Ympäristönsuojelun kehitys 2 UPM, Kaukas
UPM Kaukaalla Kaukaan tehtaat sijaitsevat Kaakkois-Suomessa Lappeenrannassa Saimaan rannalla. Tehdasalueella toimii useita UPM:n tuotantolaitoksia ja yksiköitä kuten sellutehdas, paperitehdas, saha, UPM Living, Tutkimuskeskus ja kaukaan Voima Oy. Kaukaan sellutehtaalla valmistetaan valkaistua havu- ja koivusellua. Osa havusellusta käytetään Kaukaan paperitehtaalla. Paperitehtaalla valmistetaan päällystettyä aikakauslehtipaperia kahdella tuotantolinjalla. Kaukaan saha valmistaa mäntysahatavaraa, josta osa jalostetaan höyläja kyllästetyiksi tuotteiksi Kaukaalla. Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos (KauVo) sijaitsee Kaukaan tehdasalueella. Voimalaitos tuottaa lämpöä ja sähköä Kaukaan tehtaille ja Lappeenrannan Energia Oy:lle. lappeenrannan kaupungin kauko lämpötarpeesta tuotetaan noin 8 % ympäristöystävällisesti biopolttoaineilla. UPM Kaukas Paperitehdas Tuotantokyky 6 t Tuotteet päällystetty aikakauslehtipaperi Henkilöstö 465 UPM Kaukaan saha Tuotantokyky 5 m 3 mäntysahatavaraa Henkilöstö 17 UPM Tutkimuskeskus Henkilöstö 156 Kaukaan Voima Tuotantokyky Sellutehdas Tuotantokyky 74 t Tuotteet havu- ja koivusellu Sivutuotteet mäntyöljy, tärpätti, höyry, sähkö UPM Living Tuotantokyky 3 m 3 sahatavarajalosteita Henkilöstö 385 MW Tuotteet höyry, sähkö ja kaukolämpö Henkilöstö 2 Henkilöstö 24 2 UPM, KAUKAS, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2
UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 2 UPM paper and pulp mills Tämä UPM, Kaukas Ympäristönsuojelun kehitys 2 on UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteon 2 tehdasliite. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMAS -selonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta www.upm.com. Seuraava UPM:n yhteinen EMAS -selonteko ilmestyy keväällä 213. EMAS kattaa Kaukaan sellu- ja paperitehtaan. Kaukaan Voiman ympäristötoiminta ei ole EMAS:ssa mukana, kauvon ympäristöasioita hallitaan kuitenkin vastaavasti kuin Kaukaan muilla laitoksilla. UPM:n tutkimuskeskus ei ole mukana EMAS-todennuksessa. Kaukaan sahalla on oma ympäristöjärjestelmä. Kaukaan tehtaiden toiminta perustuu ajanmukaiseen tuotantotekniikkaan, hyvään ammattitaitoon ja läheiseen yhteistoimintaan asiakkaiden kanssa. Taloudellisesti tehokkaan ja laadukkaan toiminnan edellytyksiä ovat myös henkilöstön panos ja jatkuva koulutus. Monitaitoinen henkilöstö hoitaa joustavasti erilaisia työtehtäviä. UPM:n koko tutkimustoimintaa johdetaan Lappeenrannasta. Kaukas on kehittyvä tehdasalue, sillä UPM on päättänyt rakentaa Kaukaan tehdasalueelle nestebiojalostamon, jonka tuote on mäntyöljystä valmistettava liikenteen biodiesel. Rakennustyöt alkavat kesällä 212 ja laitos valmistuu vuonna 214. Integraatti mahdollistaa tehokkaan puuraaka-aineen käytön, energiahuollon ja logistiikan. Myös ympäristölupa on yhteinen ja se sisältää jätevesien puhdistuksen, jätehuollon ja kaato paikan. Henkilöstön turvallisuus sekä henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat tärkeitä. Hyvinvointia tuetaan mm. terveyspalveluilla ja vapaa-ajantoiminnalla. Yhteydenpito ympäröivään yhteiskuntaan on tiivistä. tehtaat ovat vuosikymmenet panostaneet kanssakäymiseen niin koulu- ja opiskelumaailmaan kuin muihinkin sidosryhmiin. Tehtaat tukevat taloudellisesti alueen nuorten harrastustoimintaa. UPM Kaukas Sertifikaatit laatujärjestelmä ISO 91 ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS-ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketjun hallinta FSC ja PEFC Chain of Custody (CoC) Ympäristömerkki Euroopan Unionin ympäristömerkki: Tuotteet löytyvät UPM:n internet-sivuilta polkua www.upm.fi > Vastuullisuus > Periaatteet ja tunnusluvut > Sertifikaatit PEFC/-31-8 Kestävän metsätalouden edistämiseksi www.pefc.org FI//1 UPM, KAUKAS, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2 3
Ympäristövuosi 2 Vuosi 2 oli ympäristönsuojelun osalta edellisten vuosien kaltainen. Tehtaan päästöt alittivat lupaehdot kaikilta osin. Vuonna 2 alkoi UPM:ssä Clean Run -ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää poikkeamapäästöjä UPM:ssä. Vuonna 2 Clean Run alkoi selluintegraateissa ja vuoden 212 alussa mukaan tulivat paperitehtaat. kaato paikka-alueella sijaitseva Haapalahden alue saadaan kokonaan kantavaksi. Alueella varastoidaan puuta ja metsäenergiaa sekä välivarastoidaan hyötykäyttöön meneviä jätteitä. Vuoden lopussa ulkopuolinen mittaaja teki ilmapäästömittaukset. Ilmapäästöjen määrä pääosin laski edelliseen vuoteen verrattuna. Ympäristöpoikkeamille on luotu uusi ympäristövaikutuksiin perustuva viisiportainen luokitus ja poikkeamia tullaan kirjaamaan aiempaa enemmän. Uusi raportointityökalu otetaan käyttöön vuoden 212 aikana. Kaukaalla pidettiin syksyllä Clean Run -auditointi, jonka huomioiden perusteella on laadittu toimenpideohjelma vuodelle 212. Sisäisiä poikkeamia kirjataan ja selvitetään aiempaa enemmän ja ympäristötietoisuutta lisätään koko henkilökunnalle. Kaukaan tehtaiden kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä märkätonneina väheni 17 %. Paperitehtaalla kasvua oli 4,9 %, sellutehtaan jätemäärä väheni 3 %. Tässä yhteydessä jätteet on ilmoitettu märkätonneina, koska ne sellaisina kaatopaikalle sijoitetaan. Myöhemmin selonteossa esitettävät jättet on ilmoitettu kuiviksi laskettuina tonneina. Sellutehtaan jätemäärä väheni, kun entistä suurempi osa jätteestä pystyttiin hyötykäyttämään. Hyötykäytön lisääminen on tavoitteena myös vuonna 212. Kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä suurin osa on paperitehtaan pastalietettä. Sen määrää pyritään vähentämään prosessiteknisesti ja sille pyritään löytämään hyötykäyttö kohteita. Tuosan kaatopaikalla vuonna 2 tehty kenttärakenne todettiin toimivaksi ja kenttärakentamista lentotuhkasooda sakkaseoksesta jatkettiin. Tarkoitus on rakentaa kantavaa pohjarakennetta vuosittain niin kauan, että Ympäristöpalautteena on saatu seitsemän hajuvalitusta, yksi yhteydenotto väylällä olleesta uppotukista, yksi meluvalitus, yksi huomio Saimaan vaahtoamisesta noin kahden kilometrin päässä tehtaan jätevesien purkupaikalta sekä yksi ongelmallinen veneellä kulkeminen Vehkataipaleen pumppaamon kanavassa. Ympäristö palautteen määrä oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Ympäristönsuojelun hyvä taso on saavutettu useiden vuosien aikana tehdyllä systemaattisella työllä sekä investoimalla oikea-aikaisesti tehtaan eri osiin. Tätä toimintaa jatketaan myös tulevaisuudessa. Paperitehdas Jätevedenpuhdistamolle menevä kuitupitoinen kiintoainepäästö oli 15,9 t/d, kun se edellisenä vuonna oli 13,1 t/d. Tavoitetaso oli 12,6 t/d. Poikkeuksellisten päästöjen määrä oli tuotantokatkojen ja tahmo-ongelmien seurauksena tasolla 129 t/kk, kun edellisenä vuonna toteuma oli 64 t/kk. Tavoitetason 5 t/kk alle päästiin kolmena kuukautena. Vedenkulutus ilman hiomopuukuorimon osuutta oli 14,7 m 3 /t tavoitteen ollessa 13,6 m 3 /t. Edellisenä vuonna päästiin vedenkulutuksessa tasolle 13,7 m 3 /t. Hiomopuukuorimo käytti vettä 1, m 3 /t. Vedenkäytön vähentämistä selvitettiin vuoden 2 aikana selvittämällä kohteita, missä tuore vesi olisi korvattavissa suodosvesillä. 4 UPM, KAUKAS, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2
Kaatopaikalle vietävän kuitupitoisen jätteen osalta päästiin alle tavoitteen; toteuma oli 1,7 t/d tavoitteen ollessa 2,2 t/d. Edellisenä vuonna toteuma oli 1,5 t/d. Kaatopaikalle menevän pastapitoisen jätteen määrä väheni, toteuma oli 7,2 t/d, kun se edellisenä vuonna oli 8,5 t/d. Tavoite oli haastava 6, t/d. Sellutehdas Sellutehtaan vuoden 2 ympäristötavoitteina oli vähentää sähköenergian kulutusta sellutonnia kohti 1 %, minimoida Tuosaan sijoitettavan jätteen määrä mm. polttamalla kaikki syntyvä jätevedenpuhdistamon liete ja rakentamalla kantavaa varastokenttää Tuosaan hyödyntäen tuhkia ja soodasakkaa. Tavoitteet saavutettiin osittain. Sähkön kulutus sellutonnia kohti pieneni 4,3 % ja oli,67 MWh/sellutonni. Tuosaan tehdyssä kenttärakenteessa käytettiin perinteisten maanrakennusaineiden sijaan soodasakkaa, lentotuhkaa ja pohjatuhkaa samalla tavalla kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2 muodostuneesta soodasakasta hyötykäytettiin 62,6 %. Kaikkea kesän 2 aikana syntynyttä lietettä ei vuoden loppuun mennessä saatu poltettua, joten poltto jatkuu vuoden 212 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Jätevedenpuhdistamolla päivitettiin paineilmakompressoreiden logiikat ja ilman syöttö ilmastusaltaaseen muutettiin automaattiseksi niin, että kompressorit syöttävät paineilmaa ilmastusaltaan happipitoisuuden mukaan. Lisäksi ilmastusaltaan paineilmarunkolinjat uusittiin. Ilmastusallas on puhdistamon eniten energiaa kuluttava osa. Kompressoreiden sähkön kulutus poistettua COD-tonnia kohden väheni tehtyjen muutosten ansiosta %. Kuormitus vesistöön ei vuoden 2 aikana ylittänyt lupaehtoja. Prosessiveden käyttö pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja oli 43 m³ sellutonnia kohden. Vedenkäytön vähentäminen on yksi sellutehtaan pitkän tähtäimen tavoitteista. Päästöt vesistöön pysyivät vuonna 2 vuoden 2 tasolla. Tuotantotason parantumisesta johtuen tuotantoon suhteutetut ominaispäästöt kuitenkin pienenivät. Kaukaan saha ja UPM Living Vuoden 2 aikana suoritettiin työhygieeninen selvitys Kaukaan sahalla. Selvityksessä työntekijöiden altistumisen arvioimiseksi mitattiin hengittyvän puupölyn, pihkasta haihtuvien terpeeniyhdisteiden sekä endotoksiinien, homesienten ja bakteerien pitoisuuksia. Lisäksi mitattiin melutasoja GS-linjalta ja myös muualta tuotantotiloista. Meluntorjunta- sekä pölynvähentämistyöt jatkuivat myös vuonna 2 kunnossapidon laiteparannuksilla ja huolloilla. Kaukaan Voima Oy (KauVo) Vuonna 2 käynnistynyt Kaukaan Voiman Oy:n biovoimalaitos käyttää poltto aineinaan puuperäisten polttoaineiden lisäksi turvetta ja maakaasua. Fossiilisten polttoaineiden osuus on alle 2 % vuotuisesta polttoainetarpeesta. Kaukaan Voima Oy:n vuoden 2 toiminta sujui ympäristöystävällisesti. Tavoitteeksi asetettu NO x -päästöjen hallinta parani edellisestä vuodesta, normaaliajossa ei lupaehtorajojen ylityksiä ollut lainkaan. Kaukaan Voiman voimalaitoksella syntynyt tuhka hyötykäytettiin vuoden 2 aikana %:sti. Tuhkan hyötykäytön kehittäminen on Kaukaan Voima Oy:n vuoden 212 ympäristöteema. Kaukaan Voima käytti vuoden 2 aikana 1,8 TWh polttoainetta. UPM, KAUKAS, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2 5
Ilma Vuonna 2 ilmapäästöt alittivat lupaehdot. Hajukaasut poltettiin yli 99 % ajasta. Poikkeamatilanteissa hajukaasujen poltossa oli lyhytaikaisia häiriöitä, jolloin haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS-päästöjen pitoisuus nousi yli lupaehdon asettaman rajan. Pitoisuuksien ylitystä tehtaan ylös- ja alasajotilanteissa, sekä häiriöissä ei katsota ympäristöluvan mukaan lupa ehtojen ylitykseksi. Oheisissa, vuosittaisia päästömääriä kuvaavissa graafeissa on esitetty UPM Kaukaan tehtaiden sellun- ja energiantuotannon kokonaispäästöt rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja fossiilisten hiilidioksidipäästöjen osalta. Energiantuotannon puolelta luvuissa on mukana Kaukaan Voiman osalta UPM:lle jyvittyvä osuus KauVon kokonaispäästöistä. Sellutuotannon vuoden 2 päästötaso oli edellistä vuotta selvästi pienempi rikki- ja hiukkaspäästöjen osalta. Typenoksidipäästö lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna, mikä selittyy suuremmalla ajovauhdilla niin sellutuotannossa kuin soodakattilalla. Sellutonnia kohden laskettu ominaispäästö pysyi lähes samana typen oksidin osalta kuin edellisenä vuonna. PÄÄSTÖT ILMAAN (sisältävät Kaukaan ilmapäästöjen lisäksi Kaukaan käyttämän energian osuuden KauVosta) KAASUMAINEN RIKKI, SO 2 TYPEN OKSIDIT, NO 2 t/d t/a 15 25 12 2 9 15 6 3 5 FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN HIILIDIOKSIDI, CO 2 t/a HIUKKASET t/a 25 2 3 25 2 15 15 5 5 Kaikki lupaehdot täytettiin ilmapäästöjen osalta. 6 UPM, KAUKAS, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2
Häkäpäästö oli linjassa edelliseen vuoteen ja nousseeseen ajovauhtiin. Hiilidioksidipäästö kasvoi sellutuotannon osalta noin 7 %, mikä johtuu nousseesta ajovauhdista. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttama hiilidioksidipäästö puolestaan väheni 4 %, kun tukipolttoaineena käytettävää maakaasua ei tarvinnut polttaa niin paljon kuin edellisenä vuonna. HAJUKAASUJEN POLTTO 2 Lupaehto % ajasta % ajasta Väkevät 99,8 98 Laimeat 99,2 95 Energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vähenivät, kun maakaasulla ei tarvinnut tehdä energiaa niin paljon kuin vuonna 2. Energia tuotettiin pääosin biopolttoaineilla. UPM, KAUKAS, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2 7
Jätteet Kaukaan tehtaiden yhteisenä ympäristötavoitteena oli edelleen vuonna 2 vähentää jätemäärää 5 % edellisen vuoden toteutuneesta. Tavoite saavutettiin ja jätemäärä pieneni kuivatonneina 25 % ja märkätonneina 17 % edellisestä vuodesta. Tuosaan sijoitetun jätteen määrä oli vuonna 2 9536 kuivatonnia. Prosessissa syntyvän jätteen määrä riippuu tuotannosta, joka vuonna 2 oli edellistä vuotta suurempi. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää saadaan laskettua tehokkaimmin lisäämällä hyötykäyttöä. Sellutehtaalla syntyi Tuosan kaatopaikalle sijoitettua jätettä 58 tonnia, mikä on 36 % vähemmän kuin vuonna 2. Paperitehtaalla jätemäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 16 %, kokonaismäärä oli 3728 tonnia. Paperitehtaan jätemäärän kasvu johtui puhdistamon lietealtaan tyhjennyksistä, mikä jaetaan tasan sellu- ja paperitehtaan kesken. Paperitehtaan suurimman prosessijätejakeen pastalietteen määrä väheni edellisestä vuodesta 2 %. Tuosaan sijoitetusta jätteestä sellutehtaan jätteiden osuus oli 6 %. Suurin yksittäinen jätejae kuivatonneina oli sellutehtaan soodasakka ja eniten tilaa vievä oli paperitehtaan pastaliete. Sille etsitään hyötykäyttökohteita. Vuonna 2 Kaukaan integraatin jätteistä hyötykäyttöön meni 34 232 tonnia, mikä on 77 % kokonaisjätemäärästä. Kaukaan Voiman syntyneistä jätteistä hyötykäytettiin lähes kaikki, 99,96 %. Hyötykäyttöprosentti sellutehtaan jätteille oli 67 % ja paperitehtaan jätteille 15,2 %. Paperitehtaan jätteiden hyötykäyttökohteiden löytäminen on haastavampaa. KIINTEÄ JÄTE (kuivapaino, t/a) tuosan Hyöty- % kok. kaatopaikka käyttö määrästä sellulta 58 t 937 t paperilta 3728 t 67 t KauVosta 8 t 21 625 t % Integraatti 77 % 5 4 3 sellu 67 % paperi 15 % 2 JÄTTEET (kuivapaino) Hyötykäyttöön Tuosaan t/a Kesällä 2 Tuosassa jatkettiin varastokentän laajennusta noin hehtaarilla. Maanrakennusmateriaalina käytettiin sooda sakan ja lentotuhkan seosta sekä pohjamateriaalina pohjatuhkaa edellisen vuoden tapaan. Kenttärakennetta on tarkoitus laajentaa vuosittain. 8 UPM, KAUKAS, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2
Vesi Jätevesien kuormitus Saimaaseen alitti kaikilta osin ympäristö luvan raja-arvot. Kaukaalla käytettiin vuonna 2 yhteensä noin 76 miljoonaa m³ Saimaan vettä. Tästä vesimäärästä 49 % käytettiin prosessi vetenä, mikä käytön jälkeen puhdistettiin biologisella puhdistamolla ennen palauttamista Saimaaseen. Vesiluvuissa on mukana myös Kaukaan Voiman käyttämä vesi. Puhdistamon hyvä toiminta näkyi kuormituslukujen lievänä laskuna. Biologinen hapenkulutus pieneni vuoteen 2 verrattuna 13 % ja oli keskimäärin,59 t/d. Kemiallinen hapen kulutus pieneni 2 % ja oli 3,76 t/d. Hapenkulutusluvut kuvaavat jäteveden kuormitusta vesistössä. Biologisen puhdistamon tehokkuutta kuvataan reduktioasteella, joka kemiallisen hapenkulutuksen osalta oli Kaukaalla vuonna 2 8 % ja biologisen hapenkulutuksen osalta 99 %. Puhdistamo toimi siis varsin tehokkaasti. Tämän lisäksi tehtaan tasaisella ajolla puhdistamolle tuleva kuormitus pysyi aiempaa paremmin hallinnassa. PÄÄSTÖT VETEEN Vuosi- Lupaka 2 ehto COD, t/d 3,76 45 BOD 7, t/d,59 5 Typpi, kg/d 334 5 Fosfori, kg/d 16,5 3 AOX, t/d,27,4 Kaukaan ravinnekuormitus Saimaalle oli 334 kg/d typpeä ja 16,5 kg/d fosforia. Typpikuormitus pieneni % ja fosforikuormitus kasvoi 1 %. Ravinnekuormitukset eivät ylittäneet lupaehtoja vuonna 2. Jätevesikuormitukset olivat sekä sellu- että paperitehtaalla BAT-arvojen rajoissa. Jätevesikuormitus BIOLOGINEN HAPENKULUTUS t/d KEMIALLINEN HAPENKULUTUS t/d FOSFORI kg/d 6 75 6 5 6 5 4 3 2 45 3 4 3 2 1 15 BOD 7/5 Lupa Kuukausiraja COD Lupa Kuukausiraja P Lupa Kuukausiraja ORGAANISIIN YHDISTEISIIN SITOUTUNUT KLOORI t/d TYPPI kg/d,6 75,5 6,4,3,2,1 45 3 15, AOX Lupa Kuukausiraja N Lupa Kuukausiraja UPM, KAUKAS, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2 9
Ympäristötunnusluvut 2 Taulukossa esitetyt ympäristötunnusluvut perustuvat UPM Kaukaan tehtaan sellun, paperin ja sahatavaran kokonaistuotantoon. Tuotantoa sekä raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 2. Tuotantokyky aikakauslehtipaperia 6 tonnia sellua 74 tonnia - havusellua - 42 tonnia - koivusellua - 32 tonnia mäntysahatavaraa 5 m 3 sahatavarajalosteita 3 m 3 Raaka-aineet puu, keitto- ja valkaisukemikaalit, täyte- ja päällystyspigmentit, paperinvalmistuspigmentit sisältyvät Core Indicator -raporttiin Energia biopolttoaineet katso UPM-konsernin ympäristöraportti fossiiliset katso UPM-konsernin ympäristöraportti ostosähkö katso UPM-konsernin ympäristöraportti Päästöt ilmaan rikkidioksidi SO 2 376 t typen oksidit NO X 1 439 t fossiilinen hiilidioksidi, CO 2 151 651 t pölyhiukkaset 78,3 t Veden käyttö prosessivesi- ja jäähdytysvesi 75,9 milj. m 3 Päästöt veteen jätevesi 37,3 milj. m 3 BOD 7,59 t/d COD 3,76 t/d kiintoaine 1,44 t/d fosfori, P 16,5 kg/d typpi, N 334 kg/d AOX,27 t/d Jätteet kaatopaikalle soodasakka 4 8 t (kuiva-aineena) pastaliete 2 724 t sekalainen jäte 2 9 t Uusiokäyttö siivouspuujäte 5 987 t (kuiva-aineena) soodasakka ja kalkkihiekka 4 376 t kuituliete 67 t puhdistamoliete 7 561 t meesatuhka 2 443 t lievästi pilaantunut maa-aines 767 t Ongelmajäte 146 t Tehdasalue 2 ha UPM, KAUKAS, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2
Ympäristötavoitteet vuodelle 212 Kaukas-integraatti Clean Run -kampanjan läpivienti suunnitelmien mukaan Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen koko henkilökunnalle Paperitehdas Vedenkäytön vähentäminen, tavoite prosessiveden kulutukselle 15 m 3 /t Puhdistamolle ajetun kiintoainepäästöjen vähentäminen, tavoite 12,6 t/d Kemikaalien riskikartoitus puhdistamon kannalta kaikkien kemikaalien osalta Energian säästökohteiden selvitys VAHVISTAMISPÄÄTÖS: Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut UPM, Kaukaan ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 2 raportin ja UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteon 2 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 212--, että UPM Kaukaan ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 2 raportti ja UPM Kaukasta koskevat tiedot UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteossa 2 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) No 1221/2 vaatimukset. Sellutehdas Soodasakan hyötykäytön lisääminen, tavoite hyötykäyttöosuus soodasakan määrästä 42 % Hajupäästöjen vähentäminen Vedenkäytön vähentäminen, tavoite 4 m 3 /t Ylijäämähöyryn vähentäminen Kaukaan Voima Tuhkan hyötykäytön kehittäminen Kaukaan saha ja UPM Living Meluntorjuntatyön jatkaminen kunnossapidon laiteparannuksilla ja huolloilla. Kaukaan tehtaiden pitkän tähtäimen ympäristötavoitteet Kaukaan tehtaiden pitkän tähtäimen ympäristötavoitteet ovat tietoisuuden lisääminen ympäristöasioissa, päästömäärien vähentäminen ja jätehuollon kehittäminen. UPM, KAUKAS, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2
Kaukas 532 Lappeenranta Puh. 1 5161 Faksi 1 516 Lisätietoja info.kaukas@upm.com Minna Maunus-Tiihonen Ympäristöpäällikkö Puh. 1 54 minna.maunus-tiihonen@upm.com www.upm.com Mariitta Stenbäck Viestintäpäällikkö Puh. 1 54465 mariitta.stenback@upm.com /212