HHTOSEURA Hiihtoseuran 50 v. juhlajulkaisu Tiistai 14.5.2013 Palkitut ansioituneet seuratyöntekijät. Uusia menestyjiä kasvattamassa Hiihtoseura vietti 50-vuotisjuhlaansa ulttuurikeskuksessa uorisopuhallinorkesterin jylhien sävelten, nuoren hiihtäjän Milla Martikaisen haitarin soiton ja tanssiesityksen pitäessä huolta juhlayleisön viihtyvyydestä. Juhlassa muisteltiin myös menneitä vuosia Arto ousiaisen kokoaman valokuvaesityksen kautta ja palkittiin ansioituneita seuraihmisiä. Hiihtoseuran puheenjohtaja Riitta Ryynänen myönsi tervehdyssanoissaan, että Hiihtoseura on nykyään kovin erilainen seura kuin vuonna 1963, jolloin se perustettiin Pielisen Hiihtoseuraksi auppayhtiön ruokalassa. Vuosikymmenten seuratyön tuloksena Hiihtoseura on kasvattanut menestyjiä maailmanmestareista olympiavoittajaan ja saanut kahdesti rankkauksen maan parhaaksi hiihtoseuraksi, mutta tänään seura keskittyy ruohonjuuritason työhön. Tällä hetkellä seuran pääpaino on lapsi- ja nuorisotyössä. Meillä toimii mäkikoulu, meillä pyörii hiihtokoulu, joka on säilyttänyt suosionsa läpi vuosien. Lasten ja nuorten kanssa tehty työ on erittäin palkitsevaa. Uudet taidot, joita he oppivat tuottavat lapselle riemua, sillä lapsi rakastaa luonnostaan liikkumista, Ryynänen sanoi. Hän toivookin, että noista liikkumista rakastavista lapsista on kasvamassa uusia menestyjiä kilpaladuille ja -hyppyreihin. Meille on suuri ilo ne hiihtokoulussa olevat lapset, jotka ottavat hiihdon omaksi lajikseen. Tällä hetkellä meiltä löytyy pitkästä aikaa joukko nuoria, joiden kanssa olemme päässeet viemään hiihtoharrastusta pidemmälle. Meidän kilparyhmän tuloksia on ollut nähtävissä jo menneenä talvena ja saamme vain odottaa miten paljon niitä on tulossa tulevina talvina, Ryynänen sanoi. Hiihtoseuroilla tärkeä tehtävä Juhlapuheen tilaisuudes- sa pitänyt Pohjois-arjalan Hiihto ry:n puheenjohtaja ja Suomen Hiihtoliiton johtokunnan jäsen kansanedustaja Eero Reijonen kiitti juhlivaa seuraa vuosikymmeniä kestäneestä hyvästä työstä. Varmasti jokainen toivoo kaikille lapsille turvallista ja rakastavaa lapsuutta. Urheiluseurojen kautta lapset ja nuoret kasvavat osaksi tätä suurta liikunnan ja urheilun perhettä. Hiihtoseura on tehnyt tämän osalta esimerkillistä työtä, Reijonen puhui. Hänen mukaansa hiihto on Suomessa kansallislaji, osa kansallisidentiteettiämme. Mutta lajien välinen kilpailu on kova, eikä yksilölajit ole nykyään suuressa huudossa. aikilla Suomen hiihtoseuroilla on tärkeä tehtävä luoda hiihdosta laji, jonka pariin nuoret entistä aktiivisemmin hakeutuisivat. On tärkeää, että pysymme lajina kilpailussa mukana, Reijonen näki. Hiihdon suosion kannalta Reijonen näki huonona sen julkisen keskustelun ja no- kittelun, jota käydään hiihdon menneistä synneistä, lajiliittojen sekamelskasta ja johtajakysymyksistä. Lahden MM-hiihtojen jälkeen tilanne on ollut vaikea. Suomalaisten tapa näyttää olevan se, että puukkoa haavassa käännetään niin pitkään kuin se on mahdollista. Toki on tärkeää, että asiat selvitetään, mutta en usko uudella kaivamisella sieltä mitään löytyvän. Mielestäni kaikkein tärkeintä olisi se, että pohjoismaiset hiihtolajit löytävät toisensa ja yhdistyvät. Toivon, että kaikki pohjoismaiset talvilajit ovat Suomen Hiihtoliiton alaisuudessa yhtenä, vahvana lajiliittona ennen Lahden 2017 MMhiihtoja, Reijonen sanoi. Hän otti kantaa myös parin viikon päästä valittavan Hiihtoliiton puheenjohtajan valintaan. Valittavan henkilön tärkeimmät ominaisuudet ovat yhteistyökykyisyys ja avoimuus, hänen on pystyttävä toimimaan koko hiihtoperheen hyväksi. Ansiomerkkien saajat: Suomen Hiihtoliitto ry:n ansiomerkit: ultainen plaketti: Tapio ukkonen Hopeinen ansiomerkki: Heikki ousiainen Pronssinen ansiomerkki: Jari Eskelinen Jarmo Heikkinen Eero lvonen Pekka uokkanen Esko Mälkönen Arja evalainen Arto ousiainen ari Piiparinen Pirkko Piiparinen Riitta Ryynänen Rauno Saastamoinen Matti Toivanen Matti Turunen Ville Vänskä Pohjois-arjalan Liikunta ry:n ansiomerkit: Hopeinen ansiomerkki: Ali ovaljeff Jouko Timonen uori hiihtäjä Milla Martikainen soittaa myös haitaria urheilun ohella.
2 Hei! Hiihtoseuran taival on nyt ohittanut 50-vuoden rajapyykin ja päässyt miehen ikään. äillä juhlajulkaisun sivuilla kertaamme seuramme menestystä ja niiden tekijöitä. Ensimmäisiä hiihtoseuran muistoja omalta kohdaltani ovat vuoden 1996 takaa-ajohiihtojen SM-kisat. Viikonlopun aikana hiihtokeskus täyttyi tuhansista ihmisistä. Yhdeksän vuotiaana poikana kaikki näytti niin suurelta. Ei pakkanen haitannut illan hämyssä ratamestarin mukana ollessani. Siitä se on johtanut sitten erilaisiin tehtäviin ja tapahtumiin tässä hyvässä seurassa. uluneen viiden vuosikymmenen ajan latujen varsilla toimintaamme on seurannut suuri joukko harrastajien vanhempia, katsojia ja muita tukijoukkoja; useita tuhansia ihmisiä. Voinkin hyvällä omallatunnolla todeta, että Hiihtoseura on ollut, on ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan koko kaupungin seura, jota ei olisi olemassakaan, ellei mukana olisi ihmisiä. iitos siis kaikille, jotka ovat olleet mukana toiminnassamme tai ovat tukeneet toimintaamme näiden vaiherikkaiden vuosien aikana. Olette aina olleet valmiit auttamaan seuramme toimintaa. iitos siitä! Erittäin suuri kiitos kaikille vapaaehtoisille toimitsijoille, jotka eivät ehkä itse oivallakaan, kuinka arvokasta työtä ovat seuramme hyväksi tehneet läpi vuosikymmenten. Olipa toimitsijatehtävä sitten millainen tahansa, se on hoidettava. lman vapaaehtoisia toimitsijoita ei olisi tapahtumia ja toisaalta myös ilman heitä ei seuramme viettäisi 50-vuotisjuhliaan hyvillä mielin. Tämänhetkinen toimintamme vaikuttaa suoraan siihen, miten toimimme tulevaisuudessa. Tulevaisuuden perusta tehdään jo tänä päivänä. uitenkaan se mitä tehdään ei ole kaikkein tärkeintä vaan se kuinka se tehdään. Seuratyö on tiimityötä. un tekeminen/ toimiminen on mielekästä, avointa ja mukavaa, on seurassa helppo toimia. Samalla myös uusien ihmisten on helppo tulla mukaan toimintaan. Seurassamme on useita oman alansa huipputekijöitä. äiden tekijöiden puhaltaessa yhteen, syntyy edellä mainittua mukavaa, avointa ja mielekästä. Vaikuttaakin vahvasti siltä, että lieksalainen hiihto on nousussa ja samalla myös Hiihtoseuran monivuotinen menestyksekäs työ on luonut sille vahvan pohjan. Tästä on hyvä jatkaa seuraavia kymmeniä vuosia. - The show must go on - Arto ousiainen Hiihtoseuran uorisovastaava Julkaisun vastaava toimittaja Tämän julkaisun onnistumiseksi suuret kiitokset Jukalle ja Panulle, sekä kiitos kaikille tämän julkaisun sivuilla ilmoittaville. HHTOSEURA Vastaava toimittaja: Arto ousiainen Toimittajat: Panu ärkkäinen Jukka Timonen Taitto: Pohjois-arjalan lmoitusvalmistus Oy, Marko Haverinen Paino: PunaMusta Oy Joensuu 2013 www.lieksanhiihtoseura.fi Löydymme myös Facebookista: www.facebook.com/lieksanhiihtoseura Hiihtoseuran historia Lie ksa n Hiihtoseuran historia ulottuu aina vuoteen 1963. Tarkkaan ottaen 23.1.1963 auppayhtiön ruokalaan kokoontui nelisenkymmentä eri urheiluseurojen jäsentä perustamaan hiihtoseuraa, joka takaisi paikkakunnan ja seuran nimen tunnetuksi tulemisen Pohjois-arjalassa ja sen ulkopuolella. imekseen seura sai Pielisen Hiihtoseura ja ensimmäiseksi puheenjohtajakseen opettaja Jaakko Heikkisen. Pitkään ei tarvinnut seuran hakea menestystä Pohjois-arjalan alueella, kun viikko seuran perustamisesta käytiin talven piirinmestaruushiihdot Rääkkylässä. aisten sarjan viestimestaruus tuli seurallemme, joukkueessa hiihtivät aisu Härkönen, Helvi Hara ja Sylvi ärkkäinen. Mitä kätkeytyykään niiden kolmen olympiamitalin, usean MM-mitalin ja parin sadan SM-mitalin taakse? Onnistumisen elämyksiä, epäonnistumisia, kehittymistä, nuorisotyötä ja iso kasa talkootunteja. Onhan hiihtoseuran järjestämissä kisoissa vieraillut myös useita olympiavoittajia kuten Helena Takalo, Jouko Törmänen, Mika Myllylä, Juha Mieto, Samppa Lajunen, Hannu Manninen sekä irvesniemet Marja-Liisa ja Harri. Laduilla on nähty ulkomaalaisväriä italialaisten johdolla. Juniorisarjalaisina myös latuja ovat kiertäneet nykyiset Suomen maajoukkuehiihtäjät Sami Jauhojärvi ja vuoden 2011 maailmanmestari Matti Heikkinen. Lieksalaiset Eivät kuitenkaan jää sen huonommiksi arvokisamenestyksessään, siitä ovat urheilijamme pitäneet huolta. aikkien mielissä ovat varmasti vuoden 2002 talviolympialaiset, joissa Jaakko Tallus saavutti kaksi olympiamitalia. Myös nykyiseltä yhdistetyn päävalmentajalta Petter ukkoselta löytyy menestystä nuorten maailmanmesta- ruuden muodossa. 70- ja 80-luvulta seuran värejä puolustivat menestyksekkäästi mm. Jorma innunen ja Joel urki. Vuoden 1992 talviolympialaiset ovat jäänet myös seuramme historiaan kun ensimmäinen seuramme urheilija valittiin edustamaan Suomea Albertvilleen. Tämä urheilijahan oli ampumahiihtäjä Seppo Suhonen. Seuraavassa historiaa pähkinänkuoressa. Esko uitusen kirjoittamaan L i e k s a n Hi i h t o s e u ra n 40-vuotishistoriikkiin voi tutustua seuran verkkosivuilla. Myös Hiihtoseuran lehtileike arkistoa siirretään verkkoon selailtavaksi. Pielisen Hiihtoseuran / Hiihtoseuran historia pähkinänkuoressa 23.1.1963 Pielisen Hiihtoseura perustetaan auppayhtiön ruokalassa 2.2.1963 Ensimmäinen piirinmestaruus. aisten 3x5 kilometrin viestin voittivat joukkue; aisu Härkönen, Helvi Hara ja Sylvi ärkkäinen. 18.2.1964 Riihivaaran hiihtokeskuksen vihkiäiskilpailut 26.12.1965 ensimmäiset puistohiihdot. ilpailu keskus Urheilukenttä esä 1966 Järjestetään Urheilukentän ympäristössä rullasuksihiihtokilpailu 26.2.1967 Hiihtoseura järjestää alppihiihtokilpailut Höljäkän Jurttivaaralla 16.-17.3.1968 Ensimmäiset SM-kilpailut Järjestetään urmeksen Seppojen kanssa yh dessä 19-20 -vuotiaiden ja naisten SM-kilpailut alppilajeissa Jurttivaaralla esä 1968 Järjestetään lavatansseja evätniemen lavalla 1969 Seuran ylläpitämä bingo-peli alkaa 15.-16.2.1969 Järjestetään ensimmäiset kansalliset ampu mahiihtokilpailut. Lauantain viesteissä kilpailu keskus Riihivaaralla ja sunnuntaina henkilökoh taisessa kilpailussa Saarivaaran kansakoululla 2.9.1974 Pielisen Hiihtoseura vaihtuu Hiihtoseuraksi 1975 Ensimmäinen SM-tason mitali. Jorma innu nen voittaa hopeamitalin 30 kilometrin hiihdossa. Hiihtokoulu toiminta alkaa. ltamäkikilpailu Riihivaaralla. Voittajaksi hyp päsi tuleva maailmanmestari Tapio Räisänen. oehypyssä kaatui ja loukkaantui tuleva olym piavoittaja Jouko Törmänen. 20.1.1976 Ulkoilu- ja urheilulautakunta käynnistää hiihtokeskuksen suunnittelun 1978 Pujottelujaosto lakkautetaan vuosikokouksessa Mäki ja yhdistetyn toiminta päättyy 1980 Hiihtoseuran 18-vuotiaat ampuma hiihtäjät saavuttivat kulta- ja hopeamitalin ampumahiihdon SM-viesteissä. ultamitali joukkueessa hiihtivät; Hannu issinen, Arto äsänen ja Markku Hassinen. Hopeaa saavutta neen joukkueen muodostivat; Matti Turunen, Jukka Parviainen ja Juha-Pekka Hassinen. Timitran valaistu latu vihitään käyttöön 1981 aisjaosto perustetaan Hiihdot. Yleisten sarjojen voittajat Helena Takalo ja Juha Mieto 1982 ansallisten kilpailuiden ajanotto ja tulos palvelu ensi kertaa atk:lla 1984 Ensimmäinen MM-mitali. Jorma innunen voittaa veteraanien MM-kultaa 35-vuotiaiden 15 kilometrillä 1985 Ensimmäiset kilpailut Timitran hiihtokeskuk sella. Rakennusmestareiden SM-hiihdot hiihtokeskuksella 19.3.1985 Järjestetään pudotushiihdot. ilpaili joina mm. italialaiset Maurilio de Zolt ja Albert Walder. otimaisia huippuja edustivat Marja-Liisa ja Harri irvesniemi. isoja järjestettiin kolmen vuoden ajan. atsojia kilpailut kokosivat yhteen sä n. 6000 27.12.1987 Järjestetään ampumahiihdon olympia tarkkailut Calgaryn olympialaisiin. 1986 Raittius- ja kuntourheilujaosto perustetaan 1988 Mäki ja yhdistetynjaoston toiminta lämmitellään uudelleen 1989 oulutus- ja valmennusvaliokunta perustetaan 11.-12.1989 Ampumahiihdon -tason SM-kilpailut 1990 Ensimmäinen yleisen sarjan maailmamesta ruus ja maailmancup edustus Seppo Suhonen ampumahiihto Bingo-peli toiminta lopetetaan 3.2.1990 Ensimmäinen yleisten sarjojen Suomen mestaruus. Seppo Suhonen voitti mestaruuden 10 kilometrin kilpailussa. 1991 Timitran hiihtokeskuksen huoltorakennus valmistuu 1992 Ensimmäinen hopeasompa voitto Petter ukkonen mäkihyppy Ensimmäinen olympiaedustus Seppo Suhonen ampumahiihto Albertville 10.-12.1.1992 Ampumahiihdon -tason SM-kilpailut 13.-14.3.1993 Ampumahiihdon -tason SM-kilpailut 1993 Hiihtoseurasta sinettiseura 1994 Riihivaaran mäkikeskukseen rakennetaan huoltorakennus 1995 Raittius- ja kuntourheilujaosto lopetetaan. Toiminta jaetaan muille jaostoille 17.-18.2.1996 Järjestetään takaa-ajohiihdon SM-kilpailut 14.-16.3.1997 Järjestetään mäki ja yhdistetyn hopeasompakilpailut 1998 Ensimmäinen Pohjoismaiden mestaruus Minna Apajalahti naiset 18 30.-31.3.1998 Ampumahiihdon -tason SM-kilpailut 27.-28.2.1999 Järjestetään Alle 18-vuotiaiden yhdistetyn SM-kilpailut 2.-3.3.1999 Järjestetään Poliisien SM-hiihdot 20.-21.3.1999 Järjestetään uorten SM-kilpailut ja Merita sprinttihiihdot 28.7.2000 Ensimmäinen vaskiyhdistetty 2001 Valtakunnallisesti paras seura 20.2.2001 Ensimmäinen MM-mitali yleisessä sarjassa. Jaakko Tallus voittaa MM-pronssia joukkue kilpailussa 10.-11.3.2001 Järjestetään Ampumahiihdon nuorten SM-kilpailut 24.-25.3.2001 Järjestetään oulunliikuntaliiton SM-hiihdot 2002 Valtakunnallisesti paras seura 10.2.2002 Ensimmäinen olympiamitali. Jaakko Tallus voittaa hopeaa normaalikilpailussa. 16.-17.2.2002 Toinen olympiamitali. Jaakko Tallus voittaa kultaa joukkuekilpailussa. 10.-11.8.2002 Järjestetään Ampumajuoksun SM-kilpailut 28.-30.3.2003 Järjestetään Yleisten sarjojen SM-hiihdot 26.-28.2.2010 Järjestetään Mäen ja yhdistetyn hopeasompafinaali Lähde: HHTOURHELU MYÖTÄ- JA VASTAMÄÄ ARHUAUPUGSSA, Esko uitunen 2002 oonnut: Arto ousiainen 3 Juhlavuoden toiminta Juhlavuosi on perustoiminnan osalta pyörinyt kuten ennenkin. Seuran tärkein toiminta eli hiihtokoulu on ollut kerran viikossa syyskuusta huhtikuuhun. Mukana on ollut nelisenkymmentä lasta. Lisäksi saimme tänä vuonna kilparyhmän toimimaan aktiivisesti 3 kertaa viikossa. ilparyhmäläisiä on n. 10 henkeä. Myös mäkikoulu pyöri läpi talven. 50-vuotista hiihtotaivalta juhlistimme 12.1. järjestetyillä kansallisilla rankinghiihdoilla. ilpailuissa oli mukana 94 hiihtäjää. Järjestimme 3.2. Pohjoisarjalan piirinmestaruus sprinttihiihdot. Seuramme perinteinen cup-hiihtosarja käsitti tänä vuonna kuusi osakilpailua, joista neljän parhaan kilpailun pisteet laskettiin yhteen. ilpailupäivinä olivat 12.1., 23.1., 6.2., 27.2., 17.3. ja 27.3. Hippo-hiihtojen perinnettä jatkettiin yhteistyössä Pielisen Osuuspankin kanssa. aikkiaan cup-hiihtoihin osallistui yhteensä 80 hiihtäjää. auden kilpailumenestys 6.1. Pohjois-arjalan 69. maakuntaviesti hiihdettiin iteen Hutsin urheilukeskuksen maastoissa. Lieksalta oli matkassa kaksi joukkuetta. Pääosin seuramme hiihtäjistä koostuneet joukkueet sijoittuivat loistavasti. Ykkösjoukkue kamppaili koko viestin voitosta loppusuoralle asti. uitenkin kirin jälkeen jouduttiin tunnustamaan Liperi paremmaksi. Bsarjassa hiihtänyt kakkosjoukkue sijoittui sarjassaan kolmanneksi ja nousi näin ensi vuodeksi A-sarjaan. 20.1. Suurmäen SM-kilpailussa nuorten sarjassa Elias Vänskä sijoittuu sijalle 17. 3.2. Piirinmestaruus sprinttihiihdoissa mestareiksi seuramme hiihtäjistä hiihtivät Tanja Ryynänen T12, Annika Piiparinen T14, Aapo Saastamoinen M14, Saara oskimies 18. Hopealle ylsivät Aki-Petteri Piiparinen P16 ja Sami Oinonen Miehet. 9.2. Minimaakuntaviesti Tohmajärvellä Hiihtoseura sijoittui kilpailussa toiseksi joukkueella Eeki okkonen, Riina Palviainen, Milla Martikainen, Tanja Ryynänen, Annika Piiparinen, Aki-Petteri Piiparinen ja Aapo Saastamoinen. 16.-17.2. Piirinmestaruushiihtoviikonlopulta urmeksesta mitaleja tuli iso kasa. Lauantain henkilökohtaisilla matkoilla mestareiksi hiihtivät 10-vuotiaissa Riina Palviainen, 11-vuotiaissa Milla Martikainen, 12-vuotiaissa Tanja Ryynänen, 13-vuotiaissa Aapo Saastamoinen, 16-vuotiaissa Aki-Petteri Piiparinen ja 45-vuotiaissa Rauno Saastamoinen. Hopeaa saavutti 14-vuotiaissa Annika Piiparinen. Sunnuntain viesteistä mestaruus tuli tyttöjen 12-vuotiaiden viestissä joukkueella Tanja Ryynänen, Annika Porkka ja Milla Martikainen. 14-vuotiaiden poikien viestissä lieksalaisjoukkue juhli mestaruutta kokoonpanolla Timo Ryynänen, Eeki okkonen ja Aapo Saastamoinen. Miesten viestistä LieHS saavutti hopeaa joukkueella Mika Piminäinen, Aki-Petteri Piiparinen, Rauno Saastamoinen ja Simo Turunen. 24.2. oululiikuntaliiton SM-hiihdoissa Pyhäjärvellä 14-vuotiaiden tyttöjen sarjassa 14. hiihti Annika Piiparinen ja 16-vuotiais- sa Aki-Petteri Piiparinen sijalle 26. 2.-3.3. Hopeasomman loppukilpailussa Äänekoskella oli mukana viisi lieksalaishiihtäjää: 14-vuotiaissa tytöissä Annika Piiparinen, poikien puolella 13-vuotiaissa Aapo Saastamoinen, 14-vuotiaissa Timo Ryynänen ja Eppu Honkanen ja 16-vuotiaissa Aki-Petteri Piiparinen. Sijoitukset: Aapo Saastamoinen seitsemäs, Annika Piiparinen 26., Aki-Petteri Piiparinen 36., Eppu Honkanen 46. ja Timo Ryynänen 77. Sunnuntain viesteissä Lieksalla oli mukana yksi joukkue 14-vuotiaiden poikien sarjassa sijoitus 23. kokoonpanolla Aapo Saastamoinen, Timo Ryynänen ja Eppu Honkanen. 19.3. oululiikuntaliiton Pohjois-arjalan piirin mestaruuskilpailuissa mestareiksi lieksalaisista hiihtivät 10-vuotiaissa Riina Palviainen, 12-vuotiaissa Tanja Ryynänen, 14-vuotiaissa Annika Piiparinen, sekä Aapo Saastamoinen saman ikäisten poikien sarjassa. 24.3. Elias Vänskä sijoittuu nuorten normaalimäen SM-kilpailussa sijalle 11. Annika ja Aapo kauden parhaat Maanantai iltapäivänä Timitran Hiihtokeskuksen parkkipaikalla alkaa kuulua tuttu puheen sorinaa, kun menneen talven Hiihtoseuran vuoden tyttö- ja poikaurheilija, 14-vuotias Annika Piiparinen ja 13-vuotias Aapo Saastamoinen ovat tulleet aloittelemaan tulevan kesän harjoituskauttaan. Tämän päivän ohjelmassa on nuorille 5 kilometrin lenkki. Matkan varrella sitten jutellaan menneestä kaudesta ja tulevaisuudesta. Mennyttä talvea yhteen vedettäessä kausi meni molempien nuorien hiihtäjien osalta hyvin. Molempien kauteen mahtui noin kolmisenkymmentä kilpailua. isoihin on mahtunut niin kaatumisia kuin harhaanhiihtoja, mutta ne eivät kuitenkaan ole enää mielessä ja niille pystytään jo naureskelemaan lenkin alkumetreillä. Menneen talven parasta tulosantia olivat Annikan 14. sija koululiikuntaliiton SM-hiihdoissa Pyhäjärvellä ja Aapon 7. sija Hopeasompa-finaalissa Äänekoskella. Tulevaisuus Tulevaisuudessa harjoitusmääriä lisäillään vähitellen, ja yritetään ennemminkin pitää harjoitukset laaduk- Sauvarinne on yksi monista kesäharjoitusmuodoista Annikalla ja Aapolla. kaina. Ensi talveen urheilijat valmistautuvat harjoittelemalla kesän aikana monipuolisesti liikuntaa, mutta muistavat myös levätä ja nauttia kesästä. Talven tavoitteista kaksikko pitäytyy harvasanaisina. Lähinnä tavoitellaan oman tulostason parantamista ja onnistumista tärkeimmissä kilpailuissa omien tavoitteiden osalta. Mietittäessä hiihtouran pidempiaikaisia tavoitteita, Annika haluaisi päästä kokemaan jotkin suuret arvokilpailut urheilijana. Aapon tavoitteena on kehittyä hiihtäjänä niin hyväksi kuin pystyy ja katsoa sitten mihin se riittää. Hiihtouran jälkeen molemmat toivovat työskentelevänsä sellaisessa työssä, joka vaatii hyvää Asuntosäästäjän ASP-tili antaa aikaa tuumia. atso lisää op.fi/memo. - käsintehty, kiviarinalla paistettu ry :n iihtoseura a! Hss ukan m a di uh va A U A PA E L O U P O M & fototalo Data- kuntoa tai liittyy liikuntaan. ilparyhmälle kiitosta Aapo ja Annika kehuvat myös viime syksynä aloitetun kilparyhmän harjoituksia. Aapo korostaa ryhmässä harjoittelun mukavuutta, mikä antaa lisää intoa harjoitella. Annika taasen mainitsee harjoitusten muuttumista osittain kovemmiksi, koska yksinhän ei tulisi harjoiteltua niin kovasti yksinään. Molemmat jakavat myös kiitosta kilparyhmän valmentajille ja heidän taidolleen rytmittää harjoittelua. Seuran merkitystä he myös pitävät hyvänä hiihtourallaan. Toivotaan nuorille hiihtäjänaluille kaikkea hyvää ja toivottavasti heidän esimerkkinsä innostaa myös uusia harrastajia hiihdon pariin. Tietokoneiden myynti ja huolto Oheislaitteet, ohjelmistot ja tarvikkeet Aidot odak-valokuvat digija filmikuvista Passi- ja ajokorttikuvat odottaessa amerat ja valokuvaustarvikkeet Sonera-liittymät, puhelimet ja tarvikkeet Pielisentie 40 puh. 013 524 636 Avoinna: MA PE klo 10 16 A SAMA ATO ALTA 129 395 890 2590 4900 ESTOPUUT TULLEET Esim. 28 x 95 Vanhanajan VEETERVA 1l RHMAAL Biolan puutarhan MUSTA MULTA 45 l PUAMAAL 10 l (2,59/l) 10 l, punainen Pielisentie 18, 81700 LESA puh. 050 327 6123 PR-ATTA OY Työpajankatu 4, 81700 LESA, puh. 040 525 3290 Pyytivaarant. 62, 81100 OTOLAHT, puh. 013 733 311
4 AUPPAS HOTAA HOMMA MÄ VÄLTÄ! Pielisentie 18, 81700 LESA puh. 0400 750 118 irja.pippola@asuntolieksa.fi www.asuntolieksa.fi ampaamo Eija Vaakanainen puh. 013 526 900 Pielisentie 18 (-kerros) Huollata autosi ennen matkaa! Määräaikaishuolto- ja korjauspalvelut Huollamme kaikki merkit Takuu säilyy Esan Auto- ja Dieselkorjaamo p. 0400 589 186 Alatie 4, 81720 LESA www.fixushuolto.fi TAOMOPEOEORJAAMO Velj. Ruokolainen Mönninkatu 21, 81700 LESA (013) 525 646 ta Luotettavaa ja laadukas rakentamispalvelua Lieksassa yli 25 vuoden ajan! TATOREMOTT Y Seppo Tuhkanen p. 0400 673 313 st.taitoremontit.ky@pp.inet.fi Yhdessä tekemällä hyvät pohjat Yhteistyöllä tulevien haasteiden kimppuun Pohjois-arjalan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa olympiavoittaja, maailmanmestaruudenkin voittanut Jaakko Tallus lopetti menestyksekkään yhdistetyn uransa vuonna 2010 ja elelee nykyään hyvinkin erilaista elämää verrattuna aktiiviuran aikoihin. otona aika menee tytärten kanssa touhutessa, vanhempi on 2,5 vuotta ja nuorempi reilun kuukauden ikäinen. Työpuolella hyppypuvut ovat vaihtuneet savunhajuisiin sammutushaalareihin. Palomieheksi valmistuin viime joulukuussa ja töitä olen kerennyt nyt sen jälkeen tekemään muutaman kuukauden, Jaakko kertoo kuulumisiaan. Hiihtoseuran ja lähettiläänä koko uransa ajan toiminut Jaakko hyppäsi seuran toimintaan mukaan vuonna 1988, jolloin LieHS:n mäkijaosto heräteltiin uudelleen tulille. Vanhempani veivät minut kokeilemaan mäkihyppyä ja autossa Riihivaaran mäkimonttuun laskeutuessa olin sanonut että tuosta isommasta mäestä en ihan vielä taida hypätä, mutta kyllä minä Moninkertainen hiihdon nuorten Suomen mestari, Pohjoismaiden mestari ja nuorten MM-kisojen hopeamitalisti Toni ärväinen keräsi menestyksensä Hiihtoseuran edustusasussa nousten myös miesten hiihtomaajoukkueeseen. Tänä päivänä Tonin aktiiviura on jo takana päin ja edessä on uudet haasteet. Opiskelen näinä päivinä Oulussa, mutta pidän päivittäin edelleen huolta myös omasta kunnostani. Urheilu-uran jälkeen on tärkeää hankkia itselleen myös ammatti, sillä urheilu-ura kestää pitkän elämän mittapuulla ainoastaan hetken, Toni kertoo nykykuulumisistaan. LieHS:n hiihtoperheeseen Toni liittyi monen muun tapaan lapsille järjestetyn hiihtokoulun kautta. - Siellä oli hauskaa. Ulkoiltiin, leikittiin ja harjoiteltiin yhdessä. Sinne oli aina mukava tulla uudelleen. Vasta myöhemmin minulle selvisi, että tämä mukava paikka harrastaa oli Hiihtoseuran jonkin sorttinen lasten hiihtokoulu. Harjoitusten jälkeinen vohveli hillolla ja kermavaahdolla oli silloin kova juttu, Toni naurahtaa. Hän kiittelee seuran tukea kilpaillessaan nuorten sarjoissa. Seura tuki minua parhaiden kykyjensä mukaisesti, ja koin annetun tuen riittäväksi nuorelle henkilölle. Harjoitusolosuhteet olivat myöskin erittäin kilpailukykyiset etenkin vaihtelevien harjoitusmaastojen osalta. Myös lumi satoi yleensä varhaisessa vaiheessa. Jo pitempään muualla asuneena Toni ärväiselle on muodostunut selvä käsitys seuran nykyisyydestä. Hiihtoseura on väistämättäkin muuttunut tuosta pienemmästä taidan hypätä. Todellisuudessa taisi mennä vielä muutama vuosi treenatessa, että minut siihen -28 mäkeen päästettiin, Jaakko muistelee. Hiihtoseuran merkitys omalla urheilu-urallaan on Jaakon mielestä ollut suurimmillaan sen alkuvaiheissa. LieHS näyttäytyy minulle perinteikkäänä ja menestyvänä seurana Jaakko Tallus on menestynein Hiihtoseuran urheilija. Hiihtokoulusta päävalmentajaksi Hiihtoseuran kasvatti Petter ukkonen teki omalla aktiiviurallaan komeata jälkeä varsinkin juniorisarjoissa. irkkaimmat saavutukset olivat kaksi nuorten maailmanmestaruutta yhdistetyssä ja kuuluminen yhdistetyn A-maajoukkueeseen vuosituhannen alussa. yttemmin Vaskiyhdistetyn armoitettu kuuluttaja on profiloitunut nousevaksi valmentajakyvyksi kartuttamalla kokemustaan viiden vuoden ajan Viron mäkihypyn ja yhdistetyn päävalmentajana ennen viime kesänä aloitettua urakkaa Suomen yhdistetyn päävalmentajana. Valmen- Oli monien sattumien summa, että meille pienelle paikkakunnalla sattui hyvä, pieni ja tiivis porukka, jossa vanhemmat lähtivät pyörittämään mäkijaoston toimintaa. Lisäksi oli useita varsin lahjakkaita hyppääjiä ja hiihtäjiä, jolloin keskinäinen kilpailu vei eteenpäin. Yhdessä kuljettiin talvet kilpailuissa ja kesällä käytiin paljon Vuokatissa ja uopiossa hyppäämässä. nustyö viekin miehen ajan melko tarkkaan. Elämä on periaatteessa melko yksinkertaista tällä hetkellä. Valmennan työkseni ja yritän elää perhe-elämää työn asettamissa aikarajoissa, kun noita matkapäiviä noin 200 vuodessa. Joku voisi ajatella, että asioiden ajattelu toisin päin olisi ehkä järkevämpää, mutta valmentaminen on tällä hetkellä minun intohimo ja siinä yritän mennä pitkälle. äin pystyy taidokkaasti välttelemään siirtymistä oikeaan elämään, Petter naurahtaa. Miehen tie maailman mäkikes- kuksiin lähti Hiihtoseuran hiihtoleireiltä ja -harjoituksista, joita hän muistelee lämmöllä. avereiden kanssa opeteltiin hiihtolajien alkeita niissä. Muistan myös hauskat joulujuhlat jossakin Timitranniemen mökillä. Sitten muistan, kun yhtenä päivänä isä tuli kotiin ja kysyi, että haluatko poika lähteä mäkihyppyharjoituksiin Riihivaaralle, ja näinhän siinä sitten kävi, Petter muistelee uransa alkua. Hänen aikaan LieHS oli huippuseura, jonka tuki oli ensiarvoisen tärkeä harjoittelussa. Seuran henki oli hyvä, oli paljon yhteisharjoituksia, seuraleirejä ja taloudellista tukea urheiluun. Myös olosuhteiden jatkuvaa kohentamista tapahtui. aiken taustalla toimiva seuran moottori oli ehtymätön ja kauas kantava ener- giavara monelle lapselle ja miksei myös vanhemmallekin harrastajalle ja taustajoukolle, Petter kiittelee. Yhdistetyn päävalmentajan arvovallalla Petter ukkonen antaa juhlivalle seuralle seuraavat terveiset. Vaikka olenkin iältäni nuori, olen nähnyt urheilua monesta kulmasta ja mielestäni aina palataan samaan faktaan, seuratyö ja lasten liikkuminen ratkaisee jos nyt ei kaikkea, niin äärettömän paljon. Puhutaanpa sitten huippu-urheilusta tai kansanterveydestä. Urheilun vinkkelistä yhteiskunnan tila ei ole tällä hetkellä kovinkaan mairitteleva, mutta kunnan ja koulujen kanssa yhteistyössä tulevaisuutta ja lasten liikuntaa rakentava urheiluseura on kolmiosaisen moottorin numero ykkönen. Tätä minä uskon Hiihtoseuran haluavan olla. Jaakon mukaan tuolloin tehtiin työtä ahkerasti tulevien vuosien eteen. -Talvisin käytiin Riihivaaralla hyppäämässä lähes päivittäin ja saatettiin vielä hiihtolenkki heittää mäkitreenin jälkeen. Vanhemmat olivat tietenkin mukana valmentamassa. Todennäköisesti monessa seurassa Suomessa ei harjoiteltu yhtä paljon, kuin mitä me silloin harjoittelimme. Saattaa kuulostaa hurjalta, kun miettii, että puhutaan 10-15-vuotiaista lapsista, mutta eipä se kovinkaan vastenmielistä ollut, kun kaikki kaveritkin oli siellä hyppäämässä lähes joka ilta. Hyvä porukka, jossa yhdessä harjoiteltiin paljon ja kilpailtiin aktiivisesti loivat edellytykset kehittyä myöhemmällä iällä ihan maailman kärkeen asti. Juhlivalle seuralle Jaakko haluaa lähettää kannustavat terveiset. LieHS näyttäytyy minulle perinteikkäänä ja menestyvänä seurana, joka toivottavasti tulevaisuudessakin tukeutuu vahvuuksiinsa, jotka minusta ovat yhdessä tekeminen, kova työn teon kulttuuri ja rento ilmapiiri. Petter ukkonen ponnisti vuonna 1992 hopeasompa mestariksi mäkihypyssä. 5 Toimintaa tukemassa ÖYSTLÄ OY MURSETTA JA MULTAA TOMTETTUA T-HALL: H. SOTTE orjaa itse autosi ja koneesi lämpimässä hallissa. osturipaikka. Tervakankaantie 15 LESA Puh. 0400 539 197 Vuonna 1998 Toni voitti kotimaisemissa koululiikuntaliiton SM-kultaa 16-vuotiaiden sarjassa. paljon 2000-luvun alun menestysvuosistaan. Menestys muodostuu aina osiensa summasta, mutta mielestäni kaksi seuran silloista avainhenkilöä voidaan nimetä tämän kaiken pääarkkitehdeiksi. eijo Lehtisen ja Timo Seura tuki minua parhaiden kykyjensä mukaisesti Vähäkosken rooli ja heidän panoksensa oli silloin merkittävää, suorastaan korvaamatonta. Tämä merkittävyys realisoitui jäsenistön keskuuteen viimeistään silloin, kun he yksitellen jättäytyivät pois seuratoiminnasta, Toni näkee. Hän valittelee, että kaksi kertaa Suomen parhaaksi valittu seura on saanut oman osansa koko itäistä Suomea koskettavasta negatiivisesta muuttoliikkeestä. Suurin osa lahjakkaista nuorista hakeutuu kauemmas opiskelemaan jo peruskoulun jälkeen, jolloin todennäköisyys kasvattajaseurasiteen katkeamiseen kasvaa. Hiihtoseura kohtaa tulevaisuudessa kasvavia haasteita hyvin monellakin eri osa-alueella. Haasteet voittaakseen seuran tulee jatkossa kyetä laajamittaisempaan yhteistyöhön alueen muiden urheiluseurojen kanssa ja löytää urheilijoiden ja harrastajien lisäksi riveihinsä myös nöyriä ja vahvalla lajirakkaudella harrastusta edistäviä vanhempia sekä yleisiä puuhamiehiä, Toni päättää onnitellen seuraa 50 vuoden taipaleesta. p. 0500 621 289 LESA Hajusteeton parturi-kampaamo-myymälä www.karrak.fi Joensuu irkkokatu 27, 80100 Joensuu (013) 737 3300 Rakennus- ja rakennesuunnittelu - teollisuusrakennukset - julkiset rakennukset Lieksa Ville Vänskä 0400 156 511 - jälkiasennushissit Permanentit, värjäykset ja hoidot hajusteettomilla, kotimaisilla Sim Sensitive -tuotteilla! Hiuspohjan mikrokamerakuvaukset ja tuotteet kotihoitoon! Hyvän lman Hiuspiste Pielisentie 5 p. 013 221 060 22. 23.3.2014 lomantsissa 38. kerran. Tervetuloa! Edullinen ja Monipuolinen! Palvelut ja tuotteet joka lähtöön: LV-palvelut estekaasut Työasut Sievin jalkineet Laakerit, stefat, hydr.tiivisteet Pultit mutterit ym. erikoistarvikkeet Akut Ha.perävaunut Työkalut, tarvikkeet Traktoreitten ja Raskaan kaluston varaosat Lieksa: Asema-aukio 013 522 282 urmes: Porokylänk. 27 050 308 9354 ukkakauppa ja hautauspalvelu avoinna ympäri vuoden, myös sunnuntaisin! Positiivista energiaa Pohjois-arjalasta Mitä tänään syötäisiin? LESA REGAS hautauspalvelupäivystys vuoden jokaisena päivänä 24 h: smo Tynkkynen, puh. 040 164 7445. Tervetuloa Simo Hurtan kadulle 013 521 298. www.pks.fi puh. 0800 98093
6 Paperiosasto nro. 30 onnittelee Hiihtoseuraa Timitran Linna okous- ja juhlatilat Lieksa Me tarjoamme sinulle edustavat puitteet yritystilaisuuksiin ja perhejuhliin! Soita 041 777 3767 Salit max. 120 ja 40 henk. Tilaussauna Majoitusta iitetty catering Modernit menut Timitrantie 3, 81720 Lieksa www.timitra.fi UUTEA Puutarhakoneiden kulutusosat MOOTTORPYÖR laadukkaat MOTOREX -öljyt. attava öljynsuodatinvarasto ym. Lisää netistä: www.huoltomyynti.com LESA SÄHÖ OY Energiatie 2, 81700 LESA p. 020 756 9210 LST-Säiliöt Oy erantie 14, 81720 Lieksa Puh. 013 522 666 fax 013 526 410 lst@lst-sailiot.fi www.lst-sailiot.fi Seuralla iso merkitys Sepon alkutaipaleella Seppo Suhonen oli kymmenvuotias pojannappula, kun hän näki lehdessä Hiihtoseuran ilmoituksen ampumahiihtoharjoituksista. Mentiin mukaan, kun ei muutakaan ollut, Seppo muistelee uransa lähtölaukausta. Junioriaikaan seuralla oli iso merkitys. Seura kannusti ja antoi taloudellista tukea, 46-vuotias ylirajavartija antaa tunnustusta Hiihtoseuralle. Seura kustansi muun muassa kilpailijoiden osanottomaksut ja osan kisamatkoista. Seuraväki loi edellytykset ampumahiihdon harrastamiselle, ja innokkaat vetäjät houkuttelivat paljon harrastajia lajin pariin. Sepolle tärkeitä seura-aktiiveja olivat valmentaja Arvo Väisänen, ampumahiihdon vetäjä Aulis Vänskä ja yleismies Ossi Muikku. Still koristekapseli 11 oot: 13, 14, 15 ja 16. Väri: hopea. 50 alk. /sarja un täytettiin 15 vuotta, saatiin aseenkantoluvat ja sitten sinkutettiin ampumaradalle polkupyörillä aseet selässä 929-ST13 Täyssynteettinen moottoriöljy 5W-40 5 litran kanisteri. (4,18/l) AP SM/CF, ACEA A3/B4. 114-9540-5 20 90 AUTOTARVE MOE OY Mönninkatu 58, 81700 LESA Puh. 013 285 341 autotarvike.mikkonen(at)pp.inet.fi Avoinna: ma-pe 08.00 17.00, la 09.00 13.00 Jorman palkintokaapin yksi arvokkaimmista pysteistä: Marcialongan ykköspalkinto vuodelta 1979. Sen on saavuttanut vain kaksi suomalaista. Urheilun pitää olla hauskaa Aseet selässä polkupyörillä un Seppo aloitti ampumahiihdon, harjoittelu- ja kisapaikka oli tuolloin vielä Riihivaaran ampumaradalla. Suhosen perheen miesväki raivasi ampumaradan viereen 50 metrin metsäalueen ampumahiihtäjien ampumasektoriksi. Pienoiskivääri oli jo käytössä, mutta kisoissa ammuttiin paperitauluihin ja ohilaukauksesta tuli sakkominuutti ja jopa kaksi, jos osuma oli tarpeeksi sivussa. un täytettiin 15 vuotta, saatiin aseenkantoluvat ja sitten sinkutettiin ampumaradalle polkupyörillä aseet selässä, Seppo kertoo omintakeisista taivalluksista harjoituksiin. Jorma innusta naurattaa. Hän kertoo muistoja lapsuudestaan, kuinka hän pääsi kerran Pekka ja Pätkä -elokuviin ja kuinka toisen kerran hän sai munkkipossun. Semmoinen oli juhlaa, Jorma muistelee lämmöllä vielä 66-vuotiaana. Pienen maalaispojan ilon pienistä juhlahetkistä ymmärtää hyvin, kun tietää, Gutzeitin metsäpalstoilla. Sitä oli melko rampa kun kotiin pääsi. untoa työnteosta ja harrastuksista ova työ ja ponnistelu näkyivät nuoren miehen kintereissä. Hän jaksoi pelkin käsivoimin kiivetä köyttä pitkin liikuntasalin kattoon, mutta hiihto ei vielä pieneltä koululaiselta suju- tekoa ja monipuolista harrastamista Jorma suosittelee nykyisillekin junioreille. Hän patistaa nuoria mukaan seuratalkoisiin. Se antaa seuratyöhön mielekkyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Monipuolinen harrastaminen on ainoa estolääke siihen, ettei nuori kyllästy ja lopeta yksitoikkoisen pakkopullan ahmimis- Se oli kovaa työtä, kun ei ollut koneita ja oli vain pari hevosta. esäaikaan oltiin heinätöissä, talvet savotassa Sotilaiden MM-kultaa Seppo toi seuralleen ensimmäisen yleisen sarjan Suomen mestaruuden ja hän oli myös ensimmäinen seuran edustaja olympialaisissa. Seppo voitti ampumahiihdon pikamatkan SM-kullan vuonna 1990 ja vuonna -92 kotiladuillaan Pärnällä SMpronssia. Sotilaiden MMkisoissa USA:ssa vuonna -92 Seppo oli mukana partiokilpailun kultaa voittaneessa Suomen joukkueessa. MM-voittoa hän arvostaa korkealle, sillä mukana oli 90 prosenttia talven olympialaisissa mukana olleista ampumahiihtäjistä. Olympialaduilla Albertvillessa Seppo laitettiin hänelle heikommalle 20 kilometrin matkalle, joka meni penkin alle lukuisten ohilaukaus- 7 7-vuotias saksanpaimenkoira Vola on usein Sepon lenkkiseurana. ten vuoksi. Viestissä Hiihtoseura saavutti SM-hopeaa samana vuonna Sepon, velipoika Jorman, Jari Pursiaisen ja Matti Turusen muodostamalla kvartetilla. Viimeisen arvokisamitalinsa Seppo voitti vuonna 1994, jolloin hän tuuletti komeasti Suomen mestaruutta joukkuekisassa LieHs:n joukkueessa. Harjoittelu meni yli Arvokisojen menestysputken jälkeen tuli nopea stoppi. Seppo oli harjoitellut rajusti yli, ja ylikunto iski. Hän koki vain hakkaavansa päätään seinään, joten hän pisti pyssyn naulaan. Viimeiseksi jääneessä puolustusvoimain ampumahiihtokisassa vuonna 1995 taival päättyi ensimmäiselle ammuntapaikalle nallipiikki oli katkennut aseen laukaisuvoiman mittauksessa. Sepolla on aktiiviurasta hyviä muistoja. Vaikka hän oli tarponut Reposuon hetteiköissä kolme tuntia, harjoituksen jälkeen päällimmäisenä oli hyvän olon tunne. unto oli niin kova, että kympin kisaan Seppo saattoi lähteä alusta lähtien täysillä. Se oli mukavaa! Enimmillään Seppo teki fyysisiä harjoituksia 800 tuntia vuodessa. Sen päälle tulivat vielä ampumaharjoitukset ja lihashuolto. Huipulle ei ollut eikä ole oikotietä. Pitää olla sellainen luonne, että jaksaa rääkätä itseään. Rajamies ei ole jättänyt liikuntaa. Tänä talvena esimerkiksi hiihtokilometrejä on kertynyt yli 1500. Seppo harrastaa myös metsästystä, kaukalopalloa, sählyä ja lenkkeilyä. Sepolla ja hänen Jaana-vaimollaan on kolme tytärtä ja yksi lapsen lapsi. millaista elämä kannonkoskelaisella maatilalla oli yli 50 vuotta sitten. oulupäivän jälkeen oli mentävä suoraan töihin. Se oli kovaa työtä, kun ei ollut koneita ja oli vain pari hevosta. esäaikaan oltiin heinätöissä, talvet savotassa, Jorma kertaa lapsuudensa työvuorolistaa. Eikä tarjolla ollut munkkeja vaan ruisleipää ja -puuroa ja niiden päälle lypsylämmintä maitoa. Jorma oli vasta 12-vuotias, kun hän ajoi ensin polkupyörällä toistakymmentä kilometriä ja sen päälle oli vielä kolmen kilometrin kävelymatka metsätöihin. 15-vuotiaana metsäharjoittelijana Jorma polki 9 20 kilometriä suuntaansa käydessään töissä Enso- nut. Tervasukset ja pieksut kilpavarusteinaan Jorma sanoo hävinneensä tytöillekin. Maatilan raskaat työt ja omat liikuntaharrastukset alkoivat pikku hiljaa tuottaa tulosta. Jorma juoksi 16-vuotiaana 1000 metriä aikaan 2.46,2 ihan kylmiltään ja korkeudessa hän ylitti kierähtämällä 3 senttimetriä yli oman pituutensa. Hiihdossa Jorma alkoi näyttää kykyjään 18-vuotiaana, kun hän sijoittui SM-kisoissa 10 kilometrillä kuudenneksi. Monipuolisesti ja kohtuudella ykynuorison ei ole pakko käydä samanlaista elämän kuntokoulua kuin Jorman onneksi. ohtuullista työn ta. Hiihtäjille esimerkiksi yleisurheilu ja voimistelu ovat erinomaisia lajeja, ja niitä kannattaa harrastaa vähintään täysi-ikäisyyden kynnykselle. Jorma veti Urheilijoiden nuoria yleisurheilijoita useita vuosia. Hän uskoo, että se näkyi myös Hiihtoseuran hiihtokoulun kasvaneissa kävijämäärissä. Harjoittelumäärissä pitää olla myös tolkku. Jorma kauhistelee sitä, että jopa 12-vuotiailla on jo tiukat harjoitusohjelmaat ja 15 17-vuotiaiden harjoitusmäärät ovat 500 700 tuntia vuodessa. Siinä ei ole mitään järkeä. Tuollaisen harjoittelun jälkeen nuoret eivät kykene aikuisena harjoittelemaan kovaa. Myös liialla kilpailemisella pilataan monta lahjakkuutta. Hiihtäjillä kilpailukausi alkaa nykyään jo loka-marraskuun vaihteessa, kun ennen aloitus oli vuodenvaihteen tienoilla. fixus.fi onepörssi Oy OTTELäEnE miehen ikä tullutta Hiihtoseuraa! LESA OEPÖRSS OY Pielisentie 45, 81700 LESA p. 013 523 663 Avoinna: ark. 9.30 17.00, la 9.30 14.00 Pitkien matkojen mestari Jorman oma verkkainen kehittyminen näkyy tuloksissa. Hän voitti yleisessä sarjassa kaksi kertaa SMhopeaa: 50 kilometrillä vuonna -73 ja 30 kilometrillä vuonna -75. ummallakin kerralla voittaja oli hiihtäjäsuuruus Juha Mieto. Jorma oli pitkien matkojen sitkeä sissi. Hän voitti Finlandia-hiihdon 75 kilometrin matkan vuonna 1974, samana vuonna Jorma otti SM-pronssia 50 kilometrillä. Yhden arvokkaimmista voitoista lieksalainen rajavartija hiihti vuonna 1979 taliassa. Silloin hän oli ykkönen Marcialongan 70 kilometrillä. Hiihtoura jatkui veteraanien MM-sarjoissa, joista poiki peräti 19 kultaa. Monipuolinen ura jatkui vielä kirkkovenesoudun parissa, ja palkintokaappiin sujahti 12 ykköstilaa. Jorma ei enää kilpaile, mutta liikuntaa hän ei ole jättänyt. Tänä talvena hiihtokilometrejä kertyi yli 3000! kaupungin liikuntatoimi onnittelee 50-vuotiasta Hiihtoseuraa
8 Mäkimenestyksen takuumies Riihivaaran mäkimontuissa on rakennettu yksi Hiihtoseuran huikeimmista menestystarinoista. irkkaimpana tähtihetkenä Jaakko Tallus ponnisti sieltä peräti olympiavoittajaksi yhdistetyn joukkuekisassa. Menestys ei tullut sattumalta vaan uutteran seuratyön ja kovan harjoittelun tuloksena. Oli sitä töitä silloin, muistelee Tapio ukkonen aikoja, kun Lieksaan rakennettiin pohjaa mäen ja yhdistetyn menestykselle. imet vekseliin Tapio aloitti Riihivaaran mäkimonttujen kunnostuksen Timo Vähäkosken kanssa 80-luvun lopussa. Alastulorinteet olivat vesakon peitossa ja olipa yksi ison mäen tukitolpista yritetty sahata poikki. Hyppyvarusteitakaan ei ollut. Timo tunsi Jyväskylästä mäkimiehiä, joilta hankittiin junioreille käytettyjä mäkisuksia ja -varusteita. Vanhaa huoltokoppia lämmitettiin puukaminalla. Miten sitä riitti virtaa, sillä silloin tehtiin hirveä määrä talkoita Aika ankeaa oli, kun kovilla pakkasilla mentiin mäkeen. Mutta pojat kävivät hyppäämässä, vaikka pakkasta oli joskus -30 astetta. Olivat niin innoissaan, Tapio muistelee. ovalla pakkasella kapulahissikään ei meinannut lähteä käyntiin. äytetyn hissin hankinnan takasivat henkilökohtaisesti Tapio ja Timo pistämällä nimet vekseliin. Hissi toimii vielä tänäkin päivänä. Mäkiporukka hankki tuloja kunnostamalla laskettelurinteen Tapio ukkonen osaa näyttää hyppäämisen mallia, mutta tukevasti maan päällä. mäkien viereen ja perimällä hissin käytöstä muutaman markan. Tuloja kertyi useita tuhansia markkoja vuodessa. Lukemattomia talkootunteja Tapio muistaa, kuinka koko ajan oli jokin projekti menossa: ison mäen kunnostus, 15-mäen rakentaminen, vanhan 28-mäen purkaminen, tilalle 35- mäki, ison mäen muovitus, huoltorakennuksen rakentaminen palaneen tilalle. Miten sitä riitti virtaa, sillä silloin tehtiin hirveä määrä talkoita, Tapio ihmettee näin jälkeenpäin. Yhtenä kesänä hän laski tehneensä 500 talkootuntia. Sitten lopetin laskemisen. Lukuisista talkoolaisista hän mainitsee Veikko arjusen, joka kirvesmiehenä toimi piällysmiehenä. lmari Muikku kulki uutterasti Hattuvaarasta saakka mäkitalkoisiin. Tapio muistaa, kuinka 70-vuotias lmari kantoi sitkeästi kakkosnelosia ison mäen päälle. Ja pitää muistaa, että rakentamisen ohessa mäkiporukka kiersi kisoja ja treenasi. Tapio toimi lisäksi yhteensä viisi vuotta seuran puheenjohtajana ja mäkijaostossa hän on toiminut tähän päivään saakka. Hän opiskeli yhdistetyn A-valmentajaksi ja toimi liiton oto-valmentajana. Mäet odottavat uusia hyppääjiä ykyään Tapio ukkonen on osa-aikaeläkkeellä. Välillä hän käy leimaamassa pylväspuita ivari Mononen Oy:lle ja töiden lomassa hän remontoi omakotitaloaan Merilässä. Tapio toivoo, että Riihivaaralle kovalla työllä rakennetuille suorituspaikoille riittäisi käyttäjiä vastaisuudessakin. yt ei tarvitse kuin mennä mäkeen, kaikki on valmiina, Tapio haastaa uutta mäkipolvea hyppyreihin. www.rakennustoimistoreijonen.com Meiltä lahjat kevään ja kesän valmistujille Moisionkatu 2 040 577 4585 ma-pe 9-17, la 10-13 Parasta pohjoisen puuta Vapo Timber Oy evätniemen saha www.vapo.fi Tili-Aski Tili- ja toimistopalvelu tili-aski@tutka.net p. 040 720 3415