2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Vanhustyö 4 2.1 Vuodeosasto 4 2.2 Ikääntyneiden asumispalvelut 5 - Palvelukoti Tanna 5 - Kolarin Palvelutalo 5 - Kolarin Vanhustenyhdistys ry 5 2.2 Kotona asumisen tukeminen 5 - Kotipalvelu 6 - Kotisairaanhoito 6 3. Omaishoito 6 4. Mielenterveyspalvelut 7 5. Kuntoutumisen tukeminen 8 5.1 Eri toimintayksiköiden kuntoutumista tukeva apuvälineistö 8 5.2 Seniorisyynit 8 5.3 Urheilutempaukset 8 5.4 Henkilöstön koulutus 8 6. Kehitysvammahuolto 9 6.1 Toimari 9 6.2 Kotikontu 9 6.3 Muut toiminnot 10 7. Vanhus- ja vammaistyön päätavoitteet 2011-2015 10 Liitteet - Ikäihmisten Palveluopas - Vammaispalvelujen Palveluopas
3 JOHDANTO Kolarissa edelliset vanhus- ja vammaistyön suunnitelmat on laadittu vuosille 2001-2005 ja 2006-2010. Tämän suunnitelman tehtävä on toimia kiinteänä jatko-osana edellisiin suunnitelmiin ja käytännön työrukkasena seuraavalle viidelle vuodelle. Suunnitelma tukeutuu Kolarissa 2008 valtuuston hyväksymään hyvinvointikertomukseen ja on sen tavoitteiden kanssa samansuuntainen. Vuosien 2006-2010 suunnitelmasta voidaan todeta, että vanhainkodin remontti ja muutos palvelukodiksi on toteutunut. Samoin on toteutunut kehitysvammahuollossa päiväpalveluiden yhdistäminen. Asukkaiden turvapuhelin- ja ateriapalveluja on lisätty tarpeen mukaan. Omaishoidontuen määrärahoja on lisätty: v.2006 määrärahan käyttö oli 188146 euroa ja v.2009 235760 euroa. Kotitalkkarikokeilua on jatkettu vuosittain talvikuukausina. Luoteis-Lapin seudullisen ikäihmisten palvelurakenteen ja prosessien kehittämishankkeen painopiste suunnattiin Kolarissa Palvelukoti Tannan muutokseen laitoksesta tehostetun palveluasumisen yksiköksi, tuotoksena mm. Tannan palveluopas. Hankkeesta saatiin tukea myös esim. kotihoidon voimavarakeskeisemmän hoito- ja palvelusuunnitelman luomiseen. Teknologian kehitystä on seurattu ja esimerkiksi soivia lääkeannostelijoita muistihäiriöisille on otettu käyttöön. Samoin automaattisten ovi- ja savuhälyttimien määrää on lisätty tarpeen mukaan. Terveydenedistämishankkeen tuella aloitettiin etäjumppakokeilu lokakuussa 2010. Siivouspalvelut muuttuivat palvelusetelillä tuetuksi palveluksi vuoden 2009 alusta, kun työllistämispalvelun kautta ei ollut enää saatavissa työntekijöitä. Samoin henkilökohtaisten avustajien saanti työllistämispalvelun kautta vaikeutui samanaikaisesti. Kunnassa vakinaistettiin työllistämistuella tuettuja toimia kotipalvelussa ja kehitysvammahuollossa vuonna 2009 sekä vuoden 2011 alusta vuodeosastolla. Ikääntyneiden toimintakykyä kartoitetaan vuosittain tapahtuvilla seniorisyyneillä, joihin kutsutaan vuosittain 65-, 70-,80-, ja 90- vuotiaat kotona asuvat. Eläkeläisille on järjestetty liikuntaryhmiä Palvelutalolla ja Länsirajan Fysikaalisessa Hoitolaitoksessa. Kaikessa suunnittelussa huomioidaan ikäihmisten lihaskunnon ylläpito. Muistihoitajina ja yhdyshenkilöinä ovat toimineet alueterveydenhoitajat. Palvelukoti Tannassa on järjestetty muistihäiriöisten hoivaparkkitoimintaa kerran kuukaudessa. Suunnitelmana oli ryhmäkodin perustaminen muistihäiriöisille. Tämä ei toteutunut. Tällä hetkellä vaikeammin muistihäiriöiset asuvat palvelukoti Tannassa ja Palvelutalolla. Tannaan on suunnitteilla noin 10-12 paikan lisäsiipi ikäihmisille ja oma siipi kehitysvammaisten käyttöön. Suuri muutos vuonna 2010 on ollut psykiatrisen hoivakoti Lapponican toiminnan loppuminen. Asukkaat ovat siirtyneet Palvelutalolle ja psykiatrista henkilökuntaa on lisätty. Suunnitelmana on edelleen kehittää psykiatrisille asukkaille virikkeellistä ja toiminnallista ympäristöä. Tavoitteena on vastata valtakunnallisiin vanhus- ja vammaistyön tavoitteisiin, joista mainittakoon palvelusuunnitelmien laatiminen kaikille tarvitsijoille, omaishoidon tuen edelleen kehittäminen,
4 sekä laitospaikkojen vähentäminen siten, että vain kolme prosenttia yli 75-vuotiaita on laitospaikalla. 2. VANHUSTYÖ Tulevaisuutta ennustetaan Kolarin väestömäärän perusteella ja väestön ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Ikäihmisten määrä lisääntyy. Ennaltaehkäisevän työn merkitys kasvaa. Kaikkien kuntalaisten on itse osallistuttava oman elämän etukäteisarviointiin ja pyrittävä tekemään jotain vanhuusvuosien eteen. Oman kunnon hoitaminen on yksi kaikkein tärkeimmistä tavoitteista. Hyväkuntoinen ihminen selviää paremmin leikkauksista ja tilapäisistä vuodelevoista kuin heikkokuntoinen. On arvioitu, että lihaskunto vähentyy 50%:lla, jos ihminen joutuu viikoksi täydelliseen vuodelepoon. Vanhus- ja vammaistyöryhmän työn tuloksena on syntymässä aktiivista toimintaa kansalaisvaikuttajien kanssa. Yksi niistä on suunnitteilla oleva vuosikalenteri. Se on yksi hyvä aktivaattori, jota pystyvät rakentamaan järjestöt, ammattilaiset, virkamiehet ja muut luottamusmiehet yhdessä. Vanhustyössä on haastettu kyliä, kouluja ja kansalaisopistoa yhteistyöhön järjestämään erilaisia tempauksia. Palvelutalon ja Tannan viihtyvyyttä kehitetään niin, että sinne olisi helppo ja mukava tulla käymään. Kolarilaisille esitetään haasteena täyttää oma hoitotahtolomake, jota myös elämänlaatutestamentiksi kutsutaan. Näin tulevaisuudessa voidaan auttaa paremmin ihmisiä heidän oman tahtonsa mukaisesti. Kylillä, järjestöissä ja mahdollisimman useissa ikäihmisten tapahtumissa esitellään asiaa. Laitoshoidossa paikkojen rakenteita ja määriä sekä henkilöstömääriä joudutaan arvioimaan uudelleen asukasmäärien kehityksen mukaisesti. Samoin avoterveydenhuolto tulee yhä tärkeämmäksi osaksi tulevaisuuden ikäihmisten palveluketjua, sillä kaikkia ei voida hoitaa laitoksissa. 2.1 Vuodeosasto Vuodeosastolla on ympärivuorokautista hoitoa ja osastolle pääsee tarvittaessa hoitoon myös öisin ja viikonloppuisin. Vuodeosastolla on nykyisin 30 potilaspaikkaa. Suunnitelmana on kehittää vuodeosaston toimintaa paremmin sekä pitkäaikaispotilaiden että akuutti-, kuntoutus- ja vuorottelupotilaiden tarpeita vastaavaksi. Tarkoitus on työskennellä osastolla kahdessa modulissa; pitkäaikaispotilaiden puoli (9 potilaspaikkaa) ja akuutti/kuntoutus/vuorottelupotilaiden puoli (19 potilaspaikkaa). Tämän suunnitelman mukaan paikkaluku vähenee osastolla kahteenkymmeneenkahdeksaan. Terveyskeskusten vuodeosastoilla vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 ja hyvä mitoitus 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden (STM:n julkaisu 2008:3; Ikäihmisten palveluiden laatusuositus). Suunnitelmakaudella tavoitellaan työntekijämäärässä hieman tämänhetkistä parempaa mitoitusta 0,7 hoitotyöntekijää asiakasta kohti.
5 Vuodeosasto on remontoitu vuonna 2000, joten moduulijako suunnitellaan mahdollisimman pitkälle olemassa olevien resurssien mukaan ja tarvittavaa uutta teknologiaa hyödyntäen. 2.2 Ikääntyneiden asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen; Palvelukoti Tanna Palvelukoti Tanna on 25-paikkainen hoivakoti, joka kehittää toimintoja tulevina vuosina ja tarjoaa hoivaa niille kolarilaisille, jotka eivät tule toimeen muissa avopalveluasunnoissa tai kotona. Vuonna 2013 Tannakoti laajenee 35-37 -paikkaiseksi. Laajennetussa yksikössä tarvitaan monipuolinen ammattitaitoinen henkilökunta, joka on mitoitettu valtakunnalliselle vanhustyösuunnitelman mukaiselle tasolle eli 0,65 hoitajaa hoidettavaa kohden. Muistisairaiden kuntouttavaa hoitotyötä ja hoitohenkilöstön osaamista kehitetään. Vuonna 2011 valmistuu Kolariin 2 koulutettua muistihoitajaa. Tannassa toimivaa kerran kuukaudessa kokoontuvaa Hoivaparkkia kehitetään ja mukaan otetaan muitakin kuin muistisairaita. Kolarin Palvelutalo Palvelutalo tarjoaa asumispalveluja vanhuksille ja vammaisille. Palvelutalossa on 22 vuokraasuntoa ja mielenterveyskuntoutujien ryhmäkoti. Kunnan kotipalveluhenkilökunta antaa asukkaille tarvittavat hoito- ja hoivapalvelut. Tulevalla kaudella pohditaan asumisviihtyvyyden parantamismahdollisuuksia ja tekniikan mahdollista hyödyntämistä huomioiden asukkaiden ja hoitohenkilökunnan tarpeet. Kolarin Vanhustenyhdistys ry Vanhustenyhdistys tarjoaa asumispalveluja pääsääntöisesti vanhuksille. Vuonna 2011 valmistuu uusi 10 asunnon rivitalo kesällä 2010 palaneen 9 asunnon tilalle. Asukasvalinnoissa Palvelutalolle ja Tannaan huomioidaan mm. hakijan kuntoisuus ja tarvittavan avun määrä. Yhteistä asukasvalintaa ja suunnitelmallisuutta kehitetään edelleen esim. luomalla Palvelutalolle ja Palvelukoti Tannaan yhtenäinen hakulomake tai lisälomake asuntohakemuksen yhteyteen. 2.3 Kotona asumisen tukeminen Kolarissa on säännöllisen kotihoidon piirissä v.2010 75 v täyttäneistä 12,1%, valtakunnallinen suositus on 13-14%.
6 Kotipalvelun henkilöstön työpanos on suuntautunut entistä huonokuntoisempien asiakkaiden hoitoon. Hoivatyön lisäksi ammatillisen kotipalvelutyön tulee ennaltaehkäistä asiakkaiden kunnon heikkenemistä ja tukea asiakkaiden aktiivisuutta jokapäiväisissä toiminnoissa. Viime vuodet on panostettu kuntoutumisen tukemiseen ja tätä linjaa tulee pyrkiä jatkamaan. Lapin seniori- ja vanhustyöhanke 2011-2013 on tukemassa kunnassa vanhustyön kehittämistä. Hankkeen kautta kunta saa geriatrin palveluja sekä kunnan oma työntekijä irrotetaan 1-3 kuukaudeksi vuodessa kunnan valitsemaan kehittämistehtävään. Sivukylillä asuvien ikäihmisten palveluiden parantamiseksi kuljetuspalvelut otetaan yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi. Kulkuyhteyksien turvaaminen ikääntyneille on usean hallinnonalan yhteinen tehtävä. Vanhustyön yksi avainhaaste on kaikkien toimijoiden yhteistyö ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Pyritään edistämään suunnitelmallisuutta ja monitoimijuutta. Esim. yhteistyö yhdistysten ja eri toimijoiden kanssa lisääntyy kun tapahtumista tehdään vuosittain seniorikalenteri. Tukipalveluista kotitalkkaritoimintaa jatketaan talvikuukausina yhteistyössä nuorten työpajan tai työttömien yhdistyksen kanssa. Palveluseteli mahdollistaa myös pienituloisten siivouspalvelujen ostamisen yksityisiltä palveluntarjoajilta. Palvelusetelijärjestelmä lisää palveluohjauksen ja neuvonnan tarvetta. Palvelutarpeen kartoitus/neuvontakotikäynteihin sekä perhepalavereihin varataan edelleen aikaa suunnitelmallisuuden ja voimavarojen yhdistämisen edistämiseksi. Kotipalvelun asiakkaiden erityisryhmistä mielenterveyskuntoutujien ja muistisairauksia sairastavien määrä lisääntyy edelleen. Ryhmämuotoisen asumisen tarpeen määrä kasvaa. Palvelutalon yhteydessä on 4-paikkainen mielenterveyskuntoutujien Ryhmis, joka on liian pieni jo nykyiseen tarpeeseen nähden. Mikäli kehitysvammaisten asuntola Kotikontu muuttaa laajenevan Tannan yhteyteen, tarvitaan Kotikonnulta vapautuva 6-paikkainen asuntola erityisryhmien käyttöön. Erityisryhmien kasvu edellyttää henkilöstön osaamisen lisäämistä ja tukemista. Ikäihmisten palveluketjussa kotona asumisen tukeminen on ensisijaista. Ikääntyneiden määrän kasvaessa jo viime vuosina kotisairaanhoidon kysyntä on lisääntynyt ja vaativankin sairaanhoidollisen osaamisen tarvetta on ollut. Kotisairaanhoito reagoi ennakoivasti asiakkaiden terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksiin. Omaisten tukeminen on osa kotisairaanhoidon työtä. Kotisairaanhoitoa tehdään tiiviissä yhteistyössä kotipalvelun kanssa asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan. Yhteistyöverkostossa sovitaan yksilölliset palvelukokonaisuudet hyödyntäen esim. lääkkeiden annosjakelupalvelua. 3. OMAISHOITO
7 Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositusten mukaisesti palveluissa on turvattava asiakkaiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen laadun kehittämiseen. Paikallistasolla toimivalta omaishoitajien yhdistykseltä pyydettiin vanhus- ja vammaistyön suunnitelmaan lausunto omaishoitoa tukevien palveluiden kehittämiseksi. Omaishoidontukea maksetaan kohtuullisen laajasti Tunturi-Lapissa ja Kolarissa muuhun maahan verrattuna. STM:n laatusuosituksen mukaan kunnan yli 75-vuotiaista vähintään 5-6% tulisi saada omaishoidontukea, Kolarissa tämä luku oli v.2009 9 %. Seuraavalla strategiakaudella kehitetään omaishoidontukiasiakkaiden hoitajien vapaan pitämistä. Vapaiden pitämistä voidaan kehittää esim. siten, että omaishoitajien lakisääteinen vapaa, 3 vrk/kk olisi maksutonta kunnan hoivayksiköissä ja vapaan pitäminen olisi mahdollista myös ns. läheislomituksen avulla. Tannan yhdessä SPR:n vapaaehtoistyön kanssa kuukausittain järjestämä Hoivaparkkipäivä tukee erityisesti omaishoitoperheitä. Jatkossa järjestetään kerran vuodessa Tannan hoivaparkkipäivänä myös Omaishoitajien parkki. Omaishoitajien parkkipäivä toteutetaan yhteistyössä seurakunnan ja terveyden- ja sosiaalihuollon eri toimijoiden kanssa. Päivän aikana omaishoitajat voivat käydä terveys- ja kuntotarkastuksessa, kuunnella alustuksia ja osallistua vertaiskeskusteluihin. Vuoden 2011 teema on omaishoitajien jaksaminen. 4. MIELENTERVEYSPALVELUT Kolarissa noudatetaan valtakunnallisia suosituksia mielenterveyskuntoutujien asuttamisesta omiin koteihinsa. Tämä toteutetaan lisäämällä psykiatrisia avopalveluja niin, että syrjäisimmissäkin paikoissa asuvat mielenterveyskuntoutujat tavoitetaan ja heille pystytään tarjoamaan riittävä tuki. Yksityisen hoitokoti Lapponican lopetettua toimintansa toukokuussa 2010, jouduttiin uuteen tilanteeseen, sen neljälle asukkaalle piti löytää uusi koti. Tämän seurauksena ryhdyttiin kehittämään mielenterveyskuntoutujille suunnattuja asumispalveluita. Kolarin mallissa mielenterveyskuntoutujien asumista omassa kodissaan tuetaan kotiin viedyillä psykiatrisen kotisairaanhoidon palveluilla ja kouluttamalla kotipalvelun henkilöstöä tunnistamaan psyykkisten sairauksien varhais- ja pahenemisvaiheen oireet. Terveyskeskuksessa ja palvelutalossa tapahtuvaa mielenterveyskuntoutujien vuorotteluhoitoa lisätään. Mielenterveyskuntoutujien omaisille järjestetään mahdollisuus yksilö- ja ryhmäkeskusteluihin sekä viriketoimintaa tukemaan jaksamista. Mielenterveyskuntoutujien omatoimisuutta ja toimintakykyä ylläpidetään säännöllisillä terveystarkastuksilla, fysioterapialla ja erilaisilla toiminnallisilla ryhmillä.
8 5. KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN 5.1 Eri toimintayksiköiden kuntoutumista tukeva apuvälineistö Fysioterapeutti suorittaa kuntoiluvälineistön alkukartoituksen eri toimintayksiköissä yhdessä henkilökunnan kanssa ja antaa suosituksen hankittavista laitteista. Kukin yksikkö omalta osaltaan budjetoi varoja mahdollisuuksien mukaan välineistön hankintaan. Lisärahoitusta välineistön hankintaan suunnitellaan yhdessä eri toimintayksiköiden kanssa ja mietitään mahdollisia rahoittajia (kunta, järjestöt ym.). Välineistö kirjataan terveyskeskuksen fysioterapian tietokantaan, josta käy selville missä välineet milloinkin ovat (Palvelutalo, Tanna, Terveyskeskus, Kehitysvammahuolo, Ryhmis/Mielenterveyskuntoutujat). Välineistöä voidaan siirtää toimintayksiköiden välillä tarpeen mukaan. Vuosittain kuntoutuksen budjettiin varataan rahaa välineistön huoltoon ja korjauksiin. Välineistön kunto arvioidaan vuosittain, sekä tehdään suositukset uusista hankittavista välineistä. 5.2 Seniorisyynit Jokainen tarkastusvuonna 65, 70, 80 ja 90 vuotta täyttävä kotona asuva kolarilainen kutsutaan seniorisyyniin. Seniorisyyni on syksyllä tapahtuva, laaja-alainen terveystarkastus, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä sairauksia ja tukea kotona asumista. Seniorisyyneissä on mukana fysioterapeutti, jonka tehtävänä on puuttua niihin fyysisiin ongelmiin, joita asiakkailla on. Fysioterapeutti antaa vinkkejä ja ohjeita esimerkiksi lihaskunnon ylläpitämiseksi. Hyvä peruskunto tukee seniori-ikäisten kotona selviytymistä. 5.3 Urheilutempaukset Eri toimintayksiköissä on nimetty henkilö, joka vastaa kuntoutusvälineistä ja erilaisten urheilutapahtumien suunnittelusta ja toteuttamisesta muiden yksiköiden yhteyshenkilöiden kanssa. Tällöin tulee huomioiduksi liikuntaan erikoistuneiden ammattitaito sekä hoitohenkilökunnan tietämys oman yksikkönsä asiakkaiden kyvyistä. Vähintään kaksi kertaa vuodessa järjestetään yhteinen urheilutapahtuma (kevät/kesä ja syksy), johon osallistuvat myös nuoriso- ja liikuntatoimi sekä terveyskeskuksen fysioterapiaosasto. 5.4 Henkilöstön koulutus Fysioterapeutti pitää koulutuksen eri toimintayksiköiden työntekijöille vähintään kerran vuodessa kuntouttavan työotteen merkityksestä hoitotyössä. Samalla myös aktivoidaan ja motivoidaan henkilökuntaa oman työkyvyn ylläpitämiseen liikunnallisin keinoin.
9 6. KEHITYSVAMMAHUOLTO Kehitysvammahuollon tehtävänä on järjestää asiakkailleen asumispalveluita, päivä- ja työtoimintaa sekä työllistää kehitysvammaisia avo- ja tuettuun työhön. Tavoitteena on tukea asiakkaiden täysivaltaisuutta ja itsenäistä selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa ja näin tukea integroitumista yhteiskuntaan. Kehitysvammahuollon tehtävänä on varmistaa asiakkailleen heidän tarvitsemansa kuntoutus, opetus, hoito ja huolenpito. Kehitysvammaisten lasten varhaiskuntoutus ja heidän perheidensä tukeminen kuuluu myös osaksi kehitysvammahuoltoa. Kehitysvammahuolto järjestää kehitysvammalain mukaiset palvelut, joita ei voi saada vammaispalvelulain eikä peruspalveluiden puitteissa. 6.1 Toimari Toimari on päivätoiminta- ja työkeskus. Toimarista järjestetään avotyötoimintaa sekä autetaan kehitysvammaisia sijoittumaan tuettuun työhön avoimille työmarkkinoille. Seuraavan viiden vuoden aikana tavoitteena on saada työllistettyä kaksi asiakasta avoimille työmarkkinoille. Päivätoiminta on kuntouttavaa toimintaa, jossa kiinnitetään ennen kaikkea huomiota fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitoon. Toimarissa käy myös työvoimatoimiston ja vakuutusyhtiöiden kautta työkokeilussa olevia henkilöitä ja työharjoittelijoita. 6.2 Kotikontu Kotikontu muodostuu kuuden asunnon autetun asumisen yksiköstä ja yhdestä ohjatun asumisen kaksiosta. Ympärillä on neljä normaalia asuntoa joiden asukkaat saavat tarvittaessa tukea elämiseen ja asumiseen Kotikonnusta. Lisäksi tilapäistä asumispalvelua annetaan kotona asuville vammaisille omaisten lepopäivien ajaksi. Asuntojen tarve on lisääntynyt vanhempien ja omaisten ikääntymisen myötä sekä nuorien kehitysvammaisten halutessa muuttaa pois kotoa omaan elämään. Tavoitteena on saada vuonna 2012-2013 uusi asumisyksikkö, jossa olisi sekä autetun että ohjatun asumisen yksiköt. Henkilökunnan tarve uuden asumisyksikön myötä nousee. Tarvitaan yksi henkilökohtainen avustaja ja yksi avustaja ohjatun asumisen puolelle iltaan. Yövalvonta on järjestetty Kotikonnusta Palvelutalolle ja sen lähiympäristössä asuville vanhuksille. Heiltä tulee ranne- tai ovihälytykset klo 22.00 07.00 välisenä aikana Kotikontuun. Kotikonnun siirtyessä kauemmas on Palvelutalon yövalvonnan ratkaisu mietittävä uudella tavalla sen hetkisen tarpeen mukaan.
10 Kolpeneen palvelukeskuksessa on yksi asiakas laitoshoidossa ja neljä asumisyksikössä. Uuden asumisyksikön valmistuessa on tavoitteena siirtää kaksi asiakasta asumisyksiköstä Kolariin. 6.3 Muut toiminnot Kansalaisopiston kanssa järjestetään erilaisia musiikki-, tanssi- ja teatteriryhmiä. Pajalan kehitysvammahuollon kanssa on yhteistoimintaa vapaa-ajan retkien, tapahtumien ja leirien merkeissä. 7.VANHUS- JA VAMMAISTYÖN PÄÄTAVOITTEET 2011-2015 - Investoinnit: Tannan laajennus + Kotikonnun siirtyminen Tannan yhteyteen - Yöpäivystyksen uudelleen organisointi, kun Kotikontu muuttaa Tannan läheisyyteen. Tarkoitus on suunnitella toiminta mahdollisimman pitkälle olemassa olevilla resursseilla teknologiaa hyödyntäen. - Vuodeosastolla ja Hoitokoti Tannassa tavoitellaan ikäihmisten laatusuosituksen mukaista (STM julkaisuja 2008:3) kohtuullista henkilökunnan määrää, mikä on vuodeosastolla 0,7 ja Hoitokoti Tannassa 0,65 hoitajaa asukasta/potilasta kohti. Hyvä mitoitus olisi vuodeosastolla 0,8 ja Tannassa 0,7 ja hoitajaa asukasta/potilasta kohden. - Mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen edelleen kehittäminen - Kehitysvammaisille, joilla ei ole KELA:n kuntoutussuunnitelmaa ja mielenterveyskuntoutujille luodaan seniorisyynin kaltainen säännöllinen terveystarkastus - Omaishoidontukivapaiden kehittäminen - Kuljetuspalveluiden kehittäminen - Elämänlaatutestamentin käyttöönotto ja sen kehittäminen
11 Vanhus- ja vammaistyöryhmä v. 2010: Ulla Ylläsjärvi, sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkö, puheenjohtaja Pirjo Satta, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Kirsti Viuhkola, vastaava sosiaalityöntekijä Erja Hurskainen, Tannan vastaava sairaanhoitaja Seija Jaako, vuodeosaston osastonhoitaja Eeva Palomaa, terveydenhoitaja Taru Vaarala, toimintakeskuksen johtaja Marjatta Pakola, diakoni Harri Mäkelä, psykiatrian erikoissairaanhoitaja Taina Pudas, palvelutalon toiminnanohjaaja Minna Paasilinna, fysioterapeutti Suoma Bergman, kodinhoitaja Anri Marjamaa, sosiaaliohjaaja, sihteeri
12
Liite 1 KOLARIN KUNTA IKÄIHMISTEN PALVELUOPAS Sosiaali- ja terveystoimi (Päivitetty 18.10.2010)
SISÄLTÖ: 1. Palvelutarpeen arviointi 2. Kotipalvelu, omaishoidontuki, tukipalvelut (mm. ateriapalvelu, siivouspalvelu, turvapuhelin, lääkeannostelija) 3. Kotisairaanhoito 4. Apuvälinelainaamo (fysioterapia) 5. Kolarin Palvelutalo ja Kolarin Vanhustenyhdistys ry:n asunnot 6. Palvelukoti Tanna, Muistikuntoutus Hoivaparkki 7. Terveyskeskus ja vuodeosasto 8. Mielenterveystoimisto 9. Seniorisyynit 10. Omaissyyni 11. Yksityiset hoivayrittäjät, siivouspalvelut 12. Toimeentulotuki, vammaispalveluasiat 13. Muut yhteystiedot Hätänumero KELA, Kolari Matkapalvelukeskus SPR Ystävänpalvelu / Kolari Kolarin seurakunta Länsi-Lapin fysikaalinen hoitolaitos Tornion Sairas- ja kuntoutuskoti Lapin keskussairaala
1. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAAN JOKAINEN YLI 75-VUOTIAS ON OIKEUTETTU PALVELUTARPEEN ARVIOINTIIN, EI-KIIREELLISISSÄ TAPAUKSISSA VIIKON SISÄLLÄ YTEYDENOTOSTA JA KIIREELLISISSÄ TAPAUKSISSA VIIPYMÄTTÄ. PALVELUTARPEEN ARVIOINNISSA ASIAKKAAN YKSILÖLLINEN KOKONAISTILANNE KARTOITETAAN SEKÄ HÄNEN TARVE SOSIAALIPALVELUIHIN, JOITA OVAT ESIM. KOTIHOITO, KOTIHOIDON TUKIPALVELUT, OMAISHOIDONTUKI JA TOIMEENTULOTUKI. YTEYDENOTOT SOSIAALIOJAAJA Anri Marjamaa puh.0400-120 386 2. KOTIPALVELU KOTIPALVELU ON ASIAKKAAN KOTONA TAPAHTUVAA HOITO- JA HUOLENPITOTYÖTÄ. KOTIPALVELUN TAVOITTEENA ON TUKEA ASIAKKAAN KOTONA SELVIYTYMISTÄ. ETUSIJALLA OVAT ASIAKKAAT, JOTKA TARVITSEVAT HENKILÖKOHTAISTA HOIVAA. KOTIPALVELUA VOI TIEDUSTELLA SOSIAALIOHJAAJA, Anri Marjamaa PUH. 0400-120 386. KOTIPALVELUN ALUERYHMÄT JA YHTEYSTIEDOT: POHJOINEN ALUE, MA-TO KLO 8-16, PE KLO 8-14 Aila Mellajärvi 040-578 4354 Sinikka Koivumaa 040-578 4356 KIRKONKYLÄ, MA-SU, KLO 7-22.00 Kotipalvelu1 0400-187 405 Kotipalvelu2 0400-837 203 Ryhmis 040-5791452
ETELÄINEN ALUE, MA-TO KLO 8-16, PE KLO 8-14 Raili Ajanki 040-578 4331 Lilja Koskenniemi 0400-271 520 Sari Pellikka-Kylmämaa 0400-154 157 Tuija Kylmämaa 0400-152 383 PERHETYÖ Ellen Vaattovaara 0400-785593 OMAISHOIDONTUKI OMAISHOIDONTUELLA TARKOITETAAN VANHUKSEN, VAMMAISEN TAI SAIRAAN HENKILÖN KOTONA TAPAHTUVAN HOIDON TAI MUUN HUOLENPIDON TURVAAMISEKSI ANNETTAVAA HOITOPALKKIOTA TAI PALVELUJA. OMAISHOIDONTUKI ON MÄÄRÄRAHASIDONNAINEN. KUNTA MÄÄRITTELEE PERUSTEET, JOILLA OMAISHOIDONTUKEA MYÖNNETÄÄN. OMAISHOIDONTUKIHAKEMUKSIA SAA KUNNANVIRASTON AULASTA, SOSIAALITOIMEN NEUVONNASTA JA INTERNET SIVULTA www.kolari.fi /KUNNAN PALVELUT/LOMAKKEET. OMAISHOIDONTUKI TIEDUSTELUIHIN VASTAA SOSIAALIOHJAAJA PUH. 0400-120 386
TUKIPALVELUT KOTIHOIDON TUKIPALVELUJA OVAT ATERIAPALVELU, AUTOMAATTINEN LÄÄKEANNOSTELIJA, TURVAPUHELIN SEKÄ TURVAPUHELIMEN LISÄLAITTEET (GSM-LISÄLAITE, SAVUHÄLYTIN, OVIHÄLYTIN) SEKÄ SIIVOUSPALVELU. SIIVOUSPALVELU SIIVOUKSEN JÄRJESTÄMISEEN KUNTA MYÖNTÄÄ PALVELUSETELIN ASIAKKALLE, JONKA TOIMINTAKYKY ON ALENTUNUT JA JONKA BRUTTOTULOT EIVÄT YLITÄ SÄÄDETTYJÄ TULORAJOJA. NE ASIAKKAAT, JOILLE EI MYÖNNETÄ PALVELUSETELIÄ VOIVAT HAKEA TALOUDELLISEN TUEN VEROTUKSESSA KOTITALOUSVÄHENNYKSENÄ. PALVELUSETELIHAKEMUKSIA SAA KUNNANVIRASTON AULASTA JA INTERNET SIVULTA www.kolari.fi PALVELUT/LOMAKKEET. LISÄTIETOJA TUKIPALVELUISTA SOSIAALIOHJAAJA PUH. 0400 120 386 3. KOTISAIRAANHOITO KOTISAIRAANHOITO ON ASIAKKAAN KOTONA TAPAHTUVAA SAIRAANHOITOA. KOTISAIRAANHOITOTYÖ ON MUUN MUASSA HOIDON SUUNNITTELUA, ENNALTAEHKÄISYÄ, LÄÄKITYKSESTÄ HUOLEHTIMISTA, VERIKOKEIDEN OTTAMISTA. KOTISAIRAANHOITO JAKAANTUU SEURAAVASTI ALUEITTAIN: KIRKONKYLÄ, PUH. 0400-954 526, POHJOINEN ALUE, PUH. 040-769 1357 ETELÄINEN ALUE, PUH. 0400-932 850
4. APUVÄLINELAINAAMO (FYSIOTERIA) TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIASTA VOI TIEDUSTELLA LAINAAN ERILAISIA APUVÄLINEITÄ, JOTKA HELPOTTAVAT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ. TARVITTAESSA FYSIOTERAPEUTTI KÄY KOTONA KARTOITTAMASSA APUVÄLINEIDEN TAI KODIN MUUTOSTÖIDEN TARPEEN. APUVÄLINEITÄ VOI KYSELLÄ TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIASTA, PUH.040-489 5085 AJANVARAUS MA-KE, PE KLO 8-9, TO KLO 9-10. 5. KOLARIN PALVELUTALO PALVELUTALO TARJOAA ASUMISPALVELUJA VANHUKSILLE JA VAMMAISILLE. PALVELUASUNNOT ON TARKOITETTU PALJON JA USEITA KERTOJA PÄIVÄSSÄ APUA TARVITSEVILLE. VUOROTTELUHOITOON ON MYÖS MAHDOLLISUUS. PALVELUTALOLLA ON YKSI VUOROTTELUHUONE TARJOLLA ESIMERKIKSI OMAISHOITAJAN LOMAN AJAKSI. KIRKONKYLÄN KOTIPALVELU TOIMII PALVELUTALON TILOISSA ANTAEN KOTIPALVELUAPUA PALVELU-ASUNNOISSA JA LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ ASUVILLE. PALVELUTALON YHTEYDESSÄ TOIMII MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN RYHMÄKOTI. RYHMÄKOTI TARJOAA TUKIPALVELUJA MYÖS MUILLE PALVELUTALOSSA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ ASUVILLE MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLE. PALVELUTALOLLE VOI TULLA PÄIVÄSAIKAAN PIIPAHTAMAAN, TAPAAMAAN TUTTUJA, LUKEMAAN LEHTIÄ/KIRJOJA TAI MUUTEN
VAIN KULUTTAMAAN AIKAA ESIM. ASIOINTIEN YHTEYDESSÄ KIRKONKYLÄLLÄ. PALVELUTALON ASUNNOISTA LISÄTIETOJA HALUAVAT VOIVAT OTTAA YHTEYTTÄ TOIMINNANOHJAAJAAN, TAINA PUDAS, PUH. 0400-965567. KOLARIN OMAKOTI RY:N ASUNNOT ON TARKOITETTU LÄHINNÄ ITSENÄISESTI TOIMEENTULEVILLE JA TILAPÄISTÄ KOTIPALVELUAPUA TARVITSEVILLE VANHUKSILLE. RIVITALOASUNNOT SIJAITSEVAT KOLARIN KESKUSTASSA PAPPILANTIELLÄ. TIEDUSTELUIHIN ASUNNOISTA VASTAA PALVELUTALON TOIMINNANOHJAAJA, TAINA PUDAS PUH. 0400-965567. 6. PALVELUKOTI TANNA PALVELUKOTI TANNATARJOAA IKÄIHMISILLE YMPÄRIVUOROKAUTISTA HUOLENPITOA JA VALVONTAA. YHDEN AVUSTAJAN TURVIN SELVIYTYVÄN VANHUKSEN PAIKKANA ON PALVELUKOTI TANNA. TANNA TARJOAA MYÖS SAUNA- JA RUOKA- PALVELUA, PÄIVÄ- JA YÖHOITOA. LISÄKSI ON MAHDOLLISUUS VUOROTTELUHOITOON ESIMERKIKSI OMAISHOITAJAN LOMIEN AJAKSI. VANHUSTEN YLLÄPITÄVÄÄ KUNTOUTUSTA VARTEN VARATAAN MYÖS PAIKKOJA VUODEOSASTOLTA. TANNAAN VOI TULLA PÄIVÄSAIKAAN PIIPAHTAMAAN, TAPAAMAAN TUTTUJA, LUKEMAAN LEHTIÄ/KIRJOJA TAI MUUTEN VAIN KULUTTAMAAN AIKAA ESIM. ASIOINTIEN YHTEYDESSÄ KIRKONKYLÄLLÄ.
TANNAN PALVELUJA JA ASUNTOTILANNETTA VOI TIEDUSTELLA VASTAAVALTA SAIRAANHOITAJALTA, ERJA HURSKAINEN, PUH. 040-4895060. HOIVAPARKKI TOIMINNALLINEN, VIRIKKEELLINEN, KUNTOUTUMISTA TUKEVA PÄIVÄTOIMINTA JOKA KUUKAUDEN 2. TIISTAI KLO 10-14.00 PALVELUKOTI TANNASSA. TOIMINTA ON TARKOITETTU ERITYISESTI OMAISHOIDON TUEKSI KOTONA ASUVILLE. LISÄTIETOJA PUH.040-489 5061 TUULA MANTOVAARA 7. TERVEYSKESKUS JA VUODEOSASTO VASTAANOTTO, AJANVARAUS MA-PE KLO 13-14. POHJOINEN ALUE, PUH. 040-4895091 KIRKONKYLÄ, PUH. 040-4895092 ETELÄINEN ALUE, PUH. 040-4895093 PÄIVYSTYS, AJANVARAUS PUH. 040-4895090, MA-PE KLO 8-16. LABORATORIO AJANVARAUS, PUH. 040-4895088. LABORATORIOTUTKIMUSTEN TULOKSET VOI KYSYÄ MA-PE KLO 13-13.30. TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLA 10 PAIKKAA ON VARATTU PITKÄAIKAISPOTILAIDEN YMPÄRIVUOROKAUTISTA HOITOA VARTEN. TIEDUSTELUIHIN VASTAA VUODEOSASTON OSASTONHOITAJA, SEIJA JAAKO, PUH. 040-3580399.
8. MIELENTERVEYSTOIMISTO MIELENTERVEYSPALVELUJA KAIKENIKÄISILLE ASIAKKAILLE. YHTEYDENOTOT PSYKOLOGI KIRSI HEINÄLÄ, PUH. 0400 594 392, PSYKIATRIAN SAIRAANHOITAJA SIRPA KANGAS, PUH. 0400-830424 JA PSYKIATRIAN SAIRAANHOITAJA HARRI MÄKELÄ, PUH. 040-5520772. 9. SENIORISYYNI JOKAINEN TARKASTUSVUONNA TÄYTTÄVÄ 65, 70, 80 JA 90 KOTONA ASUVA KOLARILAINEN KUTSUTAAN SENIORISYYNIIN. SENIORISYYNI ON SYKSYLLÄ TAPAHTUVA, LAAJA-ALAINEN TERVEYSTARKASTUS, JONKA TARKOITUKSENA ON ENNALTAEKÄISTÄ SAIRAUKSIA JA TUKEA KOTONA ASUMISTA. YTEYDENOTOT PUH. 0400-932850 10. OMAISSYYNI OMAISHOITAJIEN TERVEYSTARKASTUKSET PIDETÄÄN KERRAN VUODESSA HOIVAPARKIN YHTEYDESSÄ. OMAISSYYNIEN YHTEYDESSÄ JÄRJESTETÄÄN AIHEESEEN LIITTYVÄ, ASIANTUNTIJAN PITÄMÄ ALUSTUS. TERVEYDENHOITAJA TEKEE TERVEYSTARKASTUKSET. FYSIOTERAPEUTTI ON MUKANA TESTAAMASSA OMAISHOITAJIEN PERUSKUNTOA JA ASIANTUNTIJANA. SEURAKUNTA ON MUKANA JÄRJESTÄMÄSSÄ TILAT JA TARJOILUN. TAPAHTUMAAN LIITETÄÄN MUKAAN MUKAVAA YHDESSÄOLOA KESKUSTELUN, LAULUN YM. MERKEISSÄ.
11. YKSITYISET HOIVA- JA SIIVOUSPALVELU YRITTÄJÄT (KOTITALOUSVÄHENNYSMAHDOLLISUUS) 1. ARJAN SIIVOUS- JA KOTIPALVELU; SIIVOUS- JA HOITOTYÖTÄ KAIKILLE IKÄIHMISILLE. LÄHIHOITAJA ARJA TARVAINEN PUH.0400-181 502. 2.KOIVUMAA JA KUMPPANIT; SIIVOUSPALVELUA YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE. TARMO KOIVUMAA PUH. 044-534 5647. 3.LUOTEIS-KAIRAN SIIVOUS; KAIKKI ALAN SIIVOUSTYÖT. SARI RISTIMELLA PUH. 0400-693 115. 4.SIIVOUS JA HUOLINTA PIRTTIHIRMUT: SIIVOUSTYÖT. SIRPA PAASO PUH.040-8358539 5.SIIVOUS JA KOTIPALVELU HELENA HUHTA; SIIVOUS- JA KOTITYÖT. HELENA HUHTA PUH.044-0740174 6.TMI ANITA LIIKAMAA: SIIVOUS- JA HOITOTYÖ. LÄHIHOITAJA ANITA LIIKAMAA PUH.040-7658444 7.TMI KATJA KURU; SIIVOUSPALVELUA. KATJA KURU PUH. 040-743 2443. 8.YLLÄS-KRISTA; SIIVOUSTYÖ. KUNTOHOITAJA KRISTIINA PARTALA, PUH. 050-3438059 Listan yrittäjät numeroilla 2,4,5,6,7 ja 8 tekevät myös palvelu-seteli siivouksia.
12. TOIMEENTULOTUKI, VAMMAISPALVELUASIAT TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN KIRJALLISESTI TÄYTTÄMÄLLÄ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA TOIMITTAMALLA SE LIITTEINEEN SOSIAALITOIMISTOON. TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSIA SAA KUNNANVIRASTON AULASTA, SOSIAALITOIMESTA TAI INTERNET SIVULTA www.kolari.fi PALVELUT-LOMAKKEET. AJANVARAUKSELLA SEURAAVASTI: AJANVARAUS JA PUHELINAIKA MA-PE KLO 12-13. VASTAAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Kirsti Viuhkola, PUH.0400-120098 SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Maarit Kumpula, PUH. 040-7661549. VAMMAISPALVELUASIOIHIN (MM. KULJETUSPALVELUT) VASTAA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Maarit Kumpula, PUH. 040-7661549. MA-PE KLO 12-13. 13. MUUT YHTEYSTIEDOT HÄLYTYSNUMERO 112 KELA, KOLARI 020 435 4070 MATKAPALVELUKESKUS 016-322 6900 KOLARIN SEURAKUNTA 040-538 6943 SPR YSTÄVÄPALVELU KOLARI 040-485 4348 LÄNSIRAJAN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS 016-561 820 TORNION SAIRAS- JA KUNTOUTUSKOTI 016-2264400 (VAIHDE) LAPIN KESKUSSAIRAALA 016-3281 (VAIHDE)
KOLARIN KUNTA Liite 2 VAMMAISPALVELUJEN PALVELUOPAS Sosiaali- ja terveystoimi Päivitetty 18.10.2010
Sisällysluettelo Laki Vammainen henkilö Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus Palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi Kuljetuspalvelu ja siihen liittyvä saattajapalvelu Vaikeavammaisten palveluasuminen Asunnon muutostyöt Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Päivätoiminta Henkilökohtainen avustaja Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Päivittäisten toimintojen apuvälineet, koneet ja laitteet Kuntoutusohjaus Sopeutumisvalmennus Ylimääräiset vaatekustannukset Ylimääräiset ravintokustannukset Kehitysvammahuolto Erityishuolto-ohjelma Asumispalvelut Päivä- ja työtoiminta Kuntoutus- neuvola- ja laitospalvelut Apuvälinepalvelut KELA:n vammaispalvelut Kuntoutus Vammaistuki aikuisille Alle 16-vuotiaan vammaistuki Ruokavaliokorvaus Vammaisten tulkkauspalvelut Yhteystiedot
Laki Vammaispalveluissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä. Laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimea ja muita viranomaisia ehkäisemään ja poistamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammainen henkilö Vammaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisesta elämän toiminnoista. Ratkaisevaa on vamman tai sairauden aiheuttama haitta jokapäiväisessä elämässä. Kuljetuspalvelu, palveluasuminen, tulkkipalvelu, päivätoiminta sekä taloudellinen tuki asunnon muutostöihin ja asuntoon kuuluviin välineisiin ja laitteisiin on tarkoitettu vain vaikeavammaisille. Muut palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville vammaisille henkilöille. Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus Palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi Vammaispalvelulain mukaisista ja muista vammaisten tarvitsemista palveluista ja tuesta laaditaan asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma, jossa määritellään tarvittavat tukitoimet ja palvelut. Tämän tekee sosiaalityöntekijä yhdessä asiakkaan kanssa. Kuljetuspalvelu ja siihen liittyvä saattajapalvelu Kuljetuspalveluun on oikeutettu vaikeavammainen, joka ei voi käyttää ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia yleisiä kulkuneuvoja. Kuljetuspalveluina myönnetään taksi- tai invataksimatkoja oman kunnan
ja lähikuntien alueella. Jos matkasta ajoneuvoon ja ajoneuvosta perille ei selviydy ilman saattajaa, kuuluu palveluun myös saattajan apu. Vaikeavammaisten palveluasuminen Asunnon muutostyöt Palveluasuminen sisältää sopivan asunnon ja siinä selviytymiseksi tarpeelliset palvelut. Palveluasuminen tarkoittaa itsenäistä asumista riittävien palvelujen avulla. Palveluasuminen järjestetään sitä tarvitseville vaikeavammaisille, jotka eivät ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Palveluasuminen voidaan järjestää joko vammaisen omassa kodissa, kunnan omassa palveluasumisyksikössä tai kunta voi ostaa kunnan ulkopuolelta erityisiä asumispalveluita vaikeavammaisille. Vaikeavammaisille kustannetaan välttämättömät vamman tai sairauden vaatimat asunnon muutostyöt. Kustannettavia asunnon muutostöitä ovat mm. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, wc- ja pesutilojen rakentamis- ja muutostyöt. Myös muutostyön suunnittelukustannukset korvataan. Asunnon muutostyönä kustannetaan myös esteiden poistamista asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Kustannukset korvataan valtion asuntolainoituksessa hyväksyttävän laatutason mukaan. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Päivätoiminta Vaikeavammaisille kustannetaan asuntoon kuuluvina välineinä ja laitteina mm. asuntoon kiinteästi asennettavat hälytys- ja nostolaitteet. Kunta voi myös hankkia välineen tai laitteen kunnan omistukseen ja antaa sen vammaisen käyttöön. Päivätoimintaan kuuluu itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Toimintaa järjestetään työkyvyttömille vaikeavammaisille henkilöille. Päivätoiminnan tarve arvioidaan palvelusuunnitelmaa tehtäessä.
Henkilökohtainen avustaja Kustannukset henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta voidaan korvata runsaasti toisen henkilön apua tarvitsevalle vammaiselle henkilölle. Palkkamenojen lisäksi korvataan työnantajan lakisääteiset kustannukset. Vammainen itse palkkaa avustajan työnantajana. Tuntimäärä on 1.9.2010 vähintään 30h/kk. Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Päivittäisten toimintojen apuvälineet, koneet ja laitteet Kuntoutusohjaus Tukea voi saada mm. vamman tai sairauden takia tarpeellisen auton ja/tai kodinkoneiden hankkimiseen. Tuki on puolet välineen, koneen tai laitteen hankkimisesta aiheutuvista taloudellisista kustannuksista. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen vamman takia tehtävät muutostyöt korvataan kokonaan. Autoon tukea myönnettäessä otetaan entisestä autosta saatava hinta huomioon tukea laskettaessa. Kunta voi myös hankkia välineen, koneen tai laitteen kunnan omistukseen ja luovuttaa sen vammaisen käytettäväksi. Kuntoutusohjaus on neuvontaa, ohjausta ja valmennusta, jonka tarkoituksena on mm. opastaa vammaista ja hänen perhettään selviytymään mahdollisimman hyvin vamman aiheuttamista haitoista. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennukseen kuuluvat mm. erilaiset kurssit, joilla tuetaan vammaisia selviytymään päivittäisistä toiminnoistaan. Sopeutumisvalmennusta kustantavat myös terveydenhuolto ja kansaneläkelaitos.
Ylimääräiset vaatekustannukset Jos vamma tai sairaus aiheuttaa sen, että valmiina ostettavat vaatteet tai jalkineet eivät ole sopivia, voidaan tästä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia korvata. Korvausta voi saada myös vaatteiden tavanomaista suuremman kulumisen perusteella. Ylimääräiset ravintokustannukset Jos vamma tai sairaus aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia erityisravinnon tai erityisravintovalmisteiden käytöstä, voidaan niitä kustannuksia korvata. Kehitysvammahuolto Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (Kehitysvammalaki) säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuolto-ohjelma Kehitysvammaisten erityishuolto perustuu lakiin ja sen järjestäminen on kuntien velvollisuus. Kehitysvammaiselle henkilölle tehdään erityishuolto-ohjelma, joka määrittelee hänen tarvitsemansa erityishuollon palvelut. Näitä palveluja ovat mm. avohuollon ohjaus, päivähoito, lasten aamu- ja iltapäivätoiminta, neuvolatoiminta, päivä- ja työtoiminta sekä asumispalvelut. Ohjelman laativat henkilö itse ja hänen holhoojansa tai muu huoltajansa sekä sosiaalitoimen edustaja. Ohjelma tarkistetaan tarvittaessa. Erityishuolto-ohjelman hyväksyy toimintakeskuksen vastaava johtaja. Erityishuolto-ohjelma on päätös, josta voi hakea muutosta lääninhallitukselta.
Asumispalvelut Päivä- ja työtoiminta Asumisyksikkö Kotikontu tarjoaa pitkä- ja lyhytaikaista asumispalvelua sekä omaisten loman aikana tarvittavaa asumishuoltoa. Toimintakeskus Toimarissa. Toimintapäivät maanantaista perjantaihin. Kuntoutus- ja laitos- ja neuvolapalvelut Kolpeneen palvelukeskuksessa Rovaniemellä. Apuvälinepalvelut Apuvälinepalvelu on osa kuntoutus-, hoito- ja palveluketjua. Sen lähtökohtana on henkilön vammasta tai sairaudesta johtuva toimintakyvyn haitta, joka rajoittaa hänen selviytymistään päivittäisissä toiminnoissa. Tavoitteena on toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen tarkoituksenmukaisella tavalla apuvälineillä. Apuvälinepalveluja järjestävät Terveyskeskuksen apuvälinelainaamo (fysioterapia), mm. liikkumisen ja hygienian apuvälineet Keskussairaala, erikoisapuvälineet, jotka ovat kalliita ja vaativat erityistietämystä Vammaispalvelut, mm. asuntoon kuuluvat välineet, laitteet ja muutostyöt sekä autoasiat Koulutoimi, koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet Vakuutusyhtiöt, liikenne, ja tapaturmavakuutuslain nojalla vakuutettujen tarvitsemat apuvälineet Valtionkonttori, sodassa tai armeijassa vammautuneiden apuvälineet Työvoimahallinto, työpaikalla tarvittavat muutostyöt ja apuvälineet, jotka mahdollistavat vajaakuntoisen henkilön työnteon Kela, mm. työelämään tähtäävään ammatilliseen koulutukseen tarvittavat apuvälineet (esim. tietokone)
KELA:n vammaistuet ja palvelut Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Vammais- ja hoitotuki Lapselle: Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu lapselle, joka sairauden tai vamman takia on vähintään 6 kuukautta hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa niin, että sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. Lisäksi hoidon tulee aiheuttaa erityistä rasitusta. Aikuiselle: 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia. Eläkeläiselle: Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle eläkeläiselle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan ja jolle sairaus tai vamma aiheuttaa viikoittain avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai erityiskustannuksia. Kuntoutus Kela tukee kuntoutusta ja kuntoutuksen aikaista toimeentuloa sekä korvaa kuntoutuksesta aiheutuneita matkakorvauksia. Kuntoutus on yleensä maksutonta. Saadaksesi kuntoutusta sinulla tulee aina olla lääkärintodistus, josta ilmenee sairautesi sekä tarpeesi kuntoutukseen. Ammatillinen kuntoutus Ammatillista kuntoutusta voi saada, kun työkyky on olennaisesti heikentynyt tai on uhkana työkyvyttömyys lähivuosina. Kuntoutuksen tarkoitus on edistää työssä jaksamista, työhön palaamista tai työikäisen nuoren työelämään pääsyä.
Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu alle 65- vuotiaalle vaikeavammaiselle, joka saa korotettua tai ylintä vammaistukea tai eläkettä saavan korotettua tai ylintä hoitotukea. Kuntoutus edesauttaa itsenäistä selviytymistä tai parantaa tai ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Kuntoutus voi olla yksilöllisiä laitoskuntoutusjaksoja tai avoterapiaa. Harkinnanvarainen kuntoutus Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Kuntoutusta järjestetään eduskunnan vuosittain myöntämällä rahamäärällä. Kuntoutusta voivat jossain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat, yli 65-vuotiaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella. Kuntoutus voi olla esim. kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, yksilöllisiä kuntoutusjaksoja, psykoterapiaa, neurologista kuntoutusta tai apuvälineitä työhön. Keliakiakorvaus Keliakiakorvausta maksetaan yli 16-vuotiaalle, keliakiaa sairastavalle korvauksena gluteenittoman ruokavalion kustannuksiin.
Vammaisten tulkkauspalvelut Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut ovat siirtyneet kunnilta Kelan hoidettavaksi 1.9.2010. Tulkkauspalvelut on tarkoitettu Suomessa asuvalle henkilölle, jolla on kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma. Tulkkauspalvelun käyttö edellyttää myös, että tulkkauspalvelun käyttäjä pystyy ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla ja hän käyttää jotain toimivaa kommunikaatiomenetelmää. Tulkkauspalvelun käyttö on maksutonta. Lisätietoja Kelan vammaistuista ja palveluista saa Kelan nettisivuilta Kela.fi Palvelujen yhteystiedot Kolarin sosiaalitoimisto: Maarit Kumpula 0400-766 15 49 puhelinaika 12.00-13.00 Kirsti Viuhkola 0400-12 00 98 puhelinaika 12.00-13.00 Kehitysvammahuolto: Taru Vaarala 040-764 31 72 Kotikontu: 0400-76 10 26 Toimari: 040-489 50 66 040-489 50 65 Kela: 020 692 211 (valtakunnallinen numero) Arkisin 8.00-18.00 Faksi: 020 635 04072