pistooliradan riittävä melusuojaus voidaan saavuttaa Nordtest NT ACOU 099 menetelmäohjeen mukaisella ampumahallirakenteella. 50 metrin radalla ei ammuta kaliiberiltaan pienoiskivääriä (.22) suuremmilla aseilla, minkä vuoksi tällä radalla ei tarvita erillistä melusuojausta. Kivääriratojen ja 25 metrin radan ampumahallirakenteen ja 50 metrin radan ampumakatoksen rakenteiden periaateratkaisut on esitetty liitteessä 6. 3 Ampumarata-alueen yleissuunnitelma 3.1 Toimintojen sijoittaminen ja rakennukset Ampumarata-alueen suunnittelu on perustunut Kalle Leskisen laatimaan alustavaan suunnitelmaan ampumaratojen ja sen toimintojen sijoittelusta. Suunnittelun aikana on tarkasteltu useita vaihtoehtoisia ratkaisuja ratojen sijoittelusta. Ratojen yleissuunnittelu on pyritty toteuttamaan seuraavia periaatteita noudattaen: Melusuojaus perustuu ensisijaisesti ampumaratojen hallirakenteilla saavutettavaan vaimennukseen Turvaseinät, ratoja ympäröivät meluvallit ja luodikkoratojen yläkulissit täydentävät melusuojausta

15 Eri ampumalajien radat on pyritty sijoittamaan tiiviisti turvallisuudesta tinkimättä Ampumarata-alue on yhtenäinen maavalleilla rajattu alue, jota ympäröi yhtenäinen aita Kaikkien ratojen ampumasuunta on sama kussakin vaihtoehdossa (vaihtoehdossa 1 eteläkaakko, vaihtoehdossa 2 itäkaakko) Ratojen sijoittelussa on otettu huomioon olemassa olevat rakenteet ja maastonmuodot Ampumarata-alueelle on sijoitettu: 300 metrin kiväärirata, 10 ampumapaikkaa, melusuojattu ampumahallirakenne 150 metrin kiväärirata, 20 ampumapaikkaa, melusuojattu ampumahallirakenne 100 metrin kiväärirata, 10 ampumapaikkaa, melusuojattu ampumahallirakenne 25 metrin pistoolirata, 30 ampumapaikkaa, melusuojattu ampumahallirakenne 50 metrin rata, 50 ampumapaikkaa, ampumakatos WC- ja toimitsijatilat 120 pysäköintipaikkaa Vaihtoehdossa 1 (ampumasuunta eteläkaakko) pysäköintialueet, WC- ja toimitsija- sekä varastorakennus sijaitsevat amapumaratojen koillispuolella. 300 metrin kiväärirata sijaitsee ampumarata-alueen itäreunalla. Ratojen sivuille ja päätyihin on sijoitettu 5 metriä korkeaa betonista turvaseinää yhteensä 268 m (liite 7). Vaihtoehdossa 1 ampumaurheilukeskusta ympäröiviä valleja on yhteensä noin 1070 metriä, aitaa (+ porttirakenteet) yhteensä noin 1170 metriä ja aidatun alueen pinta-ala on noin 64200 m 2. Vaihtoehdossa 2 ampumasuunta on itäkaakkoon. 300 metrin kiväärirata sijaitsee alueen pohjoisella reunalla ja pistooliradat eteläreunalla. WC-, toimitsija- ja vartaorakennukset sijaitsevat 50 m ampumaradan ja pistooliradan läheisyydessä. Ratojen sivuille ja päätyihin on sijoitettu 5 metriä korkeaa betonista turvaseinää yhteensä 337 m (liite 8). Vaihtoehdossa 2 ampumaurheilukeskusta ympäröiviä valleja on yhteensä noin 1030 metriä, aitaa (+ porttirakenteet) yhteensä noin 1245 metriä ja aidatun alueen pinta-ala on noin 70270 m 2. Molemmissa vaihtoehdoissa luodikkoratojen ja 25 metrin pistooliradan ampumahallirakenteiden mitoituksessa on otettu huomioon yleisölle ja toimitsijoille varattavat tilat, tila ampumapaikalle sekä ampumapaikan etupuolelle rakennettavan melua vaimentavan rakenteen vaatima tila. Ampumahallirakenteiden ampumapaikkojen mitoituksessa on otettu huomioon lajikohtaiset suositukset ampumapaikkojen leveydestä sekä ampumapaikkojen osastointiin ja akustointiin tarvittavien rakenteiden vaatima tila. 50 metrin radalla ei ammuta kaliiberiltaan pienoiskivääriä (.22) suuremmilla aseilla, minkä vuoksi tällä radalla ei tarvita erillistä melusuojausta. Ampumarata-alueen asemapiirrokset vaihtoehdoille 1 ja 2 on selvityksen liitteinä 7 ja 8. Yleissuunnitelman mukaisten ampumaratojen meluvyöhykekartat on esitetty raportin liitteessä 9. Näissä tarkasteluissa on otettu huomioon yleissuunnitelmassa esitetyt rakenteet lukuun ottamatta kivääriratojen yläkulisseja. 3.2 Tasaukset ja maarakenteet Vaihtoehdossa 1 ampumarata-alueen maanpinnan korkeusasema on noin 110 m ja vaihtoehdossa 2 korkeusasema on 109,5 m. Molemmissa vaihtoehdoissa 300 metrin kiväärirata sijoittuu noin 110 metrin matkalta kaivantoon, joka on maalilaitteiden puoleissa päässä noin 18 metriä (vaihtoehto 1) tai noin 12 metriä (vaihtoehto 2) nykyistä maanpinnan tasoa alempana. Kaivannosta syntyvät maamassat sijoitetaan rataaluetta ympäröiviin maavalleihin. Molemmissa vaihtoehdoissa ampumarata-alueen hulevedet johdetaan pois alueen itäreunaan (vaihtoehto 1) tai eteläreunaan (vaihtoehto 2) sijoittuvan ojan kautta. 3.3 Kustannusarviot Ampumarata-alueen rakentamisen kokonaiskustannusarvio vaihtoehdolle 1 on noin 1,8 miljoonaa euroa ja vaihtoehdolle 2 noin 2 miljoonaa euroa. Molempien vaihtoehtojen kokonaiskustannuksista ampumahalli- ja katosrakenteet muodostavat noin 30 %, maaleikkausten ja maan kuljetusten osuus on noin 20 %, tiestön ja paikoitusalueiden rakentamisen kustannukset noin 10 %, betonisten melu- ja turvaseinien osuus on noin 15 % sekä huolto- ja toimitsijarakennusten osuus noin 10 %. Maaperän ja pohjavesien suojauksen kustannukseksi bentoniitti- tai kumirouhe-luotiloukkurakenteella on arvioitu 90 000 euroa.

16 Vaihtoehto 2 on loppusummaltaan noin 190 000 kalliimpi kuin vaihtoehto 1. Tämä kustannusten ero syntyy lähinnä vaihtoehdon 2 suuremmista maarakentamisen kustannuksista sekä betonisten suojaseinien aiheuttamista kustannuksista (liite 10). Jyväskylässä 5.1.2015 Ilkka Niskanen Projektipäällikkö, meluasiantuntija 4 Kirjallisuusluettelo Falch, 1984. Noise from shooting ranges. A nordic prediction method for noise emitted by smallbore weapons. The Nordic Council of Ministers, The Nordic Noise Group NGG, prepared by Kilde siviling Falch, Norway. Jokitulppo, J., Lahti, T. ja Markula, T. 2006: Ampumamelun arviointi. Suomen ympäristö 39 / 2007. Kragh, J., Andersen, B. & Jakobsen, J. 1982: Environmental Noise from Industrial Plants. General Prediction Method. Danish Acoustical Laboratory. Report no. 32, 1982. Niskanen, I. & Pirkola, T. 2003: Pohjois-Karjalan rajavartioston Onttolan ja Ilomantsin ampu-maratojen meluselvitys Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 23 / 2003. Nordtest, 2002. Nordtest method NT ACOU 099. Shooting ranges: Prediction of noise. Edition 2, approved 2002-11. SFS 4846: Akustiikka. Melulähteiden äänitehotason määrittäminen. Kartoitusmenetelmä. Suomen standardisoimisliitto 1984. Ympäristöministeriö 1986: Ampumaratamelun laskentamalli. Luonnos 1986. Ympäristöministeriö 1995: Ympäristömelun mittaaminen. - Ympäristöministeriö, ympäristönsu-ojeluosasto. Ohje 1/1995. Ympäristöministeriö 2007: Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen ympäristö 38 / 2006. Ympäristöministeriö 2014: Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta Suomen ympäristö 4 / 2014.

Liite 1 (1/1) Kuva 1. Suunnitellun ampumaradan sijoittuminen toiminnalliseen Masterplaniin.

Liite 2 (1/1) Taulukko 1. Säähavainnot 2.10.2014 tehtyjen mittausten aikana. tuulen tuulen ilman ilman ilman suunta nopeus lämpötila kosteus paine klo astetta m/s o C % mb 14:53:00 171 3,1 10,8 68,9 1010,5 14:54:00 162 4,2 10,5 69 1010,5 14:55:00 171 2,7 10 69 1010,6 14:56:00 187 4,7 10,4 68,9 1010,5 14:57:00 182 4,1 10,6 70 1010,3 14:58:00 174 1,9 10,6 69,8 1010,3 14:59:00 160 3,8 10,5 70,4 1010,4 15:00:00 161 1,6 11 68,7 1010,3 15:01:00 181 4 10,5 69,2 1010,2 15:02:00 175 2,1 11,3 67,9 1010,2 15:03:00 164 4,1 10,7 70,2 1010,6 15:04:00 157 2,8 11 68,9 1010,4 tuulen tuulen ilman ilman ilman suunta nopeus lämpötila kosteus paine klo astetta m/s o C % mb 15:35:00 162 4,4 10,5 70,1 1010,3 15:36:00 160 5,8 10,5 69,8 1010,1 15:37:00 162 2,3 10,6 67,8 1010,2 15:38:00 169 2,6 10,3 68,1 1010,6 15:39:00 176 4,2 10,1 68,8 1010,4 15:40:00 174 2 10,2 68,1 1010,3 15:41:00 173 2,4 10,2 68,5 1010,5 15:42:00 174 4,5 10 68,3 1010,5 15:43:00 181 3,9 10 68,1 1010,7 15:44:00 173 2,8 10 68,3 1010,7

Liite 3 (1/4) Liite 3. Laukausäänitasot 2.10.2014 tehtyjen mittausten aikana. Tunnistetut laukausäänet on merkitty piikin huipulle piirretyllä pallolla. Ampumapaikat ja aseet koeammunnoissa: 10 ensimmäistä laukausta ampumapaikka 1 (kivääri.308), kymmenen seuraavaa laukasta ampumapaikka 2 (pistooli 9 mm), kymmenen seuraavaa laukausta ampumapaikka 3 (pistooli 9 mm), 5 viimeistä laukausta ampumapaikka 3 (haulikko). Kuva 1. L AImax -tasot mittauspaikalla 1. Kuva 2. L AImax -tasot mittauspaikalla 2.

Liite 3 (2/4) Kuva 3. L AImax -tasot mittauspaikalla 3. Kuva 4. L AImax -tasot mittauspaikalla 4. Kuva 5. L AImax -tasot mittauspaikalla 5.

Liite 3 (3/4) Kuva 6. L AImax -tasot mittauspaikalla 3 (toinen ammuntakierros). Kuva 7. L AImax -tasot mittauspaikalla 4 (toinen ammuntakierros). Kuva 8. L AImax -tasot mittauspaikalla 6.

Liite 3 (4/4) Kuva 9. L AImax -tasot mittauspaikalla 7. Kuva 10. L AImax -tasot mittauspaikalla 8.

Liite 4 (1/4) Kuva 1. Laskennalliset meluvyöhykkeet nykyisessä tilanteessa. Ampumapaikka 1, kivääri (.308) ampumasuunta eteläkaakko.

Liite 4 (2/4) Kuva 2. Laskennalliset meluvyöhykkeet nykyisessä tilanteessa. Ampumapaikka 2, pistooli (9 mm ampumasuunta eteläkaakko.

Liite 4 (3/4) Kuva 3. Laskennalliset meluvyöhykkeet nykyisessä tilanteessa. Ampumapaikka 3, pistooli (9 mm) ampumasuunta eteläkaakko.

Liite 4 (4/4) Kuva 4. Laskennalliset meluvyöhykkeet nykyisessä tilanteessa. Ampumapaikka 3, haulikko, ampumasuunta eteläkaakko.

Liite 5 (1/15) Kuva 1. 300 m kivääriradalla tapahtuvan ammunnan (kivääri.338) aiheuttamat laukausäänitasot (L AImax, db), kun ammunta tapahtuu ampumakatoksesta (pohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin tyypin Z mukainen katos).

Liite 5 (2/15) Kuva 2. 300 m kivääriradalla tapahtuvan ammunnan (kivääri.338) aiheuttamat laukausäänitasot (L AImax, db), kun ammunta tapahtuu ampumakatoksesta (pohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin tyypin Z mukainen katos) ja ampumaratojen välissä ja sivuilla on 5 m korkea meluseinä.

Liite 5 (3/15) Kuva 3. 300 m kivääriradalla tapahtuvan ammunnan (kivääri.338) aiheuttamat laukausäänitasot (L AImax, db), kun ammunta tapahtuu NT ACOU 099 mukaisesta ampumahallista, jossa on 5 metriä pitkä uloke. Ampumapaikat on osastoitu.

Liite 5 (10/15) Kuva 10. 25 m pistooliradalla tapahtuvan ammunnan (9 mm) aiheuttamat laukausäänitasot (L AImax, db), kun ammunta tapahtuu ampumakatoksesta (pohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin tyypin Z mukainen katos).

Liite 5 (11/15) Kuva 11. 25 m pistooliradalla tapahtuvan ammunnan (9 mm) aiheuttamat laukausäänitasot (L AImax, db), kun ammunta tapahtuu ampumakatoksesta (pohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin tyypin Z mukainen katos) ja ampumaratojen välissä ja sivuilla on 5 m korkea meluseinä.

Liite 5 (12/15) Kuva 12. 25 m pistooliradalla tapahtuvan ammunnan (9 mm) aiheuttamat laukausäänitasot (L AImax, db), kun ammunta tapahtuu NT ACOU 099 mukaisesta ampumahallista, jossa on 5 metriä pitkä uloke. Ampumapaikat on osastoitu.

Liite 5 (13/15) Kuva 13. 50 m pistooliradalla tapahtuvan ammunnan (9 mm) aiheuttamat laukausäänitasot (L AImax, db), kun ammunta tapahtuu ampumakatoksesta (pohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin tyypin Z mukainen katos).

Liite 5 (14/15) Kuva 14. 50 m pistooliradalla tapahtuvan ammunnan (9 mm) aiheuttamat laukausäänitasot (L AImax, db), kun ammunta tapahtuu ampumakatoksesta (pohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin tyypin Z mukainen katos) ja ampumaratojen välissä ja sivuilla on 5 m korkea meluseinä.

Liite 5 (15/15) Kuva 15. 50 m pistooliradalla tapahtuvan ammunnan (9 mm) aiheuttamat laukausäänitasot (L AImax, db), kun ammunta tapahtuu NT ACOU 099 mukaisesta ampumahallista, jossa on 5 metriä pitkä uloke. Ampumapaikat on osastoitu.

Liite 6 (1/15) Kuva 1. Ampumahallirakenteet periaateratkaisu (kuva julkaisusta Ympäristöministeriö 2014). Ampumahallirakennuksen päätyseinät ovat umpinaiset. Nordtest NT ACOU 099 menetelmäohjeen mukainen melun vaimennus saavutetaan seinä- ja kattorakenteella: 22 mm paksu vanerilevy, sisäpuolella ääntä absorboiva mineraalivillakerros, jonka absorptiokerroin on 0,85 taajuusalueella 500 2000 Hz. Jatkosuunnittelussa rakenteiden ääneneristävyydet mitoitetaan siten, että ne täyttävät vähintään NT ACOU 099 menetelmäohjeessa esitetyt materiaalit. Jatkosuunnittelussa ampumapaikan etuosan melua absorboivarakenne mitoitetaan tarkemmin mittausten perusteella. Kuva 2. Esimerkki ampumapaikan etupuolelle rakennetuista ääntä vaimentavista rakenteista (kuva julkaisusta Ympäristöministeriö 2014).

Liite 6 (2/15) Kuva 3. Avoimen ampumakatoksen poikkileikkaus (kuva julkaisusta Ympäristöministeriö 2014).

Liite 7 (1/1) Kuva 1. Ampumarata-alueen asemapiirros vaihtoehdolle 1 (ampumasuunta eteläkaakko).

Liite 8 (1/1) Kuva 1. Ampumarata-alueen asemapiirros vaihtoehdolle 2 (ampumasuunta itäkaakko).

Liite 9 (1/2) Kuva 1. Laukausten aiheuttamat melun hetkelliset maksimitasot (L AImax ) Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen yleissuunnitelman mukaisessa vaihtoehdossa 1 (ampumasuunta eteläkaakko). Tarkastelussa on mukana kaikki alueelle suunnitellut ampumaradat.

Liite 9 (2/2) Kuva 2. Laukausten aiheuttamat melun hetkelliset maksimitasot (L AImax ) Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen yleissuunnitelman mukaisessa vaihtoehdossa 2 (ampumasuunta itäkaakko). Tarkastelussa on mukana kaikki alueelle suunnitellut ampumaradat.

Liite 10 (1/2) Taulukko 1. Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen kustannusarvio vaihtoehdolle 1. Vaihtoehto 1, ampumasuunta eteläkaakko 2.1.2015 Ratanumero Laji Rakenne Määrä Yksikkö /yksikkö yht. 1 Kivääri 300 m ja 150 m, luodikko 100 m 2 Pistooli 25 m 3 Ampumakatos (sis. meluvaimennusjatkeet, iv-laitteet, 170 500 valaistuksen ja taululaitteet) Ampumakatos (sis. sähkön, valaistuksen ja taululaitteet) 203 500 Tie 220 m 230 50600 Pysäköintialueet 2900 m2 50 145000 Penkereet ja täytöt 85 600 m3 3 256 800 Pois kuljetus 16 300 m3 6 97 800 Tien varteen 220 m 55 12100 Aluevalaistus (sis. pysäköinti ja kevyen liikenteen alueet) 4200 m2 5 21000 Bentoniitti-/kumirouheluotiloukkurakenne 90 000 Ontelolaatta, verhoukset, tuennat ja perustukset 1325 m2 134 177550 177 500 Betonia, kulissi+melu/kimmokeverhous, tuet 93 000 Maaperän suojaus Melu- /turvaseinä Yläkulissit Pienoiskivääri 50 m Luotiradat Ampumakatos (sis. meluvaimennusjatkeet, iv-laitteet, valaistuksen ja taululaitteet) 227 000 Tiestö 195 600 Maaleikkaus 354 600 Valaistus 33 100 Varasto Kylmä rakennus 400 m2 60 24000 24 000 WC + toimitsijat Lämmin rakennus 1500 m2 90 135000 135 000 Sähköliittymä 6000 Vesihuolto Jv- ja vj-runkolinja ampumaurheilukeskukselta 650 m 135 87750 88 000 Kuivatus Hv-viemäri (avo-ojat sisältyvät kaivuumassoihin) 200 m 180 36000 36 000 Opastus Opastustaulu 1 kpl 1000 1000 Jätehuolto Jäteastiat 5 kpl 150 750 1000 Yhteensä 1 835 800

Liite 10 (2/2) Taulukko 2. Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen kustannusarvio vaihtoehdolle 2. Vaihtoehto 2, ampumasuunta itäkaakko. 2.1.2015 Ratanumero Laji Rakenne Määrä Yksikkö /yksikkö yht. 1 Kivääri 300 m ja 150 m, luodikko 100 m 2 Pistooli 25 m 3 Maaperän suojaus Melu- /turvaseinä Yläkulissit Pienoiskivääri 50 m Luotiradat Ampumakatos (sis. meluvaimennusjatkeet, iv-laitteet, valaistuksen ja taululaitteet) 227 000 Ampumakatos (sis. meluvaimennusjatkeet, iv-laitteet, 170 500 valaistuksen ja taululaitteet) Ampumakatos (sis. sähkön, valaistuksen ja taululaitteet) 203 500 Tie 200 m 230 46000 Pysäköintialueet 3200 m2 50 160000 Penkereet ja täytöt 103 000 m3 3 309 000 Pois kuljetus 30 000 m3 6 180 000 Tien varteen 200 m 55 11000 Aluevalaistus (sis. pysäköinti ja kevyen liikenteen alueet) 3800 m2 5 19000 Bentoniitti/kumirouhe - luotiloukkurakenne 90 000 Ontelolaatta, verhoukset, tuennat ja perustukset 1685 m2 134 225790 225 790 Betonia, kulissi+melu/kimmokeverhous, tuet 93 000 Tiestö 206 000 Maaleikkaus 489 000 Valaistus 30 000 Varasto Kylmä rakennus 400 m2 60 24000 24 000 WC + toimitsijat Lämmin rakennus 1500 m2 90 135000 135 000 Sähköliittymä 6000 Vesihuolto Jv- ja vj-runkolinja ampumaurheilukeskukselta 650 m 135 87750 88 000 Kuivatus Hv-viemäri (avo-ojat sisältyvät kaivuumassoihin) 200 m 180 36000 36 000 Opastus Opastustaulu 1 kpl 1000 1000 Jätehuolto Jäteastiat 5 kpl 150 750 1000 Yhteensä 2 025 790