KVR 2.4 JORY 12.4 HALLITUS 22.4

Transkriptio

1 KVR 2.4 JORY 12.4 HALLITUS 22.4 Investointikatsaus Kari Kuusela

2 2 Investointikatsaus Verkon kehittämisen ja kunnonhallinnan periaatteet Katsaus vuoden 2012 hankkeisiin - Vuonna 2012 valmistuneet hankkeet - Verkon arvon kehitys Katsaus vuoden 2013 hankkeisiin - Suurten hankkeiden eteneminen - Meneillään olevat merkittävät kehityshankkeet Työturvallisuus

3 3 Kantaverkon kehittämisen ja kunnonhallinnan keskeiset tavoitteet Turvallisuus Fingridin verkko on turvallinen ja työturvallisuus on korkealla tasolla. Käyttövarmuus Sähkön siirrossa on korkea käyttövarmuustaso. Riittävä siirtokapasiteetti Siirtokapasiteetti on riittävä markkinoiden tarpeisiin Fingridille asetettujen velvoitteiden mukaisesti. Ympäristö ja maankäyttö Ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon. Kustannustehokkuus Verkon investointitoiminta ja kunnonhallinta on kustannustehokasta ja yhtiön taloudenpitoon sovitettua. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Fingrid toimii vuorovaikutteisesti asiakkaiden, muiden kantaverkkoyhtiöiden, viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä varmistaa alan palvelujen saatavuuden. Yhtiön osaava ja innovatiivinen henkilöstö hallitsee alan erityiskysymykset. Kehitämme toimintaamme pitkäjänteisesti ottamalla oppia muista toimijoista ja omista kokemuksista.

4 4 Hankkeiden kannattavuuden määrittäminen Kehittämisvelvoitteen ja järjestelmävastuun hoidon edellyttämät hankkeet taloudellinen kannattavuus vaikutukset yritystalouteen yhteiskunnalliset näkökulmat käyttövarmuus- ja turvallisuuskriteerit Fingridin kustannukset esim. vastakauppa, kunnossapito, häviösäästöt mitoitusperiaatteiden täyttyminen strategiset hyödyt Sähkömarkkinoiden edistämiseksi tehtävät Pohjoismaihin tai Baltiaan suuntautuvat hankkeet vaikutukset kansantalouteen koko Itämeren alueella sekä yritystalouteen Yhteisen sähkömarkkina-alueen ulkopuoliseen maahan suuntautuvat hankkeet teknisten vaatimusten ja käyttöedellytysten täyttyminen vaikutukset sähkömarkkinoiden toimivuuteen ja käyttövarmuuteen yhtiön taloudelliset tavoitteet yhteensopivuus kansalliseen energiapolitiikkaan

6 6 Verkkoinvestoinneissa edelleen työntäyteinen vuosi Kustannustoteumat alle budjetin toteuma 121 M (v M, v M ) budjetti 154 M (v M, v M ) Projektit valmistuivat aikataulussa ja etenivät suunnitellusti Valmistuneiden projektien lisätyöt 1,7 % 13 sähköasema-, voimajohtohanketta sekä Forssa Fingridin työmailla tehtiin 539 henkilötyövuotta (sisältää kunnossapidon)

7 valmistuneita verkkoinvestointiprojekteja Forssan varavoimalaitos 2. Forssan kantaverkkoliityntä 3. Valajaskosken laajennus 4. Huutokosken sähköasema 5. Yllikkälän sähköasema kv kv Visulahti-Huutokoski 7. Ulvilan ja Seinäjoen päämuuntajahuollot 8. Tammiston ja Leppävaaran GIS-huollot 9. Salo-Virkkala ukkosjohdinvaihto 10. Koiviston perusparannus kv ukkosjohdinvaihdon vaihe 3 poislukien Keminmaa-raja

8 8 Forssan varavoimalaitos Investointiesitys Toteuma Suunniteltu kapasiteetti Valmistuessa kapasiteetti 113 M 111 M 2x150 MW 318 MW Hankeperusteet: Nopean häiriöreservin tarve kasvaa 900 MW tasolta 1300 MW tasolle Olkiluoto 3:n käyttöönoton myötä Pääkoneistotoimittaja: italialainen Ansaldo Energia S.p.A Rakennustyöt ja asennukset tehtiin vuoden 2011 aikana Peruskiven muuraus Pääkoneistot toimitettiin etuajassa 08/2011 Työmaavahvuus suurimmillaan yli 180 hlöä 11/2011 Ensimmäiset savut piipusta 04/2012 Laitos valmistui 11/2012 Negatiivista: tekniset ongelmat ja öljyvahinko Positiivista: usean urakoitsijan kokonaisuus onnistui hienosti ja turvallisesti. Kapasiteettia saatiin enemmän kuin suunniteltiin

9 Forssan varavoimalaitos toteutettiin hyvin kustannustehokkaasti Asiakas Laitos Toimittaja Valmistui Teho Investointi Yksikkökustannus Fingrid Oyj Fingrid Oyj / TVO Elering AS Forssan varavoimalaitos Pääkoneistona 2 x 158 MW (AE94.2) kaasuturbiini - käyttö n h/a Olkiluodon varavoimalaitos Pääkoneistona 2 x 50 MW (FT8-3 SwiftPack) kaasuturbiini - käyttö n h/a Tallinnan / Kiisan varavoimalaitos Kaksi voimalaitosta, joissa pääkoneistona 27 x 9,2 MW (20V34DF) dieselmoottori - käyttö n. 200 h/a Ansaldo Energia MW 111 M 349 k /MW MAN Turbo MW 51 M 507 k /MW Wärtsilä MW 129 M 516 k /MW

10 Muita voimalaitosinventointeja Asiakas Laitos Toimittaja Sopimus Teho Investointi Yksikkökustannus SPE S.p.A Algeria / Hassi Messaoud Pääkoneistona 3 x 220 MW (AE94.3A) kaasuturbiini - käyttöarvio h/a Ansaldo Energia sopimus 11/ MW 300 M 455 k /MW EGE Haina Dominikaaninen tasavalta / Cabon Pääkoneistona 12 x 18 MW dieselmoottori - käyttöarvio h/a Wärtsilä sopimus 11/ MW 150 M 698 k /MW Amman Asia Electric Power Companyn Somelec Jordania / - Pääkoneistona 38 x 15 MW dieselmoottori - käyttöarvio h/a Mauritiania / Nouakchott Pääkoneistona 8 x 21,2 MW dieselmoottori - käyttöarvio h/a Wärtsilä Wärtsilä sopimus 10/2012 sopimus 11/ MW 427 M 745 k /MW 170 MW 128 M 753 k /MW Hub Power Company Pakistan / - Pääkoneistona 11 x dieselmoottori + höyryturbiini - käyttöarvio h/a MAN Diesel sopimus 06/ MW 150 M 750 k /MW Fortum Suomenojan voimalaitos Pääkoneistona 150 MW kaasuturbiini (AE94.2) + 84 MW höyryturbiini => myös kaukolämpöä 214 MW - käyttöarvio h/a Ansaldo Energia + muut toimittajat valmiina MW 220 M 940 k /MW Eesti Energia / Narva Elektrijaamad AS Narvan voimalaitos Kaksi palavan kiven voimalaitosta, joissa kummassakin kaksi kattilaa ja höyryturbiini => myös kaukolämpöä? - käyttöarvio h/a Alstom sopimus 10/ MW 950 M k /MW Vantaan Energia Oy Långmossebergeniin jätevoimalaitos Kaksi jätteiden kaasutuskattilaa, kaasuturbiini ja höyryturbiini => myös kaukolämpöä 120 MW - käyttöarvio h/a useita toimittajia valmiina MW 330 M k /MW

11 11 Visulahti-Huutokoski, Yllikkälä, Huutokoski Hanke Investointiesitys Ennuste Kapasiteetti Hankekokonaisuus 84M 60M 400 kv, 110kV Ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia, Visulahti-Huutokoski Osaprojektit valmistuivat suunnitellusti vuoden 2012 aikana (Yllikkälä-Huutokoski valmistuu 05/2013) Perusteet: Siirtotarpeiden kasvu Kaakkois-Suomesta muuhun kantaverkkoon, sähkömarkkinoiden kehitys ja alueellisen käyttövarmuuden parantaminen. Negatiivista: Räjäytystöiden yhteydessä pylvään kaatuminen 2011 Positiivista: kaikki hankkeet toteutettiin turvallisesti, suunnitellusti ja kustannustehokkaasti Yllikkälä Osakohde Visulahti-Huutokoski Yllikkälä Huutokoski Urakoitsija Eltel Networks Oy Siemens Oy Infratek Oy Huutokoski

12 12 Verkkokomponenttien keskimääräinen ikä Keski-iät laskettu komponenttien jälleenhankintaarvolla painotettuna * Iän laskentaa muutettu siten, että komponenttien ikä -1 v 400kV-kytkinlaitos uusinnat: Anttila, Yllikkälä ja Huutokoski sekä Nurmijärvelle uusi muuntaja vaurioituneen tilalle 110kV-kytkinlaitoksia: Koivisto perusparannettiin, Forssa ja Valajaskoski laajennettiin sekä Pamilo ja Seinäjoki ostettiin. Forssaan uusi varavoimalaitos ja 110 kv muuntaja. Rinnakkaisreaktorit: Yllikkälä 1kpl Katkaisijavaihdot: Alajärvi 3kpl (vanhoja 400 kv paineilmakatkaisijoita korvattiin kaasukatkaisijoilla) 400 kv johdot: Visulahti Huutokoski 110 kv johdot: Hikiä Nurmijärvi, Visulahti Huutokoski Teräsukkosten vaihtoja usealla johdolla

13 13 Verkon arvon kehittyminen Muutoksia arvossa Vuodelle 2013 indeksitarkistus +2,57 % Käytöstä poistetut komponentit pois laskennasta Yksittäisiä tietovirhekorjauksia

14 14 Voimajohtojen ikäjakauma Imatra-Juva (PP) Juva-Huutokoski Rautarouva Vanaja-Tikinmaa

15 kv katkaisijoiden ikäjakauma Loviisa (2013), Ulvila (2014), Alajärvi (2017) Jokisivu, Mänttä, Varkaus Meltaus (2014)

16 kv erottimien ikäjakauma Petäjävesi 220 kv 20 kpl Alajärvi 220 kv Naantali

18 Fingridin verkkoinvestoinnit (sisäinen esitystapa) MEUR Estlink Reservivoimalaitokset Kolmas yhdysjohto Fenno-Skan 2 Kotimaan verkko

19 Perusteet Päätetty Estlink Markkinat Pohjanmaan 400 kv verkko 3. vaihe Kunto, Tuuli, Markkinat, FV1/OL4 Ulvila - Kristinestad 400 kv -yhteys Kunto, Kuorma, FV1/OL4, Tuuli Estlink 1 kantaverkkoyhtiölle Markkinat Hikiä - Forssa kv -yhteys Varmuus, Kunto Yllikkälä - Huutokoski B 400 kv -yhteys Markkinat, Varmuus Forssan varavoimalaitos Varmuus Hyvinkää - Hikiä 400 kv -yhteys Kunto, Kuorma, Varmuus Muut hankkeet Suunnitteilla P1-johto FV1/OL4, Varmuus, Markkinat FV1/OL4 lähiverkko FV1/OL4 Kolmas AC-yhdysjohto Ruotsiin Varmuus, Markkinat, Tuuli Keminmaa - Pyhänselkä 400 kv -yhteys Varmuus, Markkinat, Tuuli Lieto - Forssa kv -yhteys Varmuus, Kunto Muut hankkeet Markkinat=Markkinan edistäminen ja siirtojen hallinta, Varmuus=Käyttövarmuus, Tuuli=Tuulivoimaan varautuminen, Kuorma=Kuormituksen kasvu, Kunto=Kuntoperusteinen, FIN6/7=FIN6/7 varautuminen, Häviö=Häviösäästöinvestointi Kustannukset esitetty vuoden 2013 tasossa ilman inflaatiokorjausta sisäiseen käyttöön

20 20 Fingridin verkkoinvestoinnit (ulkoinen esitystapa) MEUR Reservivoimalaitokset Rajayhteydet Kotimaan verkko Epävarmuutta riippuen ydin- ja tuulivoimahankkeista sekä 3:nnen yhdysjohdon toteutuksesta

21 Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Keminmaa - Pyhänselkä Keski-Suomi - Oulujoki yhteyden vahvistaminen Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen Hirvisuo 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut varavoimalaitos Keminmaa Pyhänselkä Tuovila : 400 kv voimajohtoja noin 1500 km, 110 kv johtoja noin 1000 km YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen Kristinestad Ulvila Seinäjoki Huutokoski Lieto Forssa Hikiä Yllikkälä

22 22 Sopimuksin sidotut kustannukset Tilanne 01/2013 (Yli 5 M toimittajat)

23 23 Katsaus toimittajakenttään Kustannustaso jatkui edullisena Urakointiresurssien saatavuus oli vuoden aikana hyvä: kaikissa hankkeissa oli vähintään 3 tarjoajaa Vuoteen 2011 verrattuna työt jakautuivat tasaisemmin eri urakoitsijoille (asemissa ABB, Siemens, Infratek; johdoilla Eltel, DTS, Empower, TLT- Building) Uusia toimijoita urakoitsijaksi: Työyhteenliittymä DTS ja TLT-Building; loppuvuodesta Empower palasi voimajohto-urakoitsijaksi 3 vuoden jälkeen. Lisäksi espanjalainen Inabensa osoittanut kiinnostusta. Muutamilla toimijoilla taloudellisia haasteita. ETDE-Selpol kirjaamassa huomattavat tappiot FG-projekteista. Siemensillä syksyllä 2012 YTneuvottelut ja väen vähennys.

24 24 EstLink 2 Investointiesitys Investointituki Sitoutunut Toteuma Kapasiteetti Valmistuminen 119,4 M 50 M 146 M 58,7 M 650 MW / 450 kv 2014 Fingridin osuus hankkeesta, ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia Työt käynnissä kaikilla osuuksilla ja projekti etenee aikataulussa ja budjetissa Merikaapeli laskettiin syksyllä 2012, kaapelin tyyppitestit uusitaan 2013 Perusteet: Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden edistäminen ~90 m 400 kv AC Substation Anttila 650 MW Converter Station 450 kv DC OHL 450 kv DC Transition Station Nikuviken 450 kv DC Submarine Cable 450 kv DC Land Cable 650 MW Converter Station 330 kv AC Substation Püssi

25 25 Yllikkälä Visulahti voimajohto Hanke Investointiesitys Ennuste Kapasiteetti Hankekokonaisuus 84M 60M 400 kv, 110kV Ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia, sis. asiakasosuuksia 2,2M Yllikkälä-Huutokoski kokonaisuuden viimeinen osaprojekti Urakoitsija ETDE-Selpol Vaativat alkuvuoden 2013 keskeytykset sujuivat ongelmitta Hanke on urakoitsijalle selkeästi tappiollinen Kansainvälinen hanke edennyt suunnitellusti ja laadukkaasti aikataulussa Perusteet: Siirtotarpeiden kasvu Kaakkois- Suomesta muuhun kantaverkkoon

26 26 Ulvila Kristinestad siirtoyhteys Investointi -esitys Sitoutunut Toteuma Kapasiteetti Valmis 78 M 66,1 M 21,5 M 400 kv yhteys 2014 Ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia Ulvila-Kristinestad 400 kv johto, DTS (eteläinen osuus), Eltel Networks Oy (pohjoinen osuus) Ulvilan sähköasema, ABB Oy Kristinestadin sähköasema, Infratek Finland Oy Sähköasema- ja johtotyöt käynnistyivät syksyllä 2012, kaikki hankkeet etenevät suunnitelmallisesti Perusteet: Siirtotarpeiden kasvu Pohjanmaan rannikkoalueella. Hanke on osa Fingridin pitkänaikavälin verkkosuunnitelmaa, jossa alueen vanha 220 kv verkko korvataan laajentamalla 400 kv verkkoa.

27 27 Hikiä Hyvinkää siirtoyhteys Inv.es. + varaus Sitoutunut Toteuma Kapasiteetti Valmis 32 M 26,1 M 17,2 M 400 kv yhteys 2013 Ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia 400 kv Hyvinkää Hikiä ja 110 kv Nurmijärvi-Hikiä, Eltel Networks Oy ensimmäinen peltopylväs pystytetty Hikiän 400/110 kv sähköasema, ABB Oy Muuntaja ja 110kV kytkinlaitos otetaan käyttöön keväällä 2013 Hankekokonaisuus etenee suunnitelman mukaisesti Perusteet: Uusi kantaverkon tekninen ratkaisu korvaamaan ikääntynyttä verkkoa Kanta-Hämeessä

28 28 Investointiprojektit 2013 (voimajohdot ja HVDC) Vuonna 2013 käynnissä olevat ja käynnistyvät hankkeet: 1) EstLink 2 AC -asema 2) EstLink 2 kaapeli 3) Fenno-Skan 1 automaation uudistus 4) Yllikkälä-Visulahti 400 kv 5) 110 kv Hikiä-Nurmijärvi uusiminen 6) Hikiä-Forssa kv 7) Hyvinkää-Hikiä 400 kv 8) Ulvila-Kristinestad 400 kv 9) Tihisenniemi-Katerma 110 kv 10) Varkaus-Viinijärvi 110 kv 11) Hirvisuo-Kalajoki 400 kv 12) Isohaara-Kittilänjärvi 110 kv johdinvaihto

29 29 Investointiprojektit 2013 (sähköasemat) Vuonna 2013 käynnissä olevat ja käynnistyvät hankkeet 1) Anttilan 2. päämuuntaja ja 110 kv kytkinlaitoksen laajennus 2) Forssan sähköasema 3) Hikiä 400/110/20 kv asema 4) Huutokoski kytkinlaitoksen uusiminen 5) Kristinestad 400/110/20 kv sähköasema 6) Kemiön 110 kv kytkinlaitoksen perusparannus 7) Rauhalahden perusparannus 8) Lavianvuoren muuntoasema 9) Pyhävesi sähköasema 10) Naantalinsalmen 110 kv sähköasema 11) Ontojoen 110 kv sähköasema 12) Pikkarala sisäänveto 13) Ulvilan aseman uusiminen 14) Vähänummen sähköasema 15) Petäjäskoski 16) Hirvisuo

30 Käynnissä olevat verkkoinvestointihankkeet (OHI) Voimajohdot Ritva Hauvonen Nikuviken-Anttila 2013 Varkaus-Hovinpaikka 2015 Hovinpaikka-Kontiolahti 2015 tilanne Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko Hannu Kuikka 400 kv ukkosjohdinvaihdot 2014 Nurmijärvi-Hikiä & Hyvinkää-Hikiä 2013 Tihisenniemi-Ontojoki 2014 Hikiä-Forssa 2015 Forssa-Lieto 2017 TUOV ILA VENTUSNEVA KALAJOKI SELLEE VALAJASKOSKI PETÄJÄSKOSKI LEVÄSUO ALAJÄRVI KEMINMAA UTS JOKI OSSAUSKOSKI TAIVALKOSKI UUSNIVALA PIKKARALA IVALO PYHÄKOSKI VAJUKOSKI PYHÄNSELKÄ UTANE N NUOJUA KOKKOSNIVA PIRTTIKOSKI VUOLIJOKI ALAPITKÄ SEITENOIKEA LIEKSA Sähköasemat 30 sin = urakkasopimus tehty/käynnistynyt pun = rakentaminen ei vielä käynnissä vihr = yleissuunnittelussa/uun harm = investointipäätös puuttuu Hannu Heikkinen Huutokoski 2013 Kemiö 2013 TM aitaus 2013 Loviisan katkaisijat 2013 Lavianvuori 2015 Petri Hämäläinen Johtimet Koivisto&Rauhalahti 2012/13 Pikkaralan sisäänveto 110 kv 2013 Juha Pikkupeura Forssa LSKT Pyhävesi 2015 Jari Tiusanen Yllikkälä 2012/13 Naantalinsalmi 2015 UIMAHARJU Ritva Laine Pylväsperhehanke Ulvila-Leväsjoki-Kristinestad 2014 Hirvisuo-Kalajoki-Siikajoki 2016 KRISTIINA MERI-PORI OLKILUOTO % RAUMA SEINÄJOKI KON TIOLA H TI VIHTAVUORI VARKAUS PETÄJÄVESI HUUTOKOSKI PUHOS JÄMSÄ TOIVILA VISULAHTI ULV ILA KANGASALA HUITTINEN IMATRA YLLIKKÄLÄ FORSSA HIKIÄ KORIA HYVINKÄÄ LIETO NURMIJÄRVI K Y MI ANTTILA S A LO Sami Mäki Ulvila 2014 Mika Väärämäki Kristinestad 2014 Ontojoki 2014 Muuntajat 2015 V IRKKALA LOVIISA % INKOO LÄNSISALMI TAMMISTO ESPOO Antti Linna Yllikkälä-Visulahti 2013 Siikajoki-Pyhänselkä 2016 Keijo Välimaa Isohaara-Kittilänjärvi 2013 Mikko Ahonen alkaen Tikinmaa- Lavianvuori 2015 Jarmo Naumanen Hikiä 2013 Vähänummi 2014 Forssa 2015

31 31 Muita merkittäviä työkokonaisuuksia 2013 ELVIS toiminnanohjausjärjestelmä ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön valtava ponnistus sekä Fingridin että palvelutoimittajien väeltä Fingridin pylväsperheen kehitys 3 muuntajahankintaa ja perusparannushankkeet PAS 55 uudelleen sertifiointi ITOMS -benchmarking PI-online kunnonvalvontajärjestelmän kehitys Tuulipuistoliitännät

32 32 Fingrid jälleen kärkisijoilla ITAMS-vertailussa International Transmission Asset Management Study (ITAMS) missä mitataan omaisuuden hallinnnan (eng. Asset Management Fingridissä Siirtokapasiteetin varmistaminen prosessia) kypsyyttä ja tehokkuutta Tarkastelua tehdään neljästä näkökulmasta Core: läpinäkyvä toimintamalli ja kaattavat & kypsät prosessit Toimintamalli (Operating Model): selkeä roolijako ja vastuualueet Prosessit (Processes): Liitetoiminta tavoitteet asetettu ja toteutettu (riskien hallinta, omaisuuden hoidon strategia, investointien suunnittelu ja toteutus) Enabling: osaaminen, tiedon hallinta, teknologian hyödyntäminen, yrityskulttuuri IT ja teknologia (Information & Technology): tietovarastot, analyysityökalut ja PI työkalut päätöksentekoa varten Yrityskultuuri ja osaaminen (Culture & Competences): liiketoimintapohjainen toiminta ja osaamisen varmistamien ja kehittäminen

33 33 ITAMS vertailun tulokset ja havainnot Mukana 13 TSO yhtiötä (EUR, AUS, NZ, CAN, UAE) Fingrid rankattiin toiseksi parhaaksi plussat osaaminen, toimivat prosessit, PAS55, hankkeiden optimointi, päätöksen teko -prosessi, tehokkuus, strategia ja sen implementointi kehitettävää riskien hallinta, riskien kommunikointi, hyötyjen seuranta investoinneissa, dokumentointi

35 35 Palvelutoimittajien työtapaturmien tunnuslukujen kehitys htv. 490 htv. 624 htv. 593 htv Työtapaturmien vakavuus [SRP / tapaturmien lkm] Vähintään 1 SRP työtapaturmataajuus

36 Palvelutoimittajien vakavat työtapaturmat Lukumäärä (vakava = vähintään 30 sairauspäivää; SRP) Putoaminen louhikossa kivenkoloon. Pikkusormi jäi kiven ja rautakangen väliin. 68 SRP 2-5. Luunmurtumat liukastumisessa 2 kpl ja kävellessä 1 kpl. Nostotyössä puristuksiin jääminen. 4 kpl 40 SRP 6. Nostokorityössä käsi jäi palkin ja nostokorin kaiteen väliin. Kämmenluun murtuma. 35 SRP 7. Ampiaisia karkuun juostessa kaatuminen. Ranteeseen luunmurtuma. 35 SRP Huolestuttavin tapaturma: Yllikkälä-Visulahti 400 kv työmaalla SELPOLin asentajat olivat nostokorissa aloittamassa välijohtimien asennusta kiristäjäpylväällä. Lisätyömaadoituksen asennuksessa henkilö sai latausjännitteestä sähköiskun. Syynä oli ohjeiden vastainen kytkemistapa, missä vaihejohtimen liitin kytkettiin ilman eristyssauvaa. Sairauspäiviä 8, mutta hengenlähtö lähellä Auto luisui metsään ja pyörähti ympäri. Kolme loukkaantui; 1 SRP + n. 35 SRP + yli 64 SRP = väh. 100 SRP 2. Kaatuminen kaivannon luiskalla uppopumppua asennettaessa. 30 SRP Työmaadoitusten toteamismittauksessa sattui kuolemaan johtanut työtapaturma 2. Porttaalin tikasosien poistossa käsi jäi diakonaalin ja porrastason väliin, kun tikkaat luistivat alaspäin. 43 SRP 3. Sormi jäi virtatien ja laakerin paikoilleen laitossa näiden väliin. 30 SRP

37 37 Palvelutoimittajien yleisimmät tapaturmat Tapaturmatyyppi Kumulat. SRP Nostokonetyö 430 Liukastuminen, kaatuminen tms. 280 Kulkuvälineonnettomuus 100 Putoaminen 25 Sähkötapaturma 10 Taulukko: Tapaturmaluokan kumulatiivinen toteuma

38 38 Kaikki yli työtunnin palvelutoimittajat Tunnit/ T V Eltel ETDE SOY FOKT EMP IFO ABB Muut Ka. [T] taajuus- ja [V] vakavuus -tunnusluvut vuodelta 2012 Laskettu vähintään 1 sairauspäivän työtapaturmista Yhtiö T + V ETDE 24 Eltel 33 SOY 33 Muut 34 IFO 35 Ka. 35 ABB 37 FOKT 43 EMP 64

39 39

40 Työturvallisuushankkeen projektit Tavoite Aikataulu Edistyminen 1. MVR mittarin kehittäminen Fingridin työmaille soveltuvan työturvallisuusmittarin kehittäminen, pilotointi, kouluttaminen ja käyttöönotto 12/2012 Ok 2. Sanktiot ja palkitsemiskäytännöt Kehitetään sekä sanktio- että palkitsemiskäytänteitä työturvallisuuskulttuurin edistämiseksi, koulutus ja sanktioiden sopimuksiin vieminen 12/2012 Ok, palkitsemiskäytänteitä ei lanseerattu, pilotoitu HY-HI 3. Asemille ja työmaille saapuminen 4. Jännitteisen alueen rajan selventäminen 5. Työtapaturmista tiedottaminen Työturvallisuustiedottaminen Selvitetään parhaat työmaiden aitaus- ja porttiratkaisut, sekä laaditaan näistä uusi ohje. Tehdään kysely sähköistenkulkulupien parhaista käytännöistä eri organisaatioissa. Laaditaan jännitteisen alueen rajauksista selkeä ohjeistus ja järjestetään rajauksesta koulutus, joka sisällytetään valtuutetun opastajan pätevyyksiin Laaditaan uusi ohjeistus Fingridin työmailla tapahtuneista tapaturmista tiedottamiseen. Linjataan käytettävät kanavat, tapaturmatiedotteiden sisältö, vastuut, päivityssyklit. Järjestetään työturvallisuusteemainen omaisuuden hallinta päivä, johon kutsutaan palvelutoimittajien johto. 12/2012 Ok 07/2012 Ei tullut ajoissa, ohje laadittu, ei koulutettu, eikä sisällytetty pätevyyksiin 12/2012 Ok Tiedottaminen jatkuu 2013-> mm. lehtiset, työturvapakat 6. Vahinkotutkinta Suoritetaan konsulttiavusteinen tapaturmatutkinta yhteensä 4:stä tapaturmasta (2 voimajohto, 2 asema). 12/2012 Tehtiin 1, 3 jäi tekemättä, 2 konsulttia valittiin 7. Kameravalvonnan käyttö turvallisuuden seurannassa Laaditaan ohjeistus kameravalvonnan käytöstä työmaaturvallisuuden seurannassa (huomioidaan vaikutukset mm. valaistukseen, vastuisiin) 12/2012 Ok 8. Korkealla työskentely sähköasemilla Laaditaan uusi ohjeistus sähköasemilla korkealla työskentelyä koskien 12/2012 Ok 9. Yhteisten työmaiden hallinta Selkiytetään yhteistentyömaiden vastuukysymykset alistamissopimuksien avulla ja viedään ne uusiin sopimuksiin 10. Kulkuneuvojen käyttö Laaditaan ohjeistus Fingridin työmailla käytettävien eri kulkuneuvojen käytöstä (mm. veneet, mönkijät, ilma-alukset) 12/2012 Ok 12/2012 Ok 11. Palvelutoimittajien koulutuksien seuranta Laaditaan systemaattinen tapa seurata ja kirjata palvelutoimittajien kouluttautumista Fingridissä. Selvitetään tavat ottaa kilpailutuksessa huomioon palvelutoimittajan henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpito. 12/2012 Ok 12. Turvallinen toiminta sähköverkon läheisyydessä Toteutuu projektin oman projektisuunnitelman mukaisesti 12/2012 Ok 13. Katselmukset Kehitetään ja yhdenmukaistetaan katselmuskäytänteitä (mm. johdon katselmukset) 12/2012 Ok 14. Alajärven opit Loppuraportti ja yhteenveto tapahtumasta, sekä toimenpiteiden täytäntöönpanon varmistus 02/2012 Ok 15. Työturvallisuuden raportointijärjestelmät Kartoitus 2012 eri järjestelmistä, ehdotus mahdollisesta uudesta järjestelmästä /2012 Ei toteutunut 16. Havainnot ja ilmoitukset Uudet tapaturma-, ja vahinkoilmoituslomakkeet 2012, havainnointikäytänteet 2013 Jatkuva Ok, jatkuu

41 41 Työturvallisuuden kehitystyö jatkuu Tavoitteena Nolla tapaturmaa välitavoite vuoden 2015 loppuun mennessä tapaturmataajuus on alle 10 Työturvallisuuden sateenvarjoprojektin agendalla vuonna 2013 MVR-mittauksien lanseeraminen työmaille viikoittainen työmaan turvallisuus- ja siisteystason mittaus Työturvallisuustiedottaminen mm. työturvallisuuslehtinen palvelutoimittajille työturvallisuuspakat kaikille projektipäälliköille ja työmaapäälliköille Työturvallisuuden palkitsemisen kehitys lanseerataan palkitsemiskriteerit Fingridin työmaille Työturvallisuuskoordinaattorikoulutukset Nimitetty henkilö työturvallisuuden ja vastuullisuus asioiden työmaiden kiertäväksi valvojaksi ja kehittäjäksi

42 Sisäiset prosessit Siirtokapasiteetin varmistaminen Strategiset tavoitteet - Siirtokapasiteetin varmistaminen 42 Siirtokapasiteetti riittää asiakkaiden ja markkinoiden tarpeisiin Varmistamme asiakkaiden laitteistojen liittämisen ja teknisen yhteensopivuuden Kehitämme verkkoa yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa Ennakoimme tulevat siirtotarpeet Hyödynnämme verkon kapasiteetin täysimääräisesti Toimintamme on kustannustehokasta Luomme joustoja investointiohjelmaan mm. tehden YVA:t, lunastukset ja suunnittelun ennakoiden Käynnistämme hankkeet investointiperusteiden täytyttyä Optimoimme verkkokomponenttien elinkaaren Varmistamme alan palveluiden saatavuuden ja hankimme tehokkaasti Laatumme on oikein mitoitettu Varmistamme, että verkko on turvallinen ja työturvallisuus on korkealla tasolla Pidämme yllä verkon komponenttien korkean käytettävyyden Otamme ympäristö- ja maankäyttökysymykset pitkäjänteisesti huomioon Kehitämme osaamista, toimintatapoja ja työkaluja jatkuvasti

43 Sisäiset prosessit Siirtokapasiteetin varmistaminen LIITE 10 Siirtokapasiteetin varmistaminen Strategia Kari Kuusela

44 Toimintaympäristö - Siirtokapasiteetin varmistaminen Tuotantokapasiteetti kasvaa nopeammin kuin kulutus, mutta muuttuu samalla joustamattomammaksi. Rajajohtojen ja niiden siirtokyvyn merkitys kasvaa läpisiirtojen ja säätävän voimantuotannon vähentymisen myötä. Siirtojen vaihtelevuus kasvaa entisestään. Ydinvoimahankkeiden aikatauluissa ja toteutumisissa merkittävää epävarmuutta. Lukuisat tuulivoimahankkeet siirtyvät suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Muita energiamuotoja korvataan sähköllä, mutta samalla energiatehokkuus ja hintajousto paranevat. Energian varastointitekniikat kehittyvät. Sähkön kulutus kasvaa Pohjoismaissa maltillisesti. Teollisuuden sähkönkulutus vähenee Suomessa - kasvu palveluissa ja yksityisessä kulutuksessa. Lukuisat johtohankkeet saattavat aiheuttaa vastustusta ja lisätä imagoriskiä. Laajamittaisen vastustuksen todennäköisyys on kuitenkin pieni. Yhteiskunnallinen keskustelu voimajohtojen sähkömagneettisista kentistä on lisääntymässä. Ulkomaisten työntekijöiden määrä kasvaa ja laitteita toimitetaan entistä enemmän Euroopan ulkopuolelta. Toimittajien uusien työntekijöiden kokemattomuus vaikuttaa toiminnan laatuun ja työturvallisuuteen. Naapurimaiden mittavat investoinnit voivat vaikuttaa projektien tarjousten määrään, hintatasoon sekä osaajien saatavuuteen. Ilmastonmuutos lisää sään vaihteluja ja mahdollisten ääri-ilmiöiden yleistymistä. 44 Sisäiset prosessit Siirtokapasiteetin varmistaminen

45 Strategiset valinnat - Siirtokapasiteetin varmistaminen Sisäiset prosessit Siirtokapasiteetin varmistaminen 45 Strateginen valinta Vaihtoehto Perustelut valinnalle Avojohdot perusratkaisuna Laajamittainen kaapelointi Kaapelitekniikka ei teknisesti eikä taloudellisesti kypsä Suomen kantaverkon perusratkaisuksi Tehdään johtoja vanhan paikalle/viereen YVA:n ja reittisuunnittelun tekeminen valmiiksi ennen investointipäätöstä Sallitaan johdonvarsiliitynnät Haetaan uudet reitit Tehdään vasta päätösten jälkeen Ei sallita johdonvarsiliittymiä Luvituksen helpottaminen, parempi yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Haittapuoli: häiriö-, vika- ja tapaturmariskit suuremmat Investointiohjelman ja hankkeiden toteutus varmemmalla pohjalla, projekteille jää riittävästi rakentamisaikaa, laadukkaampi YVA toteutus ja vastarinta vaimenee kun vuoropuhelulle jää lisää aikaa Kustannustehokasratkaisu kun kulutustiheys on pieni ja siirtoetäisyydet pitkiä. Rakentamisen ja kunnossapitotöiden ulkoistaminen Verkon suunnittelun, projektien hallinnan ja kunnonhallinnan ydinosaamisen pitäminen Fingridissä Kunnossapitopalvelut jaettu maantieteellisiin alueisiin Työt tehdään yhtiön palkkaaman henkilöstön voimin. Laaja konsulttien käyttö Koko maa yhtenä alueena Kustannustehokkuus, resurssien parempi hyödyntäminen, joustavuus vuotuisten työmäärävaihtelujen johdosta Pystytään paremmin hallitsemaan ja optimoimaan kantaverkon koko elinkaari. Keskeinen asiantuntemus on helpompi varmistaa yhtiön sisällä. Vikojen korjaus nopeampaa, palvelutoimittajamarkkinoiden elinvoimaisena pitäminen helpompaa