Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Kansainväliset yhteydet siirtokapasiteetin varmistajina Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 14.30 Kahvi
Kansainväliset yhteydet siirtokapasiteetin varmistajina Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja, Fingrid Oyj
Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien riittävyyden varmistamiseksi? Mitä Fingrid tekee tulevaisuudessa rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi? Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden tarinoita
Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien riittävyyden varmistamiseksi? Mitä Fingrid aikoo tehdä tulevaisuudessa rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi? Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden tarinoita
Pohjoismaisen voimajärjestelmän tilanne 11.8.2014 NO4 34,33 SE1 34,33 NO3 34,33 SE2 34,33 FI 41,47 NO5 27,77 NO2 27,77 NO1 27,77 SE3 34,33 EE 41,47 DK1 19,81 SE4 34,33
Suomi vahvasti tuontiriippuvainen Olkiluoto 3 valmistumiseen asti Faktat: Olkiluoto 3 myöhässä järjestelmästä puuttuu ennusteisiin verrattuna 1600 MW perusvoimaa sähkön tuonti Venäjältä vähentynyt merkittävästi aiemmin tuotiin perusvoimaa 1300 MW tilanne voi muuttua, jos Venäjä muuttaa kapasiteettimaksujärjestelmäänsä pidemmälläkään aikavälillä Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei näytä kykenevän vastaamaan sähkön kulutuksen tarpeeseen. Pohjoismaisella tasolla tuotantokapasiteettia on jopa ylimäärin joustavaa lauhdekapasiteettia on poistunut Suomesta merkittävästi (Inkoo, Mussalo) ja poistuu edelleen Seuraukset: Suomen sähkön saanti erittäin riippuvainen sähkön tuonnista: puuttuva perusvoima tuodaan Suomeen muista Pohjoismaista sähkön aluehinta Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa järjestelmä kestää sovitut mitoituskriteerit, mutta sen kyky suoriutua vakavista voimalaitos- ja verkkovioista heikentynyt Mitä voidaan tehdä? ennen Olkiluoto 3:n valmistumista ei mahdollista saada uutta tuotanto- tai siirtokapasiteettia tuulivoimainvestoinnit tuovat energiaa, mutta eivät merkittävästi tehoa Virosta tai Venäjältä saadaan Suomeen sähköä, kun sähkön hinta Suomessa nousee riittävän korkeaksi
Itämeren alueen sähkömarkkinat NO4 30,4 F SE1 30,6 skandinaavinen sähkön hinta on historiallisen edullinen nettotuonti noin 20 prosenttia Suomen kulutuksesta "Mini Baltic Ring" 2016 Latvian ja Liettuan markkinaintegraation loppuunsaattaminen NordBalt-yhteys 2016 (700 MW) kohti Eurooppaa Liettua-Puola-yhteys 2016 (500 MW) NO1 25,2 NO2 25,1 DK DK1 29,8 1 SE2 30,6 SE3 30,8 SE4 31,1 9,4 2,0 FI EE 35,3 LV 46,3 LT 46,3 34,9 1,3 DE 32,4 Elspot-hinnat (EUR/MWh) ja pääsiirtosuunnat (TWh) 1-6/2014
Aluehintojen yhtenäisyys Pohjoismaissa sama hinta prosenttia (%) ajasta 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Pohjoismaat Suomi-Ruotsi
Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien riittävyyden varmistamiseksi? Mitä Fingrid aikoo tehdä tulevaisuudessa rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi? Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden tarinoita
Pullonkaulatulot 1998-2013 yhteensä noin 229 M Verkkoinvestoinnit rajasiirtokapasiteettien kasvattamiseksi 1 Ruotsin yhdysjohtojen sarjakompensointi 1997 2 Fenno-Skan tasasähköyhteyden tehonnosto 1998 3 P1 sarjakompensointi 2001 4 Alajärvi, täydennys 2003 5 Ruotsin yhdysjohtojen tehonnosto 2004 6 Pikkaralan uusiminen 2004 7 P1 sarjakompensointiasteen nosto 2007 8 Kangasalan SVC-laitos 2008 9 Keminmaa Pyhänselkä 400 kv yhteys ja Petäjäskosken uusiminen 2009 1 5 Petäjäskosk i 9 10 Keminmaa Sellee Pirttikoski Asmunti Tuomela 10 Pohjoisen siirtoyhteyksien sarjakompensointi 2009 11 Fenno-Skan 2 2011 Ruotsin rajasiirtoyhteydet yhteensä 234 M 1 Länsisalmi - Kymi - Viipuri 400 kv yhteys 2002 2 Yllikkälä - Huutokoski B 2013 Venäjän rajasiirtoyhteydet yhteensä 73 M 1 Estlink 1 osto 2013 2 Estlink 2 (EU-tuki 50 M ) 2013 Viron rajasiirtoyhteydet yhteensä 139 M Kaikki rajasiirtoyhteydet yhteensä 446 M Kristinestad Hirvisuo Tuovila 4 Alajärvi Seinäjoki Pikkarala Pyhänselkä 3 7 Vuolijoki Uusnivala Alapitkä Vihtavuori Huutokoski Tahkoluoto Toivila Ulvila Visulahti 8 Olkiluoto Kangasala 2 2 Rauma Huittinen 11 Forssa Yllikkälä Hikiä Koria Lieto 1 Salo Nurmijärvi Kymi Tammisto Loviisa Anttila Inkoo Länsisalmi Espoo 1 2 6
Fingridin HVDC yhteydet FennoSkan 1 käyttöönotto 1989, automaatiouudistus 2013 400 kv, 500 MW, rajoitetaan pysyvästi 400 MW:iin FennoSkan 2 käyttöönotto 2011 500 kv, 800 MW FS1 ja FS2 muodostaa +400/-500 kv bipolaariyhteyden EstLink 1 käyttöönotto 2006, Fingridin omistukseen 2013 +/-150 kv, 350 MW EstLink 2 käyttöönotto 2013 450 kv, 650 MW
1/12 2/12 3/12 4/12 5/12 6/12 7/12 8/12 9/12 10/12 11/12 12/12 1/13 2/13 3/13 4/13 5/13 6/13 7/13 8/13 9/13 10/13 11/13 12/13 1/14 2/14 3/14 4/14 5/14 6/14 7/14 FennoSkan-yhteyden käytettävyys (FS1 + FS2) 100% FS1-tulipalo 6.10.2012 ja automaatiojärjestelmätestit 10/12-1/13 FS1-kaapelivika 12.2-12.4.2013 Työt Finnbölessä FI-SE3 oli 400 MW 6-7/2013 90% 80% FS2-kaapelivika 17.2-25.4.2012 FS1-ohjausjärjestelmän uusiminen 21.8-2.10.2012 70% 60% FS1-ja FS2-revisio 9-10/2013 50% 40% 30% 20% 10% 0% Suomesta Suomeen Elspot-kapasiteetti / Nimelliskapasiteetti NTC NTC 1.350 MW, 19.5.2013 alkaen 1.200/1.250 MW (FS1-kaapelivika 12.2.2013)
FennoSkan 1 -kaapelissa on havaittu poikkeamia
Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien riittävyyden varmistamiseksi? Mitä Fingrid aikoo tehdä tulevaisuudessa rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi? Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden tarinoita
Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen tulevina vuosina Suomi Ruotsi 1. kolmas Ruotsin vaihtosähköyhteys 202X ja viides P1 johto 2. FennoSkan 1 uusiminen 202X? 3. Kraftnät Åland Ab on toteuttamassa yhteyttä Ahvenanmaalta Suomeen Lisää Suomen ja Ruotsin välistä rajasiirtokapasiteettia enimmillään 80 MW, toteutus 2015 Suomi Venäjä 4. Kahdensuuntainen tehonsiirto, toteutus suunniteltu vuoden 2014 2015 vaihteessa 1 1 2 3 4
Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Suomi - Ruotsi FennoSkan 2 -merikaapeliyhteys valmistui vuonna 2011 markkinoiden käyttöön tuli 800 MW siirtokapasiteettia vaihtosähköyhteyksien siirtokapasiteetti tuontikapasiteetti laskee 300 MW Olkiluoto 3 käyttöönoton jälkeen, koska järjestelmän suurin laitosyksikkökoko kasvaa kolmannen Ruotsin vaihtosähköyhteyden valmistuessa vienti- ja tuontikapasiteetin arvioidaan kasvavan 500 MW sisäiset vahvistukset rajakapasiteetin hyödyntämiseksi Fingrid on tehnyt ja tulee tekemään useita investointeja sisäisten pullonkaulojen välttämiseksi Ahvenanmaan merikaapeliyhteys lisää siirtokapasiteettia enimmillään 80 MW vuodesta 2015 alkaen
Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien riittävyyden varmistamiseksi? Mitä Fingrid aikoo tehdä tulevaisuudessa rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi? Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden tarinoita
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia 2014-2024 Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Hikiä - Orimattila - Koria Helsingin seudun verkon kehittäminen Petäjävesi - Pyhänselkä Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen Tuovila Hirvisuo 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut Keminmaa Pyhänselkä 2014-2024 400 kv voimajohtoja noin 1 500 km 110 kv johtoja noin 1 000 km YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen Kristinestad Ulvila Petäjävesi Forssa Hiki ä Kori a Huutokoski Yllikkäl ä Liet o
Verkkoinvestoinneissa viime vuodet työntäyteisiä vuotuiset investointitasot Vuosi Toteuma M 2010 132 2011 237 2012 121 2013 216 projektit valmistuivat aikataulussa ja etenivät suunnitellusti valmistuneiden projektien lisätyöt 3,1 % (1,7 % vuonna 2012 ) kymmenen sähköasema- ja voimajohtohanketta Fingridin työmailla palvelutoimittajat tekivät 639 henkilötyövuotta (593 henkilötyövuotta vuonna 2012)
EstLink 2 Investointiesitys Investointituki Ennuste Kapasiteetti 154 M 50 M 149 M 650 MW / 450 kv Fingridin osuus hankkeesta, ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia, tilanne 2/2014 hanke jää historiaan poikkeuksellisen laadukkaasti toteutettuna HVDC-projektina linkki annettiin markkinoiden käyttöön 7.12.2013 perusteet: eurooppalaisen sähkömarkkinoiden edistäminen ~90 m 400 kv AC Substation Anttila 650 MW Converter Station 450 kv DC OHL 450 kv DC Transition Station Nikuviken 450 kv DC Submarine Cable 450 kv DC Land Cable 650 MW Converter Station 330 kv AC Substation Püssi
EstLink 2 -suurhankkeen vaiheita
EstLink 2 -suurhankkeen vaiheita
EstLink 2 -suurhankkeen vaiheita
EstLink 2 -suurhankkeen vaiheita
EstLink 2 -suurhankkeen vaiheita
EstLink 2 -suurhankkeen vaiheita
EstLink 2 -suurhankkeen vaiheita
EstLink 2 -suurhankkeen vaiheita
Suunnitellut huolto- ja korjaustyöt verkossa vs. siirtokapasiteetti huoltotöiden vaikutusta minimoidaan siirtokeskeytysten yhteisellä suunnittelulla kaikkea vaikutusta ei voida poistaa investoinnit suuria ja pitkäaikaisia, ajoitus haastavaa työturvallisuus on taattava yhteinen suunnittelu on käytössä kaikilla rajoilla Pohjoismaat, yhteinen NOT-ryhmä Viro Venäjä vaikutuksia seurataan ja parannuksia suunnitellaan
Strategiset tavoitteet - Siirtokapasiteetin varmistaminen Siirtokapasiteetti riittää asiakkaiden ja markkinoiden tarpeisiin Varmistamme asiakkaiden laitteistojen liittämisen ja teknisen yhteensopivuuden Kehitämme verkkoa yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa Ennakoimme tulevat siirtotarpeet Hyödynnämme verkon kapasiteetin täysimääräisesti Toimintamme on kustannustehokasta Luomme joustoja investointiohjelmaan mm. tehden YVA:t, lunastukset ja suunnittelun ennakoiden Käynnistämme hankkeet investointiperusteiden täytyttyä Optimoimme verkkokomponenttien elinkaaren Varmistamme alan palveluiden saatavuuden ja hankimme tehokkaasti Laatumme on oikein mitoitettu Varmistamme, että verkko on turvallinen ja työturvallisuus on korkealla tasolla Pidämme yllä verkon komponenttien korkean käytettävyyden Otamme ympäristö- ja maankäyttökysymykset pitkäjänteisesti huomioon Kehitämme osaamista, toimintatapoja ja työkaluja jatkuvasti