YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

Samankaltaiset tiedostot
KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

Sovittiin muutettavaksi yhteistoimintamenettelyä koskevaa yleissopimusta erillisen liitteen mukaisesti (liite 1).

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

ORIVEDEN KAUPUNKI YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINTAMENETTELYSTÄ SOVELTAMISOHJEINEEN. 1 Soveltamisala ja tarkoitus

YHTEISTOIMINNAN MENETTELYTAPAOHJEET

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

Opas yhteistoiminnan toteuttamiseksi HUS-kuntayhtymässä. Kumoaa määräaikaisohjeen

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Jäljempänä tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan myös kuntayhtymää.

SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA HELSINGIN KAUPUNGILLA. Sisällysluettelo

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

INARIN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

1 Sopimuksen soveltamisala ja tarkoitus

3 :n 4 mom. tarkoittama yleissopimus että yhteistoiminta- menettelyä koskeva työehtosopi mus ja 4 :ään liittyvä suositus.

3 Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat RAISION YHTEISTOIMINNAN YHTEISTOIMINNAN JOHTOSÄÄNTÖ

YHTEISTOIMINTA JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Oili Marttila KiT 2017

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia

ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ ALKAEN

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334

Lakimiesasessori Sari Anetjärvi YHTEISTOIMINTA

1.15 SOPIMUS YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA SATAKUNNAN SAIRAANHOITO- PIIRISSÄ LUKIEN

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä

LOVIISAN KAUPUNKI LOVIISAN KAUPUNGIN PAIKALLINEN SOPIMUS YHTEISTOIMINTAMENETTELYSTÄ SOVELTAMISOHJEINEEN. Yhteistyökomitea käsitellyt 19.3.

Työsuojeluvaalit 2017

KITEEN KAUPUNKI 1 (7) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta xx Kaupunginhallitus

Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa

Hyvinvointia työstä. Esimerkki 1

Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje

1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS. 1 Sopimuksen soveltamisala

Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje

Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan periaatteet Kouvolan kaupungissa

Työsuojeluhenkilöt ja heidän tehtävänsä

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINTAMENETTELYSTÄ SOVELTAMISOHJEINEEN. 1 Soveltamisohje ja tarkoitus

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

LAKI. yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta Annettu Naantalissa 9 päivänä elokuuta 1996

Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS

Yhteistoiminnasta AKOL aktiiviristeily

Yhteistoimintamenettely

Työsuojelun toimintaohjelma

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala

Kunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA YHTEISTOIMINTASOPIMUS

Yhteistoimintamenettely

TYÖSUOJELU JA TYÖYMPÄRISTÖ

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

4. Yhteistoimintamenettely

1. Yhteistoimintalain mukainen yhteistoiminta

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet Edunvalvontaosasto

Paikallinen sopiminen

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KIRKKOHALLITUKSEN YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Soveltamisala. 2 Yhteistoiminnan tarkoitus. 3 Yhteistoiminnan osapuolet

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

TYÖSUHTEEN ASIAKIRJAT

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

Yhteistoimintamenettely

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07

1 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/88)

Sisällys. Lukijalle Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö Johdanto... 13

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) KIINTEISTÖVIRASTO

Työhyvinvointia työpaikoille

Luottamusmiehen asema ja tehtävät

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA

Yhteistoiminta- sopimus

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työturvallisuuslaki /738

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1 (4) Kaupungin yhteistyötoimikunta

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia. N:o 37 ESPOON KAUPUNGIN KIRJASTOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Transkriptio:

1 kaupunginhallitus 3.10.2016, esitys YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT 1. Yhteistoiminnan tavoite ja määräykset Yhteistoiminnan tavoite on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin ja osallistua kaupungin toiminnan kehittämiseen. Tarkoitus on työnantajan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen, toiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistäminen. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa työnantajan on ennen asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Yhteistoiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) eli yt-lakiin sekä ohjeisiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (KT:n yleiskirje 2/2007). Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) ja kunnallisen työsuojelun yhteistoimintasopimus vuodelta 2008 säätelevät työpaikan työsuojelun yhteistoimintaa ja sen mukaisesta yhteistoiminnasta on sovittu paikallisella sopimuksella. Lisäksi työnantajalla on yhteistoimintavelvoitteita mm. työelämän tietosuojaan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin liittyen. Yhteistoimintamenettelyssä ei pääsääntöisesti käsitellä virka- ja työsopimusasioita eikä muitakaan palvelussuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Nämä ohjeet ovat voimassa 1.1.2017 lukien. 2. Yhteistoiminnan osapuolet Lain ja sopimusten tarkoittama yhteistoiminta ja niissä noudatettava menettely on neuvottelumenettelyä, jonka osapuolina ovat Lohjan kaupunki työnantajana sekä sen palveluksessa oleva henkilöstö. Lohjan kaupunki työnantajana vastaa siitä, että yhteistoiminta ja työsuojelu toteutuvat määräysten mukaisesti. Työnantajan edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta tai rikkoo lain määräyksiä, voidaan tuomita sakkoon. 3. Menettelytapaohjeet ja käytännöt Näillä menettelytapaohjeilla ja käytännöillä edistetään yhteistoiminnan toteutumista Lohjan kaupungissa sekä varmistetaan menettelyn yhdenmukaisuus ja tasapuolisuus koko henkilöstön osalta. Jotta yhteistoiminta ja työsuojelu toteutuisivat lain tarkoittamalla tavalla, on asiat käsiteltävä aina tarkoituksenmukaisimmalla yhteistoiminnan tasolla niiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Edustukselliseen yhteistoimintakäsittelyyn tuodaan periaatteelliset ja koko kaupunkia tai suurinta osaa siitä koskevat asiat.

2 4. Yhteistoimintaorganisaatio kaupunginhallitus 3.10.2016, esitys Yhteistoimintaa toteutetaan Lohjan kaupungissa kahdessa tasossa. Välitön yhteistoiminta toteutuu työntekijän tai työyhteisön sekä esimiehen kesken ja on yhteistoiminnan ensisijainen toteuttamistapa. Yhteistyötoimikunta on kaupungin edustuksellinen yhteistoimintaelin. Välitön yhteistoiminta Välitön yhteistoiminta luo pohjan joustavalle ja tulokselliselle työskentelylle. Se perustuu ennen kaikkea keskinäiseen vuorovaikutukseen ja myös avoimella viestinnällä on siinä erityisen suuri merkitys. Tässä yhteistoiminnan muodossa asiat käsitellään suoraan niiden kanssa, jota se koskee (yksilöasiat/työyhteisöasiat) ja tavoitteena on, että ko. henkilöt voivat mahdollisimman konkreettisesti vaikuttaa työhönsä ja työyhteisöönsä yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Esimiehelle välitön yhteistoiminta on yksi johtamisen väline ja iso osa esimiestyötä. Esimies vastaa yhteistoiminnan toteuttamisesta. Jokainen työyksikkö luo sille parhaiten soveltuvan yhteistoimintajärjestelmän ottaen huomioon mm. työpaikan koon, työskentelytavan ja muut tarpeet. a) Yhteistoiminta yksittäisen työntekijän kanssa Jos asia koskee vain yhtä työntekijää, voivat ko. henkilö ja esimies käsitellä asian esimerkiksi kehityskeskustelussa tai muussa yhteisessä tapaamisessa. Muihin kuin kehityskeskusteluihin työntekijä voi ottaa mukaan luottamusmiehen tai muun avustajan. Kehityskeskustelu käydään aina vain työntekijän ja esimiehen välillä. Tyypillisesti yksittäistä työntekijää koskevat asiat ovat mm. työtehtävissä, työtiloissa tai työn tekemiseen välittömästi vaikuttavia järjestelyitä tai muutoksia. Myös yksittäistä työntekijää koskevassa asiassa pitää toteutua yhteistoiminnan periaatteet eli keskustelu on käytävä riittävän ajoissa ja ennen esimiehen toimivaltaan liittyvää päätöksentekoa. Lisäksi esimiehen on esitettävä asian perusteet, vaikutukset ko. henkilöön ja myös vaihtoehdot. b) Yhteistoiminta työyhteisössä Jos asia koskee koko työyhteisöä tai suurta osaa siitä, voidaan yhteistoiminta toteuttaa mm. työpaikkakokouksissa, koulutustilaisuuksissa tai järjestää erillinen yhteistoimintatilaisuus. Näissä kokouksissa on käsiteltävä työyhteisöön vaikuttavat asiat, kuten - työyhteisön tavoitteet ja niiden toteutuminen - yksikön henkilöstö-, tehtävä- ja tilajärjestelyt sekä niitä koskevat suunnitelmat - työyhteisössä noudatettavat työtä koskevat ohjeet, työaikajoustot ja lomia koskevat sijaistukset - työn ja työympäristön vaarojen ja haittojen hallintaan ja töiden terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä henkilöstön työkykyyn riskienhallintaan ja työpaikan turvallisuuteen liittyvät asiat ja kehittämissuunnitelmat - työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset ja niiden työn ja työympäristön terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavien tulosten käsittely sekä niistä johtuvat kehittämissuunnitelmat

3 kaupunginhallitus 3.10.2016, esitys - henkilöstön koulutus ja muun tarpeellinen henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen liittyvät seikat - työympäristöä ja työskentelyolosuhteista koskevat asiat. Yhteistoimintaan liittyvistä käytännön järjestelyistä (mm. aikataulu, kutsut, muistiot) sovitaan työyhteisössä. Esimies kutsuu kokouksen koolle ja toimii puheenjohtajana. Kokouksesta pidetään muistiota ja sovitaan tarvittavasta seurannasta. Tavoitteena on, että kokouksia pidetään vähintään neljä vuodessa. Kokous on pidettävä aina, jos vähintään neljännes työyhteisön jäsenistä sitä erikseen pyytää. Edustuksellinen yhteistoiminta Kaupungin yhteistyöelimenä toimii yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 14 jäsentä, joista 9 edustaa henkilökuntaa ja 5 työnantajaa. Henkilöstön edustajina yhteistyötoimikunnassa ovat pääluottamusmiehet ja kaikki työsuojeluvaltuutetut. Jokaiselle varsinaiselle jäsenelle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Työnantajan edustajat yhteistyötoimikuntaan nimittää kaupunginjohtaja. Yhteistyötoimikunta puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja. Varapuheenjohtajaksi nimetään henkilöstön edustaja. Työhyvinvointipäällikkö on työnantajan edustaja. Yhteistyötoimikuntaan nimetään pysyväksi asiantuntijaksi työterveyshuollon edustaja. Työnantaja nimeää yhteistyötoimikunnalle sihteerin. Yhteistyötoimikunnan alaisuudessa toimii työsuojelujaosto. Yhteistyötoimikunta ja työsuojelujaosto muodostavat yhdessä työsuojelun valvontalain mukaisen työsuojelutoimikunnan. Asiasta on sovittu paikallisella sopimuksella. Edustuksellista yhteistoimintaa toteutetaan myös johtoryhmissä ja erilaisissa työryhmissä, joihin työnantaja pyytää henkilöstön edustuksen erikseen sovittavalla tavalla. Henkilöstön edustus pyydetään erityisesti sellaisiin työryhmiin, joissa selvitetään tai toteutetaan kehittämis- tai rationalisointihankkeita, joilla voi olla vaikutusta henkilöstön asemaan. Niin ikään pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kutsutaan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen talousseminaareihin sekä muihin seminaareihin, joissa käsitellään henkilöstöä koskevia tärkeitä asioita samoin kuin erilaisiin esimieskoulutuksiin ja kokouksiin. 5. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltävät asiat Yhteistyötoimikunnassa käsitellään koko kaupunkia tai suurinta osaa siitä koskevia asioita, joilla voi olla vaikutusta henkilöstön asemaan. Asiat ovat yleensä luonteeltaan Lohjan kaupungin työnantajapolitiikkaa ohjaavia periaatteellisia linjauksia. Yhteistyötoimikunnassa käsitellään ainakin seuraavat asiat: 1) henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muutokset, tutkimus- ja kehittämishankkeet, kone- ja laitehankinnat, sekä olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä, 2) henkilöstöhallinnon periaatteet, henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut, henkilöstöasioiden

hoidossa noudatettavat menettelytavat ja henkilöstöstrategia-asiakirjat, 4 3) kaupungin talousarvioehdotus ja taloussuunnitelma sekä sen täytäntöönpano, tilinpäätös ja muut taloudellista tilaa koskevat selvitykset ennen valtuuston käsittelyä 4) henkilöstön osaamisen kehittämisen keskeiset periaatteet ja koko kaupunkia koskevat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, 5) sisäisen tiedotuksen periaatteet, 6) ulkopuolisen työvoiman käytön ja julkisten palveluhankintojen kilpailuttamisen periaatteet, muutoin ulkopuolisen työvoiman käyttöä käsitellään 9 :n mukaisesti, 7) työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, 8) liikkeen luovutus, 9) aloitetoiminnan periaatteet, 10) henkilöstöpalvelujen järjestäminen, 11) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ja niiden seuranta 12) palvelukseen tulon yhteydessä ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja palvelukseen tulevalle annettavat tiedot sekä tehtäviin perehdyttämisen periaatteet, 13) henkilöstöön kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö, 14) työnsuojeluyhteistoiminta, 15) työterveyshuollon järjestämisen periaatteet 16) työterveyshuoltolain 11 :n mukainen päihdeohjelma 17) taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpantava osa-aikaistaminen, lomauttaminen tai irtisanominen 16) muut periaatteelliset tai yleisluontoiset palvelussuhteeseen ottamista ja palvelussuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiat, joista ei voida neuvotella ja sopia kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla. 6. Työsuojelujaoston tehtävät Työsuojelujaoston tehtävänä on kaupungin henkilöstön työn turvallisuuden ja terveellisyyden sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Työsuojelujaosto käsittelee sille työsuojelulainsäädännön sekä kunnallisen työsuojelusopimuksen tarkoittamia asioita koko kaupungin osalta. Näitä asioita ovat mm. - työhyvinvointiohjelman valmisteleminen ja kehittäminen sekä sen toteutumisen seuranta - työterveyshuollon toteutumisen seuranta ja kehittämisehdotusten tekeminen sekä työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen - vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin periaatteiden kehittäminen ja toteutumisen seuranta, työnantajan hallintatoimenpiteiden seuranta ja riittävyyden arviointi - työolosuhteita koskevien tutkimusten ja tarkastusten tarpeen selvittäminen seuranta - työolosuhteisiin vaikuttavien muutos- ja uudistussuunnitelmien laadintaan

7. Kokousmenettely osallistuminen sekä niitä koskevien lausuntojen antaminen - henkilöstön työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työterveyden seuranta sekä tarvittavien kehittämistoimenpiteiden ehdottaminen - työsuojelukoulutukseen, työnopastukseen ja perehdyttämisen järjestämiseen liittyvien esitysten laatiminen. Työsuojelujaoston puheenjohtajana toimii työhyvinvointipäällikkö. Jaoston jäseninä ovat työsuojeluvaltuutetut sekä työterveyshuollon edustaja. Yhteistyötoimikunta kokoontuu tarpeen mukaan ja vähintään kuusi kertaa kalenterivuodessa. Yhteistyötoimikunta on toimivaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet sekä työnantajan että henkilöstön edustajista (varsinainen jäsen tai varajäsen). Välittömään yhteistoimintaan liittyviä kokouksia pidetään tarpeen vaatiessa. Jos yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva uusi asia tulee jonkin osapuolen aloitteesta esille, on menettely käynnistettävä kohtuullisessa ajassa (1-2 viikkoa). 5 8. Tietojen antaminen ja muu sisäinen viestintä Viestintä ja tiedottaminen ovat keskeinen osa yhteistoimintaa ja niiden merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa tai kun käsiteltävän on muita merkittäviä asioita. Vastuu viestinnästä on kaupungin johdolla ja esimiehillä. Avoimella viestinnällä edistetään luottamusta ja helpotetaan asioiden ymmärtämistä ja sisäistämistä. Parhaimmillaan oikea aikainen tiedottaminen poistaa ennakkoluuloja sekä epäilyksiä ja luo turvallisuuden tunnetta. Tiedottamisen ja viestinnän aikatauluun onkin kiinnitettävä huomiota. Samoin on varmistettava tiedonkulku organisaation kaikille tasoille. Tarpeen vaatiessa voidaan laatia erillinen viestintäsuunnitelma. Yhteistoiminnallista viestintää on myös se, että henkilöstön saatavilla on jatkuvasti keskeiset tiedot mm. kaupungin taloudesta, tavoitteista ja tulevaisuuden näkymistä esimerkiksi intrassa. Lisäksi on tärkeää tiedottaa aina erikseen sellaisista asioista, jotka vaikuttavat henkilöstön asemaan tai esimerkiksi työn sisältöön. Ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan on annettava henkilöstölle tai sen edustajille asian käsittelyn kannalta oleelliset tiedot niin hyvissä ajoin, että henkilöstöllä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja esittää oma kantansa. Kaupungin on tiedotettava suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustettavien työhön sopimus vaikuttaisi. Ilmoituksen on sisällettävä tiedot vuokrattavien työntekijöiden määrä, työtehtävät ja työkohteet, sopimuksen kesto sekä ajanjaksot, joina ko. työvoimaa käytetään. Henkilöstöryhmien edustajille on annettava selvitys vuokratyövoiman käyttämisestä, jos he sitä pyytävät. Asian käsittely yhteistoimintamenettelyssä on pyynnöstä kirjattava yhteisesti sovitulla tavalla siten, että käsittelyn ajankohta, osallistujat, lopputulos tai osapuolten kannanotot voidaan tarvittaessa selvittää. Jos asian periaatteellinen luonne vaatii, voidaan myös yhtä henkilöä koskeva asia käsitellä edustuksellisessa elimessä.

6 9. Henkilöstön edustajien osallistumisedellytykset Yhteistyötoimikuntaan nimetyille on järjestettävä vapautus säännönmukaisista virka- tai työtehtävistä yhteistoimintamenettelyyn osallistumista varten. Vapautus annetaan tarvittaessa myös johtoryhmä- ja työryhmätyöskentelyä varten. Kokousaikataulut on laadittava hyvissä ajoin, jotta ne voidaan ottaa huomioon mm. työvuorosuunnittelussa. Yhteistyötoimikuntaan nimetyn on tiedotettava kokousaikataulusta esimiehelleen hyvissä ajoin. 10. Yhteistoimintavelvoitteen täyttyminen Yhteistoimintavelvoite on täyttynyt silloin, kun asia on käsitelty lain edellyttämällä tavalla. Päättyminen voidaan todeta myös yhteisesti tai jonkin osapuolen kirjallisen ilmoituksen perusteella. Jos käsiteltävänä olleessa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on siitä käynnistettävä välittömästi uusi menettely. Yhteistoimintamenettelyn toteuttamisella varmistetaan paitsi lain edellytysten täyttyminen, myös edistetään työyksikköjen toimintaa ja sen kehittämistä. Yhteistoimintamenettelyn laiminlyönnistä aiheutuneet erimielisyydet ratkaistaan siten kuin laissa on määrätty.