Tulevaisuuden maakuntamalli ja valinnanvapaus harvaan asutulla maaseudulla Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 13.9.2016
Tarvitaan hajautetun Suomen malli Hajautettu Suomi ei saa olla vain kestämätön unelma vaan todellinen ja uskottava mahdollisuus Tarvitaan visio moni-ilmeisestä Suomesta, jossa on monia keskuksia joka on verkottunut jossa kaupungistuminen ja elinvoimainen maaseutu kehittyvät samaan aikaan Suomi elää viennistä: vientiteollisuus toimii eri puolilla Suomea Maa- ja metsätalous siellä missä pellot ja metsät Matkailu: vetovoimaista luontoa ei voi keskittää Suomen talous tarvitsee jokaisen yritykset sijainnista riippumatta
Harvaan asuttu maakunta-case Etelä-Savo Etelä-Savon kauttaaltaan mutta harvaan asuttu maakunta Maakunnan profiilissa korostuvat metsät, alkutuotanto, vapaaajan asunnot ja vesistöt Mutta se ei ole koko totuus: pienilläkin paikkakunnilla on kukoistavaa teollisuutta ja vientiyrityksiä Etelä-Savossa on elinvoimaa myös kaupunkikeskusten ulkopuolella
Millaisen maakunnan esittelemme
Asukkaita Etelä-Savossa on noin 150 000. Maakunnan kokonaispinta-ala on noin 19 000 km 2, josta neljännes on vettä. Rantaviivaa on yhteensä yli 30 000 kilometriä.
Etelä-Savon maakuntaprofiili (osuus koko maasta, %) Lähde: Tilastokeskus, Maanmittauslaitos, Metla
Teollisuuspuun hakkuut maakunnittain 2015, 1000 m 3 Lähde: Luonnonvarakeskus
Vapaa-ajan asunnot maakunnittain 2015 Lähde: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit
Maakunta näyttää myös tällaiselta
Väestön ikärakenne 2015 ja ennuste 2020-2040 Lähde: Tilastokeskus
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne 2015 Lähde: Tilastokeskus
Väestön ikärakenne, ennuste 2020 1.1.2015 aluejako Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015)
Väestön ikärakenne, ennuste 2030 1.1.2015 aluejako Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015)
Väestön ikärakenne, ennuste 2040 1.1.2015 aluejako Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015)
Väestön keski-ikä maakunnittain 2015 Lähde: Tilastokeskus
Asukastiheys maakunnittain 2015, asukkaita/maa-km² Lähde: Tilastokeskus
Pitkät etäisyydet ja palveluiden saavutettavuus
Laajan päivystyksen sairaaloiden verkosto
Terveys- ja sosiaalipalveluyritysten toimipaikat Etelä-Savossa kunnittain vuonna 2016 Kunta 86 Terveyspalvelut 87 Sosiaalihuollon laitospalvel ut 88 Sosiaalihuollon avopalvelu t Palvelut yhteens ä 1000 asukasta kohden Enonkoski 1 3 4 8 5,4 Heinävesi 2 3 2 7 2,0 Hirvensalmi 2 1 2 5 2,2 Joroinen 2 2 0 4 0,8 Juva 5 4 4 13 2,0 Kangasniemi 2 3 4 9 1,6 Mikkeli 80 44 60 184 3,4 Mäntyharju 5 6 2 13 2,1 Pertunmaa 0 1 3 4 2,2 Pieksämäki 25 19 27 71 3,8 Puumala 2 2 3 7 3,1 Rantasalmi 2 2 3 7 1,9 Savonlinna 55 26 34 115 3,2 Sulkava 1 3 0 4 1,5 Etelä-Savo yhteensä 184 119 148 451 3,0 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2016
Sote ja harvaan asuttu maaseutu
Sote-uudistuksen tavoite Kaventaa ihmisten hyvinvointi ja terveyseroja Parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta Hillitä kustannusten kasvua Lisätä kilpailun avulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Sosiaali ja terveyspalvelut sovitetaan yhteen asiakaskeskeiseksi kokonaisuudeksi Asiakas valitsee palvelun (valinnanvapaus) Rahoitusuudistus
Sote-palveluiden järjestäminen Palveluiden sisältö, laajuus ja laatu asiakkaiden tarpeiden mukaan Väestön tarpeiden mukaan lähellä asukkaita Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Maakunnan palvelulaitos Vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta Yhtiöittämisvelvollisuus; valinnanvapauden piirissä tai kilpailuntilanteessa oleva palvelu
Mitä sote tarkoittaa maakunnassa Kaikki palvelut kootaan maakunnan alaisuuteen ja järjestämisvastuulle. Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia: sekä valinnanvapauden piiriin kuuluvat että muut sote-palvelut Sote-palvelut toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita Maakunta tekee sopimuksen kaikkien palveluntuottajien kanssa
Valinnanvapauden piirteitä Valtio valitsee valinnanvapauden piiriin kuuluvat tuottajat Kunkin valinnanvapauden piiriin kuuluvan palvelun tuottajalle asetettavat vaatimukset Asiakas valitsee palvelun tuottajan: julkinen, yksityinen tai kolmas sektori Tuottajalle julkisista varoista maksettava korvaus on samasta palvelusta kaikille tuottajille yhtenäinen Raha seuraa asiakasta periaate Asiakasmaksut yhtenäiset tuottajasta riippumatta Laatukilpailu, ei hintakilpailua
Valinnanvapaus ja sote Hallituksen linjauksen mukaan valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote-palveluissa Maakunnan oma tuotanto (palvelulaitos) silloin kun julkisia palveluita ei ole muutoin saatavissa: esim. syrjäseuduilla ei ole useita palveluntarjoajia, joista asiakas voisi valita Ihmisten erilaiset palvelutarpeet otetaan huomioon Samoin maakuntien erityispiirteet Valinnanvapautta koskeva lakiesitys luvattu 11/2016
Onko kokonaisulkoistus hyvä ratkaisu Mahdollistaa palveluketjun toimivuuden, palveluiden integraation ja hyödyn kuntalaisille Kunnan kulut paremmin ennakoitavissa kun kokonaisvastuu josta kiinteä maksu kunnalle Uusi yksityinen toimija, jolla vahvat reusrssit Poliittinen hyväksyttävyys Miten kunnan kokonaisulkoistus soveltuu uuteen maakunnalliseen soteen Kuuluuko sote-investointien lupamenettelyn piiriin Miten yhden kunnan ratkaisu sopii maakunnan laajuiseen integraatioon ja valinnanvapauteen
Case Sulkava - kokonaisulkoistus Sote-palveluiden kokonaisulkoistus Kilpailutuksen voittaja (Attendo Oy) aloittaa 1.1.2017 Ulkoistuksen syy: pilviin karanneet kulut, erityisesti perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Mahdollisuus päästä aiempaa paremmin lääkärin vastaanotolle omassa terveyskeskuksessa Lääkäriresurssit olleet liian pienet kunnan kulurakenne vääristynyt Maakunnallista sotea varten Sulkavan kunnalla on valmis kokonaisuus
Onnistunut sote harvaan asutulla maaseudulla Valtaa siirtyy maakunnille mutta STM ohjaa edelleen tarkoin päätöksentekoa: miten uusissa maakunnissa päätetään palveluverkosta Valinnanvapaus edellyttää todellisia markkinoita Tarvitaan julkista tuotantoa jos markkinat eivät toimi Digitaalisuus on suuri ja tuntematon mahdollisuus: voi vähentää pitkien etäisyyksien ongelmia mutta ei poista niitä kokonaan Erikoissairaanhoidon ja päivystyksen saavutettavuus turvattava harvaan asutullakin maaseudulla Rahoitus: otetaanko pitkät välimatkat ja harva-asutus huomioon kun maakuntien sote-rahoituksesta päätetään
Kiitos mielenkiinnosta! Pentti.makinen@esavo.fi