Tohtorien työllisyyden tukeminen väitöksen jälkeen Riitta Keiski, Suomen Akatemia
2 Tutkijakoulutus Ammatiksi tutkija Eräitä mieleen nousevia kysymyksiä: Miksi tutkijakoulutusta? Mistä rahoitus tutkijakoulutukseen? Miten tutkijakoulutus tapahtuu? Mitä väitöskirjan jälkeen? Tutkijan ammatti mitä se tarjoaa? Uuden etsimistä, päättymätöntä seikkailua Löytämisen iloa, unelmassa elämistä Tavoitteellista työtä, kilvoittelua Kiehtovia, rajattomia haasteita Henkilökohtaista edistymistä Kansainvälisiä yhteyksiä, tulevaisuuden tekemistä Hyvän elämän ja haastavan työn elinkeinoelämän palveluksessa, yrityksissä, tutkimuslaitoksissa, opetuksessa, hallinnossa, yksityisyrittäjänä, kansainvälisessä tehtävässä, järjestöissä,
3 Ammatiksi tutkija Tutkijan ammattiin täytyy opiskella aivan kuten muihinkin ammatteihin! Tutkijakoulutus antaa valmiudet tutkijan työhön sekä monenlaisiin tehtäviin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän palveluksessa Ammattimaisilla tutkijoilla on kysyntää: Uhka tutkijapulasta todellinen Luonnontieteiden, lääketieteen ja tekniikan alojen tutkijakoulutuksen saaneet asiantuntijat työllistyvät hyvin
4 Tohtorilta vaadittavia taitoja (1/2) Valmiudet ammattimaiselle tutkijanuralle Itsenäinen työskentely sekä yksin että tutkimusryhmän jäsenenä Laaja-alainen, selkeä käsitys tieteestä ja tutkimuksen perusluonteesta ja - periaatteista Oman tutkimustyönsä ja koulutuksensa perusteella syvällinen osaaminen ja perehtyneisyys omalla tieteenalueellaan ja tutkimusalueellaan Ymmärrys hyvästä tieteellisestä käytännöstä, halu toimia sen mukaisesti ja kyky arvioida omaa ja muiden toimintaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden pohjalta Yhteistyökyky, aloitteellisuus ja innovatiivisuus osa perusominaisuuksia Yliopistojen kolmannen tehtävän ymmärtäminen oman työnsä näkökulmasta Tutkimustyön yhteiskunnallisten, taloudellisten ja kulttuuristen vaikutusten ymmärtäminen Tieto immateriaalioikeuksista ja tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen mekanismeista
5 Tohtorilta vaadittavia taitoja (2/2) Selviytyminen vaativista asiantuntijatehtävistä Ongelmanratkaisukyky, systemaattinen työskentelytapa, kehittyneet tiedonhankintataidot ja sosiaaliset taidot Edellytykset työskennellä monenlaisissa työympäristöissä ja -kulttuureissa Johtajuuteen, yrittämiseen, liiketoimintaan ja monikulttuurisuuteen liittyvä erityisosaaminen Tohtorikoulutuksessa vahvistetaan työelämäyhteyksiä jo koulutuksen aikana Hyvä kommunikaatiotaito ja kyky tulostensa esittelemiseen yleistajuisesti ja kiinnostavasti Kyky monipuoliseen viestintään (mm. tiedeviestintä), tieteidenväliseen yhteistyöhön ja tutkijoiden yhteisöllisyyteen Kyky kokonaisuuksien hallintaan
6 Suoritetut tohtorintutkinnot vuosina 1989-2002 Lähde: Kota-tietokanta 1 400 Tutkintoa Miehet Naiset Liukuva 3 vuotta 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2002
7 Ylempien korkeakoulututkintojen suhde tohtorin tutkintoihin yhteensä vuosina 1989-2002 ja väittely- intensiivisyys koulutusaloittain. Lähde: Kota-tietokanta Lääketiede Väittelyintensiivisyys % 0 10 20 30 40 50 Tri tutkn yht. Ylem. kk. tutkn. yht Väittely intensiiv. Luonnontiede Farmasia Eläinlääketiede Hammaslääketiede Maatalous-ja metsätieteellinen Teologia Psykologia Terveystiede Teknistieteellinen Yhteiskuntatieteet Humanistinen Liikuntatiede Kasvatusala Kauppatieteet Oikeustiede Taideala 0 5 10 15 20 25 30 Tutkintojen määrä (1 000)
8 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 2004 Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä 75 000 henkilöä Tutkimusrahoitus 5 mrd euroa, josta yritysten osuus 69 % T&k-panostus 3,5 % BKT:sta Suomi on t&k-panostajien kärkiryhmässä ja selvästi edellä EU:n keskimääräistä tasoa 20 yliopistoa ja 31 ammattikorkeakoulua Yliopistoista valmistui 1399 tohtoria (OPM:n tavoite 1600)
9 Tutkimus- ja kehityshenkilökunta vuonna 2002 Lähde: Tilastokeskus Sektori Tutkimus- Koulutus henkilökunta Tohtorit Muu yliopisto- Muu ammatillinen Ei ammatillista tutkinto koulutus koul./ tuntematon Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yritykset 39 239 8 568 1 170 251 14 872 3 118 21 350 4 697 1 847 502 Teollisuus 28 181 6 363 736 168 10 051 2 190 15 837 3 555 1 556 451 Muut toimialat 11 058 2 205 433 83 4 821 928 5 513 1 142 291 52 Julkinen sektori 33 882 15 792 6 996 2 260 14 708 7 073 9 268 5 172 2 910 1 287 Yliopistot 19 033 8 086 4 879 1 515 8 592 4 065 4 019 1 934 1 543 572 Yliopistolliset keskussairaalat 1 700 1 297 323 132 440 299 937 866 - - Ammattikorkeakoulut 2 393 1 194 191 92 1 241 716 958 386 3 - Valtion hallinnonalat 9 815 4 686 1 406 467 3 963 1 729 3 112 1 801 1 334 689 Muut julkiset laitokset 249 142 66 11 98 56 74 64 11 11 Yks. voittoa tavoittelematon toiminta 692 387 131 43 374 208 168 121 19 15 Kaikki yhteensä 73 121 24 360 8 166 2 511 29 580 10 191 30 618 9 869 4 757 1 789
10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa
11 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain Suomessa 1993-2004
12 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat
13 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Valtion tutkimusmenot 2005 Yhteensä 1,59 mrd euroa
14 Akatemian yleisesittely Suomen Akatemia lyhyesti Rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa Toiminta kattaa kaikki tieteenalat Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin 5300 henkilöä (3000 henkilötyövuotta) Toiminnan painopisteet luovien tutkimusympäristöjen kehittäminen ammattimaisen tutkijanuran edistäminen sukupuolten tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen vahvistaminen
15 Akatemian yleisesittely Tutkimuksen rahoitus Yleiset tutkimusmäärärahat Tutkimusohjelmat Huippuyksikköohjelmat Tutkimusvirat: akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat Tutkijatohtorin määrärahat (tulossa muutoksia) Tutkijankoulutus Muu tutkimustuki
16 Muut rahoitusmuodot Tutkijankoulutus Suomen Akatemia rahoittaa tutkimushankkeita, joissa työskentelee väitöskirjaansa valmistelevia jatko-opiskelijoita tukee tutkijakouluja ja valtakunnallisia tutkijankoulutuskursseja rahoittaa nuorten, äskettäin väitelleiden tutkijatohtoreiden pätevöitymistä rahoittaa tutkijankoulutusta ulkomailla tukee työelämässä olevien henkilöiden tohtorikoulutusta
17 Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely Akatemian tutkimusrahoituksen haku Kilpailun kautta Myönnetään parhaille tutkijoille ja lupaavimmille nuorille tutkijoille Perustuu tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteelliseen arviointiin sekä tiedepoliittisiin linjauksiin On määräaikaista ja pitkäjänteistä Hakemuksia yhteensä noin 930 milj. euron arvosta Rahoituspäätösten arvo yhteensä 208 milj. euroa Tieteelliset toimikunnat käsittelivät 5434 hakemusta vuonna 2004 hakemuksia monenkertaisesti myönnettävään rahaan nähden asettaa suuria vaatimuksia valintaprosessille
18 Rahoitusmahdollisuudet ja tutkijan ura Uran vaiheet Tutkijankoulutusvaihe Tutkijatohtorivaihe Asemansa vakiinnuttanut tutkija
19 Rahoitusmahdollisuudet ja tutkijan ura Tutkijankoulutusvaihe Tutkimusmäärärahat (hankerahoitus, tutkimusohjelmat jne.) Apurahat tutkijankoulutukseen ja tutkijoiden työskentelyyn ulkomailla Työelämässä olevien jatkokoulutus
20 Rahoitusmahdollisuudet ja tutkijan ura Tutkijatohtorivaihe Tutkijatohtorin määrärahat (lopetetaan) tilalle tutkijatohtoriprojekti (hakijana määrärahalla palkattava tohtori, palkan lisäksi rahaa tutkimussuunnitelman toteuttamiseen) Apurahat tutkijankoulutukseen ja tutkijoiden työskentelyyn ulkomailla Tutkimusmäärärahat (hankerahoitus, tutkimusohjelmat jne.) Nuoren tutkijan starttiraha (lopetetaan)
21 Rahoitusmahdollisuudet ja tutkijan ura Asemansa vakiinnuttanut tutkija Yleiset tutkimusmäärärahat: Suomen Akatemian suurin yksittäinen tutkimusrahoituksen muoto Rahoitusta saavat korkeatasoiset tutkijat ja tutkimusryhmät tieteellisen ja muun työvoiman palkkaamiseen tarvikkeiden ja tutkimusvälineiden hankintaan matka- ja seminaari- ym. kuluihin Tuetaan sekä tutkijankoulutusta antavia tutkimusryhmiä että ryhmiä, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista
22 Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (SA:n julkaisuja 4/03) Yliopistojen virkarakenteen kehitys. Lähde: Kota-tietokanta Muutos-% -100-50 0 50 100 150 200 Professorit Yliassistentit Assistentit Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat Tutkimushenkilöstö 0 1 2 3 4 5 6 kpl (1 000) 2002 1999 1995 1990 Muutos-% 1990-2002
23 Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (SA:n julkaisuja 4/03) Tohtorintutkinnon suorittaneiden työllistyminen tieteenalan ja toimialan mukaan vuonna 1999 (n=10 968). Lähde: Husso 2002 Taiteet 65,0 % 7,5 % 20,0 % 7,5 % Humanistiset tieteet 71,2 % 6,0 % 7,9 % 14,8 % Yhteiskuntatieteet Maatalous- ja metsätieteet Lääke- ja hoitotieteet Tekniikka 31,6 % 77,3 % 79,7 % 62,1 % 4,2 % 7,7 % 10,9 % 2,1 % 3,4 % 14,8 % 4,6 % 49,9 % 14,0 % 0,7 % 4,1 % 33,0 % Valtio Kunnat YVT-sektori Yritykset Luonnontieteet 75,7 % 9,0 % 1,4 % 13,9 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
24 Työttömyys koulutustason mukaan 1988-2000. Lähde: Husso 2002 Tohtorintutkinto 18 16 14 12 10 8 Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Alin korkea-aste Koko työvoima 6 4 2 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
25 Tohtoreiden työttömyys 2000-2004 Koulutusala Työttömyysaste/työttömät Työvoima 2000 2002 2004 2000 2002 2003 Yhteensä 1,4 1,7 2,0/288 1246 13738 14597 Humanistiset tieteet 3,6 4,3 4,7/52 930 1056 1115 Kasvatustiede 1,9 1,9 1,4/8 416 509 571 Yhteiskuntatieteet 2,4 2,9 3,3/33 850 967 1038 Psykologia 2,3 1,0 1,4/3 182 205 220 Terveystiede 1,6 0,6 0,9/2 142 200 230 Oikeustiede 1,8 1,1 0,5/1 177 192 209 Kauppatieteet 1,4 0,9 1,3/7 402 513 560 Luonnontieteet 1,8 2,5 3,0/95 2722 3026 3179 Tekniikka 0,5 0,5 1,3/29 1712 2026 2192 Lääketiede 0,5 0,7 0,6/24 3337 3688 3839 Hammaslääketiede 1,5 1,4 2,6/6 207 222 233
26 Työvoimahallinnon työvoimatilastosta poimittuja tietoja: tohtoreiden kokonaismäärät ja työttömien tohtoreiden määrät Vuonna 2000 tohtoreita oli yhteensä 11 264, joista työttöminä oli 159 eli 1,4 % Vuonna 2002 tohtoreita oli yhteensä 11 995, joista työttöminä 203 eli 1,7 % Vuonna 2003 tohtoreita yhteensä 12 858, joista työttöminä 286 eli 2,2 % Vastavalmistuneita tohtoreita työttömistä on varsin vähän. Ikäryhmässä 25-29 ei ole ainuttakaan työtöntä tohtoria; työllisiä oli 285. Ikäluokassa 30-34 on 22 työtöntä tohtoria; työllisiä 547. Ikäluokassa 35-39 ei ole lainkaan työttömiä, työllisiä 1 984. Ikäluokassa 40-44 on 63 työtöntä ja 2260 työllistä tohtoria. Suurin työttömien tohtoreiden ikäryhmä on 50-59 vuotiaat, joiden ryhmässä oli 183 työtöntä tohtoria, heistäkin työllisiä oli 4 526. Nuoret tohtorit eivätkä tutkijakoulut selitä työttömien tohtoreiden määrän kasvua.
Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (SA:n julkaisuja 4/03) Pitikö tohtorintutkinnon suorittaneiden henkilöiden palvelukseen ottamista viiden vuoden kuluttua tarpeellisena? Lähde: Taloustutkimus Oy 27
Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (SA:n julkaisuja 4/03) Minkä alojen tohtoreita oli tarpeellista ottaa palvelukseen syksyllä 2002? Lähde: Taloustutkimus Oy 28
29 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimusjärjestelmän rakenteen kehittäminen Keskeiset selvitykset ja muistiot Valtion tutkimuslaitosten rakenteelliset haasteet (professori Jussi Huttunen, 2004) Korkeakoulujen rakenteiden kehittämishaasteet (professori Jorma Rantanen, 2004) Välittäjäorganisaatioiden (teknologiakeskukset jne.) rakenteelliset kehittämistarpeet (johtaja Markus Koskenlinna, 2004) Julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteelliset haasteet (johtoryhmän loppuraportti Valtion tiede- ja teknologianeuvostolle, 25.1.2005) Suomen Akatemian työryhmät ja raportit Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (SA:n julkaisuja 4/03) Kestävä ja dynaaminen kumppanuus; Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välinen tutkimusyhteistyö ja tutkijankoulutus (SA:n julkaisuja 3/05) Tutkimusrahoitusinstrumenttien kehitys (SA:n julkaisuja 4/05)
30 Kestävä ja dynaaminen kumppanuus (SA:n julkaisuja 3/05) Industry-Academy -työryhmä Ehdotus Suomen Akatemian toimenpiteiksi elinkeinoelämää palvelevan tutkijankoulutuksen ja perustutkimuksen edistämiseksi Akatemian ja elinkeinoelämän yhteistyömuotojen kehittämiseksi Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välisen tutkimusyhteistyön visio Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkijat muodostavat joustavia kansainvälisiä yhteisöjä, joissa toteutetaan kaikkia osapuolia hyödyttäviä korkeatasoisia tutkimus- ja kehityshankkeita sekä koulutetaan tutkijoita. (Osaamisperustaisessa taloudessa yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten organisaatiot täydentävät tehokkaasti toisiaan. Ollaan muutoksen edessä: taloudellisten resurssien rajallisuus, kohonneet tutkimuskustannukset, kiihtyvä kv-kilpailu, teknologia- ja tuotekehityksen syklin nopeutuminen.)
Suotuisa innovaatioympäristö Tehokkaat riskipääomamarkkinat Tutkimus- ja kehitystoimintaa muiden yhteistyökumppanien kanssa Yhteistyötä edistävät t&k-rahoitusjärjestelmät ja tutkimuspolitiikka Tutkimus- ja kehitysyhteisö T&k-hankkeita Tutkijankoulutusta Korkeatasoista tutkimus-, liiketoimintaja teknologiaosaamista Akateemiset ja kaupalliset tuotokset: huippututkimustulokset ja korkeatasoiseen tutkimukseen perustuvat sovellukset Suotuisa säädösympäristö (verotus, IPR-säännökset, sopimusosaaminen jne.) 31
32 Vision toteuttamisen edellytyksiä Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen merkittävä kasvattaminen Yritysten lisäpanostukset t&k-toimintaan ja pitkän aikavälin tutkimukseen Yhä suurempi osa julkisesta tutkimusrahoituksesta jaetaan kilpailuttamalla Suomeen perustetaan tieteellisten infrastruktuurien kehittämisohjelma sekä sen toteuttamiseen tarvittavat rahoitusjärjestelyt (Yhteistyössä vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. Yhteistyön syventäminen, sen vaatiman luottamuksen rakentaminen.)
33 Yhteistyön perusta Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee tehostaa toimenpiteitään tutkimustulosten sovellettavuuden ja kaupallisen hyödynnettävyyden tunnistamiseksi ja realisoimiseksi kannustaa tutkijoita yrittäjyyteen ja yhteistyöhön yritysten kanssa Yritysten tulee kehittää ydinosaamistaan hyödyntämällä toiminnassaan korkeatasoista tutkimusta edistämällä henkilökuntansa tutkijankoulutusta palkkaamalla tohtoreita nykyistä enemmän Yliopistojen tulee kehittää yhtenäiset sopimusmallit, pelisäännöt ja menettelytavat sekä tutkijoiden että yliopistojen ja yritysten välisiin rahoitusmenettelyihin ja IPR-siirtoihin. (Tiivis yhteistyö edesauttaa tutkimuksen uudistumiskykyä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, edistää innovaatioiden syntymistä ja vahvistaa näin Suomen kilpailukykyä sekä tietoon ja osaamiseen pohjautuvaa yhteiskunnan kehittymistä.)
34 Yhteistyömuodot Suomen Akatemian ja Tekesin tulee rahoittaa yhdessä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kilpailun perusteella Suomen kansantalouden kannalta tärkeillä aloilla olevia määräaikaisia korkeatasoisia tutkimuksen ja teknologian yksiköitä Yksiköissä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkijoita Korkeatasoinen keskipitkän ja pitkän aikavälin tutkimus
35 Tutkijankoulutus Tohtorintutkintoa edeltävää ja sen jälkeistä tutkijankoulutusta tulee kehittää nykyistä laaja-alaisemmaksi ja työelämää monipuolisesti palvelevaksi Tieteidenvälisyys, kansainvälisyys, yrittäjyys, liiketoimintaosaaminen Johtamistaidot ja immateriaalioikeudet Elinkeinoelämän tulee olla mukana niiden kannalta relevanteilla aloilla olevien tutkijakoulujen suunnittelussa ja toiminnassa Jatko-opiskelijalle nimetään tieteellistä työtä ja opintoja tukeva ohjausryhmä, jossa edustus yliopiston ulkopuolelta, mielellään elinkeinoelämästä, jos väitöskirjan sisällön kannalta tarkoituksenmukaista
36 Työelämässä olevien henkilöiden jatkokoulutus Rahoitusmuodon tavoitteena edistää tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän tai julkisen hallinnon palveluksessa olevien tohtorintutkintoon tähtäävää koulutusta Tutkijankoulutukseen osallistuja koulutuksen ajan palvelussuhteessa varsinaiseen työnantajaansa Hakijan työantajalle maksetaan 1700 euroa kuukaudessa kattamaan osan palkkakuluista Myönnetään enintään 1,5 vuodeksi väitöskirjan loppuunsaattamiseksi Akatemian hallituksen 30.3.2005 tekemä periaatepäätös Elinkeinoelämän palveluksessa oleville hakijoille tukea myönnetään myös jatkokoulutuksen aikaisempaan vaiheeseen Väitöskirjatyöntekijän tulee olla yliopiston järjestelmällisen ohjauksen piirissä ellei kuulu tutkijakouluun tai vastaavaan
37 Tutkijoiden liikkuvuus Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden tulee voida joustavasti työskennellä määräajan elinkeinoelämässä ja vastaavasti elinkeinoelämän tutkijoiden yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Työnantajien tulee rekrytoinnissa ottaa huomioon eri sektoreilla saavutetut erilaiset meriitit kannustaa tutkijoita liikkuvuuteen palkita heitä sektorien välisestä yhteistyöstä Tutkijoiden liikkuvuuden entistä parempi hyödyntäminen yliopistoissa ja yrityksissä Liikkuvuutta tukevat uudet rahoitusmuodot Kansainväliset ohjelmat, jotka tukevat yliopisto-yritys -yhteistyötä
38 Tutkijoiden sektorien välinen liikkuvuus Akatemian hallituksen 30.3.2005 tekemä periaatepäätös Tutkijoiden sektorien välinen liikkuvuus/väitelleet Perustetaan uusi rahoitusinstrumentti, jossa ensisijaisesti rahoitetaan yrityksen palveluksessa olevan tohtorinkoulutuksen saaneen henkilön enintään vuoden mittaista työskentelyä yliopistossa sekä vastaavasti yliopiston palveluksessa olevan välitelleen tutkijan työskentelyä yrityksessä Voidaan tukea myös julkisen sektorin muualla kuin yliopiston tai tutkimuslaitoksen palveluksessa olevan väitelleen henkilön enintään vuoden mittaista työskentelyä yliopistossa tai yrityksessä ja päinvastoin
39 Kansainvälisyys ja ulkomaisen t&k-henkilökunnan lisääminen Ulkomaisten tutkijoiden osuutta Suomen tutkimus- ja kehityshenkilökunnasta tulee pyrkiä kasvattamaan merkittävästi lisäämällä erityisesti väitelleiden ulkomaisten tutkijoiden määrää Akatemian hallituksen 30.3.2005 tekemä periaatepäätös Perustetaan uusi rahoitusinstrumentti työnimeltä Finnish Research Chairs (kilpailuun perustuvat vierailuprofessuurit) ulkomaisten tai ulkomailla työskentelevien suomalaisten huippututkijoiden palkkaamiseksi määräajaksi Suomeen
40 Suomen Akatemian ja yritysten roolit Tukea esimerkiksi yhteistyötä tekeviä yksiköitä, yhteishankkeita, sektorien välistä liikkuvuutta ja monipuolista tutkijankoulutusta Rahoituspäätöksiä tehdessä arvioida myös hakemusten tutkimussuunnitelman merkitys tutkimustulosten sovellusten ja tulosten käyttäjien kannalta Kehitysnäkökohtia: Uudet rahoitusmahdollisuudet ja käytännöt Työelämässä olevien jatkokoulutettavien integrointi tutkijakouluihin ja tutkimusryhmiin Väitöskirjojen tekeminen yrityksissä yhteys yliopistoon ja tutkijakouluun säilyy Ohjausvastuu yliopistolla ja yrityksellä (yhteinen) Yritykset mukana huippuyksikköjen, tutkimus- ja teknologiaohjelmien rahoituksessa
41 Yhteenveto Tutkijankoulutus Miksi teemme tutkimusta ja miksi tutkijakouluttaudumme? Tarve tietää, miksi asiat ovat kuten ne ovat Tutkijan ammatti, muut asiantuntijatehtävät, johtamistehtävät, opetustehtävät, Akateeminen korkein oppiarvo Mitä tutkimus on parhaimmillaan? Hyvä tutkimus on systemaattista, sillä on täsmällisesti määritetty tavoite ja se on hyvin organisoitua kasvattaa tulevaa elämää ja tehtäviä varten Milloin tutkijankoulutusta tulisi antaa? Perusopintojen aikana (tutkimusmetodologia ja etiikka; yliopistot) Jatko-opintojen aikana (tutkijakoulutus kaiken perustana; yliopistot + yhteistyö) Tohtoritutkinnon jälkeen (tutkijanuran ammattimaistuminen, kansainvälinen koulutus; yliopistot + yhteistyö) Mitä tohtoritutkinnon jälkeen? Elinkeinoelämän palvelukseen ammatteja on monia Akateeminen ura ja siihen liittyvä tutkijakoulutus (~20 % väitelleistä)