KMO 2015 METSÄSEKTORIN PAINOPISTEET JA TAVOITTEET Käsitteet Tavoite Sanallisesti ilmaistu tavoite, joka on menestystekijän kannalta keskeinen. Vaikuttavuusmittari Mittaa ohjelman toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksia sekä edunsaajien että koko ohjelma-alueen tasolla. Määrällisen tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat usein muutkin tekijät kuin ohjelman toimenpiteet. Tulosmittari Mittaa tulosta, joka on konkreettinen, suoraan ohjelman rahoituksella aikaan saatava fyysinen tai taloudellinen tilanne. Mittari mittaa toimenpiteiden välittömiä, lyhyen aikavälin aikaansaannoksia (vaikutusta). Yhdellä tavoitteella voi olla tarvittaessa useampia vaikuttavuus- ja tulosmittareita. Tärkeää on, että mittarit ovat seurattavissa, mieluiten jo käytössä olevalla vuosittaisella tilastoinnilla. Mikäli luodaan uusia mittareita, esim. sosiaalisen kestävyyden osalta, on samalla mietittävä, miten tiedon hankinta järjestetään. 1
2.1 Kehittyvän metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat kilpailukykyiset 2.1.1 Kasvavien hakkuumahdollisuuksien tehokas ja kestävä hyödyntäminen Tavoitteena on, että kotimaisen ainespuun käyttö lisääntyy 65-70 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä ja puunhankinnan kustannustehokkuus paranee. Lisätään metsien hoitoa ja käyttöä tukevaa neuvontaa ja metsäsuunnittelua siten, että metsänomistajat ovat tietoisia metsiensä hakkuumahdollisuuksista, hoitotarpeista ja arvokkaista elinympäristöistä. Metsävaratietojen käyttöä metsien hyödyntämiseksi lisätään ottaen huomioon metsänomistajan taloudelliset ja muut tavoitteet sekä tietosuoja. MMM selvittää metsävaratietojen käytön mahdolliset sääntelytarpeet. Metsänomistajien metsätaloudellisen aktiivisuuden nostamiseksi metsänomistajille tarjottavien palveluiden saatavuutta ja laatua lisätään sekä tehostetaan niiden markkinointia samalla parantaen metsäpalvelumarkkinoiden kilpailun edellytyksiä. Metsäkeskuksissa otetaan käyttöön verkkopalvelut, joiden kautta metsänomistajat saavat käyttöönsä omaa metsäänsä koskevat hoito- ja hakkuutiedot. Samassa palvelussa metsänomistajat ja metsätalouden toimijat voivat tehdä mm. metsänkäyttöilmoitukset ja Kemera-rahoitushakemukset metsäkeskukselle sekä saada tietoa neuvonta-, metsäsuunnittelu- ja metsänhoitopalveluiden toteuttajista sekä puun ostajista. Laaditaan ja toteutetaan kehitysohjelma harvennus- ja turvemaiden hakkuiden lisäämiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. MMM käynnistää metsälain tarkistamisen selvittämällä metsälain mahdolliset muutostarpeet KMO 2015-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista silmällä pitäen. Metsäalan toimijoiden ja kaavoittajien yhteistyötä lisätään siten, että kaavoituksessa otetaan huomioon metsätalouden harjoittamisen edellytykset - Kotimaisen ainespuun käyttö kasvaa 65-70 milj. m 3 :iin v. 2015. Kotimaisen ainespuun käyttö on 65-70 milj. m 3 :ä v. 2015 75 %:lla yksityismetsien pinta-alasta on käytettävissä ajantasainen metsäsuunnitelma vuoteen 2015 mennessä (verkkosuunnitelmat lasketaan mukaan) resurssit: - lisätään metsäkeskusten neuvontaresursseja noin 3 milj. eurolla vuodessa, jolla saadaan noin 10 000 15 000 henkilökohtaista neuvontatapahtumaa 2
2.1.2 Metsäklusterin tuotteiden jalostusarvon lisääminen ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Tavoitteena on, että puuta hyödynnetään yhä monipuolisemmin kilpailukykyisiin, asiakaslähtöisiin tuotteisiin ja palveluihin. Lisätään metsäklusterin tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä yksityisellä että julkisella rahoituksella. Tuotetaan tutkimustietoa muun muassa Suomen metsäklusterin kansallisen tutkimusohjelman mukaisesti ja koordinoidaan tutkimus- ja kehitysresursseja Metsäklusteri Oy:n ja alan muiden tutkimusorganisaatioiden toimesta. Tiivistetään koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja tuotantotoimintojen sekä markkinoinnin verkostoja. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi panostetaan metsästä markkinoille -arvoketjun osaamiseen. Uuden teknologian käyttöönottamiseksi metsäteollisuudessa ja niitä palvelevissa yrityksissä yritysten poisto-oikeudet säilytetään vähintään nykyisellään. Metsäteollisuustuotteiden menekkiä vientimarkkinoilla edistetään osallistumalla kansainvälisiin yhteishankkeisiin ja tukemalla kotimaista ja lähialueiden menekinedistämistyötä. - Metsäklusteria palveleva tutkimus- ja kehittämisrahoitus nousee 300 milj. euron tasolta 500 milj. euron tasolle v. 2015 mennessä. - Metsäklusterin liikevaihto Suomessa kasvaa 40 miljardista eurosta 60 miljardiin euroon v. 2015 mennessä - Metsäteollisuuden liikevaihto eriteltynä: uudet tuotteet, puutuoteteollisuus ja yhteensä, mrd.euroa/vuosi - Yksityisen ja julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen määrä, milj. euroa / vuosi - TE-keskusten, Tekesin ja KTM:n yritys- ja hanketukien määrä, joka kohdistuu metsäklusteriin milj. e / vuosi 3
2.1.3. Liikenneverkkojen kunnosta huolehtiminen Tavoitteena on, että metsäsektorin kannalta keskeistä liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään niin, että metsätalouden ja -teollisuuden kuljetukset voidaan suorittaa ympärivuotisesti ja kustannuksiltaan kilpailukykyisesti. Yleisen tie- ja rataverkon sekä vesi- ja meriväylien palvelutaso varmennetaan kauttaaltaan ja niitä kehitetään lisäämällä tähän tarkoitukseen ohjattavaa liikenneministeriön hallinnonalan vuotuista rahoitusta 90 miljoonaa eurolla. o Alemman yleisen tieverkon tasoa nostetaan, kelirikkokorjausten määrää lisätään ja talvikunnossapitoa tehostetaan. o Sisävesi- ja meriväylien taso ylläpidetään metsäteollisuuden raakaainehuollon ja tuoteviennin kannalta tarkoituksenmukaisena. Saimaan kanavaa koskevaa vuokrasopimusta jatketaan. Yksityisteiden kuntoa parannetaan tukemalla tiekunta- ja tieisännöintipalveluja sekä korottamalla yksityisteiden vuotuinen valtionapu 25 milj. euroon Metsäteiden kuntoa parannetaan nostamalla yksityismetsien Kemera-rahoitteisten perusparannusten määrä jaksolla 2.000 ja kokonaismäärä 3.000 kilometrin tasolle vuodessa. Kestävän metsätalouden rahoituslain vuotuinen tuen tarve metsäteihin nousee jakson aikana noin 13 miljoonaan euroon. - Tieverkon ympärivuotinen käytettävyys paranee. - Rataverkon ja vesiväylien nykyinen laajuus ja palvelutaso turvataan. - Yleisen tie- ja rataverkon kehittämisen ja ylläpidon rahoitus, milj. euroa/v - Runkokelirikon piirissä olevan tiestön pituus, km vuodessa (Lähde: Tiehallinnon tunnusluvut ja mittarit) - Yksityisteiden valtionapu, milj. euroa/v - Metsäteiden perusparannusten määrä, km/vuosi - Kemera-rahoitus, milj. euroa/v 2.1.4 Energian tuotanto ja saatavuus kilpailukykyiseen hintaan Siirretty kokonaan kohtaan 2.3.1. [pj. ja siht:t] 4
2.1.5 Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen Tämän luvun teksti on saatu Jaakkolan ja Väkevän työryhmältä. Tekstiä ei ole muokattu, vaan se käsitellään KMO:n sihteeristössä 13.9.07. [pj./siht:t] Tavoitteena on, että metsätaloudessa on riittävät ammattitaitoiset henkilöresurssit metsänhoidon, metsänparannuksen, puunkorjuun ja kuljetusten lisääntyviin työmääriin. Osaavan työvoiman pysyvyys metsäalalla ja uuden työvoiman saatavuus on keskeinen metsätalouden menestystekijä. Väestötasolla työikäinen väestö vähenee ja muuttoliike suuntautuu asutuskeskuksiin. Metsätalouden piirissä työnantajat ovat pieniä mm. koneja autoyrityksiä, metsäpalveluyrityksiä ja metsänhoitoyhdistyksiä sekä saha- ja jatkojalostusyrityksiä. Keskimäärin kannattavuus ei ole hyvällä tasolla. Metsäalan imago ei ole ollut kovin hyvä. Monet metsätyöt ovat edelleen kausiluonteisia, joten työntekijöiden ympärivuotinen työllistäminen on ollut vaikeahkoa. Täten ammattitaitoisen työvoiman riittävyys erityisesti metsätalouden(ml. metsäenergian tuotanto) monipuolistuviin ja lisääntyviin tehtäviin on haasteellinen tavoite. Pientyöantajien kannattavuuden ja kilpailukykyisyyden kehittäminen sille tasolle, että nykyiset työntekijät ja yrittäjät pysyvät alalla kilpailun työvoimasta kiristyessä, on tärkeä tehtävä. Tämä edellyttää toimenpiteitä, joilla tuetaan yritysten liiketoimintaosaamista, kannattavuuden kehittämistä ja työn tuottavuuden nostoa sekä taitoja toimia hyvinä työnantajina. Yritystukia ja muita toimenpiteitä tulee kohdistaa yrittäjien ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Uusien työntekijöiden rekrytointi alan työpaikkoihin ja koulutukseen vaatii tukea. Alojen julkisuuskuvaa modernina työkenttänä ja tulevaisuuden alana tulee parantaa viestinnän keinoin On tärkeää huolehtia jo työssä olevien työntekijöiden ja yrittäjien ammattitaidon tasosta ja työkyvystä. Työelämään teknistyminen, työn uudelleen organisointi ja monipuolistuvat työtehtävät ja kansainvälistyminen vaativat uutta ammattiosaamista. Uhkaavaa työvoimapulaa voidaan ehkäistä, mikäli alalla jo olevan työvoiman työkyky pystytään ylläpitämään hyvänä mahdollisimman pitkään. Työn tuottavuuden noususta tulee huolehtia, koska se vähentää uhkaavan työvoimapulan vaikutuksia. Työvoimatarpeiden ennakointia tulee kehittää esim. päivittämällä säännöllisesti Metsätehon Savotta-laskelmaa, joka on kehitetty alan tulevaisuuden työvoimatarpeen arviointiin. Toimijoilla ja viranomaisilla tulee olla ajan tasalla oleva käsitys metsäsektorilla valtakunnallisesti tarvittavasta työvoimasta. Vastaavasti alueellisella tasolla pyritään parantamaan työvoimatarpeiden ennakointia. Myös ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvät mahdollisuudet selvitetään. (Huom! koulutuksesta on erikseen kohdassa x.x.x. - Kehitetään työmenetelmiä, -olosuhteita sekä teknologiaa, joka edistää työn tuottavuutta, parantaa työoloja ja metsäalan työn kiinnostavuutta. - Ympärivuotisen työnteon edellytyksiä parannetaan - Työskentelyolosuhteita parannetaan (ennakkoraivaus ja oikea ajankohta harvennushakkuissa) - Kehitetään ja kohdistetaan yritystukia ja muita toimenpiteitä yrittäjien ja pienyritysten työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 5
- PK-yritysten kannattavuuden seurantatilastojen rakentaminen metsäalalle - Liiketoimintaosaamisen kehittäminen PK-yrityksissä suuntaamalla kehityspanoksia yrityskonsultointiin ja työvälineiden kehittämiseen (seuranta, laskenta, työnantajataidot) - Kehitetään alan palkkausta ja työehtoja kilpailukykyiseksi palvelujen kilpailukyvyn kärsimättä - Lisätään alan vetovoimaisuutta parantamalla alan yhteistyöllä julkisuuskuvaa modernina ja monipuolisia työmahdollisuuksia tarjoavana alana - Kehitetään työvoimatarpeiden ennakointia (Savotta prosessi) - Suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet, joilla edistetään työperäistä maahanmuuttoa - Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen kehittäminen - Ammatillisen kuntoutuksen sisällön ja houkuttelevuuden kehittäminen - Metsäsektorin toimintamallien kehittäminen ja mahdollisten markkinatalouden toimivuuden esteet ja rajoitteet kartoitetaan ja pyritään purkamaan. Julkisrahoitteisten organisaatioiden toimintaa tehostamalla ja julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä työnjakoa selkiyttämällä markkinoiden toimivuus kehittyy. - Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaa tehostetaan laadittujen tuottavuusohjelmien mukaisesti ja hyödyntämällä mahdollisimman paljon tilaajatuottajamallia. Se vähentää työvoiman kysyntää ja vapauttaa resursseja. Nämäkin siirtyvät toiseen asiakirjaan Puunkorjuun kausivaihtelu Alan palkat vs palkat keskimäärin -tilasto Metsäsektorin pk-yritysten kannattavuus Työntekijöiden vaihtuvuus selvitys/tilasto Ulkomaalaisten määrä metsätöissä selvitys/tilasto 6
2.2 Metsätalous on kannattavaa elinkeinotoimintaa 2.2.1 Puuntuotannon kestävä lisääminen Tavoitteena on, että metsien kasvu kohoaa vuoteen 2015 mennessä 110 milj.m 3 :iin ja säilyy sen jälkeen vähintään sillä tasolla. Metsävarojen hyvä laatu, terveys ja monipuolisuus mahdollistavat metsien kestävän käytön. Metsänhoito- ja perusparannustöiden vuotuiset työmäärät nostetaan metsätalouden alueellisten tavoiteohjelmien (2006 2010) mukaiselle tasolle (energiapuun korjuussa on AMO:a korkeampi tavoite): Kemera-rahoitus Metsänomistajien Yhteensä omilla kustannuksilla Määrä Milj.Є Määrä Milj.Є Määrä Milj.Є Metsän uudistaminen, 1000 ha 21.000 134.000 155.000 Taimikonhoito ja nuoren metsän 168.000 60.000 *) 228.000 kunnostus,1000 ha Kunnostusojitus, 1000 ha 80.000 20.000 100.000 Metsäteiden perusparannus **), 2.000 1.000 3.000 km Terveyslannoitus, 1000 ha 21.000 Kasvatuslannoitus, 1000 ha 100.000 100.000 Juurikäävän torjunta, 1000 ha 51.000 Energiapuun korjuu, milj.m 3 2-3 5 ***) + Yhteensä *) ylittää AMO-tavoitteen metsäteollisuuden ja valtion metsien osalta vastaten niiden toteuttamia määriä v. 2005 **) sisältää uusien teiden rakentamista eri metsänomistajaryhmien metsissä yhteensä noin 600 km vuodessa. ***) kiinteistöjen polttopuu Keltaisella merkittyihin pitäisi saada teollisuuden ja Metsähallituksen arviot tavoitteisiin, niitä ei ollut AMO:jen yhdistelmässä. Nostetaan kasvatuslannoitusten määrä 100 000 hehtaariin vuodessa neuvonnan keinoin ja aiheuttamatta merkittäviä haittoja vesistöille. Yksityismetsien metsänhoitotöiden laadun seurantajärjestelmä otetaan markkinaehtoisesti käyttöön. Metsänjalostus 2050 ohjelman toteuttamista jatketaan ja varmistetaan, että metsänviljelyyn on jatkuvasti saatavilla laatuvaatimukset täyttävää, kullekin alueelle alkuperältään sopivaa metsänviljelyaineistoa. Tarkistetaan metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelma vastaamaan lisääntyviä hakkuumääriä. Varmistetaan, ettei metsiimme pääse leviämään tuontipuutavaran tai puupakkausten välityksellä vierasperäisiä tuholaisia, jotka vaarantavat metsiemme terveyden. Laaditaan suositukset siitä, miten energiapuun korjuun mahdolliset haitalliset vaikutukset metsien elinvoimaisuudelle ja monimuotoisuudelle vältetään Hirvieläinten aiheuttamien metsätuhojen määrää alennetaan niiden kantojen sääntelyllä ja ottamalla käyttöön hirvien talvilaidunalueiden metsänhoidon suositukset. Hirvieläinvahinkojen korvausjärjestelmä tarkistetaan vahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi. Tavoitteiden saavuttamista edistetään metsäammattilaisten koulutuksella, metsänomistajien neuvonnalla ja metsäsuunnittelulla. 7
- Metsien kasvu kohoaa vuoteen 2015 mennessä 110 milj. m3/v tasolle - Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden työmäärät ja varojen käyttö työlajeittain, ha/km/ vuosittain - taimikoiden ja nuorten metsien metsänhoidollinen tila - Harvennushakkuiden, metsänomistajien omilla kustannuksillaan toteuttamien metsänhoito- ja perusparannustöiden työmäärät ja kustannukset työlajeittain ha/km/ vuosittain - Hirvieläinten aiheuttamien tuhojen määrä vähenee; v 2015 x ha/v, (korvauspinta-ala, ha) - Uusien siemenviljelysten ala, ha resurssit: - Metsätalouden rahoituslain mukaisten varojen määrä nostetaan 86 miljoonaan euroon vuodessa 8
2.2.2 Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Tavoitteena on, että metsätalouden kannattavuus paranee, keskimääräinen metsälökoko kasvaa ja metsätalousyrittäjien määrä lisääntyy. Verojärjestelmää uudistetaan metsänomistajaa kannustavaksi: Luovutaan perintö- ja lahjaverosta maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta painottaen huojennuksissa mahdollisuutta aitoon tuotannolliseen toimintaan. Selvitetään mahdollisuudet kannustaa verotuksellisin keinoin metsänomistajia aktiiviseen ja pitkäjänteiseen metsätalouden harjoittamiseen sekä omatoimiseen metsänhoitotyöhön. Puun myyntitulon verotuksessa metsävähennys saatetaan vastaamaan todellista hankintamenoa ja ulotetaan metsävähennys koskemaan tilan kaikkia metsiä. Hankintatyön verovapauden yläraja nostetaan 250kuutiometriin. Metsäenergiapuun hankintaa ei lasketa mukaan hankintatyön arvoon. Lainsäädäntöä kehitetään uusien metsänomistusmuotojen, kuten kiinteistö- ja sijoitusrahastojen sekä osakeyhtiömuotoisen metsänomistuksen mahdollistamiseksi. Lisätään viestintää tilojen uusjakojen ja yhteismetsien mahdollisuuksista. Luodaan ohjauskeinot, joilla minimoidaan aika, jonka metsät ovat perikuntien omistuksessa. Metsänhoito- ja puunkorjuutöiden taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi, menetelmien kehittämiseksi ja metsänhoitotöiden koneellistamisasteen nostamiseksi toteutetaan MMM:n Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma (2007 11) ja Metsäntutkimuslaitoksen Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma (2007 11). Kehitetyt metsänhoidon ja puunkorjuun parhaat työmenetelmät viedään käytäntöön yhteistyössä toimijoiden kanssa. selvitetään yksityismetsänomistuksen rakenne metsänomistajien iän, sukupuolen, asuinpaikan ja ammattiryhmän mukaan Metsätalouden kannattavuus paranee ja metsätilojen keskikoko kasvaa Yksityismetsätalouden nettotulo jakson aikana on 120 /ha tasolla (2007 rahan arvo) Metsänhoitotöiden koneellistamisaste, x % Metsälöiden keskikoko kasvaa vuoteen 2015 mennessä 23,7 ha 25,0 ha 9
2.2.3 Metsäsektorin tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset organisaatiot Tavoitteena on, että metsäsektorin tarvitsemat julkiset palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Palvelutuotannossa vahvistetaan yksityisen sektorin osuutta muun muassa tilaaja-tuottajaperiaatteella. Metsäkeskusten toimintatapoja yhtenäistetään ja kehitetään sekä lisätään niiden ja metsätalouden muiden tahojen yhteistoimintaa. Metsäalan toimijoiden, sidosryhmien ja yksityisten henkilöiden välisten verkostojen syntymistä tuetaan kehitys- ja pilottihankkeiden avulla. Julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä työnjakoa selkiytetään. Eri hallinnonalojen metsiin liittyvä päätöksentekoa koordinoidaan perustuen Kansallisen metsäohjelman 2015 metsäelinkeinoa edistäviin linjauksiin. Metsäalan julkisten palveluiden asiakastyytyväisyyttä seurataan vuosittain. - Julkisin varoin tuotettujen palveluiden prosessit on määritelty ja metsänomistajilla on saatavilla samat palvelut metsän sijainnista ja metsänomistajan asuinpaikasta riippumatta Metsänomistajien tyytyväisyys julkisiin / metsäkeskuksen palveluihin Käynnissä olevat verkostoitumisen pilottihankkeet, kpl/v Yksityisten palvelutuottajien osuus metsätalouden palveluista kasvaa, % 10
2.3 Metsien energia- ja ilmastohyödyt lisääntyvät 2.3.1 Puuhun perustuvan energian käytön lisääminen Tavoitteena on, että puuperäisen energian käyttö nousee vuoteen 2015 mennessä XX PJ:een ja vuotuinen metsähakkeen käyttö nousee kolminkertaiseksi eli noin 10 miljoonaan kuutiometriin siten, ettei se aiheuta merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja metsien kasvukyvylle. Tavoitteena on, että metsäteollisuudelle on saatavissa Suomessa energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Kansallisen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon linjauksissa ja toteuttamisessa otetaan huomioon metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja osana energiaja ilmastopoliittista selontekoa laaditaan bioenergian kehittämislinjaukset, jotka muodostavat bioenergiaohjelman. KMO:n esitykset energiapoliitisiksi linjauksiksi ovat: Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tähdätään ratkaisuihin, joissa päästövähennysten toimeenpano on maailmanlaajuista. Puuperäisen energian käyttöä tehostetaan ja biojalostamoteknologiaa kehitetään hyödyntämällä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitysrahoitusta sekä veroratkaisuja. Hajautettua puuperäistä sähkön ja lämmön tuotannonkapasiteettia lisätään yhteensä 200 MW vuoteen 2015 mennessä. Parannetaan puun kilpailukykyä lämmön, yhdistetyssä lämmön ja sähkön sekä puuperäisten liikennepolttoaineiden tuotannossa niin, että ratkaisut eivät vääristä kilpailua ainespuumarkkinoilla. Metsäenergian käytön ja korjuun tutkimusta ja kehittämistä lisätään laajapohjaisilla tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä niiden tulosten tiedotuksella (KTM, MMM). Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön energia- ja investointitukien käyttöä ja informaatio-ohjausta tehostetaan Kestävän metsätalouden rahoitustukea energiapuun korjuuseen lisätään 20-30 miljoonaan euroon, joka vastaa 2-3 milj.m 3 :n energiapuun korjuumäärää nuorista metsistä. Järjestetään bioenergianeuvonta valtakunnallisesti kattavasti (Motiva, ProAgria, metsäkeskukset). Lisätään eri hallinnonalojen toimien koordinaatiota ja tiivistetään yhteistyötä. 11
Kehitetään uusia taloudellisia ohjauskeinoja puuenergian käytön lisäämiseksi. Kehitetään paikallista lämpöyrittäjyyttä. Selvitetään mahdollisuuksia tukea pientalojen puuhun perustuvia lämmitysmuotoja sekä lisätään tiedotusta polttopuun käytöstä. Energiapuun korjuun laatua seurataan ja tuloksista tiedotetaan. Kehitetään metsäenergian kaupankäyntimenetelmiä. Hallitus nopeuttaa liikenteen päästöjä vähentävien biopohjaisten polttoaineiden käyttöä ensin lakisääteisesti ja myöhemmin markkinaehtoisin toimin niin nopeasti kuin alan teknologinen kehitys, kotimainen tuotanto ja biopolttoaineiden kohtuuhintaisuus sen sallivat. Tämä edellyttää alan tutkimusresurssien lisäämistä ja panostamista siihen, että toisen sukupolven teknologiaa voidaan hyödyntää heti 2010-luvun alkupuolella. Niin ikään tärkeää on huolehtia siitä, että liikenteen biopolttoaineen kotimainen kysyntä kyetään tyydyttämään pääsääntöisesti kotimaisella tuotannolla. [= hallitusohjelman teksti, tiivistetään?] - Metsäteollisuuden käyttämän sähkön hinta säilyy kilpailukykyisenä Suomessa - Puuperäisten polttoaineiden käyttö nousee XX PJ, (Krit./Ind. Kuva 6.9b.) - Metsähakkeen käyttö nousee noin 10 milj. m 3 v. 2015 - Kemeran energianpuunkorjuu- ja haketustuen määrä /v ja korjuumäärä m 3 /v - Energiapuun korjuun laatu paranee (kohdevalinta, menetelmät, vauriot); - Lämpöyrittäjien määrä ja liikevaihto, /vuosi - Vuoteen 2010 mennessä 5,75 % liikennepolttonesteistä biopohjaisia. - teollisuuden käyttämän sähkön hinta ei nouse kilpailijamaita nopeammin 12
2.3.2 Puuperäisten tuotteiden käytön lisääminen Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä lisäämällä puun käyttöä erilaisissa pitkäaikaisissa rakenteissa ja tuotteissa. Jatketaan Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittista ohjelman (2004 2010) ja Puurakentamisen edistämisohjelman (2004 2010) toteuttamista. Ohjelmien koordinointitehtävää varten asetetaan erillinen johtoryhmä. Julkista rahoitusta kohdennetaan puun käytön ja puurakentamisen edistämiseksi valtioneuvoston 17.3.2005 tekemän periaatepäätöksen mukaisiin toimiin. Panostetaan puurakentamisen ja -sisustamisen koulutukseen ja lisätään puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Nostetaan Suomen profiilia maailmanlaajuisesti puunkäytön ja erityisesti puurakentamisen mallimaana suosimalla julkisessa rakentamisessa puuta. Kansainvälisillä suunnittelukilpailuilla tehdään suomalaista puuosaamista tunnetuksi. - Sahatavaran kulutus Suomessa henkeä kohden nousee 1,2 m 3 vuoteen 2015 mennessä (nyt noin 1,0 m 3 /hlö, Metlan ennuste 2015 1,2 m 3 /hlö) - Sahatavaran kulutus Suomessa henkeä kohden 1,2 m 3 vuonna 2015 - Puutuotealan viennissä jatkojalosteiden osuus nousee 25 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä (nyt osuus on n. 18 %). 13
2.3.3 Metsien hoidossa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Tavoitteena on, että metsien hoidossa, käytössä ja suojelussa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja edistetään metsien hiilinieluvaikutusta. 1. Huolehditaan metsänviljelyaineiston riittävästä monimuotoisuudesta ja alkuperien soveltuvuudesta kasvupaikalle. 2. Tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsälajistoon ja puulajien levinneisyyteen lisätään ilmastonmuutokseen sopeutumisen tutkimusohjelman 2006 2010 ja Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa - tutkimusohjelman 2007 2011 evaluointien ja johtopäätösten mukaisesti. 3. Laaditaan ennusteita äärevöityvästä ilmastosta johtuvista metsätuhoriskeistä (esim. hyönteiset, tulvat, myrskyt) ja kehitetään metsätuhojen seurantajärjestelmää. 4. Myrskytuhojen ja vahingollisten tulokaslajien varalta laaditaan valmiussuunnitelmat. 5. Otetaan tulevissa metsänhoitosuosituksissa huomioon metsien elinvoimaisuutta ja hiilinieluvaikutusta edistävät toimenpiteet. 6. Lisätään koulutusta ja tiedotusta metsätuhojen estämisestä metsäammattilaisille ja metsänomistajille. - Metsien hoidossa on varauduttu ilmastomuutoksen vaikutuksiin - Metsien ja ojitettujen turvemaiden puuston ja maaperän hiilitase on kokonaisuutena positiivinen [Krit.& Ind. Kuva 1.4.] - Metsien ja ojitettujen turvemaiden puuston ja maaperän hiilitase, milj. tn/v [Krit.&Ind. Kuva 1.4.] - Tutkimus-, koulutus- ja tiedotushankkeiden rahoitus, xx euroa/v 14