ALANSA YKKÖNEN 1/2009 Vesistölämpö on Arkkitehti urheiluopistolle Marjatta Hara- hyvä ratkaisu, Pietilän uusin Marko Ruti uimahalli sanoo. nousee Kangasalle. sivu 40 sivulla 36 Marthashof on kaupunkikylä Berliinissä sivu 18 Koillismaalla tienpito hoituu nyt halvemmalla sivu 26 Turun sataman lieju jalostuu maarakennukseen sivu 52 Kalle Patomeri luotsaa uusinta hyötyvoimalaakotkassa PALAA JÄTEsivu 6
2009 Vesihuollon osto-oppaan 2009 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on 20.4.2009. Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille päivitys ympäri vuoden OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti Suomen Business Viestintä Oy puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan päättäjille mm. Yhdyskuntatekniikka 2009 -messuilla 27. 29.5. Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä hankinnoista päätettäessä. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, 00530 Helsinki
SISÄLTÖ 1 / 2009 3. helmikuuta 26 Markku Takkinen auraa Koillismaan teitä osana yhteisurakkaa, jonka Pudasjärvi, Taivalkoski ja Tiehallinto antoivat Destialle kilpailutuksen jälkeen. 18 Ludwig Maximilian Stoffel ja Giovanna Stefanel rakennuttavat vihreitä kaupunkikyliä Berliinin keskustaan. 30 Maanmittauksella ja kartoituksilla on ollut merkittävä rooli Suomen kehityksessä neljän vuosisadan ajan. 52 Ympäristökauha haukkaa saastunutta liejua Aurajoen pohjasta. Käsittelyn jälkeen lieju käytetään maanrakennusaineena. ENERGIA Korkeasuhdanne nosti Kotkan hyötyvoimalan kustannuksia 6 Hyötypolttoa halutaan lisätä 11 Ilmasto- ja energiastrategia listaa keinoja päästöjen vähentämiseksi 12 Ilmastonmuutos on haastanut kaukolämmön 15 YHDYSKUNTA Viherparatiiseja keskellä Berliiniä 18 Miten tehdä uudenlaista kaupunkia? 20 Kuluttajakansalaiset mukaan yhdyskuntien suunnitteluun 23 TIENPITO Koillismaalla kunnat ja Tiehallinto kilpailuttivat yhteisurakoinnin 26 MAANMITTAUS Maanmittaus- ja kartoitustoiminta alkoi Suomessa 375 vuotta sitten 30 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 Kuntien Putkimestarit 37 UKTY 38 LIIKUNTAPAIKAT Suunnittelijan tavoitteena toimivat ja viihtyisät uimahallit 40 Kangasalan uimahalli valmistuu vapuksi 44 YMPÄRISTÖ Viheralan tulevaisuusstrategia ja Vihervuoden 2008 satoa 48 Turun Sataman saasteet jalostuvat maanrakennusaineeksi 52 Kuitusavi sopii kaatopaikkojen pintarakenteiden tiivistämiseen 54 VESIHUOLTO Päijänne-tunnelin peruskorjaus valmistui 58 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Muistosanat uudelle julkishallinnolle? 25 Kolumni/Mette Granberg: Menneistä ja tulevista asioista 47 Uutisia 59 Tuoteuutuuksia 63 Henkilöuutisia 64 Tapahtumia ja palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2009 3
Tee oikea siirto, valitse ratkaisu! SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu - ja huoltokin on helpompaa. Ultra V tuo potkua pumppaukseen! Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: SGN-tekniikka Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka PL 15, 02631 Espoo (09) 502 811 www.sgnieminen.fi
lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Marthashof on kaupunkikylä Berliinissä sivu 18 1/2009 Vesistölämpö Arkkitehti on urheiluopistolle Hara- hyvä Marjatta Pietilän ratkaisu, uusin Marko uimahalli Ruti sanoo. nousee Kangasalle. sivulla 40 36 Koillismaalla tienpito hoituu nyt halvemmalla sivu 26 Turun sataman lieju jalostuu maanrakennukseen sivu 52 Kalle Patomeri luotsaa uusinta hyötyvoimalaakotkassa PALAA JÄTE TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1238-125X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 sivu 6 Kannen kuva: Seppo Haavisto PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Tältä pohjalta paavo.taipale@kuntaliitto.fi Tältä pohjalta lähdetään usein kokousten jälkeen viemään asioita eteenpäin. Ilmaus tuli itsellenikin jotenkin läheiseksi vuosituhannen alussa, kun konserniyhtiömme toimitusjohtaja usein päätti hankekokouksen näihin sanoihin. Projektipäällikkönä kokoushuoneesta poistuessani pohdin, että miltähän pohjalta. Viime kuukausina on varsin monelta melko äskettäinkin tehdyltä päätökseltä pudonnut pohja pois, kun kansainvälinen talous on heittänyt häränpyllyä. Ajoitus lienee ollut sattuma, mutta valtioneuvoston kanslia järjesti marraskuussa seminaarin otsikolla tosiasiapohjaisen tiedon käyttö päätöksenteossa. Voisiko ajankohtaisempaa aihetta löytää? Tieto vaikkapa kansainvälisestä taloustilanteesta tai ilmastonmuutoksen seurauksista muuttuu sellaisella vauhdilla, että eilen tosiasiapohjalta tehdyt päätökset vaikuttavat tänään kangastuksista kaapatuilta. Tilannetta ei helpota se, että erilaisia totuuksia samasta asiasta on tarjolla riittävästi. On välttämätöntä kyetä tekemään päätöksiä epävarmuuden vallitessa niin yksityis- kuin työelämässä. Tosiasiapohjainen tieto on tarpeen myös jätteenkäsittelyn uusista investoinneista päätettäessä. Jätevoimalahankkeita on vireillä useita. Niin on myös mielipiteitä tarvittavasta polttokapasiteetista ja järkevästä laitosten lukumäärästä. Kuntien energialaitoksista Kotkan Energia on päänavaaja, kun se käynnisti yhdyskuntajätteen polttoon perustuvan hyötyvoimalan. Käymme koepoltolla Kotkassa. Pääkaupunkiseudun vesihuoltoa kootaan vauhdilla yhteen. YTV:n rooli muuttuu kertaheitolla, kun joukkoliikenteen järjestämistehtävät irrotetaan YTV:stä uuteen kuntayhtymään ja tilalle sijoitetaan 1,6 miljardin euron arvosta kaupunkien vesihuolto-omaisuutta ja lähemmäs 600 vesihuoltoammattilaista. Pääkaupunkiseudun oli näytettävä valtiovallalle, että yhteisiä organisaatioita saadaan aikaan vapaaehtoispohjalta ja että tältä pohjalta voidaan jatkaa eikä kuntaliitoksia tarvita, ei ainakaan pakkoliitoksia. Uusi vuosi, uudet päättäjät Uusi vuosi tuo uudet luottamushenkilöt kuntien päättäjiksi. Kuntatekniikka-lehti tarjoaa monipuolisella juttutarjonnallaan erinomaisen perehdytyksen toimialan ajankohtaisiin aiheisiin. Toivon, että tilaisuus käytetään kunnissa hyödyksi. Olemme esillä useissa alan koulutus- ja messutapahtumissa vuoden aikana. Päätoimittajan tehtävän muuttuminen päätoimiseksi kevään aikana antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet lehden kehittämiseen ajankohtaisen hyötytiedon tarjoamiseen entistä monipuolisempana. SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 2 / 2009 13.2. 17.2. 10.3. Sportec 2009 26. 27.3. Kuntatekniikka 3 / 2009 20.3. 24.3. 16.4. Jäähallipäivät 14. 16.4. Kuntapäivät 6. 7.5. Kuntatekniikka 4 / 2009 24.4. 28.4. 19.5. Yhdyskuntatekniikka 27. 29.5. Kuntatekniikka 5 / 2009 7.8. 11.8. 1.9. Kuntamarkkinat 9. 10.9. Kuntatekniikka 6 / 2009 4.9. 8.9. 29.9. Lautakuntapäivät 1. 3.10. Kuntatekniikka 7 / 2009 9.10. 13.10. 3.11. Paikkatietomarkkinat 3. 4.11. Kuntatekniikka 8 / 2009 13.11. 17.11. 8.12. Talvitiepäivät 27. 28.1.2010 5
Korkeasuhdanne nosti jätteenpolttolaitoksen rake KOTKAN E käynnisti hyö Jätteenpoltto on sopusoinnussa kierrätysajatuksen kanssa. Kotitalouksissa syntyvä lasi-, metalli- ja betonijäte ei pala, joten sille kannattaa keksiä muuta käyttöä, Kotkan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri sanoo. Kotkan Energia otti lokakuussa käyttöön yhdyskuntajätteen polttamiseen tarkoitetun hyötyvoimalan. Jätettä jalostuu lämmöksi ja sähköksi vuodessa 90 000 100 000 tonnia. Laitoksen rakentaminen maksoi runsaat 61 miljoonaa euroa. Korkeasuhdanne nosti rakentamiskustannuksia 70 prosenttia. Vaikka energiakäyttö lisää jätehuollon kustannuksia, se on hyvä vaihtoehto, jos jätevero nousee. 6 Kuntatekniikka 1/2009
ENERGIA Petri Jalkanen ohjaa jätettä polttouuniin syöttävää teräskahmaria. Tavallisesti kahmari toimii ilman ihmiskäden ohjausta. Petri Konga valvoo monitoreilta polttoprosessin kulkua. ntamiskustannuksia NERGIA tyvoimalan Joona Langel varmistaa, että kaikki toimii kuten pitääkin. TEKSTIT: Matti Valli KUVAT: Seppo Haavisto Kotkan hyötyvoimala on järjestyksessä toinen moderni yhdyskuntajätteen polttolaitos Suomessa; ensimmäinen käynnistyi Riihimäellä muutama kuukausi aikaisemmin. Kotkan hyötyvoimala on myös teollisuuden tarpeisiin tehty ratkaisu, sillä puolet laitoksessa syntyvästä energiasta johdetaan höyrynä vieressä toimivalle Sonocon kartonkitehtaalle. Hyötyvoimalan ja kartonkitehtaan yhteinen nimittäjä on kierrätys, sillä Sonoco käyttää kartonginvalmistuksen raaka-aineena kierrätyspahvia vuodessa 80 000 tonnia. Jätteen toimittamisesta on tehty 15 vuoden sopimus Kaakkois- Suomen Hankintarenkaan kanssa. Renkaassa on mukana 40 kuntaa ja neljä kunnallista jätehuoltoyhtiötä: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Metsäsairila Oy ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Keräysalueella on noin 550 000 asukasta. Sopimuksen mukaan rengas toimittaa laitokselle kotitalousjätettä vähintään 70 000 tonnia vuodessa. Kierrätykselle jää tilaa Laitokselle toimitettava 70 000 tonnin jätemäärä on 50 70 prosenttia alueen kotitalouksien tuottamasta yhdyskuntajätteestä. Laitos voisi ottaa tavaraa vastaan enemmänkin, mutta paikallisille jätehuoltoyhtiöille on haluttu antaa mahdollisuus oman kierrätystoiminnan tehostamiseen, Kotkan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri kertoo. Kotkaan kuljetetaan jätettä myös Turusta 5 000 tonnia vuodessa, koska Turussa toimi- Kuntatekniikka 1/2009 7
KOTKAN HYÖTYVOIMALA 2002 Suunnittelutyö alkoi 2003 Ympäristövaikutusten selvitys valmistuu 2006 Ympäristölupa, projekti käynnistyy 2007 Kattila asennettu 2008 Koestukset alkoivat 25.5. Ensitulet 12.9. Jätteenpoltto alkoi 31.10. 2009 Luovutus 19.1. Polttoaineteho 34 MW, sähköteho 5 MW, prosessihöyryteho 15 MW, kaukolämpöteho 8 MW. Tuottaa sähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä, ratkaisulla korvataan maakaasua, polttoöljyä ja jonkin verran turvetta. CHP-laitos eli yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantolaitos. Käyttöaika on yli 20 vuotta. Vuosittainen käyntiaika on yli 11 kuukautta 100 %:n teholla. Polttoaineenkäyttö on noin 87 000 t/vuosi, tuottaa energiaa noin 260 000 MWh. Hyötyvoimalan syöttövesisäiliö syöttää prosessiin puhdistettua vettä. va 1970-luvulla rakennettu Suomen ensimmäinen jätteenpolttolaitos on kapasiteetiltaan liian pieni eivätkä turkulaiset halua laajentaa omaa kaatopaikkaansa. Patomeri korostaa, ettei jätteenpolttolaitos ole tarkoitettu nieluksi, johon jätettä kuljetettaisiin mahdollisimman paljon. Itse asiassa jätteenpoltto korostaa kierrätyksen merkitystä, sillä kotitalouksissa syntyvä lasi-, metalli- ja betonijäte ei pala, joten niille kannattaa miettiä muuta käyttöä. Paperit ja pahvit ovat myös parempaa raaka-ainetta teollisuudelle kuin polttolaitokselle. Korkeasuhdanne nosti kustannuksia Kotkan jätteenpolttolaitos ja Ekokemin laitos Riihimäellä ovat teknisesti hiukan erilaisia. Kotkan ratkaisu on suunniteltu polttamaan nimenomaan kotitalousjätettä, joka on kosteampaa ja energia-arvoltaan huonompaa kuin teollisuusjäte tai painekyllästetty puu. Kotkassa on myös panostettu sähkön tuotantoon Ekokemiä enemmän. Palamisprosessin ja päästöjen kannalta kotitalousjäte on kuitenkin helpompi polttoaine kuin esimerkiksi teollisuuden sekajäte. Laitoksen suunnittelu alkoi 2002. Kalle Patomerellä oli aikaisempaa kokemusta biovoimalaitoksen rakentamisesta, mutta tämän laitoksen kehitystyö ja toteutus oli paljon haastavampaa. Laitteista tehtiin noin sata erillistä hankintasopimusta. Rakentaminen koostui kymmenestä erillisestä urakasta. Stressiä toteuttajille aiheutti korkeasuhdanne, joka nosti rakentamisen kustannukset 70 prosenttia arvioitua korkeammiksi. Rakennustöiden ongelmat viivästyttivät laitoksen valmistumista neljällä kuukaudella. Monasti rakentamista koskeviin tarjouspyyntöihin ei saatu lainkaan vastauksia. Suomen suurimmat raken- 8 Kuntatekniikka 1/2009
ENERGIA tajat YIT ja Skanska eivät tarjonneet kohteeseen yhtään urakkaa. Koneiden ja laitteiden kustannukset nousivat arvioiduista 2 3 prosenttia. Rakennusurakoita koskevien tarjousten loppusummat saattoivat erota toisistaan 1 2 miljoonaa euroa. Metallipuolella samanlaista ylikuumenemista ei ollut, sillä hitsareita löytyi töihin aina tarvittaessa. Yksi ongelma oli belgialaisen kattilatoimittajan ranskalainen alihankkija, jolle EU-normien noudattaminen osoittautui ylivoimaiseksi tehtäväksi, Kalle Patomeri sanoo. Haastava polttoprosessi Yhdyskuntajätteen ja lietteen polttoon erikoistuneita kattilanvalmistajia toimii Keski-Euroopassa ja Japanissa; kattilanvalmistus edellyttää niin kokemusta kuin panostuksia tutkimustyöhön. Kattilalaitos koostuu arinasta, jossa jäte poltetaan, sekä putkistosta, jossa lämpö jalostuu energiaksi. Fyysiseltä kooltaan, niin ulkomitoiltaan kuin putkistomääriltäänkin, yhdyskuntajätettä polttava voimala on kaksi kertaa suurempi kuin puun tai turpeen poltossa käytettävä laitos. Tehokasta jäähdytystä ja pitkää putkistoa tarvitaan kuumakorroosion estämiseen: savukaasujen pitää jäähtyä putkistossa ennen kuin ne johdetaan laitoksen muihin osiin. Putkiston pituus on noin kymmenen kilometriä. Polttoon tarvitaan raskasrakenteinen kattila, koska polttoaine on likaavaa ja koska kattilan on läpäistävä kaikki tavara, mitä asuintalon sekajäteastiaan on mahdollista tunkea. Kotkassa on havaittu, että kotitalousjätteen sekaan on tungettu muun muassa saunankiuas ja pesukone. Tuhannessa asteessa Arinassa jäte poltetaan tuhannen asteen lämpötilassa. Puolet syntyvästä energiasta johdetaan höyrynä vieressä toimivalle Sonocon kartonkitehtaalle ja vajaa kolmasosa Kotkan Energian kaukolämpöverkkoon. 20 prosenttia energiasta jalostuu höyryturbiinin kautta sähköksi, josta kartonkitehdas käyttää kaksi kolmasosaa. Yksi kolmasosa sähköstä siirretään valtakunnan verkkoon. Laitoksen suunnittelutyö alkoi 2002, seuraavana vuonna valmistui ympäristövaikutusten selvitys. Ympäristölupa saatiin valituskierroksen jälkeen 2006. Valittajana oli Suomen Luonnonsuojeluliitto, jonka mukaan yhdyskuntajätteen poltto on kierrätystoiminnan vastainen ratkaisu. Luonnonsuojeluliittoa vastaan argumentoitiin sillä, että laitos perustuu kokonaan kierrätykseen eikä millään tavalla estä kierrätystoiminnan kehittämistä. Loppujen lopuksi Luonnonsuojeluliitto totesi, että laitos on vaihtoehtoisista ratkaisuista hyväksyttävimmästä päästä. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei enää valitettu. Suunnitteluun ja kilpailutukseen kului 60 000 työtuntia. Konsulttina toimi ÅF-Consult Oy eli entinen Fortum Engineering. Konsultit laativat tarjouskyselyt ja valvoivat työmaata Kotkan Energian oman väen ohella, Kalle Patomeri kertoo. Ympäristön asukkaat eivät valittaneet laitoksen rakentamisesta, mutta YVA-arvioinnissa ilmaistiin huoli metelistä, hajusta, päästöistä ja liikenteen lisääntymisestä. Pelättyjen liikennehaittojen takia laitokselle rakennettiin päätieltä erillinen tie, joka nimettiin Hyötytieksi. Kuona maarakentamiseen Kotkan laitoksen savukaasujen puhdistuslaitteet on mitoitettu alittamaan päästöjen luparajat. Näin on ennakoitu sitä, että ym- 1. Vastaanottohalli 2. Jätevarasto 3. Kahmari 4. Syöttösuppilo 5. Syötin 6. Ilman esilämmitys 7. Arina 8. Kattila 9. Lieriö 10. Turbiinihalli 11. Ilmanerotussäiliö 12. Lämpöpinnat 13. Syöttövesisäiliö 14. Lauhdesäiliö 15. Savukaasukanava 16. Aktiivihiilisäiliö 17. Kalkkisäiliö 18. Letkusuodatin 19. Savukaasupuhallin 20. Piippu Kotkan hyötyvoimalan rakenne Lähde Kotkan Energia Kuntatekniikka 1/2009 9
päristömääräykset voivat tulevaisuudessa tiukentua. Savukaasun puhdistusta valvotaan kahdella erillisellä savukaasuanalysaattorilla. Puhdistuksen periaate on, että kattilan yläosaan ruiskutetaan ammoniakkia ja epäpuhtaudet kerätään talteen. Rikkidioksidit poistetaan kalkilla ja raskasmetallit aktiivihiilellä. Käytetyt kemikaalit sitoutuvat tuhkaan. Arinalta tuleva kuona on 20 prosenttisesti metallia, jota voidaan hyödyntää maarakennusaineena. Savukaasujen puhdistuslaitteistossa syntyvä tuhka ja kattilan lentotuhka kuljetetaan Ekokemille Riihimäelle, jossa se kiinteytetään ja sijoitetaan kaatopaikalle. Laitoksen 1,5 viikon pituinen huoltotauko pidetään syyskuussa. Keväällä tehdään viikon mittainen huoltotarkastus. Tauon aikana laitoksen jätebunkkeriin pystytään varastoimaan 6 7 vuorokauden jätemäärä. Jätteenpolttolaitokset ovat kehittyneet nopeasti toisen maailmansodan jälkeen, sitä ennen laitoksen olivat lähinnä hävitysuuneja. Tekniikan kehittyessä jätteenpoltto energiaksi alkoi yleistyä 1980-luvulla. Voimalan piippu ulottuu 70 metrin korkeuteen. Ulos tulee höyryä ja hyvin pieniä pitoisuuksia päästöjä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n osuus hyötyvoimalan 70 000 tonnin vuosittaisesta raaka-ainemäärästä on 15 000 tonnia. Keräysautoon mahtuu kerralla tavaraa noin kahdeksan tonnia. Energiakäyttö nostaa kustannuksia Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy toimittaa Kotkaan tavaraa vuodessa 15 000 tonnia. Määrä on alle puolet nykyisellään kaatopaikalle menevän jätteen määrästä; ratkaisu mahdollistaa sekä kierrätyksen kehittämisen että Kotkaan kuljetettavan jätemäärän kasvattamisen. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa kiinteistökohtaisen kartongin erilliskeräyksen aloittaminen yli 20 huoneiston kiinteistöissä. Jätteen energiakäyttö nostaa jätehuollon kustannuksia. Elokuussa 2008 nostimme jätetonnin arvonlisäverollista vastaanottohintaa 90 eurosta 105:een euroon. Jotkut ovat ihmetelleet, miksi jätteenpolttolaitokselle pitää maksaa ilmaisen polttoaineen vastaanottamisesta. Syynä tähän on se, että jäte on vaativa polttoaine ja sitä käyttävään voimalaan on investoitava normaalia enemmän, yhtiön toimitusjohtaja Juha- Heikki Tanskanen kertoo. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajia ovat Porvoon ja Loviisan kaupungit sekä kuusi kuntaa: Askola, Liljendal, Pernaja, Pornainen, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Omistajat ovat siirtäneet lähes kaikki kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät yhtiön hoidettaviksi. Mikäli jätevero tai energian hinta nousee, niin jätteenpoltosta tulee nykyistä edullisempaa suhteessa kaatopaikkasijoittamiseen, Tanskanen pohtii. Mikkelistä kolmannes Mikkelin seudun kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy toimittaa tavaraa Kotkan Energian hyötyvoimalaan vuodessa 7 500 tonnia, mikä on noin 30 prosenttia alueella syntyvän yhdyskuntajätteen määrästä. Metsäsairilan keräysalueella materiaalina jätteestä hyödynnetään nykyään 40 prosenttia, joten ratkaisun myötä hyötykäyttöaste nousee 70 prosenttiin. Syksyllä 2008 yhtiö nosti jätehuoltomaksujaan 15 prosenttia. Jätteenpolttolaitoksen porttimaksu jätetonnia kohden on korkeampi kuin 30 euron jätevero, joka säästetään, kun jätettä ei kuljeteta kaatopaikalle. Energiakäytön takia kaikkien jätehuoltoyhtiöiden kustannukset nousevat. Olemme saavuttaneet lain asettamat velvoitteet jätteiden hyötykäytölle, eikä hyötykäytön osuuden kasvattaminen nykyisellä 30 euron jäteverolla ole taloudellisesti järkevää, yhtiön toimitusjohtaja Alpo Leinonen kertoo. Vuoden 2006 alussa toimintansa aloittaneen Metsäsairilan takana ovat Mikkeli, Haukivuori, Ristiina, Puumala ja Suomenniemi. Harvinainen ratkaisu on se, että alueen saaristossa kiertää laiva keräämässä talteen kotitalouksien sekajätettä. Leinonen uskoo, että jätteen energiapoltto saa ihmiset panostamaan jätteiden kierrätykseen, koska he näkevät, mihin jäte oikeasti menee. Tähän asti ihmiset ovat ajatelleet, että lajittelusta huolimatta kaikki jäte menee samaan penkkaan. 10 Kuntatekniikka 1/2009
ENERGIA Jäteveron korotus on yksi kannustin HYÖTYPOLTTOA halutaan lisätä TEKSTI: Matti Valli Suomessa on vireillä kymmenkunta yhdyskuntajätteen polttolaitoksen rakentamiseen tähtäävää hanketta. Ympäristöneuvos Olli Pahkala ympäristöministeriöstä arvelee, että näistä toteutuu 6 8. Energiateollisuus on vahvasti sitoutunut hankkeisiin. Sitoutuminen kertoo siitä, että poltettavaa jätettä riittää kaikille perustettaville laitoksille. Jätteen hyötypoltolla voidaan rajoittaa hyödyntämiskelpoisen materiaalin kuljettamista kaatopaikalle, ja jätteen hyötykäytön merkitys on selvästi kirjattu hallituksen strategisiin tavoitteisiin. Jäteveron korottaminen on mainittu yhtenä keinona hyötykäytön kasvattamiseen. Kunnat varautuvat jo selvästi siihen, että vero nousee ennemmin tai myöhemmin, Pahkala sanoo. Valtio ei ole priorisoinut polttolaitosten rakentamishankkeita. Niiden eteneminen riippuu pitkälti siitä, löydetäänkö paikallisella tasolla käyttöä syntyvälle energialle. Sähköä voidaan tuottaa missä tahansa ja siirtää muualle, mutta syntyvä lämpö on käytettävä paikan päällä. JÄTEVOIMALAT Vaasa Turku käytössä Oulu Hämeenkyrö Riihimäki Kotka Vantaa suunnitteilla Tilannearvio 30.12.2008 Lähde: Suomen ympäristökeskus Kyröskosken voimala kompastui kaavaan Vapo ja M-Real ovat puuhanneet Kyröskoskelle Hämeenkyröön 200 000 tonnia vuodessa polttavaa jätteenpolttolaitosta. Joulukuussa 2008 Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi Hämeenkyrön kunnanvaltuuston hyväksymän kaavan. Perusteena oli, että kaava on lainvastainen muun muassa puutteel- listen meluselvitysten takia ja ettei kaavassa ole turvattu liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Seuraavaksi polttolaitoksen kaavan laillisuutta pohditaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. YTV:n voimala Itä-Vantaalle Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätettä polttava jätevoimala rakennetaan Itä-Vantaan Långmossabergeniin. YTV:n järjestämän tarjouskilpailun voitti Vantaan Energian tarjous. Laitoksen hinta-arvio on noin 200 miljoonaa euroa. Kilpailevan tarjouksen tehnyt Fortum olisi sijoittanut voimalan Espoon Ämmässuon jätteenkäsittelylaitokselle. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaratkaisussa on yhdistetty jätettä polttoaineenaan käyttävä arinakattila sekä maakaasuturbiini. Kombiprosessilla saavutetaan korkea voimalan rakennusaste eli sähkön tuotannon osuus suhteessa tuotettuun kaukolämpöön. Pääkaupunkiseudun voimala käynnistyy 2014. Siellä poltetaan vuodessa 250 000 320 000 tonnia sekajätettä sekä vähäisessä määrin myös maakaasua. Sähköä tuotetaan 525 gigawattituntia, joka vastaa noin 20 000 sähkölämmitetyn omakotitalon energiatarvetta. Lämpöä syntyy runsaat 750 gigawattituntia eli noin puolet Vantaan vuotuisesta lämmöntarpeesta. YTV-alueen sekajätemaksut nousevat 14 prosenttia. Yhdyskuntajätteet vuonna 2007, tonnia Käsittely Jätemäärä, tonnia Kierrätys Energiakäyttö Poltto jätevoimalassa Sijoitus kaatopaikalle Sekajäte yhteensä 1 599 034 65 991 73 602 72 149 1 387 292 Erilliskerätyt yhteensä, josta 1 075 884 887 283 162 299 2 300 24 002 Paperi- ja kartonkijäte 389 736 389 500 72 108 56 Biojäte 277 426 261 873 7 339 13 8 201 Lasijäte 136 396 135 322 0 0 1 074 Metallijäte 28 454 28 441 0 8 5 Puujäte 48 811 8 905 38 574 30 1 302 Muovijäte 31 585 9 698 21 426 11 450 Sähkö- ja elektroniikkaromu 50 528 50 381 0 26 121 Muut ja erittelemättömät 112 948 3 163 94 888 2 104 12 793 Kaikki yhteensä 2 674 918 953 274 235 901 74 449 1 411 294 Lähde: Jätetilasto Yhdyskuntajätteet 2007, Tilastokeskus 26.11.2008 Kuntatekniikka 1/2009 11
Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Uusiutuvaa energiaa, käyttöön Päästökehitys saadaan laskuun vuoteen 2020 mennessä, jos panostetaan enemmän uusiutuvaan energiaan, energian käytön tehostamiseen ja ydinvoiman lisäämiseen. Tähän tähtää marraskuussa eduskunnalle annettu kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Kalevi Luoma energiainsinööri, Kuntaliitto Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia annettiin selontekona marraskuussa 2008 eduskunnalle. Eri ministeriöiden valmistelemassa strategiassa (VNS 6/2008 vp) hahmotellaan ilmastopäästöjen saattaminen EU-maiden yhteisesti sopimalle tasolle eli 20 prosenttia pienemmäksi vuoteen 2020 mennessä. Strategiaan sisältyy kaksi energiantarvetta ja päästökehitystä kuvaavaa kehitysvaihtoehtoa: ns. perusura ja tavoiteura. Tavoiteuran mukaisesti päästökehitys saadaan laskuun vuoteen 2020 mennessä, jos panostetaan enemmän uusiutuvaan energiaan, energian käytön tehostamiseen ja ydinvoiman lisäämiseen. Eduskunta käsittelee strategiaa talven 2009 aikana. Keväällä on määrä valmistua lisäksi ilmastopoliittinen tulevaisuuselonteko, jossa hahmotellaan vielä pidemmän aikavälin keinoja päästövähennyksiin. Suuri osa tuontienergiaa Energiaa kulutettiin kaikkiaan 380TWh/a vuonna 2005, ja sitä arvioidaan tarvittavan 310 TWh vuonna 2020. Energian saatavuus on Suomelle elinehto. Peräti 2/3 kaikesta energiasta on tuontitavaraa. Öljy ja kaasu ovat Kuva on Tampereen syyskuussa käynnistämän ilmastokampanjan julisteesta. Ilmankos-kampanja jatkuu ensi kesäkuuhun. 12 Kuntatekniikka 1/2009
ENERGIA tehokkuutta, ydinvoimaa miltei kokonaan tuonnin varassa, ja sähköstäkin on tällä hetkellä huomattava osa peräisin pohjoismaista tai Venäjältä. Yhteiskunnan sähköriippuvuuden oletetaan edelleen kasvavan ja Venäjän tuonnin tyrehtyvän. Omavaraisuutta parantavat ja ilmastopäästöjä vähentävät toimet ovat strategian mukaan ydinvoima, energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö sekä uusiutuvan energian osuuden merkittävä kasvattaminen puuhun (lämmityksessä), toisen sukupolven biopolttoaineisiin (liikenteessä) sekä tuulivoimaan perustuen. Strategian tavoiteuran mukaan energian loppukulutus saatetaan laskuun heti vuoden 2012 jälkeen. Sähkön kulutus teollisuudessa vakiintuisi vuoteen 2020 mennessä tasolle 56 TWh/ a, asumisen sähkönkulutus pysyy suunnilleen nykytasolla 13 TWh/a ja palveluiden 16 TWh/ a. Sähkölämmityksen osuus alenee 8 TWh/a:aan, ja muu kulutus on suuruusluokkaa 5 TWh/ a. Sähköntarve kokonaisuudessaan jää näin alle 100 TWh/a:aan vuonna 2020. Energiatehokkuuteen palataan myöhemmin Energiatehokkuuteen tähtäävät varsinaiset toimenpide-ehdotukset tekee laajapohjainen työja elinkeinoministeriön asettama energiatehokkuustoimikunta tämän kevään aikana. Uusiutuvaa energiaa eri lähteistä Vuoteen 2020 mennessä energian loppukulutuksesta 38 prosenttia tulisi olla uusiutuvaa. Uusiutuvista energioista metsähakkeen käyttö on kolmin-, nelinkertaistettavissa (21 TWh/a) ja lämpöpumppujen osuus on kaksinkertaistettavissa (5 TWh/a) suhteellisen pienellä tukitarpeella. Tuulivoima ja nestemäiset biopolttoaineet vaativat kaikkein eniten tukea. Vesivoimaa voidaan hieman lisätä. Liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen 10 prosenttiin merkitsee noin 6 TWh/a. Strategiassa ennakoidaan metsäteollisuuden tuottamien ja käyttämien biopolttoaineiden jäävän pysyvästi vuoden 2005 tasolle. Lämmitystapamuutoksiin kiinnitetään huomiota. Kotitalousvähennyksellä sekä kerrosja rivitalojen energia-avustuksilla edistetään lämmitystapamuutoksia uusiutuvia energialähteitä suosiviksi ja energiaremontteja. Lämmityksessä halutaan eroon öljyriippuvuudesta. Strategian julkaisemisen jäl- KUNTALIITON LINJAUKSET / KANSALLINEN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA Näitä Kuntaliitto pitää tärkeinä: Energiapolitiikka Hajautetun ja paikallisen energiantuotannon ja kuntien laitosten aseman turvaaminen, riittävä kilpailu esimerkiksi sähköntuotannossa on tarpeen. Aluepolitiikka Tasapainoinen, monikeskuksinen aluekehitys säästää luonnonvaroja ja energiaa (rakennettu ympäristö, liikenne). Maankäyttö Kunnilla oltava riittävät keinot sekä hillintään että varautumiseen erityisesti olemassa olevan rakenteen suhteen. Valtion maapolitiikan tuettava myös kuntien tavoitteita. Liikenne Joukkoliikenteen edistäminen mm. vero- ja tukipolitiikalla. Varautuminen Valtion vastuuta ja uutta lainsäädäntöä tarvitaan mm. tulvasuojelussa ja -vahingoissa eri osapuolten vastuiden määrittelyn osalta. Neuvonta, tutkimus ja kehittäminen Ilmasto- ja energia-asioiden puolueeton koko maan kattava neuvonta järjestettävä (esim. energiatoimistojen verkoston laajentaminen). Tutkimus ja kehittämistoiminta mm. elinkeino- ja työllisyyspolitiikan mahdollisuuksien selvittämiseen. Kuntaliiton ilmastopoliittisten linjausten 25.9.2008 vertailua kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan Näin hallituksen strategiassa: Energiapolitiikka Suurvoimaloihin perustuva keskitetty energiantuotanto painottaa teollisuutta ja sähköä, vaikeuttaa osin lämmön ja sähkön yhteistuotantoa ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää kilpailua. Jätteiden energiahyödyntämiseen kiinnitetään huomiota, ja energiaomavaraisuutta korostetaan. Aluepolitiikka Ei juurikaan aluepoliittisia linjauksia. Maakuntakaavojen ohjauksen kautta tapahtuva yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen maakuntien sisällä, valtakunnallinen tuulivoimakartoitus käynnissä. Maankäyttö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kunta- ja seutukeskuksien eheyttäminen liikennepoliittisista lähtökohdista, rakennusten uudistuotannon liittäminen kaukolämpöön. Liikenne Liikennepoliittisen selonteon toimet joukkoliikenteen ja junakuljetusten osalta, joukkoliikenteen peruspalvelutaso haja-asutusalueilla, työsuhdematkalippujen kehittäminen, CO 2 -verotus pakettiautoihin, tienkäyttömaksujen vaikutusten selvitys. Varautuminen Valtion viranomaispainotteista suunnittelua ja tutkimustoimintaa, ei selkeitä avauksia esimerkiksi tulvasuojelun tai -vahinkojen vastuiden tai korvausten suuntaan. Neuvonta, tutkimus ja kehittäminen Neuvonnasta ja kansalaisille suunnattavasta tiedottamisesta mainintoja useassa yhteydessä (resurssit), ainoastaan puuenergianeuvonnan osalta luvataan rahoitusta. Tutkimusta ilmasto- ja energiateknologiaan ja sopeutumiseen edistetään, elinkeino- ja työllisyyspolitiikan uusista mahdollisuuksista ei arvioita. Kuntatekniikka 1/2009 13