KULTTUURIA KYLILLE HANKE 1. HAKIJA Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri ry Kirkkokatu 12 A 6 53100 Lappeenranta www.nuorisoseuratetelakarjala.net Yhteyshenkilö Minna Pasi toiminnanjohtaja / Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri ry puh. 040 566 0288 minna.pasi@kalevannuoret.fi 2. TIIVISTELMÄ Hankkeen tavoitteena on luoda säännöllistä kulttuuriharrastustoimintaa lapsille ja nuorille sekä tarvittaessa aikuisille heidän omilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke toteutetaan neljän kunnan alueella: Imatralla, Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa, yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa. Kulttuuriharrastustoiminta on ilmaisullista osaamista vahvistavaa joko tanssin tai teatterin sekä musiikin keinoja käyttävää viikoittaista toimintaa. Hankkeen avulla palkataan ammattitaitoinen ohjaaja, joka vastaa kerhotoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Säännöllisen kerhotoiminnan lisäksi hanke sisältää harrastustoimintaa tukevaa leiritoimintaa ja ohjaajakoulutusta. Ohjaajakoulutuksen avulla saadaan yhdistyksiin uusia kerho-ohjaajia, jotka turvaavat toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Ohjaajaharjoittelijat toimivat ryhmissä ammattiohjaajan johdolla niin sanotulla kisälliperiaatteella. Lisäksi ohjaajakoulutukseen kuuluu viikonloppukursseja, jotka antavat uusille ohjaajille työvälineitä ja varmuutta omaan ohjaamiseen. 3. HANKKEEN TOTEUTUSAIKA 1.1.2009 31.12.2011 4. KALEVAN NUORTEN ETELÄ-KARJALAN PIIRI Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri toimii Etelä-Karjalan alueen maakunnallisena keskusjärjestönä alle 16-vuotiaille nuorisoseuralaisille ja heidän ohjaajilleen. Piiri tarjoaa seuroilleen koulutus-, ohjaus- ja neuvontapalveluja, tuottaa tapahtumia sekä järjestää matkoja valtakunnallisiin tapahtumiin. Lisäksi piiri tukee ja kehittää paikallisyhdistystensä toimintaa. Kalevan Nuorten piiriin kuuluu yhteensä 35 nuorisoseuraa, joista Etelä- Karjalan alueella toimii 25. Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto on
maakunnallinen keskusjärjestö nuorisoseuroille toimien yhteistyössä Kalevan Nuorten kanssa. Kalevan Nuorten piiri toimii avustuksien ja hankkeiden tukemana taloudellisesti vakaalla pohjalla. Hankkeen toteutukseen on käytettävissä piirin tanssinopettajan taitoja sekä toiminnanjohtajan teatteriilmaisullista osaamista sekä tarvittaessa palkattavaa ulkopuolista osaamista. 5. HANKKEEN TAUSTA JA TARPEELLISUUS Hankkeen idea on lisätä kylien asuinviihtyvyyttä ja kyläläisten vuorovaikutusta harrastustoiminnan avulla. Nuorisoseurat ja muut yhdistykset antavat toiminnallaan kyläläisille mahdollisuuden kokoontua yhteen, yhteisen harrastuksen pariin. Nuorisoseurojen talot tarjoavat tärkeän kokoontumispaikan alueen asukkaille. Säännöllisen harrastustoiminnan ylläpitäminen ja uuden toiminnan aloittaminen on monelle yhdistykselle yksin vaikeaa. Monien yhdistysten jäsenistö on vanhentunut, ja uusien jäsenten mukaan saamiseen ei ole pystytty panostamaan. Yhdistykset tarvitsevat apua lasten ja nuorten toiminnan uudelleen käynnistämiseen ja olemassa olevan harrastustoiminnan kehittämiseen. Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri on ollut yhteydessä Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan nuorisoseurojen toimihenkilöihin. Keskusteluissa toimijat nostivat suurimmaksi ongelmaksi ammattitaitoisten ohjaajien puuttumisen. Hankkeen avulla järjestetään alueelle ohjaajakoulutusta ja sitä kautta harrastustoiminalle koulutettuja vetäjiä. Hank antaa toiminnan käynnistämiseen yhtenäisen toimintamallin, jota yhdistykset voivat hyödyntää jatkossa. Simpeleen Nuorisoseuran talolla 16.9.2008 pidetyssä hankkeen esittelytilaisuudessa oli läsnä seitsemästä alueen nuorisoseurasta yhteensä 14 osallistujaa. Nuorisoseurat ovat sitoutuneita ja valmiita yhteistyöhön hankkeen aloittamiseksi. 6. HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA AIKATAULUTUS Määrälliset tavoitteet 1. Säännöllisen harrastustoiminnan käynnistäminen neljällä paikkakunnalla. Hankkeen tiedotustilaisuuksissa osallistujia on 550. 2. Yhteistyö kuuden eri yhteisön kanssa. 3. 80 harrastajan mukaan saaminen, 6 säännöllisesti toimivan harrastusryhmän käynnistäminen. 4. 90 leiriläisen kouluttaminen 3:lla viikonloppuleirillä. 5. Neljän uuden ohjaajan kouluttaminen kerhotoiminnan ohessa ja neljällä ohjaajakoulutusviikonlopulla. 6. Jokaisella hankkeeseen osallistuvalla paikkakunnalla järjestetään yksi viikonlopun ilmaisukurssi, joka suunnataan aikuisikää lähestyville nuorille. Osallistujia kursseilla on yhteensä 80. 7. Hankkeen valmistamien esityksien katsojamäärä on 1200. 2
8. Hankkeen koordinoinnista, ryhmien käynnistämisestä ja osaksi ohjauksesta vastaavat piirin työntekijät. Heidän lisäkseen palkataan 1 2 ohjaajaa. Toiminnalliset tavoitteet 1. Kylien harrastustoiminnan monipuolistaminen ja kehittäminen, ja sitä kautta asuinviihtyvyyden parantaminen. 2. Kylien asukkaiden tutustuminen toisiinsa yhteisen tekemisen kautta. 3. Ammattitaitoisen ohjaajan saaminen paikkakunnan harrastusryhmien käyttöön. 4. Sosiaalisten taitojen ja itsetuntemuksen kehittäminen, sekä omanarvon tunteen kasvattaminen harrastustoiminnan avulla. 5. Eri ikäisten yhteistoiminta oman kyläyhteisön hyväksi. 6. Elämänlaadun parantaminen mielekkään harrastustoiminnan avulla. 7. Esiintymismahdollisuuksien tarjoaminen uusille harrastajille. 8. Tapahtumien ja muiden tilaisuuksien tuottaminen omalle paikkakunnalle. 9. Seurantalojen käytön lisääminen ja niiden saaminen kyläläisten yhteiseksi kohtauspaikaksi. 10. Yhteistyömuotojen kehittäminen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. 11. Karjalaisen identiteetin tiedostaminen ja kehittäminen tutkimalla oman alueen perinnettä sekä perinteen siirtäminen eteenpäin. Toimenpiteet Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri hallinnoi ja koordinoi hanketta sekä vastaa työntekijöiden palkkaamisesta. Piiri suunnittelee ohjaajakoulutuksen sisällöt ja luo puitteet ohjaajien toiminnalle yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa. Hankkeen harrastusryhmät ovat yhteistyökumppaneiden eli paikallisyhdistysten omaa seuratoimintaa. Näiden organisaatioiden kautta toiminnalla on mahdollisuus jatkua hankkeen päättymisen jälkeen. Toimintamuodot Viikoittainen, säännöllinen kerhotoiminta Säännöllisen harrastustoiminnan piirissä olevat ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kahdeksi oppitunniksi kerrallaan. Toiminta mahdollistaa tavoitteellisen ja pitkäjänteisen työskentelyn ohjaajan johdolla. Tavoitteena on myös tuottaa hankekauden aikana ryhmien esityksiä kyläläisten nähtäväksi. Valmistuvat esitykset voivat olla myös osana muuta tapahtumatoimintaa, ja palvella näin eri yhteisöjen tarpeita. Hankkeen päätöskeväänä ryhmät valmistavat yhden yhteisen esityskokonaisuuden, jota kierretään esittämässä hankepaikkakunnilla. Videokameraa hyödynnetään kaukana toisistaan sijaitsevien ryhmien yhteisen tuotoksen kasaamisessa. Kurssitoiminta Hankkeen avulla järjestetään neljä kurssia jokaisella hankepaikkakunnalla Imatralla, Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa. Tämän toiminnan avulla pyritään tarjoamaan itsensä ilmaisemisen mahdollisuuksia myös muille kulttuurista kiinnostuneille nuorille. Kurssit järjestetään neljänä viikonloppukurssina, ja ne toteutetaan paikallisten nuorisoseurojen sekä koulujen kanssa yhteistyönä. Ohjaajakoulutus Samanaikaisesti ryhmien kanssa käynnistyy ohjaajakoulutus. Ohjaajakoulutuksen kautta turvataan ryhmien toiminnan jatkuvuus hankkeen 3
päättymisen jälkeen. Ohjaajakoulutukseen osallistuville annetaan mahdollisuus toimia perustettavien harrastusryhmien apuohjaajina. Näin he pääsevät seuraamaan ammattiohjaajan työskentelyä ja kehittämään samalla omia taitojaan toimia ryhmän vetäjinä. Ohjaajakoulutus sisältää neljä viikonloppukurssia. Kaksi ensimmäistä viikonloppukurssia perehdyttää ohjaajana toimimisen perusteisiin erilaisten toiminnallisten harjoitteiden kautta. Loput kaksi ohjaajakoulutusviikonloppua antavat työkaluja ohjaajaharjoittelijoille heidän harrastusmuotonsa alakohtaiseen kerhoohjaajana toimimiseen. Ammattitaitoiset harrastusryhmien ohjaajat osallistuvat uusien ohjaajien kouluttamiseen. Leiritoiminta Hankkeen aikana järjestetään kolme viikonloppuleiriä. Leirien tavoitteena on eri paikkakunnilla toimivien ryhmien tutustuminen toisiinsa ja uusien toimintaverkostojen luominen. Leireillä jatketaan omissa ryhmissä opittujen taitojen syventämistä yhdessä muiden ryhmien kanssa. Leiritoiminta tuo vaihtelua ja uutta sisältöä säännöllisen kerhotoiminnan lisäksi, ja mahdollistaa suurempien esityskokonaisuuksien valmistamisen. Hankkeen toteutusaikataulu Vuosi 2009, 12 kk Kevät Syksy - Tiedotetaan alueen medialle hankkeen alkamisesta - Hankkeenryhmien valmistelu ja suunnittelu: ryhmien kokoontumisen aikatauluttaminen, tilavaraukset ja hankkeen ohjaajien rekrytointi. - Hankkeen ryhmien suunnittelupalaverit yhteistyökumppanien kanssa keväällä 2009. - Yhteydenotot hankealueen kouluihin. - Tehdään yhdessä hankkeen yhteistyökumppanien kanssa kartoitus alueen mahdollisista ohjaajakoulutettavista. - Tiedotustilaisuudet hankepaikkakuntien kouluilla. - Kerhotoiminnan käynnistäminen viikolla 35. - Syksyn 2009 aikana 15 toimintaviikkoa säännöllistä ilmaisullista kerhotoimintaa. 6 ryhmää, jotka kokoontuvat kerran viikossa kaksi opetustuntia kerrallaan. - Tiedotustilaisuudet hankkeen etenemisestä. Jokaisella hankkeessa mukana olevalla kylällä pidetään tilaisuus, jossa kerrotaan hankkeen etenemisestä ja annetaan harrastusryhmälle mahdollisuus esitellä toimintaansa. Vuosi 2010, 12 kk Kevät - Säännöllistä kerhotoimintaa 17 toimintaviikkoa, kaksi opetustuntia viikossa 6 ryhmässä. - Ohjaajakoulutus aloitetaan vuoden 2010 alussa kahdella perusohjaajakoulutusviikonlopulla. Hankeryhmien uudet apuohjaajat osallistuvat koulutukseen. - Tavoitteena on, että ryhmät tuottavat pienet esitykset / tuotokset kevätkaudella. Esitykset esitetään kerhojen kokoontumispaikkakunnilla esim. 4
Syksy omalla seuratalolla ja paikallisilla kouluilla. Esitysten yhteydessä tiedotetaan hankkeen toiminnasta ja etenemisestä. - Kurssiviikonloppu nuorille Imatran alueella. - Säännöllistä kerhotoimintaa 15 toimintaviikkoa, kaksi opetustuntia viikossa 6 ryhmässä. - 1 viikonloppuleiri, 30 leiriläistä. - Kurssiviikonloppu nuorille keväällä Ruokolahdella. - Ohjaajakoulutusta jatketaan syksyllä 2010 kahdella ilmaisumuotoon syventävällä kurssiviikonlopulla. Vuosi 2011, 12 kk Kevät Syksy - Säännöllistä kerhotoimintaa keväällä 2011 20 toimintaviikkoa, kaksi opetustuntia viikossa 6 ryhmässä. - 2 viikonloppuleiriä, joille osallistuu yhteensä 60 lasta. Ensimmäinen viikonloppuleiri on kahden päivän mittainen ja toinen päiväleiri. Viikonloppuleirien tavoitteena on työstää ryhmien yhdessä valmistamaa esitystä / tuotosta yhdeksi kokonaisuudeksi. - Tiedotustilaisuudet hankkeen etenemisestä. - Kurssiviikonloppu nuorille syksyllä Rautjärvellä. - Kerhojen yhteisesitys kiertää neljällä hankepaikkakunnalla. Esitystilaisuudet ovat avoimia yleisölle. - Säännöllinen kerhotoiminta jatkuu syksyllä 15 toimintaviikolla, kahdella opetustunnilla viikossa 6 ryhmässä. - Syksyllä 2011 kerhotoiminta siirtyy uusien hankkeessa koulutettujen ohjaajien vetämäksi. - Viimeinen viikonloppukurssi nuorille Parikkalan alueella. - Ryhmien jatkuvuuden turvaaminen, yhteistyöneuvottelut seurojen kanssa. - Hankkeen päättäminen ja raportointi. Hankkeen tuloksien hyödyntäminen Hankkeen päättymisen jälkeen hankkeen aikana luotu kerhotoiminta jatkuu paikallisyhdistysten hallinnoimana. Hankkeen kautta koulutuksen saaneet ohjaajat jatkavat ohjaamista heille tutuissa kerhoissa. Uusille ohjaajille tarjotaan jatkokoulutusmahdollisuuksia, ja yhteisiä tilaisuuksia, joissa he voivat tavata toisiaan ja vaihtaa kuulumisia. Paikallisyhdistyksiä kannustetaan jatkuvaan ohjaajien rekrytointiin. Vuonna 2012 alueella toimii hankkeen myötä syntyneistä kerhoista neljä. Lisäksi alueelle on syntynyt hankkeen jälkeen kolme uutta ilmaisukerhoa, joissa on uusia kerholaisia. Alueella toimii neljä uutta innokasta ohjaajaa, jotka ohjaavat kerhoja. 7. LÄPIMENOTEEMOJEN TOTEUTUMINEN Yhteistyö 5
Hanke nojaa vahvasti yhteisöllisyyteen, jota ei ole ilman yhteistyötä. Yhteisen kokemisen ja tekemisen kautta tutustuvat niin kerholaiset, heidän vanhempansa, kyläläiset, paikallisyhdistykset, koulut, naapurikunnan saman alan harrastajat kuin maakunnalliset ja paikallisetkin toimijat toisiinsa. Toisaalta yhteistyötä tekevät hankkeen aikana niin hankeryhmien ohjaajat, apuohjaajat kuin hankkeen hallinnoijan työntekijät. Yrittäjyys Nuoriso Hanke kasvattaa nuoria ohjaajaharjoittelijoita kantamaan vastuun toiminnastaan ohjaajana. Samalla nuorilla hahmottuu työtehtävien suunnittelemisen ja arvioinnin tärkeys. Ammattitaitoista ohjaajaa seuraamalla nuoren on helppo oppia kokemuksen kautta ns. kisälliperiaatteella. Kerhotoiminnan jatkuessa ohjaajat siirtävät vähitellen ohjaajaharjoittelijoille vastuuta, jotta hankkeen loppumisen jälkeen siirtyminen varsinaiseksi ohjaajaksi olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Tämän nuorisohankkeen kerhotoimintaan osallistuvista suurin osa on alle 16- vuotiaita lapsia ja nuoria. Myös ohjaajaharjoittelijat ovat pääsääntöisesti nuoria ja nuoria aikuisia. Kurssitoimintakin suunnataan erityisesti nuorille. Esteettisyys Hankkeen aikana toteutetuissa esityksissä ja tuotoksissa pyritään laadukkuuteen. Esitysten kautta pyritään lisäämään alueiden viihtyvyyttä ja kulttuurista tarjontaa. Kerhotoiminnassa noudatetaan hyviä käytöstapoja, siisteyttä ja toisten huomioonottamista. Karjalaisuus Hankkeen kerhot ammentavat esitystensä ja tuotostensa aiheet lasten ja nuorten sekä aikuisten elinympäristöstä sekä heidän kokemuksistaan ja elämästään. Työskentely tapa sitoo kerhotoiminnan paikalliseksi, karjalaiseksi. Hankkeen avulla halutaan painottaa myös harrastajien omaa eteläkarjalaista identiteettiä sekä johdattaa lapsia ja nuoria tiedostamaan omat juurensa perinnetietouden kautta. 8. HANKKEEN KOHDEALUE JA KOHDERYHMÄT Hankkeen kohderyhmänä ovat Imatran (maaseudulla), Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa asuvat kulttuurisesta harrastamisesta kiinnostuneet lapset, nuoret ja aikuiset. Kohderyhmänä hankkeessa ovat myös paikalliset nuorisoseurat: Imatralla: Ilmeen Nuorisoseura ja Vuoksenniskan Nuorisoseura; Ruokolahdella: Kuokkalammin Nuorisoseura, Tarkkolan Nuorisoseura ja Rasilan Nuorisoseura; Rautjärvellä: Miettilän Nuorisoseura ja Simpeleen Nuorisoseura; Parikkalassa: Särkisalmen Nuorisoseura; joihin on jo olemassa valmiit yhteydet ja yhteistyötoimintamallit sekä paikalliset muut yhdistykset, joihin hankkeen kautta luodaan yhteydet. 6
Hankkeen edunsaajina ovat järjestettävään toimintaan osallistuvat harrastajat, sekä muut kuntien asukkaat, jotka pääsevät nauttimaan lisääntyvästä kulttuuritarjonnasta omalla asuinpaikkakunnallaan. Lisäksi edunsaajina ovat kunnat, joiden alueella hanke käynnistetään. 9. HAKIJATAHON JA YHTEISTYÖTAHOJEN OSAAMINEN Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri omaa 35 vuoden kokemuksen eteläkarjalaisesta nuorisotyöstä. Tärkeimpinä toimintamuotoina ovat olleet liikunta, teatteri ja tanssi. Piiri on historiansa aikana toiminut maakunnallisena erilaisten koulutusten, leirien ja tapahtumien järjestäjänä. Merkittävin piirin tapahtuma on Lasten Kalenat kansainvälinen lasten kulttuuritapahtuma, joka toteutetaan valtakunnallisen Kalevan Nuorten Liiton kanssa joka toinen vuosi. Piirin jäsenyhdistykset, jotka toimivat Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueella, ovat merkittäviä kulttuurista toimintaa alueellaan järjestäviä tahoja. 10. MUUT MAHDOLLISET HANKKEEN TOTEUTTAMISEEN OSALLISTUVAT TAHOT Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto (keskusseura) on Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piirin tärkeä yhteistyökumppani. Samoissa toimitiloissa, samoille jäsenyhdistyksille tehtävä työ toteutetaan keskusseuran kanssa käsi kädessä. Keskusseuralta saadaan hankkeelle taloudellista osaamista ja hallinnointi apua. Keskusseura varakkaampana yhdistyksenä toimii tarvittaessa piirin toiminnalle varojen lainaajana. Myös samoissa toimitiloissa sijaitseva Opintokeskus Kansalaisfoorumin aluetoimisto ja sen koulutussuunnittelija on merkittävä yhteistyötaho hankkeen hallinnoinnin ja koulutuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. 11. HANKKEEN ORGANISAATIO, HANKERYHMÄ JA KIRJANPITO Hakijaorganisaatio Hakijaorganisaatiolla Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piirillä on yhteinen johtokunta Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liiton kanssa. Johtokunta on hyväksynyt kokouksessaan hankehakemuksen tekemisen Etelä-Karjalan Kärki-LEADER Kehittämisyhdistykselle. Johtokunnan kokoonpano on: Puheenjohtaja Minna Kälviä Nuorisoseura Harmonikka Muut jäsenet Mari Haiko Lemin Nuorisoseura Paula Huikko Särkisalmen Nuorisoseura Kirsti Ijäs Särkisalmen Nuorisoseura Päivi Jäppinen Vuoksenniskan Ns Ritva Lattu Simpeleen Nuorisoseura Joonas Pokkinen Lemin Nuorisoseura Sami Sivonen Vuoksenniskan Ns Kimmo Viinanen Simpeleen Nuorisoseura Varajäsenet Anne Uppman Simpeleen Nuorisoseura Merja Skyttä Nuorisoseura Rajan Nuoret 7
Hankkeen työntekijät Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri Toiminnanjohtaja Minna Pasi teatteriohjaus, raportointi Tanssiopettaja (palkataan v. 2009) tanssiohjaus Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino kirjanpito, talousasiat Hankeryhmä Alustava hankeryhmän kokoonpano Etelä-Karjalan Kärki-LEADER Kehittämisyhdistyksen edustus Kaakkois-Suomen TE-keskuksen edustus Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piirin johtokunnan edustus Hankkeen paikallisten yhteistyökumppaneiden edustus Minna Pasi, Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piirin tanssiopettaja Tuija-Liisa Leino, Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto Raija Salla, Opintokeskus Kansalaisfoorumi Kirjanpito Sopimuksen mukaan Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piirin kirjanpidosta vastaa Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liiton toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino. Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri käyttää lisäksi tilinhoidossa lappeenrantalaista tilitoimisto Pretaxia ja siellä kirjanpitäjä Anneli Vihavaista. Tilintarkastuksen suorittaa syyskokouksen seuraavalle vuodelle valitsemat tilintarkastajat. 12. TIEDOTTAMINEN Ensimmäinen tiedotus hankkeesta tapahtuu keväällä 2009 hankkeen alkamisen jälkeen. Toisen kerran hankkeesta tiedotetaan hankepaikkakuntien kouluilla järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa syksyllä 2009. Kolme tiedotustilaisuutta per hankkeen kerho pidetään hankkeen aikana. Tämän lisäksi paikallista mediaa tiedotetaan aina kun hankkeessa tapahtuu. Hankkeesta tiedotetaan paikallisesti kouluja, kuntien nuorisotoimia, kuntalaisia, kerholaisten vanhempia, yhteistyötahoja, rahoittajatahoja, maakunnallisesti piirin jäseniä sekä valtakunnallisesti muita piirijärjestöjä. Hankkeesta tehdään väliraportit puolivuosittain sekä maksatushakemukset tarpeen mukaan 2 3 kertaa hankkeen aikana. 13. HANKKEEN RISKIT Hankkeen suurin riski liittyy osallistujien vähyyteen tai puuttumiseen kokonaan. Myös yhteistyökumppanien löytyminen voi olla ongelma, jos paikalliset 8
yhdistykset eivät koe lasten ja nuorten toimintaa tarpeellisena eivätkä lähde mukaan toimintaa. Riskejä minimoidaan jo ennen hankkeen varsinaista alkua. Tiedottaminen erityisesti hankepaikkakuntien kouluissa, nuorisotoimissa ja muissa lasten ja nuorten tahoissa on tärkeää. Paras tapa saada lapset ja nuoret liikkeelle on ohjaajan henkilökohtainen esittäytyminen paikallisessa koulussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Myös tiedottaminen usean eri kanavan kautta kuten paikallisissa medioissa, ilmoitustauluilla sekä pienemmillä paikkakunnilla ilmoitusten jakaminen postilaatikoihin herättää parhaiten kiinnostuksen. Paikalliset yhteistyökumppanit etsitään jo ennen hankkeen alkua, jolloin riskiä ei enää ole hankkeen aloitettua toimintansa. 14. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Liitteenä on hankkeen kustannusarvio. 9